Transcript Kysely kotimaisesta kirjallisuudesta 2000– 2005 valmistuneille Heli Tuominen Kotimainen kirjallisuus Humanistinen tiedekunta Kysely kotimaisesta kirjallisuudesta vuosina 2000–2005 valmistuneille  kysely lähetettiin toukokuussa 2006 yhteensä 112 henkilölle, jotka olivat valmistuneet.

Kysely kotimaisesta
kirjallisuudesta 2000–
2005 valmistuneille
Heli Tuominen
Kotimainen kirjallisuus
Humanistinen tiedekunta
Kysely kotimaisesta kirjallisuudesta
vuosina 2000–2005 valmistuneille
 kysely lähetettiin toukokuussa 2006 yhteensä 112
henkilölle, jotka olivat valmistuneet filosofian maistereiksi
vuosina 2000–2005 Helsingin yliopistosta kotimainen
kirjallisuus pääaineenaan
 kyselyyn vastasi 37 henkilöä
-> vastausprosentti: 33 %
TAUSTATIEDOT
 Sukupuoli:
 vastaajista
naisia 29 (78 %)
 vastaajista
miehiä 8 (22 %)
 Ikä:
 kaikkien
 naisten
 miesten
vastaajien keskimääräinen ikä 35 vuotta
keskimääräinen ikä 35 vuotta
keskimääräinen ikä 35 vuotta
 Valmistumisvuosi:
 v.
2000
10 vastaajaa
(27 %)
 v.
2001
6 vastaajaa
(16 %)
 v.
2002
3 vastaajaa
(8 %)
 v.
2003
5 vastaajaa
(14 %)
 v.
2004
7 vastaajaa
(19 %)
 v.
2005
6 vastaajaa
(16 %)
______________________________

yht. 37
(100 %)
 Opintojen kesto vuosissa:
 keskimäärin
9,5 vuotta (2,5–21 vuotta)
 Sivuaineet tutkinnossa:
 suomen
kieli
23 (62 %)
 kasvatustiede
14 (38 %)
 viestintä
7
(19 %)
 folkloristiikka
6
(16 %)
 sosiologia
5
(14 %)
 elokuva-
4
(11 %)
 estetiikka
3
(8 %)
 taidehistoria
2
(5 %)
 poliittinen
2
(5 %)
 naistutkimus
2
(5 %)
 uskontotiede
2
(5 %)
 tiedotusoppi
2
(5 %)
 yleinen
2
(5 %)
 teatteritiede
2
(5 %)
 viro
2
(5 %)
ja televisiotutkimus
historia
kirjallisuustiede
 suomalainen
ja vertaileva kansatiede
2
(5 %)
 Yksittäisen maininnan saaneita sivuaineita tutkinnossa:
 kirjoittajakoulutus
 av-käsikirjoittaminen
 draamakirjallisuus
 vertaileva
kansanrunouden tutkimus
 käännösviestinnän
suomi
 kuvataide
 kulttuurihistoria
 filosofia
 teologia,
eksegetiikka
 uusmedia
 Yksittäisen maininnan saaneita sivuaineita tutkinnossa
(jatkuu):
 digitaalinen
viestintä, puheviestintä
 englantilainen
filologia, germaaninen filologia, klassillinen
filologia, nykykreikka, venäjän kieli ja kääntäminen,
pohjoismaiset kielet, unkarin kieli ja kulttuuri
 Suomen
historia
 saamentutkimus
 psykologia
 luonnontiede,
ympäristönsuojelutiede
 matematiikka,
tilastotiede
 taloustiede
 tietojenkäsittelyoppi
TYÖNTEKO, HARJOITTELU JA
AINEJÄRJESTÖTOIMINTA OPINTOJEN
AIKANA
 Osallistuminen ainejärjestötoimintaan opintojen
aikana:
 ei
22 (59 %)
 kyllä
14 (38 %)
 epävarma
1
(3 %)
__________
37 (100 %)
 Ainejärjestötoiminnalla ei vaikuta olevan merkittävää
yhteyttä työllistymiseen:
 heti
tai kuukauden sisällä valmistumisesta saivat töitä:
