Transcript vanhan porvoon asukasyhdistys föreningen invånarna i gamla borgå

VANHAN PORVOON ASUKASYHDISTYS
FÖRENINGEN INVÅNARNA I GAMLA BORGÅ
NO:
NR:
50
1/2011
Ledare
Ju flere år man får på nacken desto snabbare tycks tiden
gå och plötsligt är tiden inne att knåpa ihop WPGB nr.
50. Mycket har hänt, mycket har blivit ogjort. Men sådant
är livet, vardagen suger med sig och tar ofta mer tid än
man tror. Då är det ibland svårt att hinna med uppgifter
utöver det vanliga, dit räknas även föreningsverksamheten och ansvaret för tidningen.
Det är i alla fall med stolthet jag kan konstatera att vår
förhållandevis lilla förening i 25 år har lyckats ge ut en
trevlig, men samtidigt värdefull tidskrift. Jag vill uttrycka
ett stort tack till alla mina föregångare som offrat en del
av sin vardag och tagit ansvaret för att tidningen skulle
kunna glädja invånarna i Gamla Borgå och samtidigt
fungera som verktyg för att informera beslutsfattare om
ärenden som står oss nära. Kristina Leivo, huvudredaktör
1986-1991, skrev i den första ledaren att tidningen strävar
till att kanalisera våra gemensamma tankar och kännedomar för att sedan dryftas av stadens styrelse. Hon såg
också tidningen som ett medel att gestalta vår framtid
och en kanal för invånarna att framställa önskemål. Jag
tycker vi lyckats hålla fast vid det målet mycket bra.
Efter Kristina tog Helena Hämelin över tidningen. I en
skrivelse i julnumret 2006 (nr. 41) blickar hon tillbaka
på tidningens historia. Hon strävade enligt sina egna
ord under sin tid som huvudredaktör 1992-2003 till att
förbättra tidningens goda standard och utveckla innehållet ” i gamla stans anda”, för att motsvara en bredare
läskrets utmaningar och krav och utveckla tidningen till
föreningens ansikte utåt . Med risk för att låta skrytsam
tror jag inte jag någon annanstans sett en lika fin tidning
utgiven av en invånarförening som vår.
Helena överlämnade våren 2004 ansvaret för tidningen
till Carl-Eirik Nikander med redaktionskommitté, som
lotsade tidningen 2004-2008. I sin första ledare betonade
han trafiken och beklagade att staden inte tycks prioritera
vår stadsdels genomfartstrafik särdeles högt. Arbetet med
trafikproblemen fortsätter och på årsmötet i år beslöts att
föreningen återigen närmar sig staden gällande trafiken
på Ågatan, Mellangatan och Brobacken.
År 2009 axlade undertecknad lite motsträvigt över ansvaret för tidningen. Oerfaren bävade jag för hur jag skulle
kunna hålla uppe nivån som endast förbättrats under
åren. I de senaste fyra numren har tidningen genomgått
små utseendemässiga förändringar. Jag har också velat ge
föreningens styrelse en större roll och mer synlighet, för
när allt kommer till kritan så är det styrelsen som håller
vår förening i gång.
KUVA/Foto: Ulla rajakangas
I sin skrivelse i WPGB 41 gläder sig Helena Hämelin
åt att otaliga medhjälpare skrivit både varierande och
innehållsrika artiklar under åren. Samarbetet med flere
av de skribenterna hon nämner fortsätter också idag,
Benita Ahlnäs, Pekka Hornamo, Anneli Naukkarinen
och många fler bidrar till att hålla tidningen underhållande och informativ. I ledaren för julnumret 2006 gläder
sig Eirik åt alla skriverier om gårdarna och invånare som
föreningens medlemmar bidragit med som annars skulle
ha gått oss förbi. Jag vill också för min del tacka alla
invånare som låtit oss blicka in i sina hus, deras historia
och renoveringar på gott och ont, och hoppas att vi också
fortsättningsvis får njuta av dylika artiklar. Tack till er alla.
Utan er skulle tidningen inte finnas till. Givetvis utan att
underskatta läsarna.
Trevlig sommar!
Todistettavasti aurinkokellossa on ollut kello paikallaan
ainakin hetkellisesti noin kolmisen vuotta sitten. Bevisligen fanns solurets ur på plats åtminstone en liten
stund för ca. tre år sedan.
Susanna Silberstein,
huvudredaktör
Pääkirjoitus
Taas on kevät kääntymässä kesäksi. Vuoden alku on ollut
kiivasta kamppailua ajan kanssa arjen, perheen, työn ja
opiskeluiden vaatiessa aikaa. Paljon on tapahtunut mutta
paljon jäänyt tapahtumatta. Lehden juhlanumeron suunnittelu on hiljaa pysytellyt taka-alalla kunnes koivuissa
alkoi näkyä hiirenkorvia, jonka jälkeen tulikin kiire! Tämän lehden numero on juhlavasti nro. 50, mikä merkitsee,
että suhteellisen pieni yhdistyksemme on onnistuneesti
julkaissut arvokasta lehteämme 25 vuoden ajan. Lehden
ulkonäkö ja sivumäärä ovat vuosien saatossa hieman
muuttuneet, mutta pääosin lehti on toteuttanut koko ajan
alusta asti määriteltyä perustehtäväänsä.
Ensimmäisen lehden pääkirjoituksessa Kristiina Leivo,
joka toimi päätoimittajana 1986-1991, kuvaili lehden
tarkoitusta seuraavasti: ”Lehti pyrkii kanavoimaan palstoilleen yhteiset ajatuksemme ja tuntemuksemme mm.
kaupungin hallinnon kuultaviksi. --- Käyttäkää tarjottua
kanavaa ja kertokaa osaltanne, asukasyhdistyksemme
tekee puolestaan voitavansa aloitteiden edistämiseksi.
Kristiina Leivon jälkeen lehteä toimitti vuosina 19922003 Helena Hämelin. Omien sanojensa mukaan Helena
pyrki parantamaan edelleen lehden tasoa ja kehittämään
sisältöä vanhan kaupungin hengessä vastaamaan uuden,
laajemman lukijakunnan haasteisiin ja vaatimuksiin.
Hänen tavoitteenaan oli kehittää lehdestä yhdistyksen
käyntikortti, sen kasvot ulospäin. Ensimmäisessä pääkirjoituksessaan Helena iloitsi Välikadun ja Museotorin
muuttumisesta heinäkuun ajaksi autottomaksi; asia, joka
oli vielä 1980-luvulla tuntunut täysin utopistiselta.
Helena luovutti vuoden 2004 alusta lehden vetovastuun
Carl-Eirik Nikanderille. Lehden nro. 36 pääkirjoituksessaan hän tuo esiin Vanhan Porvoon liikennejärjestelyt ja
kaupungin haluttomuuden ryhtyä toimenpiteisiin. Teemanumerosta käy kuitenkin samalla ilmi, että yhdistys
on toiminut aktiivisesti etsiessään kaupunginosaa vaivaaviin liikenneongelmiin ratkaisuja. Työ jatkuu edelleen
Innehåll
Ledare – Pääkirjoitus WPGB 1/1987............................... 4
Ledare – Pääkirjoitus WPGB 12/1992............................ 5
Ledare – Pääkirjoitus WPGB 36/2004............................ 5
Puheenjohtajan palsta – Ordföranden har ordet.......... 6
Vuosikokous – Årsmötet.................................................. 7
Tapahtumakalenteri – Evenemangskalender................. 8
Älä pussaa kissaa!............................................................. 9
Bok om hantverksutbildning i Borgå............................ 10
Museotorin laidalta........................................................ 11
ja kevään vuosikokouksessa päätettiinkin jälleen lähestyä
kaupungin päättäjiä Välikadun, Jokikadun ja Sillanmäen
liikenteen osalta.
Vuonna 2009 vastuu lehdestä siirtyi hieman vastahakoiselle allekirjoittaneelle. Laadukkaan lehden toimitusvastuu tuntui vasta-alkajasta vaikealta ja työn yhteensovittaminen arkeen haastavalta. Omalta osaltani olen pyrkinyt
antamaan hallitukselle lisää tilaa lehdestä, sillä loppujen
lopuksi hallituksen pieni joukko antaa paljon arjestaan
pyörittääkseen yhteisvoimin yhdistystä ja kaikkia sen
tapahtumia.
Arjestaan ovat uhranneet aikaansa aikojen saatossa moni
muukin ja siitä jokainen heistä ansaitsee kiitoksen. Jokainen aikaisempi päätoimittaja on viettänyt useita tunteja
rakentaen lukijoille lehteä, joka onnistuu olemaan sekä
viihdyttävä että informoiva, sekä asukkaiden että päättäjien suuntaan. Joululehden 2006 kirjoituksessa Helena
Hämelin tuo esiin sen, miten lehteä kuitenkin tehdään
yhteisvoimin. Vakituiset kirjoittajat, joiden kanssa yhteistyö on alkanut jo aikoja sitten jatkuu edelleen: Benita
Ahlnäs, Anneli Naukkarinen ja Pekka Hornamo, sekä
moni, moni muu jakavat meidän kanssaan aikaansa
ja asiantuntijuuttaan. Eirik korostaa puolestaan saman
numeron pääkirjoituksessa kuinka hienoa on, että asukkaat kirjoittavat tarinoita taloistaan, niiden asukkaista ja
remonttitouhuista. Ne antavat meille mahdollisuuden
jakaa asioita, jotka jäisivät meiltä muuten tietämättä.
Teille kaikille siis suuret, sydämelliset kiitokset. Ilman
teitä ei lehteä olisi olemassa. Väheksymättä tietenkään
lukijoita.
Mukavaa kesää!
Susanna Silberstein,
päätoimittaja
Sisällys
Porvoon museo............................................................... 12
Vanhan Porvoon selvitysraportti 2006 – 2010.............. 14
Borgå i bokhyllan............................................................ 19
Talo Itäinen Pitkäkatu 17............................................... 20
Movies by the River........................................................ 22
Porvoon Matkailuoppaat ry – Borgå Turistguider rf.... 23
Näyttelykalenteri – Utställningskalender..................... 27
Säätiö – Stiftelsen........................................................... 28
Yhdistys – Föreningen.................................................... 30
Kristina Leivo, WPGB 1/1987
Helena Hämelin, WPGB 12/1992
Svensk text på sid. 31.
Carl-Eirik Nikander, WPGB 36/2004
Suomenkielinen teksti s. 31.
Puheenjohtajan
palsta
Ordföranden
har ordet
Heipä hei, hyvä Vanhan Porvoon asukas!
Hej på dig, bästa invånare i Gamla Borgå!
Oletko vähään aikaan pohtinut, miksi itse asiassa asut
Vanhassa Porvoossa? Kysyn tätä siksi, että olen itse miettinyt suhdettani Vanhaan Porvooseen ja asumiseen täällä.
Huomasin nimittäin yllätyksekseni, että minulla ei ole
koskaan ollut suurta paloa saada asua Vanhassa Porvoossa.
Nytkin olen vain ajautunut tänne, aika lailla suunnittelematta.
Har du någonsin stannat upp och funderat över varför du
i själva verket bor i Gamla Borgå? Jag ställer frågan för att
jag själv dryftat över mitt förhållande till Gamla stan och
att bo här. Jag märkte nämligen till min förvåning att jag
inte egentligen någonsin haft någon brinnande längtan
att bo här. Jag har hamnat här av en slump.
Olen syntynyt Porvoossa ja viettänyt lapsuuden 70-80 luvuilla polkupyörän satulaa kuluttaen. Kavereiden luokse
käveltiin tai pyöräiltiin, asuttiin sitten Kevätkummussa tai
Peippolassa. Kaupunki kävi tutuksi ja nyt jokaisella kaupunginosalla on paikka muistoissani. Kaikkein parhaat
muistoni ovat tietenkin lapsuudenkotini alueelta Tarmolasta ja näin se tulee pysymäänkin. Vanhasta Porvoosta ei
muistoja oikeastaan ole ehtinyt kertymään.
Jag är född i Borgå och har tillbringat min barndom på
70-80-talen, mest i sadeln på min cykel. Då rörde man sig
till fots eller med cykel till kompisar, vare sig man bodde i
Vårberga eller Pepot. Staden blev bekant och nu har alla
stadsdelar en plats bland mina minnen. De bästa är förstås från Östermalm där jag är född och uppvuxen, och så
kommer det att förbli. Jag har egentligen inte hunnit med
att bilda så värst många minnen av Gamla Borgå.
