Transcript vanhan porvoon asukasyhdistys föreningen invånarna i gamla borgå

VANHAN PORVOON ASUKASYHDISTYS
FÖRENINGEN INVÅNARNA I GAMLA BORGÅ
NO:
NR:
49
2/2010
21.8.2010
Kirpputoritapahtuma
Lopptorgsevenemang
Pääkirjoitus
Ledare
Då hösten och mörkret sänker sig över
vårt land sker en stor förändring. Dagarna känns kortare, och åtminstone i
vår barnfamilj blir livet plötsligt mycket
mer hektiskt. Tillsammans med skolstarten
infinner sig allt från influensor och magsjukor till diverse småkräk som löss (har ni lyckats
klara er utan en enda av dessa kan ni skatta er lyckliga). Dessutom kör alla familjens hobbyer i gång,
likaså möjliga andra studier och uppgifter.
Men på samma gång ger höstens och vinterns
dunkel oss lov att tillbringa mer tid hemma. När trädgården gått i ide för vintern, inget kan målas utomhus
och det är för kallt för att tvätta fönster kan man gott
unna sig att plocka upp en bra bok eller tidning, eller
slänga sig på soffan och med gott samvete njuta av
en av sina favoritserier. Och om man utrustar sig väl
och ger sig ut på en promenad, kan man sådär lite
försynt kika in och få en sällsynt inblick i de upplysta
husen och kanske en eller annan inredningsidé (jag
ber mina grannar om ursäkt i förväg).
Föreningen förbereder sig för vintern med julmarknad och årsmöte. Arbetet med att utveckla tidningen
fortsätter i sakta mak, vi kommer att arbeta vidare på
de teman som framlades av dem som svarade på föreningens enkät. Idéer som framlades var bl.a. trädgårdar och gamla växter, som kommer att tas upp i nästa
nummer. Andra teman var till exempel historia och
historier om husen och invånarna, trafik och turism,
utrymmen för konstnärer och de tomma husens öde.
Många av dessa har vi hittills också haft som mål att
inkludera i varje nummer, så också denna gång.
Med risk för att upprepa mig själv hoppas jag att
vi hittar nya intresserade skribenter till våra rader,
de som har sakkunnigheten om sina hus och deras
historier är ju just invånarna, inte tidningens redaktion. Några har redan anmält sitt intresse i enkäten
föreningen sände ut, tack till er! Hoppas vi till våren
tillsammans lyckas producera ett fint festnummer för
den 25-åriga tidningen.
Många sköna mörka kvällar önskas alla våra läsare,
och ett riktigt gott nytt år 2011.
Innehåll
Barnet mot kinden........................................................... 4
Lapsi poskea vasten........................................................ 5
Puheenjohtajan palsta – Ordföranden har ordet.......... 6
Kansallisen kaupunkipuiston vaikutukset..................... 7
Gamla stans skyddsänglar.............................................. 8
Museotorin laidalta........................................................ 11
Legend redan under sin livstid...................................... 12
Keskiaikainen kaupunkimalli........................................ 14
Syksyn tullen elämä muuttuu yllättäen kovin
kiireiseksi, ainakin lapsiperheissä. Koulun alku
tuo mukanaan myös harrastukset, talven tullessa
jylläävät influenssat, mahataudit ja monenmoiset pieneliöt, kuten täit (pahimmassa tapauksessa useampi laji samanaikaisesti). Talven pimeys suo
kuitenkin myös mahdollisuuden unohtaa ulkotyöt ja
ikkunanpesut ja heittäytyä sohvalle hyvän kirjan tai suosikkisarjan pariin.
Kymmenisen vuotta sitten, kun lapsemme (varsinkin huonosti nukkuva esikoisemme) vielä nukkuivat päiväuniansa
lastenvaunuissa, löysimme myös toisen syys- ja talvipimeän
iloista. Vaunuja työntäessä oli mukava suunnitella tulevaa
remonttia ja samalla kurkistaa valaistuista ikkunoista sisään
ja löytää mahdollisia sisustusideoita. Vaikka lapsia ei enää
tarvitse työntää tuntikaupalla jotta nukkuisivat, on edelleen
mukava kurkistaa hieman vaivihkaa ihmisten ikkunoista
sisään, ties minkä hyvän idean saisi mukaansa kotiin. Tästä
siis anteeksipyyntöni naapureillemme jo etukäteen.
Yhdistyksellä on edessään talvikausi, ohjelmassa esimerkiksi joulumarkkinat ja vuosikokous. Lehteä kehitetään
toivottavasti asukkaiden näkökulmasta mieluisaan suuntaan. Pyrimme ottamaan huomioon kyselyyn vastanneiden
asukkaiden toiveet, seuraavassa numerossa esimerkiksi puutarhateeman. Muita toivottuja teemoja olivat mm. historia
ja kertomukset talojen menneistä ja nykyisistä asukkaista,
liikenne, turismi, taiteilijatilat ja tyhjät talot.
Lehden tekijät toimivat kaikki vapaaehtoisesti ja kirjoittavat niistä asioista, jotka tuntuvat heistä mieluisilta. Siksi
olisi hienoa, jos saisimme kirjoituksia asukkailta, joita heidän
talojensa historia koskee. Olemme pyrkineet siihen, että joka
numerossa olisi jokin juttu taloihin tai remonttiin liittyen,
näin myös tässä numerossa. Kirjoittajia ei kuitenkaan aina
ole helppoa löytää, joten rohkeutta peliin, kirjoittakaa pieni
kertomus omasta talostanne tai sen historiasta, se kiinnostaa
aidosti muita!
Kyselyyn vastanneiden joukosta löytyi muutama halukas osallistumaan lehden tekoon, kiitos teille. Toivottavasti
saamme yhdessä kevääksi toteutettua hienon 25-vuotisjuhlanumeron!
Kaikille lukijoillemme mukavia kynttiläntäyteisiä iltoja
ja hyvää uutta vuotta 2011.
Sisällys
Itäinen Pitkäkatu 8......................................................... 18
In memoriam Carl Jacob Gardberg............................... 23
Asukaskysely 2010.......................................................... 26
Tikuista asiaa – ja vähän jätelavoistakin....................... 28
Kansikuvataiteilija Elina Sorainen................................. 28
Näyttelykalenteri – Utställningskalender..................... 31
Säätiö – Stiftelsen........................................................... 32
Yhdistys – Föreningen . ................................................. 34
Barnet mot kinden
J
ulen är på ett alldeles speciellt sätt barnens fest.
I psalmen ”Giv mig ej glans” ber författaren om att
få uppleva ”en gran med barn i ring”. Traditionerna
med julklappar, julpynt och julgodis blir så mycket
roligare om det finns barn i huset. Deras glada förväntan smittar av sig på oss äldre.
Men många av oss firar jul utan småbarn, och den julen
kan naturligtvis bli lika fin. Vare sig vi firar jul ensamma,
tillsammans med andra vuxna eller omgivna av fler
generationer hoppas jag att barnet ändå finns med. Då
tänker jag på barnet Jesus, den egentliga orsaken till att
vi ställer till fest.
Julens profetia skrevs av profeten Jesaja under en tid
då Israels folk var fördrivna från sitt hemland. Många
av dem tvivlade på att de någonsin skulle få återvända.
Jesaja vill stärka deras hopp och framtidstro med följande
ord: ”Det folk som vandrar i mörkret skall se ett stort ljus,
ja, över dem som bor i mörkrets land strålar ljuset fram.
... Ty ett barn har fötts, en son är oss given.”
Kontrasten mellan mörker och ljus återspeglar en rörelse
från hopplöshet till förtröstan. Julens budskap utlovar
inga enkla lösningar på de bekymmer som hotar oss
dels som enskilda människor, dels som nation och som
mänsklighet. Men julen vill ge oss mod att be, arbeta och
kämpa för en ljusare framtid, eftersom Gud har lovat att
inte lämna oss ensamma.
Det lilla barnet i krubban föddes mänskligt sett till en
mycket otrygg tillvaro. Föräldrarna var på resa långt
borta hemifrån, utestängda från husens värme och
skydd. Men Gud var med dem och omslöt dem med all
den kärlek och omsorg som Gud också visar oss. Hos
profeten Hosea beskrivs Guds faderliga omsorg om oss
människor i mycket konkreta bilder (Hos 11:3-4). Gud
säger sig vara den som har lärt oss gå. Gud har tagit
oss i sina armar och lyft upp oss som man lyfter upp ett
barn till sin kind, och Gud sägs också böja sig ner och
ge oss att äta.
Det som Bibeln vill säga oss med de här vackra och intima uttrycken är välbekant för var och en som har fått ta
hand om ett barn: Gud är oss lika nära som en god och
kärleksfull förälder som tar hand om sitt lilla barn. Julen
handlar om att Gud böjer sig ner till vår verklighet för att
ge oss det vi behöver för våra liv: kärlek, närhet, kraft och
hopp. Också oss vill Gud lyfta upp mot sin kind, för att vi
skall få känna värmen och andedräkten från universums
herre, vår skapare och far.
Björn Vikström
Biskop
Inbjudan
Biskop Björn Vikström
och hans fru Maria Björkgren-Vikström
inbjuder till traditionell nyårsmottagning
på biskopsgården 1.1. kl.13-15.
Alla hjärtligt välkomna!
Lapsi poskea vasten
J
oulu on aivan erityisellä tavalla lasten juhla. Virressä ”En etsi valtaa loistoa” kirjailija toivoo saavansa kokea majan rauhaisan ja lasten joulupuun.
Joululahjat, koristelu ja joulun makeiset ovat paljon
hauskempia jos talossa on lapsia. Heidän iloinen
odotuksensa tarttuu myös meihin aikuisiin.
Moni meistä viettää toki joulua ilman pieniä lapsia ja joulu voi tietenkin olla aivan yhtä hieno. Katsomatta siihen
vietämmekö joulua yksin, muiden aikuisten kanssa tai
monen sukupolven ympäröimänä toivon, että lapsi on
juhlassa läsnä. Lapsella tarkoitan Jeesus-lasta, juhlamme
varsinaista syytä.
Profeetta Jesaja kirjoitti joulun profetian aikana, jolloin
Israelin kansa eli karkotettuna kotimaastaan. Moni heistä
epäili pääsevänsä koskaan takaisin kotiin. Jesaja haluaa
vahvistaa heidän toivoaan ja uskoaan tulevaisuuteen
sanoin: ”Kansa, joka pimeässä vaeltaa, näkee suuren
valkeuden, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, niille
loistaa valkeus. … Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on
meille annettu.”
Liike pimeydestä valoon kuvastaa muutosta toivottomuudesta luottamukseen. Joulun sanoma ei lupaa yksinkertaisia ratkaisuja niihin ongelmiin, jotka uhkaavat
meitä yksilöinä, kansana tai ihmiskuntana. Joulu haluaa
kuitenkin antaa meille rohkeutta rukoilla, työskennellä
ja kamppailla valoisamman tulevaisuuden puolesta, sillä
Jumala on luvannut, ettei jätä meitä yksin.
Seimen pieni lapsi syntyi inhimillisesti katsottuna hyvin
turvattomaan olemassaoloon. Vanhemmat olivat matkoilla
kaukana kotoa, ilman talon antamaa lämpöä ja suojaa.
Mutta Jumala oli heidän kanssaan ja ympäröi heidät
kaikella sillä rakkaudella ja huolenpidolla, jota hän myös
osoittaa meille. Profeetta Hoosean kirjassa kuvataan Ju-
malan isällistä huolenpitoa hyvin konkreettisesti (Hoos
11:3-4). Jumala sanoo opettaneensa meidät kävelemään.
Hän nostaa meidät käsivarsilleen samalla tavalla kuin pieni
lapsi nostetaan omaa poskea vasten, ja hänen kuvaillaan
myös kumartuvan puoleemme ja syöttävän meitä.
Sanoma, jonka Raamattu haluaa meille tuoda näiden
kauniiden ja henkilökohtaisten ilmaisujen avulla on tuttu
jokaiselle, joka on saanut huolehtia lapsesta: Jumala on
meille yhtä läheinen kuin hyvä ja rakastava vanhempi
joka huolehtii pienestä lapsestaan. Jouluna Jumala kumartuu puoleemme antaakseen meille mitä elämäämme
tarvitsemme: rakkautta, läheisyyttä, voimaa ja toivoa.
Myös meidät Jumala haluaa nostaa käsivarsilleen, poskeaan vasten, jotta saisimme tuntea universumin herran,
luojamme ja isämme lämmön ja hengen.
Björn Vikström
Piispa
Kutsu
Piispa Björn Vikström ja hänen rouvansa Maria
Björkgren-Vikström toivottavat perinteiseen
tapaan porvoolaiset tervetulleiksi uudenvuoden
vastaanotolle piispantalolle 1.1. klo 13-15!
Sydämellisesti tervetuloa!
FOTON/KUVAT: Andreas frankenhaeuser
Puheenjohtajan
palsta
Ordföranden
har ordet
Hei vaan kaikille!
Hej alla!
Niin se tämäkin vuosi on vierähtänyt. Lunta, pakkasta ja hellettä on
riittänyt, kaikkea kaikille.
Så har även detta år gått. Naturen har bjudit
på litet av varje åt oss var och en, både snö,
kyla, sol och värme.