- 79 % ainejärjestötoimintaan osallistuneista
- 76 % niistä, jotka eivät osallistuneet
ainejärjestötoimintaan
 Työskentely opiskeluaikana:
 kyllä
36 (97 %)
 ei
1
(3 %) *
_________
37 (100 %)
* tehnyt kuitenkin ”vähän kesä- ja joulutöitä”
 Opiskeluaikaisen työkokemuksen luonne:
 oman
alan työkokemus
24 (65 %)
 muu
työkokemus
24 (65 %)
 muu
akateemista osaamista
11 (30 %)
vaativa työkokemus
- monet valitsivat useamman kuin yhden vaihtoehdon
 Syy töiden tekemiseen opintojen ohessa:
 rahan
tienaaminen
34 (92 %)
 työkokemuksen
saaminen omalta alalta
16 (43 %)
 työkokemuksen
saaminen yleisesti
13 (35 %)
 suhteiden
 muu
luominen työelämään
syy
11 (30 %)
4
(11 %)
- oman alan työpaikan saaminen opintojen keskeydyttyä
- vaihtelu
- on jo aikaisempi ammatti ja työ
- tottumus tehdä töitä: ”olen ”aina” tehnyt töitä”
- monet valitsivat useamman kuin yhden vaihtoehdon
 Opiskeluaikaisen työnteon hyödyt (mainintojen määrä):
 raha,
itsensä elättäminen, leveämpi elämä
21 (57 %)
 työkokemus
11 (30 %)
 suhteiden
6
(16 %)
5
(14 %)
/ tasapainoa teoreettiseen opiskeluun 4
(11 %)
 uusien
töiden saaminen helpommin
 vaihtelua
 uusien
/ käytännön taitojen oppiminen
 opintojen
 työstä
luominen
merkityksen näkeminen
vakituinen työsuhde
 työelämän
luonteen oppiminen
4
(11 %)
2
(5 %)
2
(5 %)
2
(5 %)
 Muita, yksittäisiä mainintoja työnteon hyödyistä:
 yliopistossa
hankittujen tietojen ja taitojen soveltaminen
 työyhteisöön
kuuluminen
 matkustelemaan
pääseminen
 mielenkiintoisten
ihmisten tapaaminen
 Muita, yksittäisiä mainintoja työnteon hyödyistä
(jatkuu):
 siirtyminen
työelämään hieman ennen valmistumista
 suhteellisuudentajun
 mukava
 ”elämä
työ
laajempaa kuin pelkkänä opiskelijana”
 työnteolla
 ”Sai
kasvaminen
ei hyötyä
käytännön kokemusta, oppi luottamaan itseensä ja
osaamiseensa.”
 ”Oli
helpompi suunnitella opintojaan, kun näki, mitä tykkäsi
tehdä töissä. Työstä sai aineistoa suomen kielen
harjoitustehtäviin. Usko työllistymismahdollisuuksiin säilyi.”
 Opiskeluaikaisen työnteon haitat (mainintojen määrä):
 opiskelun
 työstä
 ei
/ valmistumisen viivästyminen
ei haittaa
tarpeeksi aikaa opiskelulle
 energian
kuluminen töihin opintojen sijaan
 keskittymisvaikeudet
 opintojen
 työn
 ei
opiskelussa
keskeytyminen
ja opiskelun yhdistäminen rankkaa
vapaa-aikaa
 opintotuen
takaisinmaksu
10 (27 %)
9
(24 %)
7
(19 %)
4
(11 %)
3
(8 %)
2
(5 %)
2
(5 %)
1
(3 %)
1
(3 %)
 Työharjoittelu opintojen aikana:
 ei
23 (62 %) (2 osallistui opetusharjoitteluun)
 kyllä
14 (38 %)
________________
37 (100 %)
- kaksi vastaajaa jäi harjoittelupaikkaan töihin
valmistumisen jälkeen ja he ovat entisessä
harjoittelupaikassa vieläkin töissä
 harjoittelu
ei vaikuta nopeuttavan työnsaantia valmistumisen
