AMKKIA –hanke arvioinnin uudistajana kielten opetuksessa
Download
Report
Transcript AMKKIA –hanke arvioinnin uudistajana kielten opetuksessa
AMKKIA –hanke
arvioinnin uudistajana
kielten opetuksessa
Tarmo Ahvenainen, kielten osasto
Opetuksen teemapäivä
22.5.2003
W:\KIELET\kehitys\amkkiakyamk.ppt
AMKKIA –hanke arvioinnin uudistajana
kielten opetuksessa
1.Mitä me arvioimme kun arvioimme kielitaitoa?
2. AMKKIA-hankkeen tausta
3. Taitotasoasteikot ja kriteeriviitteinen arviointi
4. AMKKIA-hanke ja sen tuotokset
5. Taitotasoarvionnin rajoitukset
6. Ammatillisen kielenopetuksen arvioinnin
tulevaisuudennäkymiä
7. Kielten osaston toimenpiteet
1. Mitä me arvioimme kun
arvioimme kielitaitoa?
Kielitaidon osa-alueiden painotuseroja arvioinnissa esim.
kieliopillinen oikeellisuus vs. pragmaattinen kielitaito
(kielen käyttö tilanteeseen sopivalla tavalla)
oikean terminologian hallinta vs. kyky käyttää
kiertoilmausta korvaamaan puutteet
sujuvuus vs. tarkkuus
kielen oikeellisuus vs. viestin ymmärrettävyys
peruskielitaito – yleinen viestintätaito – ammatillisen
substanssin hallinta
Arvioijan kielitaitokäsitys vaikuttaa suuresti arviointitapaan
2. AMKKIA-hankkeen tausta 1
Tavoite: kielitaidon arvioinnin yhdenmukaistaminen eri
ammattikorkeakouluissa ja opintosuunnilla
OPM:n AMK-kieltenopetusta selvittänyt työryhmä 1999: tarve
arvioinnin kehittämiseen olemassa
Ammattikorkeakoulujen opettajien kokemuksen ja Jyväskylän
Yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen
arviointiasiantuntemuksen yhdistäminen
Vaihe 1 (2000-2001): arviointijärjestelmän luominen
2. AMKKIA-hankkeen tausta 2
Vaiheen 1 julkaisu: Juurakko Taina (toim.) Kielitaidon arvioinnin
yhdenmukaistaminen ammattikorkeakouluissa. Hämeen AMK
kielikoulutuskeskus 2001.
Vaihe 2 (2002-2003): koulutus, uusien tehtävien tekeminen
Kielet: englanti, ruotsi, suomi toisena kielenä; alat: tekniikka,
kauppa, sote
Osanottajia kahdessa vaiheessa yht. yli 130, lähes kaikista
AMK:sta
Koordinaattorit
Yliopettaja Taina Juurakko Hämeen AMK
Yliopettaja Anneli Airola Pohjois-Karjalan AMK
3. Taitotasoasteikot ja
kriteeriviitteinen arviointi
kielitaito eri tasoilla kuvataan kriteerien avulla
kukin suoritus arvioidaan vain taitotasoasteikon mukaan
kokelaan tulosta ei suhteuteta muiden kokelaiden
suorituksiin eikä hänen aiempaan kielen opiskelu- tai
käyttöhistoriaan
eivät suoraan verrannollisia opintojaksojen arvosanoihin
(useimmat) taitotasoasteikot kuvaavat kielitaidon tasoa
alkeista erinomaiseen kielitaitoon
6-portaisia taitotasoasteikkoja esim. Euroopan
Neuvoston viitekehys, YKI, AMKKIA
4 . AMKKIA-hanke ja tuotokset
tuotoksena kalibroitu
arviointivatupassi
Vatupassi=Tehtäväpaketti
Alakohtaisia testitehtäviä (tekniikka [myös eri tekniikan osaalueille], kauppa, sosiaaliala, terveysala) arviointiohjeineen
kielet englanti ja ruotsi
yli 200 tehtäväkokonaisuutta/kieli
maamerkit?
