Transcript AMKKIA –hanke arvioinnin uudistajana kielten opetuksessa

AMKKIA –hanke
arvioinnin uudistajana
kielten opetuksessa
Tarmo Ahvenainen, kielten osasto
Opetuksen teemapäivä
22.5.2003
W:\KIELET\kehitys\amkkiakyamk.ppt
AMKKIA –hanke arvioinnin uudistajana
kielten opetuksessa
1.Mitä me arvioimme kun arvioimme kielitaitoa?
2. AMKKIA-hankkeen tausta
3. Taitotasoasteikot ja kriteeriviitteinen arviointi
4. AMKKIA-hanke ja sen tuotokset
5. Taitotasoarvionnin rajoitukset
6. Ammatillisen kielenopetuksen arvioinnin
tulevaisuudennäkymiä
7. Kielten osaston toimenpiteet
1. Mitä me arvioimme kun
arvioimme kielitaitoa?
Kielitaidon osa-alueiden painotuseroja arvioinnissa esim.
 kieliopillinen oikeellisuus vs. pragmaattinen kielitaito
(kielen käyttö tilanteeseen sopivalla tavalla)
 oikean terminologian hallinta vs. kyky käyttää
kiertoilmausta korvaamaan puutteet
 sujuvuus vs. tarkkuus
 kielen oikeellisuus vs. viestin ymmärrettävyys
 peruskielitaito – yleinen viestintätaito – ammatillisen
substanssin hallinta
Arvioijan kielitaitokäsitys vaikuttaa suuresti arviointitapaan
2. AMKKIA-hankkeen tausta 1
Tavoite: kielitaidon arvioinnin yhdenmukaistaminen eri
ammattikorkeakouluissa ja opintosuunnilla
 OPM:n AMK-kieltenopetusta selvittänyt työryhmä 1999: tarve
arvioinnin kehittämiseen olemassa
 Ammattikorkeakoulujen opettajien kokemuksen ja Jyväskylän
Yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen
arviointiasiantuntemuksen yhdistäminen
 Vaihe 1 (2000-2001): arviointijärjestelmän luominen

2. AMKKIA-hankkeen tausta 2
Vaiheen 1 julkaisu: Juurakko Taina (toim.) Kielitaidon arvioinnin
yhdenmukaistaminen ammattikorkeakouluissa. Hämeen AMK
kielikoulutuskeskus 2001.
 Vaihe 2 (2002-2003): koulutus, uusien tehtävien tekeminen
 Kielet: englanti, ruotsi, suomi toisena kielenä; alat: tekniikka,
kauppa, sote
 Osanottajia kahdessa vaiheessa yht. yli 130, lähes kaikista
AMK:sta
 Koordinaattorit

Yliopettaja Taina Juurakko Hämeen AMK
Yliopettaja Anneli Airola Pohjois-Karjalan AMK
3. Taitotasoasteikot ja
kriteeriviitteinen arviointi
kielitaito eri tasoilla kuvataan kriteerien avulla
 kukin suoritus arvioidaan vain taitotasoasteikon mukaan
 kokelaan tulosta ei suhteuteta muiden kokelaiden
suorituksiin eikä hänen aiempaan kielen opiskelu- tai
käyttöhistoriaan
 eivät suoraan verrannollisia opintojaksojen arvosanoihin
 (useimmat) taitotasoasteikot kuvaavat kielitaidon tasoa
alkeista erinomaiseen kielitaitoon
 6-portaisia taitotasoasteikkoja esim. Euroopan
Neuvoston viitekehys, YKI, AMKKIA

4 . AMKKIA-hanke ja tuotokset
 tuotoksena kalibroitu
arviointivatupassi
Vatupassi=Tehtäväpaketti