Tämä vuosi on ollut asukasyhdistyksen toiminnan osalta suhteellisen aktiivinen vuosi. Pihakirpputoritapahtuma oli jälleen kerran
suosittu, sillä tapahtumaan osallistui lähes 30 pihaa. Kaiken kruunasi
vielä se, että tapahtuma keräsi runsaasti paikallisia ja muualta tulleita vieraita. Muita vuoden kohokohtia ovat olleet pienimuotoinen
asukaskysely, johon saimme odotettua selvästi enemmän vastauksia,
58 kappaletta. Käsittelemme kyselyä tämän lehden sivulla 26. Kiitos
kaikille vastanneille.
Vappu oli pitkästä aikaa perinteinen, kiitos Porvoon musiikkiopiston
Big Bandin ja Porvoon mieslaulajien alajaoston. Lokakuussa järjestetty
viini-ilta Wanhassa Laamannissa sai myös kiitosta osakseen ja vastaavanlainen ilta tullaan järjestämään pian uudestaan. Meillä oli muuten
hauskaa. Kiitos kaikille mukana olleille ja Wanhalle Laamannille.
Ja kyllä, paljon on myös jäänyt tekemättä. Liikenne, talkoot, retket,
yhteistyö kaupungin kanssa. Lehteen on toivottu juttuja tyhjillään
olevista alueemme taloista, henkilöistä ja historiasta. Kannattaa pitää
mielessä, että toimintamme on vapaaehtoista. Hallituksen jäsenillä
on kiireinen päivätyö, perheet kotona, sekä muita velvollisuuksia.
Kaikkea ei ehdi tekemään, mutta toisaalta, kaikki aikanaan.
Det gångna året har ur föreningens synvinkel
varit ett relativt aktivt år. Gårdsloppiset var
igen mycket populärt, nästan 30 gårdar deltog
i evenemanget. Det mest glädjande var att
evenemanget lockade rikligt med lokala och
andra besökare. Andra höjdpunkter under
året har bl.a. varit den lilla enkäten föreningen
sände ut, vi fick betydligt flere svar än vi väntat oss, hela 58 stycken. Resultaten behandlas
i denna tidning på sidan 26. Tack till alla som
svarade.
Första maj firades igen efter en paus på
mycket traditionellt sätt, för det får vi tacka
musikinstitutets Big Band och en subsektion
av Porvoon mieslaulajat. Vinkvällen som arrangerades i oktober på Gamla Lagmannen
fick också mycket tack och en motsvarande
kväll kommer att ordnas snart igen. Vi hade
väldigt trevligt, tack till alla som deltog och till
Gamla Lagmannen.
Rauhallista Joulua toivottaen,
Jocke Silberstein
Puheenjohtaja
PS: Tulkaa suosituille joulumarkkinoille tekemään
ostoksia. Ne pidetään
11.-12.12.2010.
Älkää myöskään unohtako
vuosikokousta 3.3.2011
Rakuunarykmentissä. Tulkaa mukaan vaikuttamaan
yhdistyksen toimintaan!
Och visst, mycket har också återstår som blivit
ogjort; trafiken, talkon, utfärder, samarbetet
med staden. Många har önskat reportage om
de tomma husen, personer och historia om
vår stadsdel. Det är värt att minnas, att allt
görs som frivilligarbete, föreningens aktiva
medlemmar har arbeten, familjer och andra
skyldigheter. Det är omöjligt att hinna med
allt, men å andra sidan, allt har sin tid.
Med önskan om en fridfull jul,
Jocke Silberstein
Ordförande
PS: Kom ihåg att besöka den populära
julmarknaden 11.-12.12.2010 och
gör julklappsuppköp.
Glöm inte heller årsmötet 3.3.2011
på Dragonregementet, kom med och
inverka på föreningens verksamhet!
Kansallisen kaupunkipuiston
vaikutukset Vanhassa Porvoossa
P
orvoon kansallinen kaupunkipuisto perustettiin
18.5.2010. Asiakirjat allekirjoitettiin juhlallisesti
kauniissa tuomiokapitulin salissa, jossa myös maanomistajia oli runsaslukuisasti paikalla. Hienoa tilaisuutta seuranneena lauantaina järjestettiin kansallisen
kaupunkipuiston monipuolinen yleisöpäivä. Vanha
Porvoo oli keskeisenä näyttämönä tässäkin. Kävijöitä
laskettiin eri tilaisuuksissa olleen yhteensä yli 2000.
Hei perustamisen jälkeen kaupunki haki ympäristöministeriöltä Metsiensuojeluohjelmasta rahoitusta avustusta
kansallisen kaupunkipuiston alueella luontokartoituksen
tekoon. Avustusraha saatiin ja kasvillisuuskartoittaja tutki
kesän aikana noin 500 hehtaaria kaupungin omistamia
metsiä, niittyjä ja rantoja sekä puistoalueita. Hän kävi
myös Vanhan Porvoon kaduilla ja puistoissa sekä Maarissa. Hän kertoi, että alueella on vieläkin jonkin verran
säilynyt muinaistulokkaita ja erittäin harvinaisia vanhaa
kulttuuria seuranneita kasvilajeja. Inventointiraportti ei
ole vielä valmis, mutta kun se valmistuu, se julkaistaan
kaupungin nettisivuilla. Tarkoituksena on kehittää alueen puistojen hoitoa siten, että harvinainen lajisto säilyy.
Ensi kesänä kartoittaja tulee oppaaksi ”kasvikierrokselle”
Vanhaan Porvooseen.
Vastaava kasvilajiston kartoitus on tehty Stensbölen
suojelualueilla jo muutama vuosi sitten. Olisi hienoa, jos
muinaisen ja vanhan kasvilajiston tunnistaja kartoittaisi
myös Vanhan Porvoon yksityisten pihojen kasvillisuuden.
Toivottavasti asukasyhdistys saa sitä varten apurahaa esimerkiksi museoviraston kulttuuriperinnön säilyttämiseen
tarkoitetuista varoista. Olisi hienoa saada myös opastusta
yksityispihojen ekologista monimuotoisuutta tukevaan
hoitoon, jotta harvinaistuva lajisto voisi säilyä edelleen.
Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen ei hallinnollisesti ole muuttanut mitään Vanhassa Porvoossa.
Maanomistajat päättävät itsenäisesti omistamiensa
alueiden kehittämisestä. Voimassa oleva
asemakaava ratkaisee
edelleen maankäyttöön, rakentamiseen
ja suojeluun kuuluvat
kysymykset. Kansallinen kaupunkipuisto ei
velvoita maanomistajia
eikä kaupunkia mihinkään toimenpiteisiin
eikä se tee alueesta
puistoa eikä museota.
Anne
Rihtniemi-Rauh
Ilmakuvassa on esitetty alueen rajaus kaupungin
keskustassa: Metsäiset mäet vasemmalla ovat Linnamäen muinaislinna ja rautakautinen Pikkulinnamäen kalmisto. Keskiaikainen kirkko näkyy keskellä
Vanhaa Porvoota. Vuonna 1789 perustettu hautausmaa on rajauksessa oikealla. Keskustassa alueeseen
kuuluvat joen varren rantapuistot ja entinen teollisuuskortteli ”Taidetehdas”. Hyvin säilynyt empireajan kaupunkikortteli sekä Runebergin kotimuseo edustavat kokonaisuudessa 1800-luvun kaupunkirakentamista. Joonaanmäen ja Kokonniemen metsät sekä
historiallinen puisto kehystävät jokisuuta ja ovat
alueen tärkeimmät virkistysalueet. Ruskis ja Stensbölen suojelualueet ovat luonnon monimuotoisuuden ja
linnuston kannalta tärkein osa kaupunkipuistoa.
Merellistä historiaa edustavat alueen eteläosassa Sahasaaret, Barlastholmenin saaret sekä Björknäsin luotsiasema ja Mäntysaari. Tornberget ja Lennätinvuori ovat
aina olleet merimaisemien näköalapaikkoja
Gamla stans skyddsänglar
B
enita och Roger Stjernvall kan anses för
Gamla stans skyddsänglar. De har grundligen renoverat fastigheterna vid Kyrkogatan 4,
Kyrkogatan 7 och Ågatan 8.
Epitetet skyddsängel har även tillskrivits
greve Louis Sparre som den 3 april 1898 höll ett
försvarstal för Gamla stan utgående från hans
publikation Det Gamla Borgå. Ett försvar af
en gammal stads traditioner. Hotbilden var att
stadsplaneringen i Borgå ville riva och förändra
Gamla stan i ett ”rektangulärsystem” som enligt
Sparre med sina ”obevekliga, raka linjer skurit
genom det gamla hjärtat”. Gamla stan kunde
tack vare Louis Sparre räddas.
Ungefär ett sekel senare fanns visserligen de
gamla byggnaderna kvar men förfallet var stort.
”Urinvånarna” hade inte ekonomiska möjligheter att renovera sina fastigheter. På 1970- och
1980-talet svepte en försäljningsvåg över Gamla
stan. Utsocknes personer – ofta från huvudstadsregionen – fick ögonen upp för Finlands
nästäldsta stad med domkyrkan, strandbodarna
och de pittoreska miljöerna i Gamla stan.
Benita och Roger Stjernvall på gården till Ågatan 8.
Foto: Benita Ahlnäs
Kyrkogatan 4
Benita och Roger Stjernvall råkade, år 1982, få syn på
en annons om att fastigheten vid Kyrkogatan 4 var till
salu. Tvåvåningshuset med Borgå frivilliga brandkår och
”Frysarns” (Harry Gustafsson) lika legendariska knackorvsstånd som grannar väckte deras odelade förtjusning.
Mindre förtjusta var vissa ortsbor och tidningspressen
som skrev om helsingforsare som lägger beslag på attraktiva objekt i Gamla stan. Faktum var att det attraktiva
objektet i fråga länge hade varit till salu utan att väcka
något som helst intresse.
Kyrkogatan 4 intill Brandkårshuset.
Arkivbild ur Carte Postale.
Kyrkogatan 4 innefattande tomterna 29 och 30 hör till
kvarter 1206. Arealen är 1106 m2. På 1760-talet fanns en
byggnad, tillhörande formannen Georg Pottelin och
hans hustru Josefina Johansdotter, på tomten. Under
senare ägares tid förstorades byggnaden. Där fanns
på sin tid både ett gästgiveri och ett epidemisjukhus. I
början av 1800-talet var postmästaren Carl Wilhelm de
Geer, senare huvudman för den adliga ätten de Geer i
Finland, i gården. Det berättas att överste Carl Magnus
Möllersvärd och hans sägenomspunna ”syster” Ulla
Möllersvärd trivdes bra i det gästfria huset. Enligt Gunnar Mårtenson skulle fastigheten ha brunnit år 1837 i en
storbrand som ödelade elva gårdar i Borgå. I Gamla Borgå,
Helhetsplan för bebyggandet av Gamla Borgå 1972 står det
att tvåvåningsbostadshuset vid Kyrkogatan 4 är från 1815
och brädfodrat 1827. Det andra bostadshuset, ursprungligen bakstuga, är från början av 1800-talet.
Flyttlasset för familjen paret Stjernvall med sönerna Patrick 4 år och Roby 2 år gick från Helsingfors till Kyrkogatan 4 i Borgå. Föga visste de att det nära nog fallfärdiga
huset var unikt och att Petrus Nordmann, som på det
litterära planet blev lika berömd som Louis Sparre på
det konstnärliga, föddes i gården i januari 1858. Petrus
Nordmann har skildrat sin barndom och uppväxt vid
Kyrkogatan 4 i sin bok Borgå barn och borgare. Medan
historikern Gunnar Mårtenson har skrivit om samma
fastighet Gamla gårdar i Borgå.
Renoveringsarbetet av den unika fastigheten, år 1982
närmast att förlikna vid ett kråkslott, krävde all tid och
alla krafter av Benita och Roger. Underligt att vi orkade,
säger paret när vi träffar dem en julidag 2010 i den tredje
fastigheten, Ågatan 8, som är deras tredje renoveringsobjekt i Gamla stan.
Fastigheten var som det hette i ”ursprungligt” skick med
bekvämligheterna på gården. Renoveringen måste göras
från grunden vilket innebar att allt måste byggas om
börjande från golven som måste rivas och förses med
nya trossbottnar och isolering i golv samt väggar. Roger,
då anställd på Silja, tog tjänstledighet för den närmaste
tiden. Man hade turen att få fackkunnigt yrkesfolk som
Sven Olof ”Nyrre” Nyrén, Rainer Busk, Rod Hurmerinta och Totte Andersson. Panu Kaila och Pekka
Kärki representerade Vapora och Museiverket i egenskap
av rådgivande personer.
– Fyra år höll vi på med huset, minns Roger. Många
borgåbor minns familjen Stjernvall från de åren och
mamma Gudrun Stjernvall som skötte om B & R Antiqueaffären.
Och, vad hände sedan? Roger klättrade upp för karriärstegen som försäljningschef och senare t.f. verkställande
direktör för Esselte datasoft. Hösten 1986 blev Roger
hotellchef på Vildmarkshotellet i Kolmården i Sverige och
ett år senare projekt- och hotellchef på Siljas storhotell
Ariadne i Stockholm. Benita var flygvärdinna på Finnair
och arbetade samtidigt på familjeföretaget. Det var turbulenta år. Gården vid Kyrkogatan 4 såldes hösten 1988.
Benita och barnen flyttade till Tammelund i Helsingfors.