jälkeen, sillä harjoittelusta olleista:
- 64 % sai ensimmäisen työpaikan heti tai kuukauden sisällä
valmistumisesta (vrt. 76 % kaikista vastaajista)
- 14 % 1–2 kuukauden päästä (vrt. 11 % kaikista vastaajista)
- 21 % 3–5 kuukauden päästä (vrt. 8 % kaikista vastaajista)
 Työharjoittelupaikka:
 SKS:n
kirjallisuusarkisto (2 mainintaa)
 WSOY
(2 mainintaa)
 Tammi
(2 mainintaa)
 Otava,
kotimaisen kaunokirjallisuuden osasto
 Art
House -kustantamo
 kustantamo
 kirjallisuusarkisto
 Yle
Radio Ykkönen (radiojuttujen teko kirjallisuudesta ja
kulttuurista)
 humanistisen
tiedekunnan työllistymis- ja tietoteollisuushanke
 normaalikoulu
 harjoituskoulu
I
TYÖLLISTYMINEN VALMISTUMISEN JÄLKEEN
 Työnsaannin nopeus valmistumisen jälkeen:
 heti
tai kuukauden sisällä
28 (76 %)
 1–2
kuukauden päästä
4
(11 %)
 3–5
kuukauden päästä
3
(8 %)
- 2 vastaajaa teki töitä jo ennen valmistumista tai
valmistuessaan
 Ensimmäisen työpaikan vastaaminen koulutusta:
 kyllä
27 (73 %)
 ei
9
(24 %)
 Ensimmäisen työpaikan saaminen (mainintojen määrä):
 työpaikka
saatu jo ennen valmistumista
12 (32 %)
 suhteiden
avulla
9
(24 %)
4
(11 %)
 työhakemuksen
 aiempi
 oma
kautta
työskentely työpaikassa, tuttu työnantaja 3
yhteydenotto työnantajaan soittamalla
2
 Yksittäisiä mainintoja ensimmäisen työpaikan
saamisesta:
 työpaikasta
 työn
ilmoitettiin sähköpostilistalla
etsiminen
 sijaisrekisteriin
ilmoittautuminen
(8 %)
(5 %)
 Yksittäisiä mainintoja ensimmäisen työpaikan saamisesta
(jatkuu):
 harjoittelun
kautta
 lehti-ilmoitukseen
 työkokemuksen
 työpaikkaan
vastaaminen
perusteella
kutsuminen
 Ensimmäinen työnimike (mainintojen määrä):
 äidinkielen
ja kirjallisuuden (va.) lehtori / opettaja 6 (16 %)
 toimittaja
5 (14 %)
 (päätoiminen)
 äidinkielen
tuntiopettaja
opettaja(n sijaisuus)
3 (8 %)
2 (5 %)
 Yksittäisiä mainintoja ensimmäisestä työnimikkeestä:
 äidinkielen
ja venäjän kielen lehtori, v.s. luokanopettaja, viestinnän
opettaja, yliopistonopettaja
 kustantaja,
kustannussihteeri, freelancer-kustannustoimittaja
 Yksittäisiä mainintoja ensimmäisestä työnimikkeestä
(jatkuu):
 freelancer-toimittaja,
 kirjastosihteeri,
uutistoimittaja, toimitussihteeri
näyttelysihteeri, myyntisihteeri
 (tuotanto)assistentti
 tutkimusapulainen,
 suunnittelija,
 Foreign
tutkimusavustaja, tutkijakoulutettava
www-suunnittelija
Rights Assistant
 kirjakaupan
myyjä, kalan käsittelijä ja myyjä
 Muut työnimikkeet valmistumisen jälkeen (mainintojen
määrä):
 kustannustoimittaja
5
 toimittaja
5
 äidinkielen
ja kirjallisuuden lehtori / opettaja
4
 tuntiopettaja
4
 äidinkielen
2
ja kirjallisuuden (päätoiminen) tuntiopettaja
 yliopistonlehtori
2
 kääntäjä
2
 kulttuuritoimittaja
2
 tiedottaja
2
 Yksittäisiä mainintoja muista työnimikkeistä:
 v.s.