Mielestäni asuminen Vanhassa Porvoossa vaatii kuitenkin
asukkaalta tiettyä vastuuta ja ymmärrystä. Vastuu koskee
rakennusten ja pihojen kunnostusta ja ylläpitoa. Ymmärrystä tarvitaan, kun mietitään vaikkapa alueen historiaa tai
täällä tapahtuvaa elävyyttä ylläpitävää toimintaa kuten
kaupat ja yhdistykset. Olen keskustellut useamman henkilön kanssa asiasta ja viime vuosina alueemme on saanut
runsaasti uusia asukkaita. Valitettavasti vastuu ja ymmärrys
ovat tämän myötä ehkä hieman kadoksissa. Siksi kysynkin
uudestaan, mikä sai sinut tänne? Miljöö, historia, vanhan
arvostus, status vai kävikö kuten minulle, olet vain ajautunut tänne? Oli miten oli, minä haluan kuitenkin omalta
osaltani olla ”vastuullinen Vanhan Porvoon asukas”, sillä
asuminen Vanhassa Porvoossa on kuitenkin erilaista kuin
muualla Porvoossa. Vai mitä mieltä sinä olet? Mikä sai
sinut vanhan Porvoon asukkaaksi?
Jag tycker ändå att det kräver ett visst mått förståelse och
ansvar att vara invånare i Gamla Borgå. Ansvaret gäller
renovering och uppehälle av de gamla byggnaderna och
gårdarna. Förståelse behövs då man tänker på områdets
historia eller den verksamhet som garanterar livligheten
här, som t.ex. affärer och föreningar. Jag har diskuterat
med flere personer och lagt märke till att vårt område
under de senaste åren fått många nya invånare. Tyvärr
verkar det som om ansvaret och förståelsen till följd av
detta delvis tappats bort. Därför vill jag ställa dig frågan
igen; vad fick dig att bosätta dig här? Miljön, historien,
respekt för det gamla, status, eller som i mitt fall slumpen? Vilken orsaken än må vara, strävar åtminstone jag
till att vara en ”ansvarsfull invånare i Gamla Borgå. Att
bo här är trots allt annorlunda än på andra håll i Borgå.
Eller vad tycker du? Vad var det som lockade dig att bo i
Gamla Borgå?
Hauskaa kesän jatkoa kaikille!
Trevlig fortsättning på sommaren!
Jocke Silberstein
puheenjohtaja
Jocke Silberstein
ordförande
VANHAN PORVOON ASUKASYHDISTYS
FÖRENINGEN INVÅNARNA I GAMLA BORGÅ
VUOSIKOKOUS
ÅRSMÖTET
Vuosikokous pidettiin 3.3.2011,
Rakuunarykmentin tiloissa Jokikatu 24:ssä
Läsnä oli 28 yhdistyksen jäsentä.
Tässä lyhyesti kokouksen pääkohtia.
Årsmötet arrangerades 3.3.2011,
i Dragonregementets utrymmen på Ågatan 24.
Av föreningens medlemmar var 28 närvarande.
Här mötets huvudpunkter i korthet.
Ennen varsinaista vuosikokousta kuultiin klo 17.00
- 18.00 kaupungininsinööri Risto Lindbladin alustus
uudensillan remontista, remontin aikataulusta ja sen
aiheuttamista liikenne- ym. järjestelyistä. Totesimme
yksikantaan, että liikenteen siirtyminen Jokikadulle,
Välikadulle ja Sillanmäelle on kestämätön ajatus, jolloin
päätettiin laatia Porvoon kaupungille Vanhan kaupungin
asukasaloite/vetoomus vanhan kaupungin autoliikenteen rajoittamiseksi, eritoten tulevan siltaremontin aikana. Luonnos on tehty ja kesäkuun aikana asukasaloite
tullaan toimittamaan Risto Lindbladille.
Före det egentliga mötet, kl. 17.00 – 18.00, berättade stadsingenjör Risto Lindblad om nya brons reparationsarbeten,
tidtabell och möjliga trafik- och andra arrangemang. Alla
konstaterade att det är en ohållbar tanke att flytta trafiken
till Ågatan, Mellangatan och Brobacken. Föreningen beslöt
att lämna in en motion till staden å Gamla stans invånares
vägnar med målet att begränsa biltrafiken i stadsdelen,
speciellt under den kommande broreparationen. Ett utkast
har framställts och motionen kommer att överräckas till
Risto Lindblad under juni månad.
Uudeksi jäsenmaksuksi päätettiin 20 euroa taloutta
kohden. Kannatusjäsenmaksu pysyy samana 50 euroa.
Nykyinen puheenjohtaja lupautui jatkamaan vielä
vuoden ajan ja uusia jäseniä hallitukseen haetaan.
Hallituksessa oli yksi muutos. Uutena jäsenenä hallitukseen tuli Andreas von Koskull. Minna Öhman jätti
hallituksen.
Suunnitteluhortonomi Barbro Bergman-Robertz esitteli
vanhassa Porvoossa toteutettavaa puutarhojen kartoitusta ja siihen liittyvää kenttätyötä, josta on myös jaettu
tiedote vanhan kaupungin talouksiin.
Som ny medlemsavgift beslöts 20 euro per hushåll. Avgiften för understödsmedlemmar förblev densamma,
50 euro.
Den nuvarande ordföranden lovade fortsätta ännu ett
år och nya medlemmar till styrelsen söks. Av styrelsens
medlemmar avgick Minna Öhman och som ny medlem
valdes Andreas von Koskull.
Planeringshortonom Barbro Bergman-Robertz presenterade en kartläggning som kommer att göras över trädgårdarna i Gamla Borgå. Information om kartläggningen har
också delats ut till invånarna i Gamla Borgå.
Yhdistyksen nykytilasta todettiin se, että lisää jäseniä
tarvitaan, toimintaa tulisi mahdollisesti ohjata yhteiseen
tekemiseen kuten retkiin, iltamiin, asukasiltoihin jne.
Taloudellinen tilanne on hyvä, joskin lehden painokustannukset ovat taloudellinen haaste.
Om föreningens situation för tillfället konstaterades att
fler medlemmar behövs och mer fokus bör placeras på
gemensamma aktiviteter såsom utfärder, samkväm, invånarkvällar osv. Den ekonomiska situationen är god, även
om kostnaderna för tidningens tryck är en ekonomisk
utmaning.
Hallituksen puolesta,
Å styrelsens vägnar,
Puheenjohtaja
Ordföranden
Tapahtumakalenteri
Evenemangskalender
Avoimet Portit –tapahtuma
28.5.2011 klo 10-15
Öppna portar- evenemang
28.5.2011 kl. 10-15
”Avoimet portit”pihatapahtuma järjestetään tänä vuonna
poikkeavasti jo toukokuussa ennen kesälomia. Toivomme
aktiivista osanottoa ja mahdollisimman montaa pihaa
mukaan tapahtumaan.
"Öppna portar” gårdsevenemanget arrangeras i år den
28.5.2011 kl. 10-15, före skolornas sommarlov. Vi hoppas
så många som möjligt deltar och att vi får många gårdar
med i evenemanget.
Ulkoilmaelokuvafestivaali
26. – 27.8.2011
Filmfestival
26. – 27.8.2011
Kulttuurirykmentti järjestää elokuvatapahtuman Jokikatu 24 pihalla ja Rakunarykmentin tiloissa. Tapahtumat
perjantai- ja lauantai-iltana on sunnattu aikuisille, ohjelmaan kuuluu elävää musikkia, tarjoilua ja ulkoilmaelokuvanäytös. Lauantaina esitetään päivällä Rakunarykmentissä elokuvia lapsille. Päivänäytökset ovat n. 45 minuutin
mittaisia ja päivätapahtuma on ilmainen. Lisäätietoja
tapahtumasta myöhemmin yhdistyksen kotisivuilta ja
ilmoitustauluilta.
Den 26.- 27.8 ordnar Kulturregementet filmförevisningar på ågatan 24. På fredag och lördag kväll
är programmet riktat till vuxna och på programmet står levande musik, servering och utomhus
filmförevisning. Under lördagen förevisas filmpaket riktade till barn inne på Dragonregementet.
Filmpaketen är ca 45 minuter långa och det är fritt
inträde för alla under dagen. Mera information senare på
föreningens anslagstavlor och internetsidor.
Pihakirpputoritapahtuma
20.8.2011 klo 10-17
Lopptorgsevenemang
20.8.2011 kl. 10-17
Pihakirpputori –tapahtuma järjestetään jälleen elokuussa.
Tapahtuma sai viime vuonna paljon kiitosta osallistujilta
ja vierailijoilta. Yhdistys auttaa tapahtumaan osallistuvia
markkinoimalla tapahtumaa lehdissä ja internetissä.
Lopptorgsevenemanget ordnas i år igen i augusti. Evenemanget har fått mycket positiv respons av såväl arrangörer som besökare. Föreningen marknadsför evenemanget
i lokaltidningarna och i nätet.
Jätelavat lokakuussa 2011
Avfallsflak oktober 2011
Yhdistys saa tänä syksynä Porvoon kaupungilta kolme
jätelavaa käyttöön. Jätelavat tuodaan vanhoille tutuille
paikoille Maariin, Kirkkotorille sekä Linnakujalle. Haluamme vielä muistuttaa, että JÄTELAVAT ON TARKOITETTU ENSISIJAISESTI KIINTEISTÖJEN KATUOSUUKSIEN SIISTIMISESTÄ SYNTYVILLE HARAVOINTIJÄTTEILLLE. Päivämäärä vahvistetaan syystiedotteessa ja
nettisivuilla kesän jälkeen
Borgå stad ställer denna höst tre avfallsflak till invånarnas
förfogande. Flaken hämtas till de vanliga sällena i Maren,
på Kyrkotorget och Slottsgränden. Vi vill ännu påminna alla om, att AVFALLSFLAKEN I FÖRSTA HAND
ÄR MENADE FÖR DET RÄFSAVFALL SOM ÅSTADKOMMER DÅ FASTIGHETSÄGARNA STÄDAR UPP
GATUANDELEN VID SIN FASTIGHET. Vi kommer att
bekräfta datum i medlemsinfo på hösten
Joulumarkkinat
10. – 11.12.2011 klo 10-15
Julmarknad
10. – 11.12.2011 kl. 10-15
Palokunnantalolla Kirkkokatu 2:ssa pidettävät Joulumarkkinat ovat olleet joka vuonna suosittu tapahtuma.
Niinpä ne järjestetään jälleen kerran samassa tutussa
paikassa kuin ennenkin. Tulkaa tekemään maukkaita ostoksia joulupöytään sekä löytämään hienoja joululahjoja
kuusen alle.
Julmarknaden på Brandkårdshuset har alltid varit en
populär tillställning. Den ordnas även i år på samma
bekanta plats, Kyrkogatan 2. Välkomna och fynda välsmakande inköp till julbordet och möjligtvis en eller
annan julklapp.
Älä pussaa kissaa!
Porvooseen tulee vuosittain noin 650 000 matkailijaa. Osa saapuu ulkomailta. Varsinkin kesällä
Helsinkiin tulevat risteilyalukset tuovat puolipäiväretkeilijöitä kaupunkiimme, nopeasti tutustumaan
kauniiseen ja monella tavalla erilaiseen vanhaan
kaupunkiin. Suuressa matkailijaluvussa on mukana
myös eri puolilta Suomea tulevia ryhmämatkailijoita, koululaisista eläkeläisiin ja TYKY-päivän työporukoista 50-vuotisjuhlia viettäviin seurueisiin.
Ystäväni katsoi minua ja sanoi että kun me Englannissa kutsumme kissaa, huudamme pus, pus, mutta
kun tekee mieli suukkoa rakkaalta, sanomme kis,
kis. Mietiskelin hiukan ja vastasin, että kun Suomessa haluamme suukotella, niin silloin voi kyllä
mennä tuttuun kainaloon ja pyytää pus, pus, mutta
Suomessa se on kissa, joka saapuu paikalle, kun
kutsutaan kis, kis.
Oli ryhmän ikä ja tarkoitus mikä tahansa, yleensä
kaksi kysymystä on monen turistin mielessä ja
hyvin usein joku myös tuo julki nämä tärkeät kysymykset: Missä on Remun talo? Koska mennään
Brunbergille?
Kis ja pus, ihan sekaisin,
täytyy olla tarkkana,
ettei pussaa kissaa.
Taila Groth-Sulosalmi
Remun talo löytyy ja ryhmälle kuin ryhmälle taiteilijan vilahdus talon portailla on päivän paras
kokemus, jopa pihalle parkeerattu auto on mieleenpainuva havainto.
Brunbergiltä ostetaan suukkoja, niitä ihania tahmaisia vaniljan tai mokan makuisia herkkuja, joita
on melkein mahdoton kuvailla ulkomaan kielellä.