Våren 1989 bodde familjen fem månader på Lidingö i
Sverige där pojkarna gick i skola. November 1989 föddes
dottern Jessica. Då beslöt sig Roger för att flytta hem
Han blev intendent på Silja Line, m/s Silvia Regina och
Silja Symphony. Hela familjen längtade till Borgå och
började leta efter ett nytt renoveringsobjekt. De försökte
t.o.m. köpa tillbaka fastigheten vid Kyrkogatan 4. Men
det lyckades inte.
Kyrkogatan 7
År 1990 erbjöds huset vid Kyrkogatan 7 (tidigare Kyrkogatan 9), känt som Lempi och Pentti Floors fotoateljé,
till försäljning. Gamla borgåbor minns att konstnären
Juhani Linnovaara har bott i samma gård med sin
mor Floora Linnovaara och syskonen Eila och Liisa.
Stjernvalls köpte fastigheten av paret Klaucke som hade
gjort en ytrenovering. Dags för Stjernvalls renoveringsobjekt nummer 2 under ledning av rådgivande arkitekten
Pekka Hornamo.
I Helhetsplanför bebyggandet av Gamla Borgå 1972 kan man
läsa att fastigheten består av tomt 4 i kvarter 1202 med
en areal på 902 m2. Bostads- och affärshuset är uppenbarligen från början av 1800-talet. Till fastigheten hör en
rappad bageribyggnad av tegel från 1700-1800-talet.
År 1994 sålde Stjernvalls Kyrkogatan 7. Nuvarande ägare
är Marja och Paul Pallasto.
Ågatan 7. Arkivbild. Merja Herranen.
Sadan vuoden kuvat. Valokuvausta Porvoossa 1844- 1940/
Hundra år i bilder. Fotografering i Borgå 1844-1940.
Ågatan 8
Borgå blev än en gång längtans mål för familjen Stjernvall. I november 1994 köpte Benita och Roger fastigheten
vid Ågatan 8 (tidigare Stora Ågatan 6) bestående av 10
byggnader delvis härbärgerande döda råttor.
Om fastigheten kan man läsa i Helhetsplan för bebyggandet
av Gamla Borgå att den omfattar tomt 9 med en areal på
1 215,7 m2 i kvarter 1401. På tomten finns två bostadshus
uppförda 1840 (huset mot Ågatan) och 1789 (gårdshuset). Gårdshuset, i två våningar, har ursprungligen varit
bakstuga. På gården gränsande till Borgå å finns bodar
och uthus som i tiderna har varit bland annat stall, ladugård och svinstia. Av de mest ryktbara hyresgästerna
kan nämnas Fredrika och Johan Ludvig Runeberg som
hyrde huset mot Ågatan, år 1842-1843, av dåvarande
ägare, apotekaren C. Fr. Krook. Kvar finns idag som är
”tuppen” på gården som lär ska ha gett så god gödsel.
Familjen Runeberg stördes av den myckna trafiken på
Ågatan så att de föredrog att flytta tillbaka till gården vid
Krämaregatan.
Stjernvalls anlitade arkitekt Pekka Hornamo som rådgivare och huvudarkitekt. Benita och Roger är ytterst
tacksamma över Pekka Hornamos insatser och att han
inte bara har övervakat deras fastighet utan även så
många andra restaureringarbeten i Gamla stan. – Utan
Pekka Hornamo skulle säkerligen Gamla stan se helt annorlunda ut, understryker Roger Stjernvall.
För Stjernvalls del handlade det än en gång om omfattande reparationer av den slitna fastigheten vid Ågatan.
Det var inte bara döda råttor utan läckande tak och
ruttna stockar. Så det var att renovera, renovera och åter
renovera. Yrkeskunniga firmor och personer anlitades
bland dem M.Auhtola LVI, Kenneth Hoffman EL,
timmermannen och byggmästaren Max Söderholm och
byggmästaren Markku Samuli.
Så kom Roger på idén att öppna gården för turister för
att där inrätta café och restaurangrörelse i strandbodarna. Han fick grönt ljus av stadsplanearkitekten Anneli
Naukkarinen. År 2000 uppfördes en kombinerad café
och restaurangbyggnad med två handikapptoaletter.
Hösten 2009 träffade Benita och Roger Anders Westerholm. Anders är son till Folke West mångårig vän
till Stjernvalls. Nya planer skissades upp. Roger berättar
att man började renovera utrymmen med tanke på en
utvidgad restaurangrörelse. Det handlade om att öppna
väggar i bodorna. Nya trappor och dörrar installerades.
Den gamla saltbodan fick en ny trappa och fyra par
rutfönster beställda enligt gamla modeller med karmar
och bågar enligt Pekka Hornamos rekommendationer.
Så öppnades restaurangen Johans (namnet syftande på
Johan Ludvig Runeberg) med Anders Westerholm,
Matti Sarkkinen och Riku Stenroos som restauratörer
och Roger Stjernvall som hyresvärd.
Roger och Benita har inrättat sig i byggnaden vid Ågatan. Det tre barnen; Patrick, Roby och Jessica finns ute i
världen.
Ågatan 8. Arkivbild ur Carte Postale.
Benita och Roger är måna om att understryka att, trots
att de tidvis har bott utomlands, så är det alltjämt hemmet vid Ågatan 8 som gäller och att de är rotade i Borgå
sedan år 1982.
Här lämnar vi Benita och Roger Stjernvall - Gamla stans
skyddsänglar.
Benita Ahlnäs
Benita och Roger Stjernvall i hemmets lugna
vrå vid Ågatan 8. Foto: Benita Ahlnäs
Källor:
Ahlnäs, Benita: Petrus Nordmann 1858-1923.
http://city.porvoo.fi/maakuntakirjailijat/sve
Ahlnäs, Benita: Ett ton om invånarna i Gamla Borgå.
Wanha Porvoo/Gamla Borgå 47/2009
Eklöf, Tom: Carte Postale. Maisemakortteja vuosisadan
Porvoosta. Borgåvykort från sekelskiftet. Borgå 1989
Det gamla Borgå. Ett försvar af en gammal stads traditioner. Borgå 1898
Gamla Borgå. Helhetsplan för bebyggandet av Gamla
Borgå 1972. Borgå 1972
Herranen, Merja: Sadan vuoden kuvat. Valokuvausta
Porvoossa 1844-1940. Hundra år i bilder. Fotografering
i Borgå 1844-1940. Borgå 1992
Mårtenson, Gunnar: Gamla gårdar i Borgå. Borgå 1946
Nordmann, P: Borgå barn och borgare.
Helsingfors 1906
Strömborg, J.E.: Biografiska anteckningar om Johan
Ludvig Runeberg, IV, 1837-1845. Ny upplaga utgiven
av Karin Allardt. Helsingfors 1929
10
Museotorin laidalta
OLOTILOJA
J
oitakin vuosia sitten, ennen
kuin aavistinkaan, että minusta tulisi paluumuuttaja ja
uusioporvoolainen, olin joulun
tietämissä iltakävelyllä Porvoon
vanhassa kaupungissa. Hiljaiset
tunnelmalliset kadut ja kujaset,
kauniisti loimottavat kynttilälyhdyt, ikkunoista valojaan vilkuttavat joulukuuset ja upeiden
vanhojen kattovalaisinten loiste
synnyttivät minussa auvoisan
olotilan. Pian on taas valon juhla
käsillä. Myös muut kuin me alueella asuvat pääsevät astumaan
kuin sadun tenhomaailmaan,
kun vanha kaupunki sonnustautuu vastaanottamaan joulua.
Toivottavasti kävijöiden ja kulkijoiden joulunalusaikaan mahtuu
kiireetöntä tunnelmointia ja savupiipuista leijuvan aitosuomalaisen puusavun nuuhkintaa.
Saimme kokea huikean hellekesän. Pihapiirit ja
puutarhat muuttuivat olohuoneiksi. Aika ajoin olotila oli jopa tukala. Tiedän eräidenkin vanhan kaupungin asukkaiden paenneen paahdetta pariksi
viikoksi Lapin perukoille nauttimaan virkistävästä
ja viileästä heräämisestä 5-asteiseen aamuilmaan!
Mennyt kesä osoitti myös, että vanhan kaupungin puustoa ei pidä karsia liikaa. Puiden lehvästöt
tarjoavat varjoa ja mikä parasta, puut puhdistavat
ilmaa.
Kesän ja syksyn mittaan kävi selväksi, miten mainiota onkaan, että meillä on vanhan sillan kupeessa
alueen ikioma ”olohuone”, kellarikahvila katuterasseineen ja yläterasseineen, jossa kelpaa olla myös
päivän porottaessa kuumimmillaan. Tuossa olohuoneessa on käyty eloisia ja henkeviä keskusteluja,
nautittu tapaksia ja muita herkkuja ynnä siemailtu
viilentäviä/lämmittäviä juomia. Tuossa olohuoneessa
on myös luettu lehtiä, pelattu shakkia, ja noppapelejä lasten kanssa, rupateltu vanhojen ja uusien
tuttujen kanssa ja vain oleiltu! Koiratkin on otettu
iloisesti vastaan, eikä niille ole tarvinnut erikseen
pyytää vesikuppia. Yhteisöllisyyttä parhaimmillaan!
Erityiskiitokset vielä Raijalle ”olkkarimme”kesäkukkien vaalimisesta ja Kallelle hienoista ja kiinnostavista tarinoista pitkän elämän varrelta sekä tietysti
paikan henkilökunnalle, jolta ei palveluhalu eikä
hymy hyytynyt edes silloin, kun ilmastointilaitteet
hajosivat ja sisätilojen lämpötila kipusi saunalukemiin!
Lopuksi haluan toivottaa kaikille mukavia olotiloja
ynnä kaikkiin vanhan kaupungin olohuoneisiin
rentouttavia talvihetkiä ja lämmintä yhdessäoloa!
Viimeistään keväällä tavataan taas ulkosalla, mm.
yhteisten kevätsiivoustalkoiden merkeissä.
Hulda Suulasvuo
11
Legend redan under sin livstid
Frysarn lever kvar i våra minnen. Foto: Benita Ahlnäs
Han var en legend redan under sin livstid. Han kallades
för ”Frysarn”. Få, knappt ens hans hustru Eine, lystrade
till hans riktiga namn Harry Gustafsson.
”Kioskvärksamheten upphör 29.7.2010 på grund av ägarens
död.” Texten på luckan till Frysarns knackkorvskiosk vid
Kyrkogatan i Borgå talade sitt tydliga språk. Lägg märke
till ordet ”kioskvärksamhet”. Det handlade bokstavligen
om ”värk” den sista dagen kiosken var öppen dagen
innan anslaget kom upp. Kön ringlade sig lång längs
Kyrkogatan. Det var som om hela stan hade varit på benen. Alla ville köpa varm korv, trots att kvicksilvret hade
krupit upp till närmare 40 grader, med Frysarns världsberömda senap. Ett av bygdens original, kanske det sista,
hade gått ur tiden. Sorgen och saknaden värkte djupt in
i hjärterötterna.
Frysarns korvkiosk var en ikon i Borgå i likhet med Frysarn själv. För några år sedan sade han att han kommer
att sälja korv med hans ”världsberömda” senap tills han
fyller hundra år. Förvisso hade Frysarn betjänat kunder i
flera släktled rentav i sex generationer.
Receptet på Frysarns senap var och är hemligt. Ursprunget daterar sig till det ryska hovet. Frysarns far,
Harald Gustafsson, hade köpt receptet av en ”påsaryss”
i Terijoki , med ett förflutet som chefskock vid tsarens
12
Harry ”Frysarn” Gustafsson
Född 23 september 1922 i Borgå
Död: 26 juli 2010 i Borgå
hov, men sedermera på flykt undan Stalins välde. Priset
var 10 kg karameller.
Pappa Harald Gustafsson började som karamellfabrikör
i Borgå och fortsatte sedan med verksamheten i Terijoki.
Sonen Harry eller Frysarn började som elvaåring som
hantlangare åt sin far som hade fått idén från Ryssland
att etablera sig som glassförsäljare. Då Frysarn var 13 år
grundade pappa Harald, år 1929, en glassfabrik i Borgå
i Hopeas gård, tidigare släkten Söderströms gård, vid
Nikolaigatan (numera Mannerheimgatan). Två år senare
började pappa Harald också som korvförsäljare. Harry
var då 11 år. Han hjälpte sin far med korvförsäljning på
Borgå torg. När skoldagen började klockan 8 hade Harry
stått på torget från klockan 18 till klockan två på natten.
Värmen bestod av en stallykta och ett primuskök.
– Det var inget pjåskande med barn på den tiden, brukade Frysarn säga. Namnet Frysarn kommer sig av att
Harry brukade säga att han måste gå och frysa bland de
isblock som vintertid togs upp från Borgå å för att hålla
glassen kyld. Det behövdes ungefär 200-300 block is
med en vikt på ca 200 kg till 300 kg per block för att hålla
temperaturen på omkring minus 25 grader.
När Harry eller Frysarn var 23 år dog pappa Harald. Året
var 1945. Då hade han de tunga krigsåren bakom sig allt
från 1941 då han var stationerad i Fjärrpatrullen vid den
fjortonde divisionen. Det var ett under att han klarade sig
med livet i behåll eftersom de yngsta, som Frysarn hörde
till, fanns i de främsta leden som ”kanonmat”.
och lyssnande på sina kunder av vilka många blev stamfåglar. Korven och senapen smakade för alla, de må sedan ha varit taxichaufförer eller poliser eller nattvandrare
eller turister från när och fjärran.