äidinkielen opettaja, äidinkielen lehtorin viransijainen,
äidinkielen ja venäjän kielen lehtori, suomen kielen kouluttaja,
kirjoittamisen opettaja, opettaja, luokanopettajan viransijainen
 Yksittäisiä mainintoja muista työnimikkeistä (jatkuu):
 viestinnän
opettaja / lehtori, suomi toisena kielenä
-tuntiopettaja, lehtori, rehtori
 freelancer-toimittaja,
uutistoimittaja, urheilutoimittaja,
verkkotoimittaja, kriitikko
 kustantaja,
freelancer-kustannustoimittaja
 näytelmäkirjailija,
käsikirjoittaja
 teatteri-ilmaisun
ohjaaja
 kirjastonhoitaja,
informaatikko, erikoiskirjastonhoitaja,
koulukirjastonhoitaja
 tutkijakoulutettava,
apulaistutkija, tutkimusapulainen,
tutkimusavustaja, apurahatutkija
 suunnittelija,
koordinaattori, amanuenssi, projektityöntekijä,
projektipäällikkö, atk-ohjelmoija
 (tuotanto)assistentti,
 kirjakaupan
Foreign Rights Assistant
myyjä, kukkien ja viherkasvien myyjä, tarjoilija
TYÖTTÖMYYS
 Työttömänä valmistumisen jälkeen:
 ei
24 (65 %)
 kyllä
13 (35 %)
______________
37 (100 %)
 Työttömyysjaksojen määrä (jos on ollut työttömänä):
 yksi
työttömyysjakso
7
(54 %)
 2–3
työttömyysjaksoa
5
(38 %)
 4–5
työttömyysjaksoa
1
(8 %)
______________
13 (100 %)
 Työttömyysjakson kesto pisimmillään (jos on ollut
työttömänä):
 0–2
kuukautta
8
(62 %)
 3–5
kuukautta
3
(23 %)
 6–12
 1–2
 yli
kuukautta
-
vuotta
1
2 vuotta
-
(8 %)
 Työttömyyden syyt (mainintojen määrä):
 työn
saannin kestäminen valmistumisen jälkeen
 opettajan
sijaisuudet katkeavat kesän ajaksi
 (määräaikaisten)
 oman
työsuhteiden väliin jäävä aika
alan töitä ei ole tarjolla omalla paikkakunnalla
 freelance-töitä
 (korkea)
ei ole ollut tarpeeksi
ikä
 ulkomailla
opiskeltava ensin maan kieltä
4
4
3
1
1
1
1
TYÖTILANNE NYT
 Vastaaja on tällä hetkellä:
 työssä
34
(92 %)
 työtön
3
(8 %)
1
(3 %)
3
(8 %)
 päätoiminen
 muu
opiskelija
tilanne
- osa-aikaeläke
- hoitovapaa
- lapsen hoitaminen kotona
- muutama valitsi kaksi vaihtoehtoa
NYKYINEN TYÖPAIKKA
 35 vastaajaa vastasi nykyistä työpaikkaa koskeviin
kysymyksiin
 Työtilanne nyt:
 vakituinen
kokopäivätyö
 määräaikainen
 osa-aikatyö
 itsenäinen
työ
11 (31 %)
2
(6 %)
yrittäjä / ammatinharjoittaja 3
(9 %)
/ freelancer
(alle 30 tuntia/viikko)
19 (54 %)
 Tietolähteet nykyistä työpaikkaa hankkiessa (mainintojen
määrä):
 ystävän
tai tuttavan kautta
7 (20 %)
 www.mol.fi
4 (11 %)
 pyydettiin
3 (9 %)
 ylipiston
 oma
työpaikkaan
ja oppiaineen professoreiden kautta
yhteydenotto työnantajaan
 HS:n
/ sanomalehden työpaikkailmoitus
 edellisen
työpaikan kautta
 Yksittäisiä mainintoja tietolähteistä:
 www.edu.hel.fi
 www.oikotie.fi
 avoin
nettihakemus
 yliopiston
ilmoitustaulu
 työharjoittelu
 Suomi-seura
Oslon kautta
2 (6 %)
2 (6 %)
2 (6 %)
2 (6 %)
 Nykyisen työpaikan saamiseen vaikuttaneet syyt
(mainintojen määrä):
 oma
osaaminen
 aiempi
10 (29 %)
työkokemus
8
(23 %)
/ sopiva koulutus /
6
(17 %)
6
(17 %)
 suosittelijat
5
(14 %)
 tuttu
4
(11 %)
2
(6 %)
2
(6 %)
2
(6 %)
2
(6 %)
 hyvä
muodollinen pätevyys
 henkilökohtaiset
ominaisuudet
työnantajalle /
aiemmin töissä samassa paikassa
 työharjoittelu
 oma-aloitteisuus,
aktiivisuus
 sitkeys
 sivuaineopinnot
(atk, suomen kieli)
 Muita, yksittäisiä mainintoja nykyisen työpaikan
saamiseen vaikuttaneista syistä:
 vaikutuksen
tekeminen hakemuksella ja työhaastattelussa
 henkilökemia
 sukupuoli
pomon kanssa
(mies)
 harrastustausta
 soveltuvuus
 oikeassa
paikassa oikeaan aikaan
 työnantajan
 hyvä
työtehtävään
tarve
tutkimusaihe ja uusia ajatuksia
 kansalaisuus
(ulkomailla)
 sattuma
 ”teen
halvalla hyvää jälkeä”
 työnantajan
toimialan tuntemus
 Monesko työpaikka nykyinen paikka on valmistumisen
jälkeen:
 1.