Eikä usein tarvitsekaan, helpointa on mennä sisälle
kauppaan ja ostaa pieni laatikko pusuja.
Olen kerran saanut aikaan ikimuistettavan joulun
sukulaispojille. Kaikki kolme poikaa saivat kolme
isoa laatikkoa pusuja. Aluksi niitä syötiin innoissaan, mutta loput taisivat mennä naapurin kissalle.
Nyt joka joulu muistutetaan, että osta mieluummin
ALKUJA tai lakuja!
Kissasta tulikin mieleeni, kuinka kummallista voi
olla kielten puhuminen:
KU
VA
/F
ot
o: K
ALL
E TOLS
A
Englanninkielinen ystäväni oli käymässä kotonani. Kutsuin kissaa syömään. ”Mihin sinä kissa
nyt katositkaan, kis, kis” huutelin ympäri taloa.
Förra rektorn skrev en bok om
hantverksutbildning i Borgå
D
u håller i din hand nr 50 av WPGB (Wanha
Porvoo-Gamla Borgå). Därför passar det bra att
skriva om förra chefredaktören, Helena Hämelins,
bokprojekt som har resulterat i en välmatad och rikt
illustrerad publikation till 120-års jubiléet för Borgå
hantverks- och konstindustriskola som numera är
en del av Inveon i Borgå. Boktiteln är 120 år av hantverksutbildning i Borgå med undertiteln Borgå hantverks- och konstidustriskola 1888-2008.
Helena Hämelin var under åren 1988-1991 rektor för
Borgå hemslöjdsskola. Under hennes sista år som rektor
bytte skolan namn till Borgå hantverks- och konstindustriskola. Skolan har också verkat i olika lokaliteter. Från
år 1896 till år 1987 var adressen Kyrkotorget 3, som för
många fortfarande går under namnet Marthagården.
Karin Nymarks historik över den anrika gården vid
Kyrkotorget 3 ingår i Helena Hämelins bok.
120 år av hantverksutbildning i Borgå är en förtjänstfullt
skriven bok. Att skolan under så många år verkade i
Gamla stan och att den dessutom är den äldsta skolan,
grundad år 1888, som fortfarande verkar på orten gör
boken intressant i ett Borgåperspektiv. Till detta kommer
att boken författare är känd som en ytterst duktig chefredaktör för WPGB. Hennes mångåriga arbete tidningen
till fromma kan inte nog uppskattas.
Hämelin, Helena
120 år
av hantverksutbildning i Borgå
Borgå hantverks- och
konstindustriskola 1888-2008
Östra Nylands yrkesinstitut
Inveon
Borgå 2010
10
Helena Hämelins bok är logiskt uppställd i fyra huvudkapitel; inledning, skolan genom tiderna, hantverksutbildning i Borgå och bilagor. Det gör innehållet överskådligt.
I förordet redogör Helena Hämelin för sitt viktigaste
källmaterial vilket visar på en omfattande research. I
bilagorna finns några elevporträtt där forna studeranden
som Johanna Gullichsen, Gunvor Haddas, Annette
Hägg, Leena Illukka, Kaisa Leka, Pirjo Pajusalo och
Jenni Pitkänen kommer till tals Bland bilagorna finns
också en artikel om den östnyländska landskapsdräkten
planerad som en festdräkt.
I det inledande kapitlet kan man bland annat läsa om
borgåhattar och om Borgå som hantverkarnas stad.
I det tredje kapitlet redogör Helena Hämelin för hantverksutbildningen i Borgå allt från ”väfskolan” i begynnelsen till Borgå hantverks- och konstindustriskola. Det
andra kapitlet handlar om skolans lokaliteter, skolans
upprätthållare och skolans ledare.
120 år av hantverksutbildning i Borgå är en bok som man
läser med stort intresse och beundran för Helena Hämelins gedigna forskningsarbete. Boken är rikt illustrerad.
En särskild eloge förtjänar Pernilla Karlsson som svarar
för den grafiska formgivningen som också var hennes
slutarbete för Inveon Kultur.
Benita Ahlnäs
Museotorin laidalta
Huldan muisteloita viiden vuosikymmenen takaa
K
Huldan ihka ensimmäinen koti oli Kirkkokatu 11:ssa.
Samassa pihapiirissä olivat Huldan tulevat vanhemmat tavanneet toisensa ja tuossa osoitteessa PikkuHulda vietti aikaa kummitätinsä, kummisetänsä,
Sennin, Kertun, kanojen ja muiden uteliaisuutta
kutkuttavien kaksi- ja nelijalkaisten seurassa.
Kun Kirkkokadulta kuului kavioiden kopse, tädit varustautuivat keräämään polleilta pudonnutta
luomulannoitetta kukilleen ja kasvimailleen. Taattua
kasvuvoimaa ja elonkiertoa!
Hurmeen kauppa oli kuin taikapaikka, korkeine
tiskeineen ja tavaraihmeineen. Melkein seinänaapurissa oli Aila-tädin koti, valtavine palmuineen. Turhan
nuorena menehtyneellä Aila-tädillä oli kaikkien
aikojen hauskin ”lelu”: suuren suuri nappilaatikko.
Sen parissa, aikuisten juttuja toisella korvalla kuunnellen. vierähti pikku Huldalta tovi jos toinenkin.
Tuntuu siltä, että kaikilla oli tuohon maailmanaikaan
”tilaa kalenterissaan” kahvittelulle, rupattelulle ja
oleilulle ihan ennalta sopimattakin.
”Pikkupuistossa” saimme leikkiä puistotädin
valvonnassa ja opastavassa huomassa. Siinä kävi
perheen ainoalle lapsellekin selväksi, mitkä ovat yhdessä leikkimisen pelisäännöt ja hiekan viskomisen
rajoitukset. Hulda toivoi, että äidin asiointireissut
venyisivät oiiiikein pitkiksi, että puistossa ja aurinkokelloa ihastelemassa saisi olla kauan. Aurinkokelloahan ei (sitäkään) ole enää… (Tähän kohtaan tulisi
ikävä sana, joten jätän sen kirjoittamatta.)
Jokikadulla oli ”Sennin ja Kertun” kauppa, yleisvaatehtimo , josta löytyi vaatepartta ja tekstiiliä joka
lähtöön. Muoti-Aitta ja Lisa Wikström tarjosivat
naisellisempiakin vaihtoehtoja. Joka kerran kunHulda nykyään astelee näiden liikkeiden ohitse, häntä
sipaisee muistojen siipi. Kultasepänliike Välikadun
alussa ononneksi paikallaan. (Taitaa olla Suomen
vanhimpia, ellei jopa vanhin.)Ensimmäisen omatoimisen sormusostoksen Hulda teki siinä puodissa,
tosin vasta noin 40 vuotta sitten!
Edelfelt-Vallgrenin museossa sai työläisperheen
tyttö nähdä ensi kertaa monen monta taulua yhtä
aikaa.Parhaiten lapsen mieleen jäi tietenkin ”se
kuva, josta hevosenhäntä tunki ulos”. Raatihuoneen
KUVA/Foto: SIxten Packalén
uten olette huomanneet, tämä on asukasyhdistyksemme lehden 50. numero. Paljon on
ehtinyt tapahtua kuluneina vuosina. Luku 50 sai
Huldankin miettimään, miltä elämä vanhassa
kaupungissa näytti 50 vuotta sitten, kun Hulda
oli pieni tyttönen.
museossa leijui tuohon aikaa aivan toisenlainen, jotenkin maanläheisempi ja ihanasti pölyisempi tuoksu
kuin nykyään.
”Se sininen talo” piti aina käydä kurkkaamassa
(Wahrmanin eli alun pitäen Peter Neslundin 1770luvulla rakennuttama talo, Välikadun ja Jokikadun
kiilassa, nykyään vihreä – paitsi Lindellin valokuvaliikkeessä vielä olevissa valokuvajoulukorteissa.
Niissä se on yhä sinisessä loistossaan! ).
Talvisia iloja oli mäen laskeminen Linnamäellä
pahvilaatikon palanen takaliston alla. Halpaa ja ekologista, ei muovipulkkia eikä maatumatonta jätettä!
Talven jännityshetkiin kuului myös aina isältä kinuttu
Mossella Sillanmäkeä ylös ajaminen. Eikä idän ihme
pettänyt kertaakaan.
Vanhan kaupungin pihapiireistä osa on säilynyt
ennallaan, osa muuttanut muotoaan muutenkin kuin
kasvistoltaan ja peltilehmästöltään. Puoteja ja kuppiloita on tullut ja mennyt. Joka sukupolvella on omat
muistonsa ja nostalgiapaikkansa. Sitä toivon, että
lapsilla olisi harrastustenja hoppujen keskellä vielä
nykyäänkin joutilasta aikaa ja tilaa rentouttaville ja
rauhoittaville ”seikkailuille ompelutarvikelaatikoihin”!
Hulda Suulasvuo
11
Porvoon museo
Vanhan Porvoon
merkittävänä toimijana
”Jokilaaksojen valtiaat”
Toukokuun lopulla avataan Vanhassa raatihuoneessa Porvoon museon uusien perusnäyttelyiden viimeinen osio,
”Jokilaaksojen valtiaat”. Näyttelyssä esitellään itäisen
Uudenmaan ja Porvoon seudun luonnon- ja kulttuurihistoriaa jääkauden lopulta 1700-luvun alkupuolelle.
Näyttely tuo esille luonnon ja ihmisen väistämättömän
vuorovaikutuksen ja miten elämä näillä seuduilla muotoutui tästä lähtökohdasta, miten ihminen oppi elämään
luonnon ehdoilla ja hyödyntämään sitä omiin tarpeisiinsa.
Näyttelyssä voi tutustua alueen kasvistoon ja eläimistöön ja kuinka se muovautui aikojen kuluessa, miten
ihminen vähitellen valtasi alueen asuttavakseen esihistorian tuhansien vuosien aikana. Mitkä lajit ja ketkä
selvisivät, mitkä ja ketkä jättivät jälkensä luontoon ja
kulttuuriin muokaten sitä edelleen, mitkä ja ketkä olivat
jokilaaksojen valtiaita ja mistä ja keistä tuli niitä. Monet
arkeologiset esineet ja niiden katkelmat kertovat ihmisen
kekseliäisyydestä ja kyvystä kehittää yhä paremmin elinolojaan ja tarvitsemaansa välineistöä. Keskiajalta lähtien
Porvoon kaupungin tultua perustetuksi saamme kuvan
kaupungista ja sen asukkaiden elämästä ja tavoista sekä
rauhan kausina että myös levottomina aikoina.
”Jokilaaksojen valtiaat” –näyttely on opetuksellisesti tärkeä ja poikkeava näyttely tuodessaan esille sekä luonnon
että ihmisen historiaa Porvoon seudulla. Se on laadittu
silmälläpitäen myös koulujen ja oppilaitosten tarpeita
alueen menneisyyteen tutustuttaessa. Luonnon osalta saa
selkeän kuvan kadonneista ja säilyneistä lajeista ja miksi
niin kävi. Näyttelyesineistön joukossa on esimerkkejä
ihmisen kehityshistoriasta kaikilta esihistorian kausilta,
kivi-, pronssi- ja rautakaudelta, sekä historiallisen ajan tavaroita: mm. työkaluja, keramiikkaa, lasia, metallia, puuta,
huomenlahjakirja vuodelta 1595, Porvoon tuomiokirkon ja
kirkkomaan hautalöytöjä, rahoja ja korujen osia.
Näyttelyn elävöittämisessä ovat kuvataiteilija Tom Björklundin kuvat
ratkaisevassa roolissa. Niissä alueen
luonto ja eläimistö sekä ihmiset ja
heidän kulttuurinsa saavat näköishahmot ja tulevat lähes todellisiksi.
”Albertin ja Villen aikaan”
Holmin talossa avautuu kesäkuun
alussa näyttely, ”Albertin ja Villen
aikaan”, joka taiteen ja esineistön
avulla valottaa vuosisadan vaihteen 1800-1900 taidemaailmaa ja
kulttuuria. Kaunis kausi, ”La Belle
Èpoque” -nimelläkin kansainvälisesti tunnettu ajanjakso oli myös
Suomen taiteen kultakautta ja suomalaisen kulttuurin kukoistusaikaa,
eikä vähiten kahden porvoolaissyntyisen taiteilijan Albert Edelfeltin ja
Ville Vallgrenin ansiosta.
12
Näyttelyssä on esillä kauden taidetta usealta taiteilijalta
Porvoon museon, Yrjö A. Jäntin ja Ateneumin taidemuseon kokoelmista sekä esimerkkejä ajan rikkaasta
esinekulttuurista.