Efter att Valio hade lagt beslag på glassmarknaden i
Borgå gick Frysarn in för att enbart sälja korv med senap.
Gamla Borgåbor minns fortfarande Frysarns korvstånd
vid busstationen och att han också brukade kallas för
”Korv-Gusta”.
Frysarn finns inte mera i det jordiska. Men minnet av
honom lever vidare.
I mitten på 1960-talet inrättade sig Frysarn i sin kiosk vid
Kyrkogatan i Borgå i en fastighet som han hade förvärvat sig. Frysarn korvkiosk blev med åren en institution i
Borgå. Ofta fanns han själv bakom disken, småpratande
Benita Ahlnäs
Bibliotekarie,
frilansjournalist,
turistguide i Borgå
och mångårig skribent i WPGB.
Frysarns kännspaka korvkiosk vid Kyrkogatan har gått i graven med Frysarn.
Anne Granqvists teckning i WPGB 25. I samma nummer ingår Benita Ahlnäs intervju med Frysarn.
Mellangatan 13, 06100 Borgå
tel. 050 593 2824
Avoinna/Öppet:1.4.-31.8. ma-su 9-17
1.9.-31.3. ti-su 10-16
13
Pekka Hornamo arkkitehti SAFA:
Keskiaikainen kaupunkimalli:
Vanhan Porvoon liiketoiminta sekä
kauppa ja sen kehittäminen
Tämä kannanotto liittyy Wanha Porvoo – Lehden viimeisissä numeroissa esitettyyn teemaan:
Yhteistyö Porvoon kaupunki – Vanha Porvoo – mitä se voisikaan olla?
Kun tutkitaan liiketoiminnan ja kaupan
kehittymisestä Vanhassa Porvoossa viimeisen
kolmenkymmenen vuoden aikana, voidaan sen
kehityksestä todeta seuraava:
Suomen Akatemian teettämässä tutkimuksessa vuonna 1980 liiketoiminnan, kaupan ja pienteollisuuden ja
käsityön keskittymät olivat Joki- ja Välikatua rajaavissa
kortteleissa 1401 (rantakortteli), 1403 Joki- ja Välikadun
välinen kortteli 1303, 1404 Rihkamatorin äärellä sijait-
seva kortteli sekä kortteli 1303 Välikadun ja Vuorikadun välissä. Yhteensä työpaikkoja em. korttelissa oli 309
kappaletta. Sitä vastoin yläkaupungissa Tuomiokirkkoa
ja Kirkkotoreja ympäröivissä kortteleissa työpaikkoja
oli yhteensä vain 62 kappaletta. Perinteellisesti Vanhan
Porvoon kaupan sydänaluetta ovat olleet juuri Joki- ja
Välikadun tienoot, kun taas yläkaupunki Tuomiokirkon
ympärillä on ollut lähinnä virkamiesten ja papiston
asuinaluetta poikkeuksena tietysti kauppias Solitanderin
kiinteistö Kirkkotorin ja Kirkkokadun varrella.
Rihkamatori 8 – Edessä on vanha rihkamapuoti. Aikoinaan J. L. Runebergin omistaman kiinteistön kadunpuolen
liiketilassa on viimeksi toiminut Raittisen suutarinverstas.
Kuva: Porvoon Museo, Natalia Linsén´in ottama valokuva 1800- luvun lopusta.
14
Näiltä osin perinteet ovat jatkuneet, ja työpaikkojen määrä on
vain lisääntynyt Jokikadun ja Välikadun alueella. Sitä vastoin Tuomiokirkon seutu, Kirkkotorit ja yläkaupunki yleensä ovat taantuneet
liike-toiminnan ja kaupan osalta.
Suurin vaikutus on ollut vähittäiskaupan luonteen muuttuminen,
jonka myötä Hjordis Blomqvistin
Kulmakauppa ja Brage Johanssonin korttelikauppa ovat hävinneet.
Tilalle on toki tullut jonkin verran uutta toimintaa mm. Hotelli &
Cafe Onni, ja Pieni Suklaatehdas
Kirkkotorilla sekä uutta parturikampaamo toimintaa Jokikadulla.
Vanhan Kyllikki Tommisen parturiliikkeen lisäksi Kirkkotorilla vielä
voi mainita Kirkkokadun ja Kirkkotorin kulmassa uuden designtuotteiden myyntiä harjoittavan
Runsaat 10 vuotta Kirkkotorilla toiminut Pieni suklaatehdas – Lilla
liikkeen sekä Keijo Vatkan antikvaChokladfabriken edustaa Yläkaupungin uudempaa liiketoimintaa.
riaatin saman Kirkkotorin varrella,
Tiskin takana myhäilee yrittäjä Peter Westerlund. Kuva: Pekka Hornamo
joka liiketoiminta on valitettavasti
sekin nyt juuri tätä kirjoitettaessa
kaupankäynnin osalta? Voidaanko ajatella että näiltä
lopetettu. Huomattavin lisäys on havaittavissa lähinnä
osin voitaisiin puhaltaa samaan hiileen? Entä voidaanko
Joki- ja Väli-katujen alueilla on ollut kahviloiden, ravinsuurempi Kirkkotori Tuomiokirkon pohjoispuolella ottaa
toloiden, ruokapaikkojen, hotellitoiminnan sekä yleensä
liiketoiminnan käyttöön ainakin osalla viikkoa? Vertaa
turisti-toimintaa palvelevien yksiköiden osalta. Yläkauaikaisemmat hevosmarkkinat, jolloin toritoiminta voisi
pungissa toimintansa 1977-78 aloittanut Ravintola Wanlaajeta osaviikkoisesti tälle alueelle Tuomiokirkon pysäha Laamanni edustaa täällä kaupunginosan vanhempaa
köintitarpeita unohtamatta? Yläkaupunki ehkä tarvitsisi
liiketoimintaa.
uutta ilmettä toimintaansa?
Yläkaupungin liiketoiminta on haitannut ja hidastanut
Pienteollisuus- ja käsityötoiminta on ominta Vanhaa
sopivien liiketilojen puuttuminen. Aikojen alusta Vanhan
Porvoota. Tämä toiminta on ollut vähäistä alueella
Porvoon kaupunkirakenteessa ei rakennuksiin ole menty
vaikka se voisi tukea myös turistitoimintaa köyhdyttäsisään kadunpuolelta vaan perinteisesti pihan puolelta.
mättä Vanhan Porvoon resursseja! Alueella voisi kehittää
Kertaustyylien aikaan tapahtui vanhan Porvoon rakenrakentamisen kurssitustoimintaa sekä muuta koulutusnuskannassa huomattava muutos, jolloin sisäänkäyntejä
ta, joka soveltuisi Vanhaan Porvooseen (korjausrakenempireaikaan ja sen jälkeen aina vuosisadan vaiheen
taminen, restaurointi, huonekaluentisöinti). Aurumin
tienoille alettiin tehdä muutostöiden yhteydessä myös
kultasepänpaja sekä Porvoon Restaurointikeskus ovat
kadun puolelta. Ikkunapinta-aloja alettiin myös tällöin
ainoa toimivat suuremmat yksiköt alueella. Mikä on
suurentaa. Aikaisemmin tonteille käytiin ajoporttien
Porvoon pienteollisuus- ja käsityöyhdistyksen tilanne
kautta, joka suoraan aitarakenteesta tai sitten kaksikertällä hetkellä, ei ole tiedossani? Vanhaa käsityöläisperinroksisiin rakennuksiin muodostettujen ajoporttien kautta.
nettä edustava Raittisen suutarinverstaskin on siirtynyt
Yläkaupungissa näitä liiketoimintatiloja on muodostettu
nk. kantakaupungin puolelle. Legendaarinen kauppias
aikojen saatossa vähemmin, ja lähinnä juuri Kirkkokadun
Ralph Flodman´in vuonna 1897 perustettu Borgå Jernja Kirkkotorien varteen.
handel lopetti toimintansa jo vuonna 1996 omistajansa
kuoltua. Onneksi Porvoon Vanhan Kaupungin Säätiö
Jatkossa voisi liiketoiminnan ja kaupan osalta
sai pelastettua ko. irtaimiston Salvukseen Porvoon Vantehdä seuraavia kysymyksiä:
halle rautatie-asemalle, jossa liiketoiminta kyseisen irtaimiston ympärillä hoitaa tänään rautakauppias Teemu
Yksipuolistuuko ja köyhtyykö liiketoiminta, yritystoiminTukiainen.
ta sekä kauppa Vanhassa Porvoossa turismin asettamien
tarpeiden ja vaatimusten mukaiseksi?
Edellä lausuttuun viitaten yritystoimintaa voisi myös
kehittää tässä samassa yhteydessä toimivaksi kokonaiMiten voidaan saada koko liiketoiminta sille raiteelle,
suudeksi kauppiasyhdistyksen ja toriyhdistyksen kanssa
ettei nk. ”reviiritaisteluja” tarvitsisi käydä esim.
siten, että mukaan saataisiin myös pienteollisuus- ja
Joki- ja Välikadun kauppiastoiminnan, ja lähinnä keskäsityötoiminta Vanhan Porvoon kehitystyöhön.
kiaikaiseen toritoimintaan rinnastettavan museotorin
15
Nyt voidaan kysyä:
Mitä merkitsee liiketoiminnan ja kaupan lisääntyminen
Vanhassa Porvoossa julkisen ilmeen, kaupunki-kuvan, turismin ja yksittäisen asukkaan kannalta? Kuinka pitkälle
liiketoimintaa voidaan kehittää, vaarantamatta Vanhan
Porvoon aitoa henkeä, ja sen rauhallista, kiireetöntä ilmettä asukkaan kannalta?
Luulen, että tässä piilee yksi hyvä suunta kehittää Vanhaa
Porvoota, ja sen elävää kaupunkikokonaisuutta
menettämättä kaupunginosan vanhoja traditioita ja vuosisataisia perinteitä. Keskiaikainen ajatuskantahan oli
koota asuin- ja liiketoiminta, verstastoiminta samalle
tontille yritystoimintaa harjoittavan kauppiaan, käsityöläisen asumisen äärelle. Vanhan Porvoon suojeluasemakaavassa jo vuodelta 1974 tämä on kiitettävästi toteutettu
sallimalla asuintonteilla liiketoimintaa kaupunginosan
eri alueiden tarpeiden mukaisesti laskettuna 45 – 75%
tontin kokonaisrakennusoikeudesta. Näin on vanhaa
käytäntöä seurattu noudattaen keskiaikaista kaupunkimallin, olemuksen henkeä.
Keskiaikainen liiketoimintamalli helpotti samassa kiinteistössä myös jokapäiväistä käytännön asioiden järjestelyjä omassa kiinteistössä, ja pihapiirissä: Samalla se loi
yhteenkuuluvaisuuden tunteen kaikkien kaupunginosan
asukkaiden kesken. Tämä tunne on mielestäni tänään kovasti kadoksissa. Keskinäinen kanssakäyminen ja naapurin liiketoiminnan tukeminen on myös ajan hengen mukaisesti vähitellen hiipunut. Takavuosina naapuri pistäytyi
talossa pyytämättä, ja hänet otettiin vastaan ystävällisesti
tarjoamalla vieraalle mitä talossa kulloinkin oli saatavilla.
Tähän naapuri tyytyi nurkumatta isäntäväen pyrkiessä
kestitsemään vierastaan parhaan kykynsä mukaisesti,
usein kovastikin vaatimattomasti.
Tämä ajankuva on tietysti mennyttä, mutta voitaisiinko
Vanhassa Porvoossa palata jossain muodossa tämänlaatuiseen toimintaan sekä nostaa elämisen tasoa, laatua
vanhoja asumisen, kaupan ja
käsityöläisyyden perinteitä vaalien? Siihen tarjoaa Vanhan
Kaupungin miljöö-, sen ympäristö ja sisäinen olemus
kaikki mahdollisuudet, jos vain osaamme ja haluamme
niitä käyttää. Nyt olisi aika ryhtyä tositoimiin näiden
asioiden tiimoilta! Näin ollen tiiviimpi yhteistyö Porvoon kaupungin, Vanhan Porvoon Asukasyhdistyksen,
Porvoon Vanhan Kaupungin Säätiön sekä liiketoimintaa
liittyvien eri tahojen sekä käsityöläisten kanssa tulisi aikaansaada pysyväksi vuorovaikutukseksi ainutlaatuisen
ja omaleimaisen kaupunginosamme tulevaisuuden ja sen
kehittämisen hyväksi.
Borgå Jernhandel Jokikadulla ennen sen siirtämistä 5.5.1996 Salvukseen Porvoo Rautatieasemalle.
Kuva: Pekka Hornamo
16
Palokunnantalolla, Kirkkokatu 2,
11.-12.12.2010, klo. 10-15.
på Brandkårshuset, Kyrkogatan 2,
11.-12.12.2010, kl. 10-15.
17
Itäinen Pitkäkatu 8
Historiaa ja remontin vaiheet
M
eidän – Ulla ja Tane Rajakangas – haltuumme
Itäinen Pitkäkatu 8 tuli v. 1976. Huomasin
työmatkalla Hesaria lukiessani pikkuisen myyntiilmoituksen ja samana iltana ajoimme Porvooseen.