työpaikka
13 (37 %)
 3.
työpaikka
11 (31 %)
 2.
työpaikka
9
(26 %)
 4.
työpaikka
1
(3 %)
 Nykyisen työnantajan sektori:
 kunta
tai kuntayhtymä
 yksityinen
 järjestö
 muu
yritys
tai säätiö
työnantaja
 yliopisto
tai korkeakoulu
10 (29 %)
6
(17 %)
5
(14 %)
5
(14 %)
4
(11 %)
 muu
valtion virasto, laitos tai liikelaitos
3
(9 %)
 oma
yritys / freelancer
2
(6 %)
 Nykyinen työnimike (mainintojen määrä):
 kustannustoimittaja
4
 toimittaja
3
 tuntiopettaja
3
 äidinkielen
3
ja kirjallisuuden
(päätoiminen) tuntiopettaja
 äidinkielen
ja kirjallisuuden lehtori
 kulttuuritoimittaja
2
2
 Muita yksittäisiä mainintoja nykyisestä työnimikkeestä:
 lehtori,
äidinkielen ja venäjän kielen lehtori, yliopistonopettaja,
viestinnän lehtori, peruskoulun ja lukion rehtori
 tiedottaja,
suunnittelu- ja tiedotussihteeri / tiedottaja
 toimitussihteeri
 kääntäjä
 Muita yksittäisiä mainintoja nykyisestä työnimikkeestä
(jatkuu):
 Foreign
Rights Assistant
 amanuenssi
 kirjastosihteeri,
koulukirjastonhoitaja
 tutkijakoulutettava,
apulaistutkija, apurahatutkija / jatko-
opiskelija
 assistentti
 myyjä,
/ verkkotoimittaja, järjestelmäasiantuntija
tarjoilija
- muutama vastaaja antoi useamman työnimikkeen
 Nykyisen työn ala:
 opetus-
tai koulutusala
14 (40 %)
- äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori / tuntiopettaja, viestinnän
lehtori, yliopistonopettaja, peruskoulun ja lukion rehtori
 tiedotus-
ja viestintäala
7
(20 %)
- toimittaja, kulttuuritoimittaja, tiedottaja, suunnittelu- ja
tiedotussihteeri
 kustannusala
6
(17 %)
- kustannustoimittaja, toimittaja, toimitussihteeri,
järjestelmäasiantuntija, Foreign Rights Assistant
 taide-
ja kulttuuriala
3
(9 %)
- amanuenssi (taidenäyttelyiden kuratointi ja järjestäminen),
apulaistutkija (arkistoaineiston järjestäminen ja
asiakaspalvelu), assistentti / verkko-toimittaja (säätiössä tai
järjestössä)
 kirjasto-
ja informaatioala
- koulukirjastonhoitaja, kirjastosihteeri
2
(6 %)
 Nykyisen työn ala (jatkuu):

tutkimusala
-


(6 %)
tutkijakoulutettava, apurahatutkija / jatko-opiskelija
muu ala
-
ravintola-ala (tarjoilija)
-
myyntiala (myyjä)
hallinto- ja suunnitteluala
-
2
peruskoulun ja lukion rehtori
2
(6 %)
1
(3 %)
 Nykyisen työpaikan sijainti:
 pääkaupunkiseutu
23
(66 %)
 muu
4
(11 %)
lääni
4
(11 %)
Etelä-Suomen lääni
1
(3 %)
1
(3 %)
1
(3 %)
1
(3 %)
Uusimaa
 Itä-Suomen
 muu
 Länsi-Suomen
 Lapin
 muu
lääni
lääni
Eurooppa
 Oma arvio omasta osaamisesta nykyisessä
työtehtävässä asteikolla 1–4 (4 paras arvosana):
 arvosanojen
 vastaajat
4
keskiarvo 3,4
antoivat arvosanoiksi itselleen vain numeroita 3, 3,5 ja
TYÖN LAATU JA PALKKAUS
