Transcript Kielitutkinnot ja kielitaidon arviointi - MCnet

Opetushallitus
Vapaa sivistystyö ja kulttuuriryhmien koulutus
Opetusneuvos Tarja Leblay
Kielitutkinnot ja kielitaidon arviointi
Keskustelua monikulttuurisuudesta V
Turun yliopisto, Educarium
23.4.2013
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Yleiset kielitutkinnot
Säädökset 964/2004,
1163/2004 ja 1109/2011
Toimijat: Okm, Oph,
Jyväskylän yliopisto/SOLKI,
kielitutkintotoimikunta,
tutkintojen järjestäjät,
arvioijat, laatijat,
haastattelijat
Monikielinen (9) järjestelmä
”Näyttötutkinto”
Toiminnallinen ja
viestinnällinen yleiskielitaito
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Kriteeripohjainen arviointi
Tutkinnot 1−4
kertaa/vuodessa kielestä ja
tutkintotasosta riippuen
Kielitaidon profiili
Tutkintojen lukumäärä
vuositasolla kasvaa
(vuonna 2011 5978 kpl;
vuonna 2012 6638 kpl)
Suomen keskitason
tutkintoja 4562/5097 kpl
(läpäisyprosentti yli 80 %)
Kehittämissuunnitelma 2006
Työnjaosta
Opetushallitus
-
-
Vastuu järjestelmästä, sen
kehittämisestä ja
valvonnasta
Perusteet
Tutkintokielet
Tutkintotodistus
Testien laatimisesta ja
käytöstä päättäminen
Järjestämissopimukset
Arvioijarekisteri
Kielitutkintotoimikunta
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Jyväskylän
yliopisto/SOLKI
-
Tutkintojen sisällöllinen
kehittäminen
Testitehtävien laadinta ja
arviointi
Arvioija-, laatija- ja
haastattelijakoulutukset
Todistusten tuottaminen
Yleiset kielitutkinnot
Perus- , keski- ja ylin taso
4 osataitoa:
1.
2.
3.
4.
Puhuminen
Kirjoittaminen
Tekstin ymmärtäminen
Puheen ymmärtäminen
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Muutoksia tutkinnon rakenteessa
1. Osakokeet
Osakokeiden lukumäärä muuttui1.12.2011
Rakenne- ja sanasto-osakokeen poistaminen
→ osakokeita enää 4
2. Todistuksen sisältö
Ei enää yleistasoarviota
→ kielitaidon profiili
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Muutosten seurauksia
Rakenne- ja sanasto -osuutta ei enää arvioida
erillisenä
Todistusten käyttäjien tulee määritellä tiettyyn
tehtävään, toimeen, virkaan tai muuhun
tarkoitukseen tarvittava kielellinen osaaminen
osakoetasolla
Millaista osaamista henkilö tarvitsee tässä
tehtävässä?
Onko kielen jonkin osataidon hallinta tärkeämpää
tietyssä tehtävässä kuin jonkin toisen osataidon?
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Yleisten kielitutkintojen suoritusmäärät
vuonna 2012
Perustaso
Keskitaso
Ylin taso
Yhteensä
Englannin kieli
10
599
155
764
Espanjan kieli
2
6
2
10
Italian kieli
2
3
0
5
Ranskan kieli
11
0
5
16
Ruotsin kieli
21
311
23
355
Saksan kieli
1
3
4
8
Saamen kieli
6
18
1
25
Suomen kieli
142
5097
192
5431
Venäjän kieli
7
11
6
24
192
6058
388
6638
Yhteensä
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Valtionhallinnon kielitutkinnot
Säädökset 424/2003 ja
481/2003
Vanha järjestelmä (1922)
Opetushallituksen
yhteyteen (2002)
Uudistettu järjestelmä
käyttöön (1.1.2004)
Julkishallinnon
työtehtävissä vaadittava
suomen tai ruotsin kielen
taito
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Kaksi kieltä: suomi ja
ruotsi
Erinomainen, hyvä ja
tyydyttävä taito
Toimijat: OKM, Oph,
kielitutkintolautakunnat
(suomi &ruotsi),
tutkintosuoritusten
vastaanottajat, tehtävien
laatijat
Valtionhallinnon kielitutkinnot
Kolme tutkintoa
1. Suullisen taidon tutkinto
2. Kirjallisen taidon tutkinto
3. Ymmärtämisen taidon tutkinto
Tutkinnot koostuvat seuraavien osataitojen
yhdistelmistä:
1. Puhuminen & puheen ymmärtäminen
2. Kirjoittaminen & tekstin ymmärtäminen
3. Puheen ymmärtäminen & tekstin
ymmärtäminen
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Valtionhallinnon kielitutkinnot
Erinomaisen taidon
tutkinnot
9-10 krt/vuosi
Ilmoittautuminen ja
tutkintojen
järjestäminen: OPH
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Hyvän/tyydyttävän
taidon tutkinnot
Jatkuvasti
vastaanottajille
Ilmoittautuminen ja
tutkintojen
järjestäminen:
vastaanottajat
Julkishallinnon henkilöstön
kielitaitovaatimuksiin liittyvistä
säädöksistä
424/2003 laki julkishallinnon henkilöstöltä
vaadittavasta kielitaidosta (= kielitaitolaki)
kielilainsäädännön uudistamisen osa
yleislaki; tarkemmat kielitaitovaatimukset erikseen
hallinnonalakohtaisissa säädöksissä
perustuslain ja kielilain toteuttaminen
viranomaistoiminnassa
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Valtion henkilöstön kielitaitovaatimukset
Yleissääntö
(kun säädettynä kelpoisuusvaatimuksena virkaan
korkeakoulututkinto):
Kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen
virka-alueen väestön enemmistön kielen
erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä
toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.