Pienen etsiskelyn jälkeen talo löytyikin. Totesimme,
että onpa kivan näköinen, niin kuin ympäristökin (pihaan tai sisään emme päässeet). Niin paljon
kuitenkin näimme, että töitä kyllä riittää, jos tähän
muutamme... Muutama viikko kaupanhierontaa ja
talo, yhteensä neljä huonetta ja neljä keittiötä, oli
meidän kaikkine vuokralaisineen! Ns. ylätalossa
(huone, keittiö ja veranta) asui leskimies Väiski, joka
lupasi muuttaa saman tien. Alatalon alakerrassa asui
toinen Väiski vaimoineen, yläkerrassa Edit-rouva.
Hänkin kertoi olevansa muuttopuuhissa. Päästäksemme muuttamaan suoritimme ylätalossa pieniä
kunnostushommia ja sitten muutimme – kaksi aikuista, kolmivuotias Susanna ja puolitoistavuotias
Johanna 50 neliön yksiöön!
Koska me asuimme ylätalossa, oli luonnollista lähteä korjaamaan ensin alataloa. Sen perusrakenne oli sellainen,
että alakerrassa oli n. 12 neliön huone ja samankokoinen
keittiö, sekä pieni kylmä veranta. Huonekorkeus oli 175180cm! Yläkerrassa samankokoiset, myös matalat huone
ja keittiö, sekä pieni kylmä varasto, huoneiden väliseen
kylmään eteiseen nousivat portaat suoraan ulkoa. Mutta
uskokaa tai älkää; lämmityssysteemi oli tosi upea! Alakerran huoneen nurkassa oli Högforsin keskuslämmityspannu, joka toimi valopetrolilla. Petrolisäiliö (20l) oli
eteisen seinällä. Petrolia säilytettiin ulkona 200 litran tynnyrissä, josta pikkusäiliö täytettiin kerran- pari viikossa.
Huoneissa oli sitten tavalliset keskuslämmityspatterit.
Asuminen oli tietysti hieman soveltamiskykyä vaativaa.
Lämmitykseen, valaistukseen, pesukoneeseen ym. oli
sähköä käytettävissä parin pienen sulakkeen verran.
Kylmä vesi sentään tuli ja meni. Vesi, samoin kuin keittiön
liesikin, saatiin lämpenemään kaasulla. Puusee oli ulkona
liiterin takana, kolmipaikkainen, joista yksi paikka jopa
väliseinällä erotettu ja sanomalehdillä tapiseerattu!
Purkutöiden edetessä huomattiin, että talo oli rakennettu
kahdesta eri hirsikehikosta, jotka oli purettu ilmeisesti
jostain muualta (ehkä ulkorakennuksista) ja liitetty toisiinsa paksuilla sekä sahatuilla että veistetyillä lankuilla.
Yläkerran seinähirrestä löytyi vuosiluku 1753, joka lienee
alkuperäisen hirsikehikon rakennusvuosi. Tälle paikalle
kehikot on siirretty ja rakennettu yhteen vuonna 1828
(valkoinen kirja v. 1972). Todettiin myös, että rakennuksessa on ollut kaksi savupiippua, joka ilmenee vanhoista
valokuvistakin. Jokaisessa huoneessa on ollut tulisija,
todennäköisesti puuhella.
Elämä kulki omaa kulkuaan, samoin peruskorjauksen
suunnittelu. Mukaan siihen tuli Hornamon Pekka, silloinen Vanhan kaupungin säätiön neuvonta-arkkitehti. Yksi
suunnittelun pääajatuksista oli saada nämä kaksi erillistä
taloa yhdistettyä. Se vaatisi välissä olevan saunaosan purkamista, yhdysosan uudisrakentamista, alatalon ala- ja
yläkerran yhdistämistä ym. ym. ym. Suunnitelmia hiottiin
lähes kaksi vuotta. Sinä aikana alatalo tyhjeni vuokralaisista, viimeisenä alakerran Väiski, joka pääsi kaupungin
asuntoon, hänen vaimonsa ehti kuolla sitä ennen.
18
Remontti alkoi keväällä 1978 purkuhommilla. Välikattojen purku – koska haluttiin saada vähän lisää huonekorkeutta – oli ihanan kamalaa... Savea, hiekkaa,
sammalta, sahanpurua. eikä enempää kuin pari tyhjää
pirtukanisteria!
Purkamisen jälkeen alkoi kokoaminen. Yläkerran katto
nostettiin sisällä niin ylös kuin mahdollista, alakerrankin kattoa nostettiin parikymmentä senttiä. Talossa oli
tehty remonttia 1950-luvulla, päätellen fylleinä olleista
sanomalehdistä. Siinä yhteydessä oli ilmeisesti hävinnyt paljon vanhaa materiaalia, lattiat olivat sahalautaa
korkkimattojen alla jne., jotenka vanhaa materiaalia riitti
vain alakerran sisäkattoihin. Seinät koolattiin ja lämpöeristettiin, verannalle saatiin sopimaan ala- ja yläkertaan
saniteettitilat. Kierreportaat yläkertaan mahtuivat nipin
napin eteistilaan.
Töitä teimme enimmäkseen omin voimin, alkuvaiheessa
oli vanhan kansan timpuri Gösta viikonloppu- ja iltaapulaisena. Naapurikauppias Brage kävi myös silloin
tällöin talkoissa. Gösta timpuroi raput yläkertaan ja
ilmoitti sitten, että ”yksi askelma vähän narisee, mutta
täytyyhän emännän tietää, milloin isäntä tulee kotiin!”.
Sähköasennukset tietenkin jouduttiin uusimaan, samoin
vesi- ja viemärisysteemit (sähkösuunnitelmat ja asennukset olivat Mikrokulman Petski Fredrikssonin ensimmäiset,
vedet ja viemärit asensi Totte Andersson). Viemäritöiden
yhteydessä jouduttiin kadulla hieman räjäyttämään kalliota. Ulla muistaa aina sen, kun räjäyttäjä antoi hänelle
paperilapun, jossa luki: ”dynamiittia ja nalleja” - käypä
tyttö hakemassa Karlssonilta...
Ensimmäisenä valmistui yläkerran WC ja ikimuistoinen
oli juhlahetki kun wc-pytty ensi kerran huuhdeltiin... Toinen alakerran huone sisustettiin väliaikaiseksi keittiöksi
ja onnesta litteinä muutettiin juhlallisin menoin ylätalosta
alataloon alkukesällä 1979.
Mutta työt eivät loppuneet. Seuraava kohde oli saunaosasto talojen välissä. Siellä oli eteinen (”pukuhuone”),
isohko sauna, sekä saunan ja ylätalon välissä pieni palokaappi (romuvarasto). Sauna oli meidän taloon tullessamme enemmänkin pesutupa kuin sauna. Se oli palvellut lähiympäristön pesutupana ties kuinka kauan. Kiuas
oli pelkkä ruostunut peltitynnyri, seinustalla kylpyamme
korokkeella pyykin pesua varten, muuripata sentään oli
suht' koht' ehjä. Pesutuvan tarve oli ilmeisen huutava,
talomme oli yksi niistä harvoista, joissa oli vesi ja viemäri.
Teimme siellä pikku remontin heti talon ostettuamme.
Saunan purkaminen oli hieman työläs toimenpide, niin
paljon oli kerrostumia alkuperäisen hirsikehikon sekä
ulko- että sisäpuolella. Kun saatiin sisimmät osat esiin,
löytyi alunperin vanhan aitan mallinen läpilahonnut
hirsikehikko. Erään seinän sisällä oli suurin ikinä näkemäni kimalaispesä. Taas oli peräkärrylle käyttöä kun
purkujätteet vietiin kaatopaikalle. Onneksi siihen aikaan
ei ollut jätemaksuja!
Sitten taas rakennettiin, vaihteeksi uutta. Kun peruskuoppa oli kaivettu, ohikulkijat kysyivät, että mitäs siihen
nyt tulee? Vastasimme, että uima-allashan se siihen... No,
keittiöhän siihen pikkuhiljaa rakentui, oviaukot avattiin
sekä ylä- että alataloon. Keittiön ja ylätalon väliin tuli
eteisosa, josta uloskäynti pihalle. Pieniä hankaluuksia
tuottivat huonetilojen korkeuserot. Ylätalon lattia on alatalon lattioita 170cm ylempänä, keittiön lattia siinä puolivälissä. Uusi keittiö otettiin käyttöön keväällä 1981.
Yhtaikaa keittiön rakentamisen kanssa aloitettiin vähitellen ylätalon pähkäily. Ylätalo oli – kuten saunakin
– rakennettu vuonna 1820. Se oli yksikerroksinen, huonekorkeus n. 200cm, vintillä oli melkein seisomakorkeus
keskellä. Pihan puolella oli kylmä veranta (n. 7-8 neliötä).
Remontti aloitettiin sieltä, koska sauna pesutiloineen
oli tulossa sinne. Veranta oli lautarakenteinen, melko
huonoilla perustuksilla, joten se oli melkein kokonaan
purettava. Ulkolaudoitus voitiin käyttää uudelleen. Tilaan
saatiin sopimaan sähkösauna, pesuhuone, wc ja pieni
eteinen.
Kakluunia purkamassa Hattulan sahan konttorissa
kesällä -79. Totiset apulaiset Susanna ja Johanna.
Talon sisätilat täytyi korjata kerta kaikkiaan perusteellisesti. Välikatto oli pahasti notkolla ja vintillä tuettu
savupiipun varaan. Purku oli taas tuttua puuhaa; savea,
sammalta ja sahanpurua ikkunasta peräkärryyn ja kaatopaikalle. Tilalle uudet kattopalkit, mutta leveät kattolaudat voitiin käyttää uudelleen. Lattiat, myöskin sahalautaa
jossa korkkimatto päällä – purettiin. Lattioiden alusta oli
lähes täynnä purettua tiilimurskaa ym. rojua. Taas tuli
19
vät
e
K
0
8
19
Vanhan saunan lähtölaskenta alkanut kevät -80.
asiaa kaatopaikalle. Lattian alla oli myös pieni kellari,
sen hirsiseinät tietenkin lahonneet, mutta muurattiin
uudelleen. Uudet lattiapalkit, lämpöeristeet ja mäntylautalattiat. Uusi huonekorkeus n. 220cm. Seinärakenteista
todettiin, että ikkunoiden alapuoliset osat on aikanaan
tehty uusista hirsistä mutta yläosat puretuista.
Olimme jo aiemmin purkaneet Hornhattulasta Tampellan
sahan pääkonttorista nätin kaakeliuunin. Se odotti liiterissä numeroituna ja valokuvattuna uutta tulemistaan.
Vanha savupiippu purettiin ja siirrettiin pihanpuoleiselle
seinälle ja sen viereen nousi purettu kaakeliuuni. Löysimme eläkeläismuurarin, jonka nimen valitettavasti olemme
unohtaneet. Hän muurasi uunin ja uuden savupiipun
muutamassa päivässä, itse toimimme hanslankareina.
Teimme Gäddragista kaivetusta savesta laastin, jota tarvittiin uunin muuraukseen.
Koko remontti tuli valmiiksi niin, että lopputarkastus
oli helmikuussa 1983. Ainoa huomautus tuli alatalon
portaikosta. Kaide puuttui – ja puuttuu muuten vieläkin.
Talon ulkonäkö muuttui jonkin verran, talo oli alunperin
kokonaan keltaiseksi maalattu, väliosa ilman katuikkunoita. Nythän ylä- ja alatalo ovat vihreät ja väliosa,
jossa on kaksi ikkunaa, on punainen. Katot olivat sekä
peltiä että huopaa, ne jouduttiin uusimaan. Nyt ne ovat
kaikki mustaksi maalattua peltiä. Portti ja aidat uusittiin
ja historialliset puuceet jouduttiin purkamaan, koska
asemakaavan mukaan niiden alla oleva tontinosa piti
liittää naapuritonttiin.
Talon aiempaa historiaa
Tonttia (vanhan merkinnän mukaan tontti n:o 53 1 Korttelissa) ei ollut vielä Giörgesin vuoden 1726 kartalla mutta v. 1792 Hedengransin kartalta se löytyy. Ensimmäinen
tunnettu omistaja oli kellonsoittaja Thomas Monberg (v.
1753). 1700-luvun rakennuksista ei ole löytynyt tietoja.
Gardbergin kirjassa Gamla staden i Borgå verrataan talomme 2-kerroksista osaa vastaavaan Issakaisten talon
(Itäinen Pitkäkatu 1) 2-kerroksiseen osaan, erona se, että
talomme on kaikin puolin pienempi, mutta perusrakenne
on sama. Talossamme asui kirjan mukaan 1800-luvulla
etupäässä sotilaita, ajomiehiä ja palovahteja.
Ylätalon uudet, vähän
tukevammat kattopalkit v.-82.
20
10
0
i2
v
Tal
Lopputulos ei ole hullumman näköinen, ainakaan meidän mielestämme!
Kuka tai ketkä sitten ovat rakentaneet nämä talot? Siihen
kysymykseen ei meillä ole vastausta. Kyseessä voi olla
tarinan merimies tai laivuri, mutta ehkä todennäköisemmin kuitenkin kirkon palvelija; kellonsoittaja, suntio,
haudankaivaja. Tai timpuri, joka on ensin rakentanut
ylätalon itselleen ja sitten alatalon voidakseen leivän
laventamiseksi pitää vuokralaisia. Juuri nämä tienoot ”på
berget”ovat olleet vähävaraisemman väen asuma-aluetta.