 Nykyisen työtehtävän vastaaminen akateemista
koulutusta:
 kokonaan
19
(54 %)
 osittain
14
(40 %)
 ei
3
(9 %)
lainkaan
 Onko korkeakoulututkinto edellytyksenä nykyiseen
työhön:
 kyllä
22
(63 %)
 ei
9
(26 %)
4
(11 %)
 en
tiedä
 Nykyisen työtehtävän vastaaminen kotimaisen
kirjallisuuden koulutusalaa:
 osittain
18
(51 %)
 kokonaan
11
(31 %)
 ei
6
(17 %)
lainkaan
 Tärkein syy koulutusalaa ja koulutustasoa
vastaamattoman työn vastaanottamiseen:
 mielenkiintoisempi
 ei
työ
saanut koulutustasoa tai -alaa vastaavaa työtä
 muu
koulutus ohjannut nykyisiin tehtäviin
 parempi
 muu
palkka ja/tai työehdot
syy
- vakituinen virka
5
5
5
2
2
 Bruttotulot kuukaudessa nykyisessä työtehtävässä:
Tulot ja työnimikkeet
 alle
Vastaajien määrä
1300 €
3 (9 %)
- tarjoilija, tiedottaja (osa-aikatyö), apurahatutkija / jatko-
opiskelija
 1300–1500
€
1 (3 %)
- vapaa kustannustoimittaja yms. (freelancer)
 1500–1700
€
2 (6 %)
- Foreign Rights Assistant, (kenkien) myyjä
 1700–1900
€
5 (14 %)
- tutkijakoulutettava, suunnittelu- ja tiedotussihteeri / tiedottaja,
kirjastosihteeri, koulukirjastonhoitaja, tuntiopettaja
 1900–2100
€
5 (14 %)
- lehtori, yliopistonopettaja, apulaistutkija, toimitussihteeri,
kustannustoimittaja
 Bruttotulot kuukaudessa nykyisessä työtehtävässä
(jatkuu):

2100–2300 €
-
3 (9 %)
toimittaja, assistentti / verkkotoimittaja, järjestelmäasiantuntija

2300–2500 €
-
7 (20 %)
toimittaja, kustannustoimittaja, kulttuuritoimittaja,
äidinkielen ja kirjallisuuden tuntiopettaja, amanuenssi

2500–2700 €
-
3 (9 %)
viestinnän lehtori, toimittaja, äidinkielen ja venäjänkielen
lehtori

yli 2700 €
-
6 (17 %)
lehtori, tuntiopettaja, äidinkielen ja kirjallisuuden
(päätoiminen) tuntiopettaja / lehtori, rehtori,
kulttuuritoimittaja
 Nykyisen työn arviointi:
1 = täysin samaa mieltä, 2 = melko samaa mieltä, 3 = melko
eri mieltä, 4 = täysin eri mieltä.
Työn kuvaus
Keskiarvo
Työsuhteen jatkuvuus on
3 = melko eri mieltä (3,1)
epävarmaa.
Työtä on liikaa.
3 = melko eri mieltä (2,5)
Työ mahdollistaa uralla etenemisen. 2 = melko samaa mieltä (2,3)
Työ on henkisesti kuormittavaa.
2 = melko samaa mieltä (1,9)
Työ tarjoaa sopivasti haasteita.
2 = melko samaa mieltä (1,9)
Työ mahdollistaa oman osaamisen
kehittämisen.
2 = melko samaa mieltä (1,9)
Työn voi pitää tasapainossa muiden
elämänalueiden kanssa.
2 = melko samaa mieltä (1,7)
 Nykyisen työn arviointi (jatkuu):
1 = täysin samaa mieltä, 2 = melko samaa mieltä, 3 =
melko eri mieltä, 4 = täysin eri mieltä.
Työn kuvaus
Keskiarvo
Viihdyn työssäni.
2 = melko samaa mieltä (1,7)
Työtehtävät ovat monipuolisia.
2 = melko samaa mieltä (1,6)
Työ on mielenkiintoista.