Näyttelyä täydentävät Vanhan raatihuoneen kokoelmat,
II kerroksen taideosasto ja III kerroksen ”Porvoo-aatelia”
–näyttely. Niissä voi perusteellisemmin tutustua mm.
Albert Edelfeltin ja Ville Vallgrenin taiteeseen ja porvoolaiseen taideteollisuuteen sekä 1800- ja 1900-lukujen
rikkaaseen esinemaailmaan unohtamatta budoaarienkaan salaisuuksia.
Miten jatkossa turvataan museon toiminta
Vanhan Porvoon merkittävänä kohteena?
Edellä kirjoitetun johdosta luulisi, että Porvoon museolla
menee hyvin, uusia näyttelyitä valmistuu yhtä aikaa useampiakin. Porvoon säästöstrategia on kuitenkin iskenyt
Porvoon museon talouteen suuren loven vähentämällä
kaupungin avustusta runsaalla 14 %:lla. Niinpä edellä
mainittujen näyttelyiden valmistaminen tapahtuukin
ns. museoväen selkänahalla sekä ulkopuolisten sponsoreiden tuella; tulevina vuosina uudet näyttelyt tuntuvat
vain haaveelta.
Porvoossa museo keskellä vanhaa kaupunkia on olennainen osa sen tarjonnasta paitsi turisteille myös alueen asukkaille, koululaisille ja opiskelijoille historian
tutuksi tekemisessä ja elävöittämisessä. Museon toiminta kaupungissa on jatkunut jo 115 vuotta ja se on
yksi Suomen vanhimmista museoista, jonka kokoelmat ovat merkittävät ja edustavat osaltaan maamme
iäkkäintä kulttuurihistoriaa. Porvoon museo hallinnoi
myös Vanhan Porvoon kahta merkittävää rakennusta ja
pitää niitä arvokäytössä. Porvoossa tuleekin nyt pohtia
museopalveluiden tarve ja merkitys historiastaan ja
kulttuuristaan kuulussa kaupungissa. Onko meillä varaa
antaa museotoiminnan taantua tasolle, missä se ei enää
kykene hoitamaan edes perustehtäviään, paikallisen
kulttuurin keruuta, tallettamista, tutkimista, opettamista
ja näytteille asettamista? Kansainväliset ja suomalaiset
tieteelliset tutkimukset ovat jo osoittaneet kulttuuri- ja
museopalveluiden vaikutukset monella ulottuvuudella:
henkiselle ja fyysiselle terveydelle, sivistykselle, henkiselle kasvulle, juurtumiselle, kotiseudun tuntemukselle
ja matkailulle. Eivätkä nämä arvot ole aivan vähäpätöisiä
myöskään rahasta puhuttaessa.
Merja Herranen
13
Pekka Hornamo arkkitehti SAFA:
VANHAN PORVOON
SELVITYSRAPORTTI
2006 – 2010
Vanhan Porvoon rakennushistoriallinen inventointi ja dokumentointi, rakennuskannan luokitus
sekä täydennysrakentaminen (vertaa myös Wanha Porvoo – Lehti nro: 43/2007)
1. Selvitysraportin lähtökohdat,
sisältö ja työryhmän jäsenet
Porvoon Vanhan Kaupungin Säätiön aloitteesta käynnistettiin kesällä 2006 Porvoon kaupungin kanssa selvitysraportin laatiminen Vanhan Porvoon osalta. Raportilla
pyritään saattamaan ajan tasalle ja kehittämään kaupunginosan rakennussuojeluun, tietojen keräämiseen
sekä selvittelemään rakennuskannan inventointiin ja
dokumentointiin sekä täydennysrakentamiseen liittyviä
kysymyksiä. Hankesuunnitelmaa laadittaessa päätettiin
kutsua mukaan Vanhan Porvoon rakennussuojelu- ja
muut tärkeät tahot, kuten Museovirasto ja Porvoon Museo. Täydennysrakentamisen mahdollisuuksia tutkimaan
kutsuttiin Tampereen teknisen yliopiston arkkitehtiosasto
professori Tore Tallqvistin johdolla. Vanhan Porvoon asukkaita edusti Vanhan Porvoon asukasyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Atte Salmi. Vuoden 2007 alussa
perustetun työryhmän vetäjänä toimi Säätiön asiamies
ja arkkitehti Pekka Hornamo.
Selvitystä varten pidettiin 14 työryhmäkokousta elokuun
2007 ja syyskuun 2008 välisenä aikana. Raportti perustuu
kokouksissa läpikäytyihin teemoihin ja keskusteluihin
Vanhan Porvoon kehittämisestä asemakaavallisesti rakennussuojelun näkökohdat sekä täydennysrakentaminen huomioon ottaen. Tältä pohjalta koottiin vuoden
2010 lopussa Vanhan Porvoon selvitysraportti, johon
on liitetty työryhmätyöskentelyssä työstetty ja käsitelty
aineisto. Työryhmän keskeisimmät osanottajat tekevät
14
mahdollisesti vielä vuonna 2011 ekskursion Ruotsiin
kartoittaakseen mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja raportin
laatimisessa esille tulleisiin kysymyksiin ja ongelmiin.
2. Suojeluasemakaavan päivittämiseen ja
rakennussuojeluun liittyvät muutostarpeet
ovat olemassa!
Työskentelyn alussa oltiin sitä mieltä, että suojeluasemakaavan muutostarve on nk. ”postimerkkikaavatyöskentelyä”eli korttelikohtaisesti päivitetään suojeluasemakaavaa
tekemättä kaavakokonaisuuteen mitään suurempia korjauksia tai täydennyksiä. Käsitys muutoksen pienimuotoisuudesta perustui varmasti myös Porvoon kaupungin
vähäisiin resursseihin, koska uudet kaava-alueet, kuten
Skaftkärrin ekologinen ja energiaa säästävä kaavoittaminen sekä muiden uusien käyttöön otettavien alueiden
kaavoitus ovat luoneet akuutteja työkiireitä kaupunkisuunnitteluosastolle, jonka henkilökunta on tehtävään
työmäärän nähden tällä hetkellä alimitoitettu.
Työskentelyn edetessä todettiin, että on toteutettava suurempimuotoinen päivitys. Ullakkorakentaminen, kulttuuri-historiallinen arvotus rakennusoikeusmielessä ja tarve
ulko- ja talousrakennuskannan suojelun tarkentamiseen
edellyttää kaupunginosassa kokonaisvaltaista suojeluasemakaavan päivittämistä. Rakennussuojelun kannalta
kaavamuutokseen on saatava selkiytystä rakennushistoriaselvitysten sekä mahdollisesti myös sisätilojen suoje-
lun tiivistämisen rakennuslupamenettelyn yhteydessä.
Tämän lisäksi Tampereen teknillisen yliopiston oppilastöiden perusteella täydennysrakentamisen tutkiminen
kaupunginosassa on tarpeen ja tulee suorittaa siten, että
suojelukysymykset otetaan riittävästi huomioon.
Rakennusten kulttuurihistoriallisen inventoinnin osalta
työryhmässä todettiin, ettei Porvoon museolla ole resursseja normaalin toiminnan yhteydessä suorittaa ko. työtä.
Inventoinnin suorittamiseen tarvitaan erillinen määräraha. Museoviraston suorittama kaupunkiarkeologinen
inventointi tehtiin Porvoon kaupungin rahavaroilla. Käytäntö lienee mahdollista myös em. inventoinnin osalta.
2.2 Vanhan Porvoon rakennuskannan inventointi
ja rakennuskannan luokitus tulee suorittaa:
Vanhan Porvoon rakennuskannan inventoinnin ja rakennuskannan luokituksen suoritti 1960-luvun lopussa
sittemmin museoviraston rakennushistorian osaston johtaja Pekka Kärki. Arkkitehti Pekka Hornamo teki Suomen Akatemian ulko- ja talousrakennusten tutkimuksen
yhteydessä em. rakennuskannan inventoinnin vuonna
1980. Sen jälkeen arkkitehti Elmar Badermann suoritti
kaupunginosan osittaisen rakennuskannan inventointia
vuonna 1985, tarkoituksena oli osoittaa kuinka koko
rakennuskannan inventointi järjestelmällisesti voidaan
tehdä. Työ jäi silloin kesken, se ei ole enää ajan tasalla
eikä täytä tänään suojelutyölle asetettuja vaatimuksia. Tähän liittyy nyt myös Säätiön suorittama rakennuskannan
tekninen inventointi 2008- 2010, joka on vielä kesken.
Työryhmän keskustelu paljon siitä tarvitaanko Vanhassa Porvoossa rakennuskannan luokitusta laajemmassa
mielessä ollenkaan. Kun asemakaavassa pystyttäisiin arvottamaan rakennuskannan kulttuurihistoriallinen merkittävyys, lähempi arvoasteikko varmistaisi myös täydennysrakentamisessa ja uudis- ja vanhan rakennuskannan
laajennustöille merkittävän ja oikeaoppisen suunnan
ja lopputuloksen. Asian arviointi edellyttää kuitenkin
koko Vanhan Porvoon rakennuskannan inventointia. Työ
voitaisiin ottaa pohjaksi tai malliksi muualla tapahtuvalle vanhan rakennuskannan kaavamuutostyölle. Tähän
liittyy myös Unescon edellyttämä vanhojen kaupunkien
inventointi- ja suojelutyö.
2.3 Ullakkorakentaminen - lähimiljöössä –
kaupunkikuvassa on tarkistettava!
Nykyisen asemakaavan mukaisesti ullakkorakentaminen
Vanhassa Porvoossa on sallittu. Toisinaan törmätään kuitenkin kaupunkikuvallisiin ja tonttikohtaisiin vaikeuksiin.
Rakennuslupamenettelyssä ullakkorakentaminen ei siis
ole ainoastaan tonttikohtainen kysymys ja tontinomistajan asia, vaan se vaikuttaa koko kaupunginosan kaupunkikuvalliseen kokonaisnäkymään, kaupunkikuvalliseen
laatuun. Jokainen negatiivinen osamuutos tai kaupunginosan herkkää kokonaiskuvaa ratkaisevasti heikentävä
kokonaismuutos alentaa ja heikentää kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Vanhan Porvoon koko habitusta - olemusta. Ullakkorakentamisen vaikutukset voidaan jakaa
ympäristövaikutuksiltaan moninaisiin osatekijöihin:
· Lähimiljöössä: Muuttuviin pihanäkymiin ja pihakokonaisuuksiin
· Kaupunkikuvassa: Muuttuviin kokonaisnäkymiin katuja toritilojen osalta
· Laajemmin: Koko jokimaisemaa, esimerkiksi Vanhalta
Sillalta tai Porvoon joen toiselta puolelta katsottuna
(vrt. ullakkotutkimus).
Uuden Maankäyttö- ja Rakennuslain (MRL) tultua voimaan 01.01.2000 nykyinen Vanhan Porvoon asemakaava
on ristiriidassa lain kanssa. Nykyisen asemakaavan mukaan ullakkorakentaminen voidaan tontti- tai rakennuskohtaisesti laskea rakennusoikeuden ylittävänä osuutena
(vrt. Säätiön ullakkotutkimus vuodelta 2001). Näin ollen
alempiasteinen säädös, eli asemakaava on ristiriidassa
voimassa olevan lain kanssa, sillä MRL:n 115§:n mukaan ullakkorakentaminen sallitaan rakennusoikeuteen
laskien.
2.4 Tehtävä rakennuslupamenettelyn
kehittäminen rakennussuojelun kannalta:
Suunnittelu ja rakentaminen Vanhan Porvoon kaltaisessa
ympäristössä on todella haastavaa. Rakennusvalvonnan
ja kaupunkisuunnitteluosaston apuna on Vanhan Porvoon rakennuslupatyöryhmä (VaPoRa). Työryhmä auttaa
tehtäessä rakennusluparatkaisuja, jotka vaikuttavat asemakaavallisiin tai yksittäisen rakennuksen kohennusja korjaustöiden loppuratkaisuihin ja näin ollen myös
kaupunginosan todelliseen julkiasuun, kaupunkikuvaan.
Käytäntö on osoittautunut positiiviseksi menetelmäksi
rakennussuojelun kannalta tarkistaa ja vahvistaa oikeansuuntaisia näkemyksiä lupamenettelyssä. Työryhmässä
on ollut kaupungin virkamiesten ja poliittisen luottamusmieshenkilöiden lisäksi rakennussuojelun ammattilaisia,
Porvoon Museosta ja museovirastosta sekä pitkään Porvoon Vanhan Kaupungin Säätiön edustaja. Ennen neuvonta-arkkitehdin viran perustamista vuonna 1988 Säätiö
valvoi epävirallisesti rakentamisen toteutusta ja saattoi
monesti ohjata ratkaisevasti työmailla korjaustyön yksityiskohtaista toteutusta. Myöhemmässä vaiheessa ohjaus on jäänyt ajan puutteen sekä neuvonta-arkkitehdin
moninaisten työtehtävien, kuten kaavoitustoimen sekä
muiden kaupunki-suunnittelussa tarvittavien välttämättömien projektiohjausten takia valitettavan vähäiseksi.