ilmestyy elokuussa 2003
yksi CD-ROM jolla word-tiedostoina tekstimuotoiset tehtävät
kuullunymmärtämistehtävistä useita romppuja
(audiomuotoisia), 1-2 joka alalle
toinen julkaisu
5. Taitotasoarvionnin rajoitukset
- mitä AMKKIA-vatupassilla ei voi
mitata?
kaiken arvioinnin tarkoitus ei ole edes tuottaa
tietoa taitotasosta
oppimisprosessin arviointi
suoritusarviointi ei sovellu taitotason määrittäjäksi
Suoritusarviointi (autenttinen arviointitehtävä)
Grant Wiggins: Educative Assessment
On realistinen
On integroitu haaste, jossa tietoa ja päättelykykyä tulee käyttää
innovatiivisesti
Vaatii oppijaa tekemään laadukkaan tuotoksen/suorituksen sekä
perustelut sille
Vaatii tietoa ympäröivästä todellisuudesta
Simuloi todellista kontekstia (sotkuinen ja epäselvä)
Käsittää ennakoitavissa olevan tehtävän
Mahdollistaa suunnittelun, harjoittelun ja apuneuvojen käytön
Lopputuloksen muoto ei useinkaan täsmällisesti ennustettavissa
→reliaabelius taitotason määrittäjänä alhainen, mutta
→voi olla erinomainen esim. ammattikielen portfolion osana ja
laadullisen palautteen antamiseen
6. Tulevaisuuden mahdollisia
kehityspolkuja 1
– miten AMKKIA-vatupassia voi käyttää?
1. AMKKIA-tehtävien käyttö sellaisenaan tai muokattuna
opintojakson taitojen testaamisessa (kokeissa)
2. AMKKIA-taitotasojen käyttö opintojakson sisällä, yksittäisen
tehtävän arvioinnin kriteerinä:
esim. Insinööriopiskelijan englannin kurssilla tekemä
yritysesittely on kiitettävää (5) tasoa, kun se osoittaa
puhumisen olevan AMKKIA:n taitotasolla X; ja tyydyttävää
tasoa (1), kun se osoittaa puhumisen taidon olevan tasolla Z.
X: ja Z:n määrittelyperusteita: viestintätilanteen tavoitteet,
työelämän vaatimukset, opiskelijoiden lähtötaso, ….??
6. Tulevaisuuden mahdollisia
kehityspolkuja 2
– miten AMKKIA-vatupassia voi käyttää?
3. Opintojakson arvioinnin korvaaminen AMKKIAtaitotasoarvioinnilla??
+ eurooppalainen vertailtavuus
+ työkalu sanalliseen, informatiivisempaan ja
enemmän oppimista tukevaan arviointiin
6. Tulevaisuuden mahdollisia
kehityspolkuja 3
– miten AMKKIA-vatupassia voi käyttää?
4. Rolf Schärer (Euroopan Neuvosto) European Vocational
Language Learning –seminaari, Tampere 2001:
eurooppalaisen ammatillisen kielenopetuksen arvioinnin
tulevaisuuden ennuste:
yleinen kielitaidon taso mitataan taitotasoasteikolla (esim.
Euroopan Neuvoston viitekehys, Dialang, Yleinen
kielitutkinto)
oma alan erityiskielitaito osoitetaan portfoliolla
7. Kielten osaston toimenpiteet
Arvioinnin kehittäminen nimetty keskeisimmäksi
kehittämisen painoalueeksi
Työryhmä syksystä 2003 alkaen
Maija Salovaara (Tekniikka ja liiketalous, saksa)
Pia Hannula (Tekniikka ja liiketalous/Metsä ja puutalous,
ruotsi ja saksa)
Sirkka Kontturi (Tekniikka ja liiketalous, englanti)
Tarmo Ahvenainen (Tekniikka ja liiketalous, englanti ja
venäjä)
Tavoitteena kokeilla uusia tapoja arvioinnissa (mm.
AMKKIA-taitotasoasteikkoa) ja suunnitella
arviointijärjestelmän uudistamista kokeilujen pohjalta
W:\KIELET\kehitys
amkkiakyamk.ppt