2 = melko samaa mieltä (1,6)
Työ on itsenäistä ja vastuullista.
1 = täysin samaa mieltä (1,2)
OPINTOJEN TYÖELÄMÄRELEVANSSI
 Kotimaisen kirjallisuuden opintojen hyödyllisyys
nykyisessä työpaikassa:
 todella
 jonkin
 ei
paljon hyötyä
verran hyötyä
juurikaan hyötyä
18 (51 %)
12 (34 %)
5
(14 %)
- ei juurikaan hyötyä: tarjoilija, myyjä, toimitussihteeri,
tiedottaja ja äidinkielen päätoiminen tuntiopettaja
- äidinkielen opettaja toteaa näin: ”2. asteen
ammattiopinnoissa kirjallisuuden osuus on pieni. Taideja kulttuuriopetuksessa sitä voisi käyttää ehkä jotenkin
hyödyksi, mutta opintojeni läpeensä teoreettinen
lähestymistapa ei anna eväitä siihen.”
 Kotimaisen kirjallisuuden opintojen hyöty työssä
(mainintojen määrä):
 opetettava
aines kirjallisuuden opetuksessa
8
 (kotimaisen
kauno-)kirjallisuuden tuntemus
6
 (kirjallinen)
yleissivistys
5
 kyky
analysoida ja käsitellä (kaunokirjallisia) tekstejä
 kirjoittamisen
 teorioiden
taitojen kehittyminen
ja tutkimuksen tuntemus,
4
3
3
tietopuolinen osaaminen
 suomalaisen
 ajattelun
 kielen
kulttuurielämän ja -historian tuntemus
taitojen kehittyminen
2
taju, hyvä äidinkielen taito
2
 kirja-alan
tuntemus
 asiantuntemus
 työ
3
(ja sen tuoma itseluottamus)
jatkoa opinnoille: lukeminen ja kirjoittaminen
2
2
2
 Yksittäisiä mainintoja kotimaisen kirjallisuuden
opintojen hyödystä nykyisessä työssä:
 kyky
jakaa suomalaiseen kulttuuriperintöön liittyviä asioita
muille
 lukemisen
taitojen kehittyminen
 dramaturgian
 tottumus
 ”oman
tuntemus
teksteihin
näkemyksen kehittyminen ja syventyminen sen
suhteen, mikä on hyvä teksti”
 hyötyä
kielenhuollossa ja toimitustyössä
 käytännön
hyöty lukupiirin pitämisessä ja kirjojen
arvostelemisessa
 Akateemisen koulutuksen hyödyllisyys nykyisessä
työpaikassa:
 todella
 jonkin
 ei
paljon hyötyä
verran hyötyä
juurikaan hyötyä
21 (57 %)
11 (31 %)
4
(11 %)
- ei juurikaan hyötyä: tiedottaja, tarjoilija ja
kulttuuritoimittaja sekä (kaksi vaihtoehtoa valinnut)
äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori
 Akateemisen koulutuksen hyöty työssä (mainintojen
määrä):
 viran
tai työn saamisen edellytys
7
 yleissivistys
5
 suomen
4
kielen / viestinnän opinnoista
konkreettista hyötyä
 kirjoitustaidot
 tekstien
 nopea
ja niiden parantuminen
analysointikyky
tiedon ja uusien asioiden oppiminen
 ajattelun
kriittisyys
 lukeminen
ja lukemisnopeuden kehittyminen
4
3
3
3
3
 tutkimustaidot
2
 ajattelun
2
ja ymmärryksen laajentuminen,
ajattelun työkalut
 kielitaidon
parantuminen
 olennaisen
erottaminen epäolennaisesta
2
2
 Yksittäisiä mainintoja akateemisen koulutuksen hyödystä
nykyisessä työssä:
 laajojen
kokonaisuuksien omaksuminen
 asiayhteyksien
näkeminen
 yksityiskohtien
erottaminen massasta
 opiskelutaidot
 organisointitaidot
 itsenäinen,
 työn
vastuullinen työskentely
kuormituksen sietäminen
 pitkäjänteisyys
 sisällöllinen
 perusta
ja ”tekninen” hyöty
koko työlle
 ”todistaa
työnantajalle osaamisen”
 suhdeverkosto
 opettajan
aineenhallinta