Yhtenä ratkaisuna vaikeiden sisätilojen osalta voisi olla
ennakkotarkastus rakennuslupamenettelyn yhteydessä.
Tällöin Porvoon Museon ja neuvonta-arkkitehdin velvollisuutena olisi maakuntamuseon edustajana suorittaa
katselmus kiinteistössä siltä osin kuin se liittyy haettavaan rakennus- tai toimenpidelupaan ja ennen kuin
asiakirjat tulevat VaPoRa:n käsittelyyn.
2.5 Suojeluasemakaavan päivittämisen
vahvistamisstrategia mietitään:
Tulevaan kaavoitustilanteeseen ja toimenpiteisiin saadaan muuntojoustavuutta, eikä tarvitse asettaa koko
Vanhan Porvoon aluetta rakennuskieltoon. Kaavapäivitys
15
voidaan tehdä vaiheittain korttelikerta korttelikerralta.
Työ voidaan aloittaa esimerkiksi Väli- ja Jokikadun liikekortteleista, joilta osin kaavan tarkistus muutospaineiden
osalta on suurin.
Asemakaavamuutoksen kaavaselostusta täytyy monelta
osin täydentää ja päivittää. Tähän velvoittaa mm. 1.1.2010
voimaan tullut ympäristöministeriön kirjelmä koskien
valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja rakennettua
kulttuuri-ympäristöä. Sen mukaan kaavaselostuksessa
tulee kuvata kaavan sisältö ja suunnitteluprosessi alueen
kulttuurihistoriallisen arvon edellyttämässä laajuudessa.
Siinä arvioidaan mm. kulttuuriympäristö tilaa ja ominaisluonnetta, kaavan rakennettua kulttuuriympäristöä
koskevien tavoitteiden suhdetta mahdollisiin muihin
valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, tavoitteiden
toteutumista ja niihin mahdollisesti liittyviä ristiriitoja.
Vertaa myös esimerkiksi avoimet kysymykset kaupunginosan liikenteen osalta. Myös Unescon vanhoilta kaupungeilta edellyttämä kerroksellisuuden, kulttuurihistoriallisen arvojen ja ympäristön huomioon ottaminen
kaupunginosan rakennussuojelussa.
kikuva näytti aivan toiselta kuin aikaisemmin, jolloin
pysäköinti oli sallittu Jokikadun puoleisella torialueella
Raatihuoneen edessä. Läpikulkuliikenteen osalta Vanhan
Porvoon asukasyhdistys on jo tiukasti ottanut kantaa ja
todennut, että läpikululiikennettä Kirkkokadulla tulee
entisestään rajoittaa. Esimerkiksi yksisuuntainen liikenne Kirkkokadulla toisi jo tilanteeseen suurta helpotusta
puhumattakaan läpikulkuliikenteen täydellisestä kieltämisestä. Asia tulee suojelukaavan muutoksessa selkeästi
esittää asemakaavan määräyksissä. Esimerkiksi VTT:n
tulisi tutkia vielä kerran Vanhan Porvoon liikenteelliset
asiat edellä esitetyn tarpeen mukaisesti, jotta puolueeton
asiantuntijataho voi ottaa näihin kysymyksiin kantaa.
Liikenne- ja pysäköintiongelmien osalta tulee kaavaselosteessa selvittää ne mahdollisuudet, joita voidaan käyttää Vanhan Porvoon läpikulku- ja pysäköintiongelmien
ratkaisemiseksi, esimerkiksi järjestämällä Vanhan Porvoon reuna-alueille asukkaita ja miksei myös turisteja
palvelevia Vanhan Porvoon pysäköintipaikkoja korvaavia
tiloja. Toripysäköintiin tulee myös ottaa selvä kanta asemakaavamuutoksessa siten, että torialueet joilla ei saa
pysäköidä ovat selkeästi kaavan merkityt.
3. Asukaspysäköinnin ja läpikulkuliikenteen
ongelmat sekä toripysäköinnin ratkaisut
on löydettävä:
4. Siltakysymykset ja siltaliikenteen
ratkaisut ovat tutkittava lähemmin:
Liikenteeseen ja pysäköintiin liittyvät asiat ovat tämän
hetkisen arvion mukaisesti suuressa muutospaineessa.
Alkuperäisen suojeluasemakaavan hengessä tulisi palata
asukaspysäköinnissä siihen, että pysäköinti tapahtuu
omalla tontilla. Poikkeuksen muodostavat ne tontit asemakaava-alueella, joissa maasto-olosuhteet tai tontin
pienuus asettaa rajoituksen pysäköidä omalle tontille.
Nämä tontit tulee käydä huolellisesti läpi ja tehdä asemakaavamääräyksiin tarvittavat muutokset. Hyvällä tahdolla
myös julkisille torialueille pysäköintiä tulee rajoittaa. Kesällä 2010 poistettiin esimerkiksi Museotorilta pysäköintioikeus Vanhan Raatihuoneen ääreltä, jolloin kaupun-
Siltakysymykset ovat aina aiheuttaneet Porvoossa runsaasti keskustelua ja suuria intohimoja on vellonut aiheen ympärillä. Porvoon Vanhan Kaupungin Säätiökin on
osallistunut voimakkaasti tähän keskusteluun. Aikoinaan
uusittu Vanha Silta alkaa olla käyttöikänsä päässä. Nyt
sillalla on 6 tonnin painorajoitus ja sallittu akselipaino on
3 tonnia, joka on mahdollistanut sen, että raskas liikenne
on voitu ohjata Uudelle sillalle tai Aleksanterinkadun sillalle. Vanhan sillan uusimisessa tulisi pyrkiä aikaisemman
puusillan ilmeen palauttamiseen myös rakenteellisesti
korvaten nyt käytössä oleva teräspalkkijärjestelmä esimerkiksi liimapuuratkaisuilla. Tämä on täysin mahdol-
Kuva: Pekka Hornamo
Liikenne keväällä 2010
Vanhassa Porvoossa: Kirkkotorin sekä Kulmakujan
risteys katsottuna pohjoiseen Pappilanpellolle päin.
16
Kuvat:
Pekka Hornamo
Vanha Silta ja sen
nykyiset rakenteet:
vanha siltakonstruktio taiteilija
Frans Nybergin
kuvaamana.
lista myös tulevaisuudessa sillan teknistä ikää ajatellen.
Jatkossa tulee myös miettiä Museotorin ja Sillanmäen
liikenteen minimoimista ja poistaa Museotorin kautta
kulkeva autoliikenne kokonaan.
Uusi silta merkitsee Vanhan Porvoon kaupunkirakenteelle
ja sen kaupunkikuvalliselle ilmeelle erittäin paljon. Silta
on päätetty pitää ennallaan ja kohentaa ja korjata siltarakenteita sekä sillan päällystystä. Uusi silta voitaisiin
liittää Vanhan Porvoon asemakaavan, mutta se ei ole
tarpeellista ja uuden Sillan liittäminen kiinteästi Vanhan
Porvoon asemakaavaan olisi edellyttänyt sen sopeuttamista paremmin korkeutensa ja materiaaliensa puolesta
Vanhaan Porvooseen ja ranta-alueen aittojen ketjuun.
5. TTY:n harjoitustyöt on otettava
täydennysrakentamisessa huomioon:
Lähtökohtana on uuden rakennuskannan sopeuttaminen ympäristöönsä. Täydennysrakentaminen on ollut
luonnollinen lähtökohta kulloisenkin kaupunkirakenteen
tarpeellisena lisäyksenä asuintilojen ja julkisten tilojen
tehokkaamman ja aktiivisemman käytön kannalta. Kaupunkirakenteen uusiutuminen ja kehittyminen vaativat
uusia näkökohtia ja vaikuttamismahdollisuuksia elämisen ja asumisen vaatimusten täyttämiseksi. Tosiasia on
kaupunkirakenteessa on, että jos täydennysrakentaminen
ei ole mahdollista kehitys laantuu. Tällöin monesti alkaa
pysähtyneisyyden kausi, joka luo mahdollisuudet alueen
museomaisiille kehitysnäkymille, joka taas voi asettaa
normaalille asumiselle ylitsepääsemättömiä vaikeuksia.
Tällainen kehityssuunta etäännyttää aktiivisen elämisen
muodot kaupunkimaisesta asumisesta ja ihmisen jokapäiväisistä tarpeista vaikkakin se mahdollistaa toimimisen pienenä aluekokonaisuutena jonkin suuremman
toimivan yhteisön kylkiäisenä.
Työryhmässä todettiin, että asemakaavan muutoksessa
voitaisiin ottaa huomioon TTY:n arkkitehtiopiskelijoiden
tekemät harjoitustyöt täydennysrakentamisen osalta niiltä osin, kun ne ovat arvioittavissa kehitys- tai toteutuskelpoisiksi. Käytännössä harjoitustöissä on paljon positiivista ja oikeaoppista tutkimusta täydennysrakentamisesta
ja nämä tiedot voidaan siirtää asemakaavamuutoksen
lähtötietoihin. Näiltä osin tehty tuloksellinen työ on helpoimmin arvioitavissa ja antaa myös perustellun pohjan
mahdolliselle muutostyölle.
6. Hyödynnetään Vanhan Porvoon tietomallia
kaavoitus- ja suunnittelutyössä:
Jatkossa Porvoon kaupunki voi käyttää Vanhan Porvoon
tietomalliin tonttikohtaisesti kerättyjä tietoja toimenpiteistä ja suosituksia. Selvitysraportin yhteydessä luotu
Vanhan Porvoon tietomalli perustuu kokonaisvaltaiseen
ajatteluun, jossa kaikki Vanhaa Porvoota koskeva tieto
voidaan koota yhteen paikkaan, mikä helpottaa kaikkia
Vanhan Porvoon asioiden kanssa työskenteleviä.
Kaaviossa vasemmalla ovat järjestelmään linkitettävät
ulkopuoliset tietovarannot. Keskellä on palvelimella hallinnoitava tietojärjestelmä, oikealla palvelimella sijaitseva
tietokanta. Tietokantaan voidaan tallentaa myös piirustuksia ja kuvia. Tietomalli voidaan myös liittää Porvoon
kaupungin tietojärjestelmään. Täysi hyödyntäminen on
tosin vielä kesken koska tarvittavaa rakennuskannan
inventointia ei ole suoritettu. Rakennusinventoinnin
kautta saadaan Vanhan Porvoon tietomallista myös täysi
hyöty sitä tarvitsevien osapuolten käyttöön ja tietomallia
on helppo täydentää ja päivittää.
Kaavio: ATK- ohjelmoitsija Joche von Schantz.
17
Kuva: Porvoon kaupunki
Ilmakuva Vanhasta Porvoosta, talvella kuvattuna. Kuva
näyttää hyvin Vanhan
Porvoon, 18-mäen sekä
Pappilanmäen liittyvän kiinteästi Linnanmäen alueeseen
ja muodostavan yhtenäisen
kokonaisuuden.
7. Kansallisen kaupunkipuiston
kaupunkirakenteellinen ja maisemallinen
yhdistäminen on suoritettava:
Porvoon kansallinen kaupunkipuisto vihittiin käyttöönsä
toukokuussa 2010. Valmistelutyöt aloitettiin jo 2000luvun vaihteessa. Kansallinen kaupunkipuisto kokoaa
yhteen eri tavoin arvokkaita alueita. Tämä kaupunkipuisto säilyttää Porvoon arvokkaat historialliset alueet ja
luontokohteet sekä nostaa niiden arvostusta entisestään.
Edelleen esitetään, että hyväksyttyyn Porvoon kaupunkipuistokokonaisuuteen Kankurinkujan luoteisrajassa
oleva nk. Shanghaialue ottaa mukaan Vanhan Porvoon
kaava-alueeseen. Tällöin asemakaavan raja siirtyisi luontevasti suojeltuun Linnamäkeen ja ottaisi huomioon
myös vanhan, Porvoon Pappilan alueen ja siihen liittyvän
peltomaiseman. (Vertaa alun kuva Linnamäeltä Vanhaan
Porvooseen.)