Yksikielisessä viranomaisessa viranomaisen
kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito
sekä toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Kielitaidon osoittaminen muulla tavalla
kuin suorittamalla tutkinto
Kielitaidon osoittaminen opintojen yhteydessä
(481/2003)
1. Erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito (15 §)
2. Hyvä suullinen ja kirjallinen taito (16 §)
3. Tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito (17 §)
4. Ymmärtämisen taito (18 §)
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Kielitaidon osoittaminen muulla tavalla
kuin suorittamalla tutkinto
Yleisten kielitutkintojen rinnastaminen
valtionhallinnon kielitutkintoihin (481/2003, 13 §)
(Todistus vastaavasta kielitaidosta (424/2003, 14 §):
- erinomainen taito
- ulkomailla suoritettujen kieliopintojen
rinnastaminen)
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Taitotasojen rinnastaminen kahden
kielitutkintojärjestelmän välillä
Yleinen kielitutkinto
6
4-5
3
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Valtionhallinnon
kielitutkinto
→
→
→
Erinomainen
Hyvä
Tyydyttävä
Suomen kansalaisuuden hakemiseen
edellytettävä kielitaito
Kielitaitoedellytys (579/2011, 13 §)
Suomen tai ruotsin kielen
tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Kansalaisuus
Kielitaidon osoittamistavat 1/3
Viralliset Suomen valtion kielitutkintojärjestelmien
todistukset
1. Yleinen kielitutkinto taitotasolla kolme
2. Valtionhallinnon kielitutkinto tyydyttävällä suullisella
ja kirjallisella taidolla
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Kansalaisuus
Kielitaidon osoittamistavat 2/3
1. Perusopetuksen tai lukion oppimäärä suomi tai ruotsi
äidinkielenä tai toisena kielenä
2. Suomen- tai ruotsinkielinen yo-tutkinto, johon sisältyy
hyväksytty arvosana suomesta tai ruotsista äidinkielenä
tai toisena kielenä
3. Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston
asetuksen (794/2004) 6 §:n 1 momentin 1 kohdan
tai ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston
asetuksen (352/2003) 8 §:n 1 momentin 1 kohdan
mukaiset suomen tai ruotsin kielen opinnot tai
kypsyysnäyte suomen tai ruotsin kielellä.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Kansalaisuus
Kielitaidon osoittamistavat 3/3
1. Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa
(630/1998) tarkoitettu suomen tai ruotsin kielellä
suoritettu ammatillinen perustutkinto
2. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa
laissa (631/1998) tarkoitettu suomen tai ruotsin
kielellä suoritettu ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Kansalaisuuden hakemiseen
vaadittava todistusprofiili
HE, laki kansalaisuuslain muuttamisesta 579/2011
Kielitaito voidaan osoittaa jollakin seuraavien
osakokeiden yhdistelmistä (yksi riittää):
1. Kirjoittaminen & puhuminen
2. Kirjoittaminen & puheen ymmärtäminen
3. Puhuminen & tekstin ymmärtäminen
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Kielitutkintojärjestelmiin liittyviä
tavoitteita ja saavutuksia
Yhteinen käsitys kielitaidosta ja sen mittaamisesta
Vertailukelpoiset kielitodistukset
Yhteinen viitekehys kielten opetukselle
Kielitaitoon ja sen testaukseen liittyvän
tutkimuksen tukeminen
Arviointitietouden levittäminen
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Lisätietoa kieli- ja kääntäjätutkinnoista
www.oph.fi
Koulutus ja tutkinnot
Kielitutkinnot
Auktorisoidut kääntäjät
Yleiset kielitutkinnot
Valtionhallinnon kielitutkinnot
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Auktorisoitujen kääntäjien
tutkinnot