Alakohtaisia testitehtäviä (tekniikka [myös eri tekniikan osaalueille], kauppa, sosiaaliala, terveysala) arviointiohjeineen
kielet englanti ja ruotsi
yli 200 tehtäväkokonaisuutta/kieli
maamerkit?
ilmestyy elokuussa 2003
yksi CD-ROM jolla word-tiedostoina tekstimuotoiset tehtävät
kuullunymmärtämistehtävistä useita romppuja
(audiomuotoisia), 1-2 joka alalle
toinen julkaisu
5. Taitotasoarvionnin rajoitukset
- mitä AMKKIA-vatupassilla ei voi
mitata?
 kaiken arvioinnin tarkoitus ei ole edes tuottaa
tietoa taitotasosta
oppimisprosessin arviointi
suoritusarviointi ei sovellu taitotason määrittäjäksi
Suoritusarviointi (autenttinen arviointitehtävä)
Grant Wiggins: Educative Assessment
On realistinen
 On integroitu haaste, jossa tietoa ja päättelykykyä tulee käyttää
innovatiivisesti
 Vaatii oppijaa tekemään laadukkaan tuotoksen/suorituksen sekä
perustelut sille
 Vaatii tietoa ympäröivästä todellisuudesta
 Simuloi todellista kontekstia (sotkuinen ja epäselvä)
 Käsittää ennakoitavissa olevan tehtävän
 Mahdollistaa suunnittelun, harjoittelun ja apuneuvojen käytön
 Lopputuloksen muoto ei useinkaan täsmällisesti ennustettavissa
→reliaabelius taitotason määrittäjänä alhainen, mutta
→voi olla erinomainen esim. ammattikielen portfolion osana ja
laadullisen palautteen antamiseen

6. Tulevaisuuden mahdollisia
kehityspolkuja 1
– miten AMKKIA-vatupassia voi käyttää?
1. AMKKIA-tehtävien käyttö sellaisenaan tai muokattuna
opintojakson taitojen testaamisessa (kokeissa)
2. AMKKIA-taitotasojen käyttö opintojakson sisällä, yksittäisen
tehtävän arvioinnin kriteerinä:
 esim. Insinööriopiskelijan englannin kurssilla tekemä
yritysesittely on kiitettävää (5) tasoa, kun se osoittaa
puhumisen olevan AMKKIA:n taitotasolla X; ja tyydyttävää
tasoa (1), kun se osoittaa puhumisen taidon olevan tasolla Z.
 X: ja Z:n määrittelyperusteita: viestintätilanteen tavoitteet,
työelämän vaatimukset, opiskelijoiden lähtötaso, ….??
6. Tulevaisuuden mahdollisia
kehityspolkuja 2
– miten AMKKIA-vatupassia voi käyttää?
3. Opintojakson arvioinnin korvaaminen AMKKIAtaitotasoarvioinnilla??
+ eurooppalainen vertailtavuus
+ työkalu sanalliseen, informatiivisempaan ja
enemmän oppimista tukevaan arviointiin
6. Tulevaisuuden mahdollisia
kehityspolkuja 3
– miten AMKKIA-vatupassia voi käyttää?
4. Rolf Schärer (Euroopan Neuvosto) European Vocational
Language Learning –seminaari, Tampere 2001:
eurooppalaisen ammatillisen kielenopetuksen arvioinnin
tulevaisuuden ennuste:
yleinen kielitaidon taso mitataan taitotasoasteikolla (esim.
Euroopan Neuvoston viitekehys, Dialang, Yleinen
kielitutkinto)
oma alan erityiskielitaito osoitetaan portfoliolla
7. Kielten osaston toimenpiteet
Arvioinnin kehittäminen nimetty keskeisimmäksi
kehittämisen painoalueeksi
 Työryhmä syksystä 2003 alkaen

Maija Salovaara (Tekniikka ja liiketalous, saksa)
Pia Hannula (Tekniikka ja liiketalous/Metsä ja puutalous,
ruotsi ja saksa)
Sirkka Kontturi (Tekniikka ja liiketalous, englanti)
Tarmo Ahvenainen (Tekniikka ja liiketalous, englanti ja
venäjä)

Tavoitteena kokeilla uusia tapoja arvioinnissa (mm.
AMKKIA-taitotasoasteikkoa) ja suunnitella
arviointijärjestelmän uudistamista kokeilujen pohjalta
W:\KIELET\kehitys
amkkiakyamk.ppt