Vanhan Porvoon Lukiokujan luoteispuolella korttelin
puolessavälissä katkeava Vanhan Porvoon raja tulee myös
siirtää, ottaen nk. 18-mäen alue mukaan Vanhan Porvoon
asemakaavan. Aluetta on jo
monesti ehdotettu liitettäväksi Vanhan Porvoon suojeluasemakaavaan koska se on
luonteeltaan Vanhan Porvoon
asemakaava-alueen kaltainen
ja myös keskiaikaista perua.
Kuva: Pekka Hornamo
18-mäen aluetta: Braskiksenkuja pohjoisesta katsottuna.
Kujan rakennusmassat kertaantuvat polveillen hiekkapintaista kulku-väylää myötäillen. Kuva kertoo hyvin, että
kyseessä on keskiaikainen
kaupunkirakenne.
18
Tämän yhteenvedon tietolähteet:
· Pekka Hornamo: Vanhan Porvoon ulko- ja talousrakennukset 1980
· Pekka Hornamo: Vanhan Porvoon ullakkotutkimus,
Porvoon Vanhan Kaupungin Säätiö 2001
· Johan Pfeifer: Vanhan Porvoon asemakaavan päivitys,
Porvoo 1993
· Porvoon kaupunki: Nk. Marthagårdenin asemakaavamuutos, Porvoo 2004
· Ulla Räihä: Vanhan Rauman asemakaavan muutoksen
tavoitteet, Rauma 2005
· Ympäristöministeriö: Suojeltavat rakennukset kaavoituksessa, Helsinki 2010
· Kansallinen kaupunkipuisto: www.porvoo.fi , Porvoon
kaupunki 2010
Porvoon Vanhan Kaupungin Säätiö:
Pekka Hornamo,
Säätiön arkkitehti ja asiamies
Benita Ahlnäs är bibliotekarie,
frilansjournalist, turistguide
och mångårig skribent i
Wanha Porvoo-Gamla Borgå
Borgå i bokhyllan
Borgå finns i flera hyllmetrar i min bokhylla eller rättare
sagt bokhyllor. I ett halvt sekel har jag samlat på böcker
om Borgå. Med åren har samlandet blivit något av en
mani. Det har betytt stora uppoffringar för att komma
över sällsynta exemplar som Torsten Hartmans historik
över Borgå från år 1908 och Anders Allardts historik
över Borgå socken från år 1925. Man kan göra nästan vad
som helst för att komma över något åtråvärt exemplar.
Hembygdsminnen är en skriftserie samlade av Elevförbundet vid Borgå folkhögskola som jag har fyndat på ett
lopptorg. Det var folkhögskolerektorn, legenden Helmer J. Wahlroos (1897-1971) som samlade sina elevers
hembygdsuppsatser i en anda att ”stärka kärleken till
hem och hembygd”. De bästa kriorna utgavs med stöd
av Svenska Litteratursällskapet i en årligen utkommande
skriftserie. Bland de skrifter jag har i min ägo är den
äldsta från 1938 och den nyaste från år 1959. Uppsatserna
handlar om seder och bruk och om folklivet företrädesvis
i de nyländska bygderna. Innehållet i häftet från 1938 är
grupperat i Helg och söcken, Seder och bruk, Tunga tider
och Gamla byoriginal. I Tunga tider ingår pellingebördiga
Eva Gustafssons anteckningar om Pellingeslaget 1918.
tyder på flitig användning. Olika företag som A. A. Alm,
Kino Grand, Bilstationen vid Niklaigatan och L.Berglöf
gör reklam för sig på främre och bakre pärmen. Mera
annonser finns i katalogen bland den alfabetiska abbonentförteckningen.
Under Alarmtelefoner i Borgå - Hälytyspuhelimia
Porvoossa kan man läsa att eldsvåda bör anmälas till
telefoncentralen! – tulipalo on ilmoitettava puhelinkeskukseen!
Intressant är att Bio Royal vid Fredsgatan 24 hade 439
platser på parketten och 123 platser på läktaren. En karta
över de numrerade åskådarplatserna finns i telefonkatalogen. Kino Grand vid Biskopsgatan 28 var betydligt
mindre.
I slutet av katalogen ingår en förteckning över abonnenterna i nummerföljd. Borgå sjukhus hade nr 1, Societetshuset nr 2, Sjukhemmet nr 6, Elanto nr 7, Söderströms
bokhandel nr 8 och slutligen nr 1299 för Borgå stads
byggnadskontor.
Mycket intressant läsning finns i min Borgåsamling. Elsa
von Borns bok Det levande Borgå har jag som turistguide
haft anledning att återkomma till flera gånger. Likaså
klassikern Borgå stads historia av Torsten Hartman. För
att inte tala om Göran Seléns mammutverk Borgå socken
genom tiderna (1996-1997) i två band omfattande över
1200 sidor.
Borgå handbok för stadsbor och resande från år 1886 är en
raritet i likhet med Borgå telefonkatalog från år 1941.
I Carte Postale har framlidna Tom Eklöf samlat sina
Borgåvykort från sekelskiftet 1800-1900. Boken som utkom år 1989 är för länge sedan slutsåld. Förgäves har jag
och många med mig försökt få en ny upplaga.
Gamla telefonkataloger har ett stort samlarvärde. Katalogen från 1941 är ett omtummat och slitet exemplar som
Foto Maria W Boström
Hur har min borgåsamling kommit till? Det är resultatet
av ett halvsekellångt projekt som fick sin början tack vare
kontakterna med Sven Lindholm och Yrjö Ojanen. Den
förra var auktionsmäklare och den senare bokhandlare.
Gemensamt för oss alla tre var kärleken till Borgå. En stor
del av min bibliotekarielön spenderades på bokinköp till
mitt eget bibliotek. Om det gällde någon speciellt åtråvärd bok så gavs det möjlighet till avbetalningsköp.
Benita med Borgå Telefonkatalog.
Porvoon Puhelinluettelo 1941.
19
Talo Itäinen Pitkäkatu 17
allekirjoittanut sama K.J. Sjöström. Viimeisimmässä vakuutuksessa allekirjoituksesta voi kuitenkin päätellä että
merimies Sjöström on tainnut jo olla aika iäkäs. Talon
vaiheista tämän jälkeen emme ole kovin varmoja, kauan
kadulla asunut naapuri on kertonut leikkineensä talossa
asuneiden lasten kanssa ja silloin talossa asui kolme sukupolvea. Näiltä 1950-60 luvun lapsilta me talon lopulta
ostimme. Itse muistan lapsena 1970-80-luvulla Lönnforsin pariskunnan ja olen luultavasti silloin talossa käynyt
sisälläkin. Isosiskollani ja minulla oli lapsuudessa monia
naapureita, lähinnä kadulla asui silloin vanhuksia, joiden
luona vierailtiin ja rupateltiin hetki. Pariskunta Lönnfors
oli tehnyt taloon joitain muutoksia joista olemme saaneet
tietoa remonttimme aikana, sekä naapurin Heidiltä joka
pihalla leikki.
S
yksyllä 2004 näin lehdessä ilmoituksen myytävästä talosta ja sanoin heti miehelleni, että tuossa
on tuleva kotimme. Talo oli minulle tuttu jo lapsuudestani, jonka olen viettänyt saman kadun varrella.
Onneksi emme ostopäätöstä tehdessämme ymmärtäneet mihin olimme ryhtymässä, olisi varmaan jäänyt
kaupat tekemättä.
Talo on rakennettu luultavammin joskus 1800-luvun
alkupuolella, tarkkaa rakennusvuotta emme ole saaneet
selville vaikka olemme yrittäneet. Kansallisarkistosta
saa pyydettäessä kopiot niistä dokumenteista, jotka on
arkistoitu tonttia koskien ja niitä ahkera kansallisarkiston
tutkija oli löytänyt muutaman. Rakennusvuotta niistä ei
kuitenkaan ilmennyt. Aikaisin merkintä joka löytyi oli
vuonna 1887 tehty Keskinäinen vakuutusyhtiö Tarmon
ainaispalovakuutus. Sen on tehnyt talon sen hetkinen
omistaja, merimies Karl Ludvik Sjöström. Vakuutuskirjan mukaan asuintalo on kohtuullisessa kunnossa, joten
olemme päätelleet, että se ei varmaan ole ollut aivan
uusi vuonna 1887. Vakuutuskirjasta voi myös lukea, että
talossa on kolme huonetta, yksi kaakeliuuni, keittiöhella ja leivinuuni. Kattomateriaali talossa on pärekatto
ja ulkoseinillä vuorilauta. Ulkorakennus, joka vakuutuskirjan mukaan on ”vähemmän hyvässä kunnossa” on
ollut hirrestä ja katto turvetta ja se toimi vaunuliiterinä.
Lisäksi tontilla on ollut vintillinen aitta, joka on ollut
kohtalaisessa kunnossa. Arkistosta löytyneen asiakirjan
mukaan ulkorakennus on vakuutusyhtiön mukaan ollut
niin huonossa kunnossa että sille ei palovakuutusta
voitu myöntää. Palovakuutuksen liitteenä olleesta piirroksesta näkee tontin rakennusten sijainnin. Mielenkiintoista piirroksessa oli huomata että naapurissamme,
nykyisessä leikkipuistossa, on vuonna 1887 sijainnut
kaksikerroksinen asuintalo. Aidan toisella puolella taas
on ollut puutarha.
Arkistomateriaalista käy myös ilmi että merimies Sjöström on asunut talossa hyvinkin pitkään, sillä vuosina
1897, 1907 ja 1917 uusitut palovakuutukset on kaikki
20
Alun perin talossa on ollut kaksi erillistä asuntoa ja
talo koostuukin kahdesta erillisestä hirsirungosta. Pihan
puolella oli vielä kun talo ostettiin kaksi ulko-ovea. Kuuleman mukaan isovanhemmat olivat aikanaan asuneet
yhdessä asunnossa ja kolmelapsinen Lönnforsin perhe
toisessa asunnossa. Myöhemmin asunnot oli yhdistetty
ja samalla kaksi porstuaa rakennettu yhteen niin että
siinä oli yksi lisähuone. Seiniä avatessamme päättelimme,
että joku perheen nuorista oli siinä asunut, seiniä koristi
Elviksen kuvat ja lattialistan takaa löytyi lippuja tansseihin. Vielä myöhemmässä vaiheessa, luultavasti vasta
1980-luvulla toinen porstua oli muutettu kylpyhuoneeksi,
siihen asti asiat oli hoidettu ulkohuussissa.
Ostettuamme talon syksyllä 2004 asuimme hetken talossa siinä kunnossa kun se ostohetkellä oli; keittiö oli
luultavasti 1950-luvulta joten tiskaaminen yhdellä altaalla
ilman kuivauskaappia vaati totuttelua. Ensimmäinen remonttikohde olikin keittiö. Pian sen jälkeen totesimme
kylpyhuoneen muovimaton alla lattian olevan litimärkä.
Suihkua ei ollut käytetty vuosiin kun talo oli tyhjillään,
joten meidän suihkussa käyntimme oli liika rasite. Siitä
alkoikin sitten noin vuoden kestänyt rakennusprojekti.
Ostohetkellä olimme optimistisesti ajatelleet vain tekevämme ns. ”pientä pintaremonttia” mutta toisin kävi.
Talo purettiin sisäpuolelta hirsilleen, vanha multapenkki
korvattiin uudella, sähköt uusittiin kokonaisuudessaan ja
vanha vuotava päre- ja huopakatto korvattiin peltisellä,
jne, jne. Remonttia tehdessä talon kerrostumat näkyvät
elävästi joten saimme remontin aikana myös paljon uutta
tietoa sen historiasta.
Uutta multapenkkiä tehdessämme löysimme vanhan
tuuletusputken, johon oli piilotettu sakkokirje vuodelta1854. Talon alla olevasta maa-aineksesta löytyi myös
kolikoita eri aikakausilta, sekä ruotsin äyrejä että venäjän
ruplia. Niistä vanhin on yhden äyrin kolikko vuodelta
1719, joten kai se on uskottava että täällä mäellä on ihmisiä jo silloin liikuskellut. Vanhoista seinistä löytyi upeita
tapetteja, ollakin että tämä mäki kuulemma on ollut kö-
yhälistön kortteereja aikoinaan. Ensimmäinen tapettikerros oli liimattu suoraan hirsien
päälle, mahtoi olla tapetoijalla haastetta saada
siistiä jälkeä.
