PreSemmaKisakallio - Suomen Uimaliitto

Download Report

Transcript PreSemmaKisakallio - Suomen Uimaliitto

SUOMEN UIMALIITTO ry.
Finska Simförbundet rf.
PRE SEMINAARI
•
•
•
•
•
•
•
•
•
10.30 – 10.45 Aloitus (Ippe Natunen)
10.45 – 11.15 Harjoitusalueet alustus (Jari Varjonen)
11.20 – 12.10 Pienryhmät harjoitusalueet
12.10 – 13 .00 Pienryhmät purku / yhteenveto
13.00 – 13.45 Lounas
13.45 – 14.15 Ydinalueet (Tommi Pulkkinen)
14.15 – 15.00 Pienryhmät ydinalueet
15.15 – 16.00 Pienryhmät purku
16.30 – 19.00 Uimari vuorovaikutuksen näkökulmasta (Matti Alpola)
Harjoitusalueet ?
•
•
•
•
Tarvitaan lisää variaatioita nykyiseen
Nykyinen käytäntö on vaihteleva ja alueita käytetään eri tavalla
Jokaisella valmentajalla on omat + ja - merkkinsä
Nimien pitää heijastaa harjoitettavaa ominaisuutta HARJOITUSALUEET
PERUSKESTÄVYYS
•
•
•
•
•
Aerobinen alue
Vauhtikestävyys
Maksimikestävyys
Anaerobinen alue
Nopeus
Erkki Etätyö
uintiaika, 100 m
1.22
-
1.14.5
syke, krt/min
120
-
129
vetotiheys, krt/min
22
-
26
uintiaika, 100 m
1.14.5
-
1.05.8
syke, krt/min
129
-
152
vetotiheys, krt/min
26
-
34
uintiaika, 100 m
1.05.8
-
1.01
syke, krt/min
152
-
165
vetotiheys, krt/min
34
-
37
1.01
-
59
37
-
45
VAUHTIKESTÄVYYS
MAKSIMAALINEN KESTÄVYYS
NOPEUSKESTÄVYYS
uintiaika, 100 m
syke, krt/min
vetotiheys, krt/min
NOPEUS
uintiaika, 100 m
syke, krt/min
vetotiheys, krt/min
alle
59
Harjoitusalueet Lapsuusvaihe
• Helpot selkeät määritykset
• Lasten tunnevasteet ohjenuorana
• Maksimissaan neljäportainen ?
•
•
•
•
Hidas vauhti
Reipas vauhti
Kova Vauhti
Sprintti
Harjoitusalueet Valintavaihe
-
Vastattava valintavaiheen tarpeisiin harjoittelussa
Mahdollistettava harjoittelun variaatiot mutta samalla oltava uimareille selkeä
AEROBINEN KESTÄVYYS
- Peruskestävyys eli I-alue alle aerobisen kynnyksen
- Vauhtikestävyys eli II-alue aerobisen ja anaerobisen kynnyksen väli
- Maksimikestävyys eli III-alue yli anaerobisen kynnyksen
ANAEROBINEN KESTÄVYYS
- Nopeuskestävyys eli IV alue, maitohapon sieto ja tuotto
- Nopeus ATP ja KP
-
Eli alueet 5 kpl kuten nyt mutta alueiden nimet oltava selkeämmät
PK,VK,MK,NK ja N ?
Harjoitusalueet huippuvaihe
•
•
•
•
•
A1
A2
EN1
EN2
AN1
syke 100-120
La.0-1.0
syke 120-140
La.1.0-2.0
syke 140-175
La.2.0-3.5
syke 175-max
La.3Kilpailuvauhtisia sarjoja pitkällä palautuksella esim. 6*50
L.2.30
• AN2 Yksittäisiä maksimaalisia suorituksia ”täydellisellä”
palautuksella esim. 4*100 L.30 min
• SP Nopeus
• Suomeksi ? PK1,PK2,VK,MK,NK1,NK2 ja N
Ryhmätyöt 45 min
•
•
•
•
R1 Lapsuusvaiheen alueet
R2 Valintavaiheen alueet
R3 Huippuvaiheen alueet
Yleiskommentit kaikkiin
UINTITEKNIIKAN YDIN
Mikä on olennaisinta ja tärkeintä uintitekniikassa?
Vammattomuus ja harjoitettavuus
Nopeus ja taloudellisuus
Yksilöllisyys
Näyttävyys
Kehon muutosten vaikutus tekniikkaan
Voimatasot, sukupuoli
Tieto ja ymmärtäminen, miksi on teknisesti uitava näin
(opettaminen, oppiminen, oivallus)
Yksilöllisyys, jokainen ui omalla tavallaan
UINTITEKNIIKAN YDIN
• Mitkä asiat käytännössä tukevat näitä (edellisen
sivun tärkeimmät asiat)?
Vesirohkeus ja hengitystekniikka
Asento vedessä ja vartalon hallinta, fysiologiset liikkeet
Startti, pintautuminen, vedenalainen uinti
Liikkeiden rytmi, jatkuvuus ja ajoitus
Vetopituus ja –tiheys
…….
UINTITEKNIIKAN YDIN
• Miten nämä huomioidaan käytännön jokapäiväisessä
harjoittelussa (edellisen sivun käytännön asiat ?)
Mitä on oppiminen ja mitä se vaatii?
Uimarin oma oppimisen ja oivaltamisen kyky
Oppimisympäristö, palaute ja ilmapiiri
Valmentajan pedagogiset kyvyt, havainnot yms.
Tekniikka drillit, mitä ne ovat? Mitä ne kehittävät? Miksi
niitä tehdään? Kokonaisuus vai osista kokonaisuuksiin?
Seuranta, miten valmentaja/uimari ymmärtää/toteaa
oikean tekniikan tai varmistaa sen oppimisen?
Tietyn matkan uiminen lyhyemmässä ajassa, onko
uintitekniikka parantunut? Vedenalainen uinti? Fysiologia
tai psyyke?
PAINOPISTEAJATTELU
 Selkeät tavoite mitä kehitetään eli valitaan painopiste, taito tai
ominaisuus
 On selkeästi puolissa viikon harjoituksissa kehittyvänä. Mitä
tarkoittaa? Nopeus: Kaksi piikkiä 8 km kelauksen jälkeen vai 24
laadukasta nopeus harjoitetta?
 Miten näkyy käytännön harjoittelussa?
 Miten kehitystä mitataan?
 Miten toteutunutta suunnitelmaa arvioidaan, seurataan, testataan,
kyseenalaistetaan ?
 Valmentajan työn oma kriittinen arviointi, missä onnistuin, missä
tarvitsen lisätietoa, mitä on hyvä jatkaa?  Yksi iso ydin teema
LAATU
Alkuverryttely vai lämmittely? 800m kelausta vai 16 x
50 taitoa kehittäen. 1. sis. 4 kuperkeikka 2. sis. 20m
pyykkimuijaa 3. sis. 30m asentopotkuja, keskittyen
vartalon asentoon 4. sis. 20m sculling, säilytetään
asento ja haetaan otetta..
 Uintinopeus vai laatu? Mitataanko vain aika vai
lasketaanko vetojen määrä?
….