Todennäköisesti koko tämän ”taloyhtiön” olemassaoloajan omistaja tai päävuokralainen on asunut ylätalossa ja
alatalossa vuokralaisia.
Muuttomme jälkeen 1970-80-luvuilla vanhempia ihmisiä
poikkesi silloin tällöin kertomassa, että he olivat asuneet
tässä talossa tai naapurissa. Erään kertomuksen mukaan
alatalossa on asunut jokaisessa huoneessa eri perhe
tai pariskunta. Eräskin vanha nainen oli elänyt toistakymmentä vuotta vuoteen omana alakerran toisessa
huoneessa. Hyvin vanha miespuolinen ohikulkija kertoi
pikkupoikana nähneensä aidanraosta talossa asuneen
opettajaneidin hautaavan vastasyntynyttä lastaan pihalle.
Liekö sitten tarua vai totta.. Piha on ollut hyötykäytössä,
muuttaessamme pihassa oli useita marjapensaita, kaksi
Vanhojen takonaulojen putsausta v. -82.
21
isoa omenapuuta ja pieni perunamaa. Omenapuut ja pari
marjapensasta kasvavat edelleen pihassa. Tontin pohjoisreunalla on syreeniaita.
Erään vanhuksen kertoman mukaan ylätalossa olisi toiminut Porvoon ensimmäinen osuuskauppa. Kauppa siinä
varmasti ollut, remontin yhteydessä löytyi talon pohjoispäädystä entinen ulko-ovi ja sen vierestä ikkuna, joka
olisi hyvin voinut toimia näyteikkunana. Sitä, että siinä
olisi tosiaan ollut osuuskauppa, emme ole pystyneet
selvittämään.
Muuttaessamme v. 1976, oli vielä käytössä ns. Talonkirja,
johon merkittiin kaikki taloon tai talosta pois muuttaneet
asukkaat. Kirjasta löytyy kaikki asukkaat 1940-luvulta
lähtien ja muutama jo 30-luvulta. Enimmäkseen asukkaat
ovat olleet eri alojen työläisiä tai eläkeläisiä. Muutamaa
poikkeusta lukuun ottamatta asumisajat ovat olleet aika
lyhyitä, 1-5 vuoden mittaisia. Vuonna 1932 taloon muuttanut leskirouva Vilhelmiina Carlotta kuoli 1948 ja ehti
siis asua talossa yhteensä 16 vuotta, muuttomme jälkeen
lähtenyt Edit asui alatalossa 17 vuotta. Talonkirja piti käydä leimauttamassa henkikirjoittajalla aina tammikuussa
vuoteen 1988 saakka.
Kaksikymmentäkaksi vuotta on siitä vierähtänyt. Talonkirjaa emme enää käy leimaamassa mutta tässä me kaksi
kolmekymmentäneljä vuotta sitten taloon muuttanutta
edelleen remonttia teemme, joka syksy pudonneitten
lehtien paljoutta manailemme, joka talvi lunta lapioimme. Vuodet jo harteilla painavat mutta poismuutto tästä
pitkälti omin käsin rakennetusta kodista ja tästä ympäristöstä? Ei vielä, ehkä sitten - joskus...
Teksti ja kuvat: Tane ja Ulla Rajakangas
Lähteet:
Gardberg, C. J. 2000: Gamla staden i Borgå. Bebyggelse
och sociala miljöer intill mitten av 1800-talet. Skrifter
utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland nr 625.
Helsingfors.
Launos, Aarne et al. 1972. Vanha Porvoo: Vanhan Porvoon
rakentamista ohjaava kokonaissuunnitelma 1972. Porvoon kaupunki, Porvoo.
Panelius Olav. 1983. Gårdar och gårdsägare i Borgå på
1600- och 1700-talen. Folklivsstudier XV. SLS i Finland
nr 510. Helsingfors.
Talonkirja, Itäinen Pitkäkatu 8.
KUTSU ASUKASYHDISTYKSEN
SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN
VUOSIKOKOUKSEEN
Vuosikokous pidetään 3.3.2011
Rakuunarykmentin tiloissa Jokikatu 24:ssä. Tilaisuus alkaa klo 18:00.
Kokouksessa käsitellään vuoden 2010 tulosta,
2010 aikana järjestettyjä tapahtumia sekä suunnitelmaa vuodelle 2011.
Hallitus toivoo runsaslukuista ja aktiivista joukkoa paikalle. Toivomme tilaisuuteen
rakentavaa keskustelua, palautetta, kehitysehdotuksia ja kysymyksiä.
Tervetuloa,
Jocke Silberstein
Puheenjohtaja
INBJUDAN TILL INVÅNARFÖRENINGENS ÅRSMÖTE
Årsmötet hålls i Dragonregementets utrymmen,
Ågatan 24 den 3.3.2011. Mötet börjar kl. 18:00.
På mötet kommer vi att behandla resultatet för året 2010
samt evenemang som ordnats. Vi berättar om våra planer för år 2011.
Styrelsen önskar livligt deltagande.
Vi hoppas ni kommer med mycket idéer om föreningens utveckling, respons och frågor.
Välkommen,
Jocke Silberstein
Ordförande
22
In memoriam
Carl JacobGardberg 1926-2010
Minnet av Carl Jacob Gardberg
lever kvar i Gamla stan
Minnet av förra statsarkeologen, FD Carl Jacob Gardberg lever kvar i Borgå. Ofta har han föreläst om Gamla
stan för olika grupper. Jag minns honom som föreläsare
från en av de tidigaste guideutbildningarna i Borgå i
mitten av 1960-talet. Som ung student deltog Gardberg
1947-48, anställd av Nationalmuséet, i ett utredningsarbete angående bebyggelsen i Gamla stan i Borgå. Resultatet blev hans pro graduavhandling, år 1950, med titeln
Stadsplan och byggnadsskick i Borgå intill år 1834. Femtio
år senare utgav han en kompletterad utgåva Gamla staden
i Borgå. Bebyggelse och sociala miljöer. År 1996 utkom hans
Borgå stads historia under medeltiden.
Carl Jacob Gardberg kom gärna till Borgå för att dela med
sig av sin sakkunskap. Han var en flitigt anlitad föreläsare
vid Litteraturkretsen vid Borgå medborgarinstitut. År
2004 berättade han om De dödas boningar med undertiteln Lutherska begravningsplatser, kyrkogårdar och gravar i
Finland. I samband med detta tangerade han Näsebackens begravningsplats i Borgå.
En vecka innan hade han belönats med det prestigefyllda
Tollanderska priset för sitt
”högklassiga och imposanta”
författarskap.
I Vem och vad av år 2004 uppger Gardberg ”gamla hus och
smala vägar” som sina särintressen. Bägge företeelserna
har han rikligt dokumenterat.
På frågan om intresset för
smala vägar svarade Gardberg att de smala vägarna är
intressanta. – Över dem susar
historiens vingslag.
Carl Jacob Gardberg avled i
maj 2010 i Helsingfors.
Benita Ahlnäs
.
Carl Jacob Gardberg med
sin första bok Stadsplan
och byggnadsskick i Borgå
från år 1950.
Bilden är från år 2007.
Foto: Benita Ahlnäs
23
Vanha Porvoo
Säätiö
Lainaa ja tukea
kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden
rakennusten kunnossapitoon
Kysy lisää
Aktian Porvoon
konttorista!
Fråga mera
i Aktias Borgå
kontor!
Tervetuloa – Välkommen
Stiftelsen
Gamla Borgå
Lån och stöd för underhåll av
kulturhistoriskt värdefulla
byggnader
24
Mannerheiminkatu 9-11
Mannerheimgatan
Porvoo 06100 Borgå
� 010 247 5700
Tätä mainosta vastaan
tarjoamme
Kaksi glögiä
yhden hinnalla
TAXI
0400TAXI
213 109
TAXI
0400 213 109
www.gustafsonstaxi.fi
0400 213 109
www.gustafsonstaxi.fi
www.gustafsonstaxi.fi
BAR & CAFE
Porvoon Paahtimo
Mannerheiminkatu 2 PORVOO
Puh. (019) 617 040
www.porvoonpaahtimo.fi
Olemme auki aamusta iltaan
TERVETULOA!
BUSS
0500BUSS
718 355
BUSS
0500 718 355
www.gustafsonstaxi.fi
0500 718 355
www.gustafsonstaxi.fi
www.gustafsonstaxi.fi
25
Asukaskysely 2010
Hallitus päätti tehdä pienimuotoisen kyselyn alueen asukkaiden keskuudessa.
Tavoitteenamme oli ensinnäkin aktivoida asukkaita, saada arvokasta tietoa ja mielipiteitä
yhdistyksestä, kuinka hyvin yhdistys ylipäätään tunnetaan ja mitä sen toiminnasta tiedetään.
Tarkoitus ei missään vaiheessa ollut edes yrittää saada aikaan tai tehdä tieteellistä tutkimusta.
Me onnistuimme tavoitteessamme mielestäni enemmän kuin hyvin. Kyselyitä jaettiin jokaiseen
talouteen, eli runsaat 300 kappaletta. Saimme yhteensä muhkeat 58 vastausta.
Ohessa lyhyesti kyselyn johtopäätöksiä.
1. Onko asukasyhdistyksen toiminta sinulle tuttua?
1. Onko asukasyhdistyksen toiminta sinulle tuttua?
2. Onko asukasyhdistyksen lehti sinulle tuttu?
kyllä
86,2%
50
ei
13,8%
8
2. Onko asukasyhdistyksen lehti sinulle tuttu?
kyllä
98,3%
57
ei
1,7%
1
3. Mistä aiheesta haluaisit lehteen jutun?
Tähän kysymykseen tuli lukuisia ideoita ja kommentteja. Pääsääntöisesti lehteä pidettiin hyvänä
sellaisenaan kuin se nyt on. Kolme asiaa nousivat kuitenkin selvästi esille, jotka on syytä mainita.
3. Oletko
tutustunut yhdistyksen internet-sivuihin www.vanhaporvoo.org?
1. Alueen historiaa
2. Talojen historiaa – vanhat asukkaat, remontit ja kasvillisuus
3. Alueen henkilöiden haastatteluja
4. Oletko tutustunut yhdistyksen internet-sivuihin www.vanhaporvoo.org?
kyllä
en
51,7%
30
4. Ovatko yhdistyksen sähköpostiosoitteet sinulle
48,3%28
tuttuja?
5. Ovatko yhdistyksen sähköpostiosoitteet sinulle tuttuja?
kyllä
36,2%21
ei
63,8%
37
6. Oletko ottanut osaa tai tutustunut yhdistyksen järjestämiin tapahtumiin?
Voit merkitä rastilla useamman vaihtoehdon
Tähän kysymykseen tuli upean tasainen jakauma. Se kertoo siitä, että asukkaat ottavat osaa useampaan kuin
yhteen tai kahteen tapahtumaan. Kolme selvästi toivotuinta tapahtumaa ovat kuitenkin listattu erikseen.
1. Avoimet Portit -tapahtuma
2. Kirpputoritapahtuma
3. Syysmarkkinat
7. Mitä seuraavista asioista haluaisit yhdistyksen järjestävän
(voit merkitä rastilla useamman vaihtoehdon)
Myös tähän kysymykseen oltiin vastattu tasaisesti. Kolme selvästi toivotuinta tapahtumaa olivat
1. Asukas- / teemailta
2. Syysmarkkinat
3. Joulumarkkinat
26
Lähes yhtä toivottuja olivat kuitenkin avoimet portit
–tapahtuma, kirpputoritapahtuma, iltamat sekä vierailut
alueen tai muun paikkakunnan museoihin tai mielenkiintoisiin kohteisiin.
8. Olisitko kiinnostunut tulemaan mukaan
yhdistyksen toimintaan?
(Voit merkitä rastilla useamman vaihtoehdon)
Olemme saaneet rakentavaa palautetta tähän kysymykseen liittyen. Kysymys on ehkä meille suomalaisille
hieman liian hankala vastattavaksi. Olemme kuitenkin
kiitollisia kaikille, jotka ovat osoittaneet mielenkiintoaan ja halukkuuttaan osallistua yhdistyksen toimintaan.
Tulemme olemaan kaikkiin yhteydessä nyt kun kysely
on julkistettu.
Hallitukseen 1 hlö
Lehden tekoon
3 hlöä
Tapahtumien järjestämiseen 5 hlöä
Luennoimaan asukaspäiville 3 hlöä
9. Miten kehittäisit yhdistyksen toimintaa,
kirjoita vapaasti:
Tähän kysymykseen saimme runsaasti ehdotuksia.
Ilahduttavasti lähes kaikki olivat erilaisia ja rakentavia
ajatuksia.
Yhdistykseltä toivottiin: paneutumista liikenteeseen ja
pysäköintiin, siivoustalkoisiin ja jätelava-asioihin, keskittymistä todellisiin asioihin, jäsentiedotusta keväisin
ja syksyisin, ajankohtaista tietoa vanhan kaupungin
kehityssuunnitelmista ja kunnostustarpeista. Lisäksi oli
myös ristiriitaista palautetta. Hallitukselta toivottiin joko
enemmän toimintaa ja tapahtumia asukkaita varten tai
vähemmän toimintaa ja tapahtumia asukkaita varten.