Täydellisen peruskorjauksen lisäksi rakensimme taloon uuden pienen makuuhuoneen
pihan puolelle ja vanha liiteri purettiin ja sen
tilalle rakennettiin sauna. Rakentaminen
viivästyi alkuperäisestä aikataulustaan tontin
epäselvän historian ansiosta. Ostohetkellä
saimme tietää että osa tontista, noin 69 neliöinen pala, ei virallisesti kuulunut tonttiin vaikka aitamme oli palaa ympäröinyt jo
vuosikymmenet. Naapurit olivat aikoinaan
sopineet että Lönnforsit ostavat pienen palan maata heiltä suurentaakseen tonttiaan,
mutta viralliset paperit asiasta oli unohtunut
tehdä. Niin alkoi mielenkiintoinen projekti
kun selvitettiin kuka tontin oli omistanut
1970-luvulla ja ketkä olivat silloisten omistajien jälkeläisiä. Aikamoinen soppa siitä kehittyi ja sukulaisia löytyi Amerikkaa myöden.
Heidän kanssa kävimme sitten kauppaa siitä
millä hinnalla he 69 neliöisen maapalansa
meille myyvät. Hinnasta päästiin lopulta yksimielisyyteen, ja erinäisten vaiheiden jälkeen
kaupat saatiin viimein tehtyä. Noin vuoden
kestäneen kädenväännön jälkeen tontti siirtyi
kokonaisuudessaan meidän omistukseen ja
pystyimme hakea rakennuslupaa.
Kuten alussa sanoin, jos olisin tiennyt mihin
soppaan joudumme kun talon ostamme olisi
ehkä kaupat jääneet tekemättä. Toisaalta silloin emme nyt asuisi tässä pienessä mökissämme emmekä olisi osa sen mielenkiintoista historiaa. Talon entiset omistajat ovat
viihtyneet talossa useita vuosikymmeniä ja
uskomme näin käyvän myös meille.
Teksti ja kuvat: Johanna Rajakangas-Tolsa
21
Kulturregementet presenterar
Movies by the River
26-27.8.2011 på Ågatan 24
K
ulturregementet är en nygrundad arbetsgrupp
vars mål är att producera och erbjuda mångsidiga kulturevenemang för alla, barn som vuxna. Iden
till att grunda Kulturregementet föddes då vi blev
fascinerade av historien kring Dragonregementet.
År 1968 fanns det ett gäng ungdomar som saknade en
plats där de kunde mötas, ordna fester, filmkvällar och
andra evenemang. På den tiden var Dragonregementet i
dåligt skick och ungdomarna fick strandboden till sitt förfogande eftersom ingen av invånarna på gården hade användning av den. Oie Salo tillsammans med sina vänner
grundade en förening inom vilken ”dragonerna”, som
de kallade sig, skulle syssla med kulturverksamhet. Men
Dragonerna ordnande inte bara fester och evenemang
för sig själva utan bjöd också in åldringar i gamla stan till
TV-kvällar. De erbjöd också äldre personer i gamla stan
hjälp med olika sysslor. På regementet ordnandes också
musikkvällar med kända orkestrar, curling på ån och
platsen var öppen för olika organisationer som kunde
hålla sina möten där.
Kulturregementets första evenemang Movies by the
river går av stapeln den 26-27.8.2011 på Ågatan 24, där
Dragonregementet ursprungligen också hade sina evenemang. Då är alla välkomna både ung och gammal för
att tillsammans njuta av ett sommarveckoslut i filmens
tecken. Fredag och lördag kväll erbjuder vi program för
vuxna. Då får man njuta av filmer, levande musik och
delikatesser framtrollade av Georg Simojoki från Makutakuu . På lördagen, under dagen erbjuder vi filmvisning
för barn och unga medan vuxna kan njuta av kaffe med
tilltugg och andra förfriskningar. En fotoutställning med
skärgårdslivet som tema öppnas den 20.8, en vecka föresjälva evenemanget.
Kulturregementet erbjuder under
våren gratis filmworkshoppar för
daghemsbarn i samarbete med
Walhalla. Vi vill gärna samarbeta
med andra kulturaktörer runt om
i Borgå.
27.8.2011
2626– –27.8.2011
jokikatu
- ågatan
jokikatu
24 24
- ågatan
24 24
porvoo
- borgå
porvoo
- borgå
FINLANDSVENSKTFILMCENTRUM
FINLANDSVENSKTFILMCENTRUM
22
Mera information om
Kulturregementet och Movies by
the river får ni av arbetsgruppen:
Andreas Frankenhaeuser
([email protected]),
Paola Dadda
([email protected]), och
Anna Tengström-Gustafson
([email protected]) samt
arkitekt Peter Paalanen som är
ansvarig för vår logo och den
visuella profilen. Vi finns också
på Facebook: KulturRegementetKulttuuriRykmentti
Några av våra viktiga samarbetspartners är Petra Holm från Svenska Yle, Mikaela Westerlund från
Finlandssvenskt filmcentrum och
Georg Simojoki från Makutakuu.
Evenemanget produceras med understöd av Svenska kulturfonden.
Porvoon Matkailuoppaat ry
Kesällä 2011 Porvoon matkailuoppaat liikkuvat jälleen
ahkerasti Vanhassa Porvoossa. Opastuksia on varmasti
taas runsaasti kaupuunkiimme tulleille vierailijoille,
sekä kotimaisille että ulkomaisille. Huhtikuun loppupuoliskolla sesonki alkaa, ryhminä yritysten vieraita sekä TYKY-päiväläisiä. Toukokuussa tulevat sitten
koululaiset ja opiskelijat. Juhannukseen asti vierailevat yhdistykset Porvoossa kevätretken merkeissä ja
yritykset tuovat vieraitaan kevätjuhliin. Heinäkuussa
tulevat kotimaan lomailijat, ulkomaisten turistien ryntäys alkaa varsinaisesti elokuussa ja jatkuu syyskuun
puolelle pitkälti. Näin se menee varmasti taas tänäkin
kesänä ja sen myös Vanhan Porvoonasukkaat tuntevat
ja tietävät, näkevät ja kokevat.
Ryhmien lisäksi Porvoon oppaat haluavat kertoa
kaupungista myös porvoolaisille ja heidän vierailleen
sekä monille kesämökkiläisille, jotka ovat tulleet nauttimaan kauniista saaristostamme. Oppaat järjestävät
opastuksia vanhassa kaupungissa erilaisilla teemoilla.
Samoja katuja kävellään, mutta puheet keskittyvät
teeman mukaan esimerkiksi kasvillisuuteen tai vanhojen talojen asukkaisiin. Joskus kaupungin tapahtumista kerrotaan draaman muodossa, punatakkisen
oppaan tilalla onkin piika tai mamsseli, ehkä Ulla
Möllensvärd tai Ville Valgren, kaupungin merkkihenkilöitä molemmat.
Näsinmäen kierrokset ovat joka vuosi yhtä suosittuja. Hautausmaalta löytyy porvoolaisten merkki-
Borgå Turistguider rf
henkilöiden muistomerkkejä ja näiden värikkäiden
persoonien kautta selviää kaupungin tapahtumat
vuosisadasta toiseen.
Uutena teemana kesällä 2011 on Design Porvoo.
Oppaat haluavat olla jo ennakkoon mukana Helsingin design-vuoden imussa, onhan yksi Suomen
ensimmäisistä taideteollisista tehtaista ollut nimenomaan Porvoossa. Iris-tehtaan toimintaaika oli lyhyt,
mutta sillä oli suuri merkitys suomalaiselle muotoilulle ja se toi kaupunkiin monia taiteilijoita kuten
Axel Gallen-Kallelan, Louis Sparren ja A.W. Finchin.
Design-henki jatkuu Porvoossa tänäkin päivänä,
onhan täällä monia maankuuluja keramikkoja ja
aivan uusinta muotoilua edustaa Länsirannan uudet
rakennukset ja puistot.
Teemaopastukset ovat kesällä 2011 kesä-, heinäja elokuussa tiistaisin kello 18 ja sunnuntaisin kello
14, lähtöpaikat selviävät matkailuinfossa saatavissa
olevasta Porvoon matkailuoppaiden teemaesitteestä
tai kaupungin matkailuesitteestä.
Porvoon matkailuoppaat toivottavat kaikki porvoolaiset ja heidän kesävieraansa tutustumaan ihanaan
Vanhaan Porvooseen.
Ota opas, niin kuulet mitä näet!
Taila Groth-Sulosalmi
Kimmo Kajaste, WPGB 16/1994
Liikenne on puhututtanut paljon mutta kuten kuvasta käy ilmi, kehitystä on myös tapahtunut. Trafiken har dryftats mycket, men som bilden visar har även en del förbättringar skett.
23
Tätä mainosta vastaan
tarjoamme
Kaksi cappuccinoa
yhden hinnalla
BAR & CAFE
Porvoon Paahtimo
Mannerheiminkatu 2 PORVOO
Puh. (019) 617 040
www.porvoonpaahtimo.fi
Olemme auki aamusta iltaan
TERVETULOA!
Hyvät asukkaat!
Bästa invånare!
Lehden toimitus ottaa
mielellään vastaan
apuanne erilaisten
kirjoitusten, pakinoiden,
runojen, kuvien tai
muun materiaalin
muodossa.
Tidningens redaktion
tar gärna emot er
hjälp i form av olika
skriverier, kåserier,
dikter, bilder
eller annat
material.
Ota yhteyttä:
Tag kontakt:
[email protected]
24
Hyvin ja huolella, perinteitä kunnioittaen
UUSTAAS Oy
MAALAUSLIIKE
050 326 6515 www.uustaas.fi
Vanha rakennus tarvitsee jatkuvaa
huoltoa ja huolenpitoa säilyäkseen
hyvässä kunnossa. Uustaas Oy toteuttaa
rakennusten sisä- ja ulkopuoliset erilaiset
maalaus- ja korjaustyöt hyvin ja huolella,
perinteitä kunnioittaen.
Kestävät ja kauniit värit
ovat aina muodissa!
Valikoimamme
Meiltä löydätte laadukkaat
pellavaöljymaalit, lakat ja veneemaljit. Lisäksi valikoimaamme
kuuluvat perinteisten maalien
raaka-aineet, kuten värijauheet,
sideaineet, öljyt ja tärpätit.
Myymälämme
Avaamme kohta myymälän
Vanhaan Porvooseen. Voitte tutustua
tuotteisiimme jo ennakkoon
verkkosivuillamme.
KYMIN PALOKÄRKI - PORVOO WWW.KYMINPALOKARKI.FI puh. 019 - 666 547
25
TAXI
TAXI
0400TAXI
213 109
0400 213 109
www.gustafsonstaxi.fi
0400 213 109
www.gustafsonstaxi.fi
KAMPAAMO - DAMFRISERING
Rita Syrjäkari
& (019) 524 4221
www.gustafsonstaxi.fi
Papinkatu 6 Prästgatan
06100 Porvoo - Borgå
I trivsam miljö i Gamla stan.
Betjäning på båda inhemska
språken. Välkommen.
BUSS
BUSS
0500BUSS
718 355
0500 718 355
www.gustafsonstaxi.fi
0500 718 355
www.gustafsonstaxi.fi
Jokikatu 24
puh: 045 114 0267
www.gustafsonstaxi.fi
Saman katon alta
lämpö, vesi, ilmastointi ja sähkö.
Borgå Elektriska affär Porvoon Sähköliike
Teollisuustie 24 Industrivägen
☎ (019) 529 6000
26
Näyttelykalenteri – Utställningskalender
Kappalaisentalo / Kaplansgården
Taidehalli / Konsthallen
Välikatu 13 / Mellangatan 13
taidelainaamo KONSTA artotek
Yrjö A. Jäntin taidekokoelma
Yrjö A. Jänttis konstsamling
ti-su 10-16 ti-sö puh. 019-52 300 52 tfn
[email protected]
www.porvoontaideyhdistys.fi
6.5.-29.5.
Antti Ruuhela, Jenni Toikka
maalauksia, videoteoksia /
målningar, videokonst
5.6.-31.7.
Porvoolaistaidetta kesällä
Borgåkonst om sommaren
5.8.-28.8.
Catharina Kajander
keramiikka / keramik
2.9.-25.9.
Päivi Hintsanen, Timo Sälekivi
valokuvia, maalauksia /
foto, målningar
30.9.-23.10
Mirja Airas, Päivi Sirén,
Marjatta Hanhijoki
piirustuksia, maalauksia, akvarelleja /
teckningar, målningar, akvareller
28.10.-20.11 Jukka Muhonen
kuvia / bilder
25.11.-31.12
Papinkatu 19 / Prästgatan 19
ti-su 10-16 ti-sö
puh 040-73 092 73
[email protected]
[email protected]
www.porvoontaideyhdistys.fi
6.5.-29.5. Leena Illukka
tekstiilitaidetta / textilkonst
1.6.2011 –>
Taidehalli suljettu,
avaamme jälleen vuoden
kuluttua uusissa tiloissa
Taidetehtaalla.