Tämä kuvastaa hyvin, miksi yhdistyksen hallituksen
toiminta voi joskus olla vähän haastavaa.
10.Terveisesi hallitukselle
Hallitus sai kaikilta pelkkää kiitosta. Myös muutamia
ehdotuksia ja pyyntöjä esimerkiksi museotorin toritoiminnan, läpikulkuliikenteen, korjausrakentamisen ja kansallisen kaupunkipuiston osalta esitettiin. Kiitos niistä.
Saimme hyviä vastauksia, ehdotuksia ja palautetta. Kiitos todella paljon kaikille kyselyyn vastanneille. Kysely
vahvisti hallituksen näkemystä siitä, mihin meidän tulisi
keskittyä tulevaisuudessa. Yritämme luonnollisesti ottaa
kantaa ja tehdä asioille sen minkä näillä resursseilla
pystymme.
Olkaa ihmeessä yhteydessä hallitukseen, mikäli teille
tulee mieleen kehitysideoita tai haluaisitte hallituksen
pureutuvan johonkin muuhun asiaan, jota nyt ei olla
käsitelty.
Ja lopuksi kaikkein tärkein asia. Lupasimme arpoa kaikkien kyselyyn osallistuneiden kesken herkkukorin.
Onnetar suosi herra Tapio Hedmania Sillanmäki 10:stä.
Onnea Tapiolle.
Hallituksen puolesta kiitos vielä kerran
kaikille vastanneille.
Terveisin,
Hallitus
Tule Porvoon K-citymarketiin.
Meiltä saat kaikki joulupöydän herkut erilaisista
kinkuista kalkkunoihin, erikoispateita unohtamatta. Kalaosastolta löydät mädit, lohet, savukalat, silakka- ja silliherkut joulun kalapöytään.
Talo on joulua tulvillaan!
Kom till Borgå K-citymarket.
Vi har julbordets alla delikatesser, från skinkor
och kalkoner till specialpatéer. På vår fiskavdelning har vi rom, lax, rökt fisk, strömmings- och
silldelikatesser - allt du behöver till fiskbordet.
Huset är fyllt av jul!
PORVOO Kauppias/Köpman Kimmo Sivonen, puh. 020 740 6410
Runeberginkatu 33, puh. 020 740 6400
Aukioloajat: MA–PE 8–21, LA 8–18, SU 12–21
Puhelun hinta 020-alkuisiin numeroihin
lankapuhelimesta 8,28 snt/puh + 7 snt/min (sis. alv. 23%)
matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min. (sis. alv. 23%)
27
Tikuista asiaa – ja vähän jätelavoistakin
Aikojen alussa oli aktiivinen hallitus, joka sai jätelavat
kaupungilta vastapalveluksi siitä, että yhdistys järjesti
pihatalkoot. Pihatalkoisiin osallistui yhtä lailla aktiivisesti
suuri osa alueemme asukkaista. Talkoiden tarkoituksena oli
siistiä kadut ja puistot ja siinä samalla vähän omia pihoja.
Aikaa on kulunut. Talkoita ei enää olla pidetty, mutta
kaupunki on silti ystävällisesti antanut meille lavat joka
vuosi käyttöömme. Asukkaat ovat sillä välin hieman
lipsuneet katujen siistimisestä, jopa niinkin paljon, että
viime vuosina lavoilta on löydetty polkupyöriä, silitysrautoja ja muuta ”haravointijätettä”.
Saamme varmasti jatkossakin kolme jätelavaa käyttöömme kerran vuodessa, mutta viime kädessä vastuu haravointijätteistä on tietenkin asukkaalla itsellään. Yritämme
toki auttaa, mutta yhdistys ei voi kantaa vastuuta tässä
asiassa. Haluamme vielä muistuttaa siitä, että haravoin-
tijätteen vieminen kaatopaikalle on yksityistalouksille
täysin ilmaista. Samoin ovat ilmaisia myös polkupyörät,
kodinkoneet, maalipurkit, lasit tai akut, kunhan ne toimitetaan erikseen.
Tiedämme varsin hyvin myös sen, että kaikilla ei ole
peräkärryä tai autoa käytössään. Mutta mihin on jäänyt
vanha kunnon naapurihenki, muiden auttaminen, yhdessä tekeminen ja yhteistyö? Jos ei naapurissakaan ole
peräkärryä, niin tilatkaa naapuruston kanssa yhdessä
jätelava. Lavan kustannus ei ole yhdessä maksettuna
montaakaan kymppiä sisältäen jätemaksun, sillä muistakaa, haravointijäte on ilmaista niin kauan, kun sinne ei
laita niitä jätesäkkejä tai romurautaa mukaan.
Olemme liittäneet mukaan viralliset ja lain mukaiset
ohjeet kiinteistönomistajan ja kaupungin vastuista katuosuuden kunnossapidon osalta. Toivottavasti tästä on
näin talven kynnyksellä apua.
Terveisin,
Hallitus
Kansikuvataiteilija:
Elina Sorainen, keraamikko.
Elina Sorainen on vuonna 2006 taiteen tohtoriksi valmistunut keraamikko. Hänen tuotantonsa on varsin laajaa,
joukkoon kuuluu sekä taide- että käyttöesineitä. Käyttöesineitä ovat esimerkiksi ruoka-astiat, mm. kauniit teekannut, pikarit, astiastot ja etusivun kansikuvana esitellyt
lampunvarjostimet. Taidekeramiikan puolella Sorainen
tulkitsee sekä eläimiä että ihmiskasvoja. Etusivun tunnelmalliset lampunvarjostimet on valettu posliinista monikerrosvalumenetelmällä, joka mahdollistaa eriväriset ja
eripaksuiset yksityiskohdat.
Soraisen ja monen muun
Porvoon seudun taiteilijan taidetta voi ihailla
ja lainata Taidelainaamo
Konstasta, joka tällä hetkellä toimii Jäntin kokoelmien tiloissa (Papinkatu 19). Kokoelmasta
löytyy maalauksia, piirroksia, veistoksia ja valokuvia noin viideltäkymmeneltä
ammattitaiteilijalta, joiden tuotantoa tullaan esittelemään
myös tulevien lehtien etusivulla.
KUVA/Foto: Seppo Sirkka
Lainattujen teosten vuokra on teoksesta riippuen 20-60€
kuukaudessa ja teokset voi myös ostaa heti tai lunastaa
omaksi maksamalla kuukausimaksua kunnes teoksen
myyntihinta täyttyy. Osaa teoksista löytyy myös Konstan
verkkogalleriasta.
Lisätietoja: www.porvoontaideyhdistys.fi
tai Taidelainaamo Konsta, Papinkatu 19.
Elina Soraisen kotisivu:
www.kotikone.fi/markus.lampinen/Index.html
28
KUVA: TUOMO-JUHANI VUORENMAA
Asukasyhdistyksen hallitus ei ole saanut mistään
muusta asiasta niin paljon kyselyitä, mielipiteitä,
kiitosta ja jopa paheksuntaa kuin jätelavoista. Asia
tuntuu olevan monille todella tärkeä, joten hallitus
päätti ruotia asiaa tässä lehdessä.
§
LAKI KADUN JA ERÄIDEN YLEISTEN ALUEIDEN
KUNNOSSA- JA PUHTAANAPIDOSTA
Tontinomistajan ilmoitus- ja varoitusvelvollisuus
Tontinomistajan on viipymättä
Tontinomistajan ilmoitus- ja varoitusvelvollisuus
Muun yleisen alueen kunnossapito
• ilmoitettava kunnalle tai poliisille havaitsemistaan liikennettä vaarantavista päällysteen
Tontinomistajan
on viipymättä
Kunnan hallinnassa
oleva
tori,tontinomistaja
katuaukio, puistoonja
rikkoutumisista,
kuopista ja muista vastaavista•puutteista
sillä osalla,
jonka
muu
näihin
verrattava
yleinen
alue
on kunnan pi• ilmoitettava
kunnalle
tai poliisille
havaitsemistaan
velvollinen
pitämään
puhtaana,
dettävä
alueen
käyttötarkoituksen
vaatimassa
kunliikennettä vaarantavista päällysteen rikkoutumisista,
• sekä ryhdyttävä tarvittaviin väliaikaisiin toimiin liikenteen
varoittamiseksi.
nossa.
kuopista ja muista vastaavista puutteista sillä osalla,
jonka tontinomistaja on velvollinen pitämään puhKunnan
taana, tehtävät
• Yleisen alueen osa, joka on asemakaavan mukaan
tai muutoin tarkoitettu käytettäväksi katuna (?), on
kuitenkin
pidettäväole
kunnossa
siten kuin kadun
kun•
Kadun
kunnossapidossa
kuuluu
kunnalle
kaikki
mitä
ei erikseen
tontinomistajan
tehtäväksi
• sekä ryhdyttävä tarvittaviin väliaikaisiin toimiin liikennossapidosta
on
säädetty.
säädetty.
teen varoittamiseksi.
• Jos tonttijalankulkurajoittuu puistoon
tai muuhun
yleiseen
Pyörätien sekä rakenteellisesti toisistaan erottamattoman
ja pyörätien
kunnossapito.
alueeseen
ja
tontille
johtaa
kulkutie
alueen
Kunta voi päättää kävelykadun, pihakadun ja muun erityistä liikennetarvetta palvelevan kautta,
kadun
tontinomistaja on velvollinen huolehtimaan 4 §:ssä
Kunnan tehtävät
kunnossapitovelvollisuuden jakautumisesta.
tontinomistajan tehtäviksi säädetyistä töistä enintään
• Kadun
kunnossapidossa kuuluu
kunnalle kaikkitulee
mitä päättää, millä aineella katu on kunnossapitotyön
• Kunnanhallituksen
tai lautakunnan
24 metrin etäisyyteen saakka tontin rajasta.
ei erikseen
ole tontinomistajan
tehtäväksi
yhteydessä
päällystettävä
(7§) säädetty.
•
•
• Pyörätien sekä rakenteellisesti toisistaan erottamattoman
jalankulkuja pyörätien
kunnossapito.
Muun
yleisen
alueen
kunnossapito
Lisätietoa:
• Kunta
voi päättää
kävelykadun,
pihakadun
ja muun puisto ja muu näihin verrattava yleinen alue on
• Kunnan
hallinnassa
oleva
tori, katuaukio,
http://www.kunnat.net
erityistä liikennetarvetta palvelevan kadun kunnossakunnan pidettävä alueen käyttötarkoituksen vaatimassa kunnossa.
pitovelvollisuuden jakautumisesta.
•
Yleisen alueen osa, joka on asemakaavan mukaan tai muutoin tarkoitettu käytettäväksi katuna,
• Kunnanhallituksen tai lautakunnan tulee päättää,
on kuitenkin pidettävä kunnossa siten kuin kadun kunnossapidosta on säädetty.
millä aineella katu on kunnossapitotyön yhteydessä
• Jos tontti(7§)
rajoittuu puistoon tai muuhun yleiseen alueeseen ja tontille johtaa kulkutie
päällystettävä
alueen
kautta, tontinomistaja on velvollinen huolehtimaan 4 §:ssä tontinomistajan tehtäviksi
säädetyistä töistä enintään 24 metrin etäisyyteen saakka tontin rajasta.
29
Hyvät asukkaat!
Lehden toimitus ottaa mielellään vastaan
apuanne erilaisten kirjoitusten, pakinoiden,
runojen, kuvien tai muun materiaalin muodossa.
Ota yhteyttä: [email protected]
Bästa invånare!
Tidningens redaktion tar gärna emot er hjälp i
form av olika skriverier, kåserier, dikter, bilder
eller annat material.
Tag kontakt: [email protected]
30
Näyttelykalenteri – Utställningskalender
Kappalaisentalo / Kaplansgården
Taidehalli / Konsthallen
Välikatu 13 / Mellangatan 13
taidelainaamo KONSTA artotek
Yrjö A. Jäntin taidekokoelma
Yrjö A. Jänttis konstsamling
ti-su 10-16 ti-sö puh. 019-52 300 52 tfn
[email protected]
www.porvoontaideyhdistys.fi
05.11.-28.11. Nasu Raittinen, Satu Kallio
camera obscura, kuvia / bilder
03.12.-31.12. Kitty Tennberg
maalauksia,veistoksia
målningar,skulpturer
7.1.-30.1.
Liisa Hilasvuori, Heini Nieminen,
Sanna Pajunen, Eeva-Maija Priha
veistoksia / skulpturer
4.2.-27.2.
Mari Aulinen, Jani Sailamaa ja
Janne Sammalmaa
maalauksia / målningar
3.3.-4.4.
Papinkatu 19 / Prästgatan 19
ti-su 10-16 ti-sö
puh 040-73 092 73
[email protected]
[email protected]
www.porvoontaideyhdistys.fi
05.11.-28.11. Heli Hietala,
Krista Kortelainen
maalauksia /
målningar
Ivàn Wallensköld-Rotkirch (1928-2010)
muistonäyttely / minnesutställning
03.12.-31.12.
Päivi Jokinen,
Arja-Riitta Nieminen,
Leena Passilahti
maalauksia /
målningar
8.4.-30.4.
Åsa Hellman, Ulla-Maija Vikman,
Merja Winqvist
keramiikka,tekstiili,metalli /
keramik,textil,metall
7.1.-30.1.
Porvoon
Kuvataideharrastajat
Bildkonstamatörerna
i Borgå
6.5.-29.5.
Antti Ruuhela ja Jenni Toikka
maalauksia / målningar
4.2.-27.2.
Katja Härkki
maalauksia / målningar
3.6.-31.7.
Porvoolaistaidetta kesällä
Borgåkonst om sommaren
5.8.-28.8.
Catharina Kajander
keramiikka / keramik
2.9.-25.9.
Päivi Hintsanen, Timo Sälekivi
valokuvia,maalauksia / foto,målningar
3.3.-3.4.
Riikka Katriina Toivonen,
Aino Aksenja Rissanen
kolmiulotteisia teoksia,
valokuvia /
tredimensionella verk / foto
30.9.-23.10
Mirja Airas, Päivi Sirén,
Marjatta Hanhijoki
piirustuksia,maalauksia,akvarelleja /
teckningar,målningar,akvareller
8.4.-30.4.
Heli Huotala
maalauksia /
målningar
6.5.-29.5.
Leena Illukka
tekstiilitaidetta /
textilkonst
28.10.-20.11 Jukka Muhonen
kuvia / bilder
25.11.-31.12 Synnöve Dickhoff, Helena
Kaikkonen, Tarja Pitkänen
tekstiilitaidetta / textilkonst
31
Porvoon Vanhan
Kaupungin Säätiö
Stiftelsen
Gamla Staden i Borgå
1972–2010
Kuvassa Säätiön hallitus ja toimihenkilöt: Vasemmalta
Tony Granström, varainhoitaja, Pekka Hornamo asiamies, Kaj Rosendahl puheenjohtaja, Jussi Sairanen,
varapuheenjohtaja, Bodil Lund, Olavi Kailari, Kimmo
Kajaste. Säätiön sihteeri Folke Nyberg puuttuu kuvasta.
På bilden Stiftelsens styrelse och funktionärer: Från vänster Tony Granström, skattmästare, Pekka Hornamo, ombudsman, Kaj Rosendahl, ordförande, Jussi Sairanen, viceordförande, Bodil Lund, Olavi Kailari, Kimmo Kajaste.
Stiftelsens sekreterare Folke Nyberg saknas ur bilden.
Säätiön perustaminen:
Säätiön perustivat vuodenvaihteessa 1972/73 ensimmäisenä tämänlaatuisena säätiönä Suomessa Pro Borgoa Seura
(25 %), Porvoon kaupunki (50 %) ja Porvoon Kiinteistöyhdistys (25 %).
Stiftelsens grundande:
Stiftelsen grundades vid årsskiftet 1972/73 såsom den första
stiftelsen av detta slag i Finland av Samfundet Pro Borgoa (25 %),
Borgå stad (50 %) och Borgå Fastighetsförening (25 %).
Säätiön organisaatio:
Säätiön neuvoa-antavana elimenä toimii valtuuskunta, johon
kuuluu vähintään 10 ja enintään 20 jäsentä. Jäsenistö koostuu
paikkakunnan sekä valtakunnan tason vaikuttajista.
Säätiön päättävänä elimenä toimii 6-jäseninen hallitus, joka
edustaa säätiötä ja hoitaa sen tehtäviä.
Stiftelsens organisation:
Såsom rådgivande instans i stiftelsen verkar en delegation till
vilken hör minst 10 och högst 20 medlemmar. Medlemskåren
består av påverkare både på riks- och lokalnivå.
Stiftelsens beslutande organ är en styrelse, som består av 6
medlemmar. Styrelsen representerar stiftelsen och sköter dess
angelägenheter.
Säätiön toimihenkilöt:
Säätiön sihteerin, varainhoitajan ja asiamiehen nimittää Säätiön hallitus
Stiftelsens funktionärer:
Stiftelsens styrelse utser stiftelsens sekreterare, skattmästare
och ombudsman.
Säätiön toiminta ja tavoitteet yleisesti:
Säätiön tarkoituksena on toimia Vanhan Porvoon kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan rakennuskannan ja ympäristön säilyttämiseksi.
Stiftelsens verksamhet och målsättning:
Stiftelsen har som ändamål att verka för att Gamla Stans kulturhistoriskt och stadsbildmässigt värdefulla byggnadsbestånd
och miljö bevaras.
32
Säätiön tämänhetkiset tärkeimmät käytännön
toimintasektorit ovat:
– Ulko- ja talousrakennusten johdettu pitkäntähtäyksen
kohennus- ja korjaustoiminta valtion varoilla vuodesta
1986 lähtien.
– Omien kirvesmiestyökuntien toiminta sekä kohennusja korjaustöiden kehittely vuodesta 1986 lähtien.
– Vuonna 1986 perustetun kiinteistörahaston rahavarojen
kartuttaminen toisen korjattavan kiinteistön ostoa varten.
– Pienimuotoisen kohennus- ja korjaustoimintaan liittyvän
rahoituksen järjestäminen valtion lainoitustoiminnan
lisäksi ja tueksi.
– Vuokra-asuntokannan säilyttäminen kaupunginosalle
ominaisena erityispiirteenä.
– Ulko- ja talousrakennusten kohennus- ja korjaustöiden
jatkaminen valtion varoin nk. ”Talousrakennus-2000” projekti, jolloin em. rakennuskantaa korjattaisiin vielä
noin 500.000 :lla tontinomistajien osuus mukaan lukien.
– Korjaus- ja kohennustyöt työllisyysprojekteina vuosina
1999–2001.
– Säätiö myöntää pienimuotoista korjauslainaa kohtuullista
vuotuista korkoa vastaan.
De viktigaste verksamhetssektorerna för stiftelsen
i detta nu är:
– Ledd sanerings- och reparationsverksamhet på lång sikt
av uthus och ekonomibyggnader med statens medel från
och med år 1986.
– Den verksamhet som bedrivits av stiftelsens egna
timmermansarbetslag samt en utveckling av saneringsoch reparationsarbetena från och med år 1986.
– Förkovrandet av penningmedlen i den år 1988
startade fastighetsfonden för att kunna köpa en annan
reparationsduglig fastighet.
– Anskaffning av lånemedel för reparationsverksamhet i
mindre skala i form av tilläggslån eller understöd.
– Fortsatt upprustning och reparation av uthus- och
ekonomibyggnader med hjälp av statsmedel. Det
s.k. projektet ”Ekonomibyggnad 2000” syftar till att
reparera byggnadsbeståndet ytterligare med ca 500.000 
inkluderat med tomtägarnas andel.
– Reparations- och upprustningsarbeten som
sysselsättningsprojekt åren 1999–2001
– Stiftelsen beviljar lån mot skälig årlig ränta för smärre
reparationer.
Vanhan Porvoon selvitysraportti
Vanhan Porvoon tärkeätä kehitystyötä on Säätiön aloitteesta
käsitelty arviointityöryhmässä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet Porvoon kaupunki, Porvoon Museo, museovirasto,
Tampereen teknillinen yliopisto ja Säätiö. Työryhmässä on
käsitelty mm. seuraavia asioita:
Utredningsrapporten om Gamla Stan
På iniativ av Stiftelsen har det viktiga utredningsarbetet i
Gamla Stan behandlats i en bedömningsarbetsgrupp i vars
arbete deltagit Borgå stad, Borgå Museum, museiverket, Tammerfors tekniska universitet och Stiftelsen. I arbetsgrupp har
behandlats bl. a. följande ärenden:
–
–
–
–
Vanhan Porvoon tietomallin luominen
Vanhan Porvoon rakennussuojelun edistäminen
Vanhan Porvoon rakennushistoriallinen arvottaminen
Vanhan Porvoon täydennysrakentaminen ja sen
kehittäminen
– Vanhan Porvoon rakennuskannan tekninen kuntoarviointi
–
–
–
–
–
Työ jatkuu vielä vuosina 2009–2010.
Vanhan Porvoon asukasyhdistystä on asiasta informoitu asukasillassa kesällä 2007 sekä seminaarissa Porvoon kaupungin
kirjastossa syksyllä 2008, edelleen Wanha Porvoo- lehdessä
2/2007.
Tue Porvoon Vanhan Kaupungin Säätiötä
lahjoituksin ja testamentein
Arbetet fotsätter ånnu åren 2009–2010.
Föreninigen Invånarna i Gamla Borgå har informerats på en
invånarkväll sommaren 2007 och på ett seminarium i Stadsbibliotek i Borgå på hösten 2009 samt ytterligare i tidningen
Gamla Borgå 2/2007.
Stöd Stiftelsen Gamla Staden i Borgå
med gåvor och testamenten
Skapande av en datamodell för Gamla Stan
Befrämjande av byggnadsskyddet i Gamla Stan
Den byggnadshistoriska värderingen i Gamla stan
Tilläggsbyggandet och dess utvecklande i Gamla Stan
Den tekniska bedömningen av byggnadsbeståndets
skick i Gamla Stan
Yhdistys
kiittää
tukijäseniään
ja mainostajiaan
Föreningen
tackar sina
understödsmedlemmar
och annonsörer
33
VANHAN PORVOON ASUKASYHDISTYS
FÖRENINGEN INVÅNARNA I GAMLA BORGÅ
Hallitus 2010 Styrelsen
Joachim Silberstein
Puheenjohtaja – Ordförande
Itäinen Pitkäkatu 6 Östra Långgatan
Catrine Volanen
Varapuheenjohtaja – Viceordförande
Oikokuja 1 Gengränd
Minna Öhman
Sihteeri – sekreterare
Papinkatu 6 A 34 Prästgatan
Juha Kaitaranta
Varainhoitaja – kassör
Rauhankatu 43 Fredsgatan
Andreas Frankenhaeuser
Jokikatu 24 Ågatan
Annika Järvinen
Välikatu 10 C Mellangatan
Heikki Kotsalo
Itäinen Pitkäkatu 9 Östra Långgatan
Siru Virtanen
Itäinen Pitkäkatu 15 Östra Långgatan
Asukasyhdistys lainaa/vuokraa
Invånarföreningen lånar / hyr ut
Boss alumiininen rakennusteline 10 /vrk
Boss byggnadsställning av aluminium 10/dygn
Speedheater maalinpoistolaite 3 /vrk
Speedheater färgborttagnings apparat 3 /dygn
Oksasilppuri 10 / 2 vrk
Fliskvarn 10  / 2 dygn
Oksasakset pitkällä varrella
Kvistsax med långt skaft
Tapahtumakatos pihajuhlia varten 3x3m 5/pe, la, su
Serveringstält för gårdsfester 3x3m 5/ fr, lö, sö
Punamultavärin keittovälineet
Utrustning för att koka rödmylla.
Kaikki lainattavat esineet haetaan ja palautetaan lainaajan toimesta VPAY:n varastosta Adlercreutzink. 20, jollei
muuten sovita.
BOSS- telinettä on syytä varata hyvissä ajoin ennen
maalaussesongin alkua.
Alla föremål som lånas ut levereras och returneras till
IFiGB:s lager på Adlercreutzg. 20,
i fall icke annat överenskommits.
BOSS-ställningen är skäl att reservera i god tid före
målnings säsongen börjar.
Varaukset/ Reservering:
[email protected]
tai Jocke Silberstein 040 5592599
VANHAN PORVOON ASUKASYHDISTYS
FÖRENINGEN INVÅNARNA I GAMLA BORGÅ
34
Liity yhdistyksen
henkilöjäseneksi
tai kannatusjäseneksi.
Jäsenmaksu on 10  henkilöltä.
Kannatusjäsen 50 .
Suorita maksu yhdistyksen pankkitilille
Aktia Porvoo 405010-47451.
Anslut dig till föreningen
som personmedlem
eller understödande medlem.
Medlemsavgiften är 10  per person.
Understödande medlem 50 .
Betala avgiften till föreningens konto
Aktia Borgå 405010-47451.
Muista kirjoittaa tiedotussarakkeeseen
nimesi ja osoitteesi!
Glöm inte att skriva ditt namn och adress i
meddelanderutan!
Viini-ilta Wanhassa Laamannissa
Vinkväll på Gamla Lagmannen
15.10.2010
foto: TAUNO RAJAKANGAS
Julkaisija
Publicerad av
Vanhan Porvoon Asukasyhdistys ry.
Föreningen Invånarna i Gamla Borgå rf.
Paino: Oy Painotalo tt-urex Ab
Lehden seuraava numero ilmestyy
toukokuussa 2011.
Tryckeri: Oy Painotalo tt-urex Ab
Tidningens nästa nummer utkommer
i maj 2011.
Porvoon Vanhan kaupungin Säätiö ja Vanhan Porvoon
Säätiö ovat tukeneet lehden ilmestymistä.
Stiftelsen Gamla Staden i Borgå och Stiftelsen Gamla
Borgå har understött tidningens utgivande.
Seuraa myös yhdistyksen kotisivua:
Följ också med föreningens hemsida:
www.vanhaporvoo.org
Ilmoitushinnat – Annonspris:
1/8 s. 45 , 1/4 s. 85 , 1/2 s. 170 , 1/1 s. 340 
Sivun koko A4 / Sidan A4
Kansikuva / Pärmbild: Tuomo-Juhani Vuorenmaa, kansikuvataiteilija: Elina Sorainen, keraamikko.