Konsthallen stängd,
öppnar igen om ett år
i nya utrymmen
i Konstfabriken
Synnöve Dickhoff,
Helena Kaikkonen,
Tarja Pitkänen
tekstiilitaidetta / textilkonst
DORIS & DUKE
SECOND HAND
SELECTED GARMENTS
VINTAGE AND MODERN
VALIKOIDUT ASUSTEET
VINTAGEA JA MODERNIA
KIRKKOKATU 3 PORVOO
www.dorisdukeshop.com
PUHELIN 040 7653 999
EMAIL [email protected]
26 – 27.8.2011
jokikatu 24 - ågatan 24
porvoo - borgå
FINLANDSVENSKTFILMCENTRUM
27
Porvoon Vanhan
Kaupungin Säätiö
Stiftelsen
Gamla Staden i Borgå
1972–2011
Kuvassa Säätiön hallitus ja toimihenkilöt: Vasemmalta
Tony Granström, varainhoitaja, Pekka Hornamo asiamies, Kaj Rosendahl puheenjohtaja, Jussi Sairanen,
varapuheenjohtaja, Bodil Lund, Olavi Kailari, Kimmo
Kajaste. Säätiön sihteeri Folke Nyberg puuttuu kuvasta.
På bilden Stiftelsens styrelse och funktionärer: Från vänster Tony Granström, skattmästare, Pekka Hornamo, ombudsman, Kaj Rosendahl, ordförande, Jussi Sairanen, viceordförande, Bodil Lund, Olavi Kailari, Kimmo Kajaste.
Stiftelsens sekreterare Folke Nyberg saknas ur bilden.
Säätiön perustaminen:
Säätiön perustivat vuodenvaihteessa 1972/73 ensimmäisenä tämänlaatuisena säätiönä Suomessa Pro Borgoa Seura
(25 %), Porvoon kaupunki (50 %) ja Porvoon Kiinteistöyhdistys (25 %).
Stiftelsens grundande:
Stiftelsen grundades vid årsskiftet 1972/73 såsom den första
stiftelsen av detta slag i Finland av Samfundet Pro Borgoa (25 %),
Borgå stad (50 %) och Borgå Fastighetsförening (25 %).
Säätiön organisaatio:
Säätiön neuvoa-antavana elimenä toimii valtuuskunta, johon
kuuluu vähintään 10 ja enintään 20 jäsentä. Jäsenistö koostuu
paikkakunnan sekä valtakunnan tason vaikuttajista.
Säätiön päättävänä elimenä toimii 6-jäseninen hallitus, joka
edustaa säätiötä ja hoitaa sen tehtäviä.
Stiftelsens organisation:
Såsom rådgivande instans i stiftelsen verkar en delegation till
vilken hör minst 10 och högst 20 medlemmar. Medlemskåren
består av påverkare både på riks- och lokalnivå.
Stiftelsens beslutande organ är en styrelse, som består av 6
medlemmar. Styrelsen representerar stiftelsen och sköter dess
angelägenheter.
Säätiön toimihenkilöt:
Säätiön sihteerin, varainhoitajan ja asiamiehen nimittää Säätiön hallitus
Stiftelsens funktionärer:
Stiftelsens styrelse utser stiftelsens sekreterare, skattmästare
och ombudsman.
Säätiön toiminta ja tavoitteet yleisesti:
Säätiön tarkoituksena on toimia Vanhan Porvoon kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan rakennuskannan ja ympäristön säilyttämiseksi.
Stiftelsens verksamhet och målsättning:
Stiftelsen har som ändamål att verka för att Gamla Stans kulturhistoriskt och stadsbildmässigt värdefulla byggnadsbestånd
och miljö bevaras.
28
Säätiön tämänhetkiset tärkeimmät käytännön
toimintasektorit ovat:
– Ulko- ja talousrakennusten johdettu pitkäntähtäyksen
kohennus- ja korjaustoiminta valtion varoilla vuodesta
1986 lähtien.
– Omien kirvesmiestyökuntien toiminta sekä kohennusja korjaustöiden kehittely vuodesta 1986 lähtien.
– Vuonna 1986 perustetun kiinteistörahaston rahavarojen
kartuttaminen toisen korjattavan kiinteistön ostoa varten.
– Pienimuotoisen kohennus- ja korjaustoimintaan liittyvän
rahoituksen järjestäminen valtion lainoitustoiminnan
lisäksi ja tueksi.
– Vuokra-asuntokannan säilyttäminen kaupunginosalle
ominaisena erityispiirteenä.
– Ulko- ja talousrakennusten kohennus- ja korjaustöiden
jatkaminen valtion varoin nk. ”Talousrakennus-2000” projekti, jolloin em. rakennuskantaa korjattaisiin vielä
noin 500.000 :lla tontinomistajien osuus mukaan lukien.
– Korjaus- ja kohennustyöt työllisyysprojekteina vuosina
1999–2001.
– Säätiö myöntää pienimuotoista korjauslainaa kohtuullista
vuotuista korkoa vastaan.
De viktigaste verksamhetssektorerna för stiftelsen
i detta nu är:
– Ledd sanerings- och reparationsverksamhet på lång sikt
av uthus och ekonomibyggnader med statens medel från
och med år 1986.
– Den verksamhet som bedrivits av stiftelsens egna
timmermansarbetslag samt en utveckling av saneringsoch reparationsarbetena från och med år 1986.
– Förkovrandet av penningmedlen i den år 1988
startade fastighetsfonden för att kunna köpa en annan
reparationsduglig fastighet.
– Anskaffning av lånemedel för reparationsverksamhet i
mindre skala i form av tilläggslån eller understöd.
– Fortsatt upprustning och reparation av uthus- och
ekonomibyggnader med hjälp av statsmedel. Det
s.k. projektet ”Ekonomibyggnad 2000” syftar till att
reparera byggnadsbeståndet ytterligare med ca 500.000 
inkluderat med tomtägarnas andel.
– Reparations- och upprustningsarbeten som
sysselsättningsprojekt åren 1999–2001
– Stiftelsen beviljar lån mot skälig årlig ränta för smärre
reparationer.
Vanhan Porvoon selvitysraportti
Vanhan Porvoon tärkeätä kehitystyötä on Säätiön aloitteesta
käsitelty arviointityöryhmässä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet Porvoon kaupunki, Porvoon Museo, museovirasto,
Tampereen teknillinen yliopisto ja Säätiö. Työryhmässä on
käsitelty mm. seuraavia asioita:
Utredningsrapporten om Gamla Stan
På iniativ av Stiftelsen har det viktiga utredningsarbetet i
Gamla Stan behandlats i en bedömningsarbetsgrupp i vars
arbete deltagit Borgå stad, Borgå Museum, museiverket, Tammerfors tekniska universitet och Stiftelsen. I arbetsgrupp har
behandlats bl. a. följande ärenden:
–
–
–
–
Vanhan Porvoon tietomallin luominen
Vanhan Porvoon rakennussuojelun edistäminen
Vanhan Porvoon rakennushistoriallinen arvottaminen
Vanhan Porvoon täydennysrakentaminen ja sen
kehittäminen
– Vanhan Porvoon rakennuskannan tekninen kuntoarviointi
–
–
–
–
–
Työ jatkuu vielä vuosina 2009–2010.
Vanhan Porvoon asukasyhdistystä on asiasta informoitu asukasillassa kesällä 2007 sekä seminaarissa Porvoon kaupungin
kirjastossa syksyllä 2008, edelleen Wanha Porvoo- lehdessä
2/2007.
Tue Porvoon Vanhan Kaupungin Säätiötä
lahjoituksin ja testamentein
Arbetet fotsätter ånnu åren 2009–2010.
Föreninigen Invånarna i Gamla Borgå har informerats på en
invånarkväll sommaren 2007 och på ett seminarium i Stadsbibliotek i Borgå på hösten 2009 samt ytterligare i tidningen
Gamla Borgå 2/2007.
Stöd Stiftelsen Gamla Staden i Borgå
med gåvor och testamenten
Skapande av en datamodell för Gamla Stan
Befrämjande av byggnadsskyddet i Gamla Stan
Den byggnadshistoriska värderingen i Gamla stan
Tilläggsbyggandet och dess utvecklande i Gamla Stan
Den tekniska bedömningen av byggnadsbeståndets
skick i Gamla Stan
Yhdistys
kiittää
tukijäseniään
ja mainostajiaan
Föreningen
tackar sina
understödsmedlemmar
och annonsörer
29
VANHAN PORVOON ASUKASYHDISTYS
FÖRENINGEN INVÅNARNA I GAMLA BORGÅ
Hallitus 2011 Styrelsen
Joachim Silberstein
Puheenjohtaja – Ordförande
Itäinen Pitkäkatu 6 Östra Långgatan
Catrine Volanen
Varapuheenjohtaja – Viceordförande
Oikokuja 1 Gengränd
Annika Järvinen
Sihteeri – sekreterare
Välikatu 10 C Mellangatan
Juha Kaitaranta
Varainhoitaja – kassör
Rauhankatu 43 Fredsgatan
Andreas Frankenhaeuser
Jokikatu 24 Ågatan
Heikki Kotsalo
Itäinen Pitkäkatu 9 Östra Långgatan
Siru Virtanen
Itäinen Pitkäkatu 15 Östra Långgatan
Andreas von Koskull
Kirkkotori 7 Kyrkotorget
Asukasyhdistys lainaa/vuokraa
Invånarföreningen lånar / hyr ut
Boss alumiininen rakennusteline 10 /vrk
Boss byggnadsställning av aluminium 10/dygn
Speedheater maalinpoistolaite 3 /vrk
Speedheater färgborttagnings apparat 3 /dygn
Oksasilppuri 10 / 2 vrk
Fliskvarn 10  / 2 dygn
Oksasakset pitkällä varrella
Kvistsax med långt skaft
Tapahtumakatos pihajuhlia varten 3x3m 5/pe, la, su
Serveringstält för gårdsfester 3x3m 5/ fr, lö, sö
Punamultavärin keittovälineet
Utrustning för att koka rödmylla.
Kaikki lainattavat esineet haetaan ja palautetaan lainaajan toimesta VPAY:n varastosta Adlercreutzink. 20, jollei
muuten sovita.
BOSS- telinettä on syytä varata hyvissä ajoin ennen
maalaussesongin alkua.
Alla föremål som lånas ut levereras och returneras till
IFiGB:s lager på Adlercreutzg. 20,
i fall icke annat överenskommits.
BOSS-ställningen är skäl att reservera i god tid före
målnings säsongen börjar.
Varaukset/ Reservering:
[email protected]
tai Jocke Silberstein 040 5592599
VANHAN PORVOON ASUKASYHDISTYS
FÖRENINGEN INVÅNARNA I GAMLA BORGÅ
30
Liity yhdistyksen
henkilöjäseneksi
tai kannatusjäseneksi.
Jäsenmaksu on 10  henkilöltä.
Kannatusjäsen 50 .
Suorita maksu yhdistyksen pankkitilille
Aktia Porvoo 405010-47451.
Anslut dig till föreningen
som personmedlem
eller understödande medlem.
Medlemsavgiften är 10  per person.
Understödande medlem 50 .
Betala avgiften till föreningens konto
Aktia Borgå 405010-47451.
Muista kirjoittaa tiedotussarakkeeseen
nimesi ja osoitteesi!
Glöm inte att skriva ditt namn och adress i
meddelanderutan!
Helena Hämelin, WPGB 12/1992
Carl-Eirik Nikander, WPGB 36/2004
31
Julkaisija
Publicerad av
Vanhan Porvoon Asukasyhdistys ry.
Föreningen Invånarna i Gamla Borgå rf.
Paino: Oy Painotalo tt-urex Ab
Lehden seuraava numero ilmestyy
marraskuussa 2011.
Tryckeri: Oy Painotalo tt-urex Ab
Tidningens nästa nummer utkommer
i november 2011.
Porvoon Vanhan kaupungin Säätiö ja Vanhan Porvoon
Säätiö ovat tukeneet lehden ilmestymistä.
Stiftelsen Gamla Staden i Borgå och Stiftelsen Gamla
Borgå har understött tidningens utgivande.
Lehti on painettu
Svenska kulturfondenin tuella.
Tidningen är tryckt med stöd av
Svenska kulturfonden.
Seuraa myös yhdistyksen kotisivua:
Följ också med föreningens hemsida:
www.vanhaporvoo.org
Ilmoitushinnat – Annonspris:
1/8 s. 45 , 1/4 s. 85 , 1/2 s. 170 , 1/1 s. 340 
Sivun koko A4 / Sidan A4
Kansikuva / Pärmbild: WPGB 1/ 1987