Päivän aineisto

Download Report

Transcript Päivän aineisto

Lähihoitajaopiskelijoiden
työssäoppimiseen,
ammattiosaamisen näyttöihin ja
tutkintotilaisuuden arviointiin
perehdyttävä koulutus
ENEMMÄN OSAAMISTA
• Aika: 7.3, 21.3 ja 28.3.2012
klo 12.30-16.00
• Paikka: Hyria koulutus Oy
Sosiaali- ja terveysala
Kauppalankatu 18, 05800 Hyvinkää
• Luokka: suuropetustila 197-198
Koulutuksen suorittanut voi arvioida aikuisopiskelijoiden
tutkintotilaisuuksia (=näyttöjä)
KOULUTUKSEN SISÄLTÖ
• Ammattiosaamisen näytön prosessi (nuorten koulutus)
•
7.3.2012 Liisa Nuutinen ja Minna Tuomi
• Työssäoppiminen ja työssäoppimisen ohjaaminen
•
7.3.2012 Liisa Nuutinen ja Minna Tuomi
• Näyttötutkintoprosessi (aikuiskoulutus)
•
21.3.2012 Minna Tuomi ja Liisa Nuutinen
• Lähihoitajaopiskelijan ammattitaidon arviointi
tutkintotilaisuudessa ja ammattiosaamisen näytössä
•
28.3.2012 Minna Tuomi ja Liisa Nuutinen + pienryhmien vetäjät
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PT:N
MUODOSTUMINEN 1.8.2010 alkaen
( näyttötutkinto lihavoituna)
• AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 90 OV
•
•
•
•
•
Kaikille pakolliset tutkinnon osat:
• Kasvun tukeminen ja ohjaus 15 ov
• Hoito ja huolenpito 20 ov
• Kuntoutumisen tukeminen 15 ov
Koulutusohjelma / osaamisala ( pakollinen) 30 ov
Kaikille valinnaiset tutkinnon osat ( pakollinen) 10 ov
Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 0-10 ov
Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa
laajentavat tutkinnon osat)
• AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT (=ATTO)
20 OV
•
•
Pakolliset tutkinnon osat 16 ov
Valinnaiset tutkinnon osat 4 ov
• VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 OV
MITÄ KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON
OSAT ( 10 OV) VOI OLLA?
• Tutkinnon osa sosiaali- ja terveysalan pt:stä 10 ov
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Vanhusten kotihoito ja huolenpito
Perioperatiivinen hoitotyö
Päivystyspolikliininen hoitotyö
Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen
Näytteenotto ja asiakaspalvelu lähihoitajan työssä
Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista 5-10 ov
Tutkinnon osa ammattitutkinnosta
Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta
Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista ( ei
näyttötutkinnossa)
• Paikallisesti tarjottavat sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon
osat 5-10 ov ( ei näyttötutkinnossa)
KOULUTUSOHJELMAT / OSAAMISALAT (
30 ov) HYRIASSA
•
•
•
•
•
•
Kuntoutus
Lasten ja nuorten hoito ja kasvatus
Mielenterveys- ja päihdetyö
Sairaanhoito ja huolenpito
Vammaistyö
Vanhustyö
OPS-PERUSTEISEN
LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN
TAVOITTEET
•Ammatillinen perustutkinto
(EU taso 3)
•Laaja-alaiset ammatilliset
perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja
erikoistuneemman osaamisen ja
työelämän edellyttämän ammattitaidon
yhdellä tutkinnon osa-alueella
•Työelämään sijoittuminen
•Vaihtelevista tehtävistä suoriutuminen
•Kehittää ammattitaitoaan läpi elämänsä
ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT
(Euroopan
parlamentin ja neuvoston suosituksia 2005/0221 (COD) elinikäisen oppimisen
avaintaidoiksi)
1. oppiminen ja ongelmanratkaisu
2. vuorovaikutus ja yhteistyö
3. ammattietiikka
4. terveys, turvallisuus ja toimintakyky
5. aloitekyky ja yrittäjyys
6. kestävä kehitys
7. estetiikka
8. viestintä ja mediaosaaminen
9. matematiikka ja luonnontieteet
10. teknologia ja tietotekniikka
11. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit
KESKUSTELUA…
• Mitkä elinikäisen oppimisen avaintaidoista ovat kaikkein
keskeisimpiä omassa työssäsi?
• Kuvaile konkreettisia esimerkkejä, mitä nämä taidot tarkoittavat
käytännön tasolla.
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon
suoritustavat Hyriassa
ammatillinen
perustutkinto
80 - 120 ov
Opetussuunnitel
maperusteinen 120
ov(nuoret,
ammattiosaamise
n näyttö), VOS
Näyttötutkinto 90
ov(aikuiset,
tutkintotilaisuus),
VOS, TVP, OPPIS
Mihin ammattiosaamisen näytöt perustuvat:
• Ammatillista koulutusta koskeviin lakeihin ja asetuksiin
•
Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia
säätelevät laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta muutoksineen
• (L 630/1998, L 479/2003, L 601/2005, A 811/1998, A 603/2005) sekä
• Opetushallituksen määräys M 32/011/2005 ammatillisten
perustutkintojen opetussuunnitelman perusteista.
• Opetushallituksen määräyksiin mm.
•
Tutkinnon perusteet (ops ja hops, arvioinnin perusteet ja näyttöympäristöt)
•
Todistus
MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ?
•Ammattiosaamisen näyttö on työelämän kanssa yhteistyössä
suunniteltua arjen työskentelyä, jonka aikana opiskelija osoittaa miten
hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämän
edellyttämän ammattitaidon.
→Tavoitteena on järjestää ammattiosaamisen näytöt
mahdollisimman aidoissa työelämän tilanteissa
→Tehtävien suunnittelussa on otettava huomioon tutkinnon
perusteet.
→Ammattiosaamisen näytön tulee mitata käytännön osaamista.
Käytännön osaaminen ei ole vain joidenkin yksittäisten teknisten
suoritteiden hallintaa, vaan kykyä toimia aidoissa työtilanteissa
• TUTKINNON OSAN ARVOSANA MÄÄRÄYTYY
AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN JA MUUN ARVIOINNIN
(TEORIAOPINNOT KOULUSSA) PERUSTEELLA
TYÖSSÄOPPIMIS- JA
NÄYTTÖYMPÄRISTÖ
• Hyvä näyttöympäristö on sellainen, jossa
• kaikki arvioinnin kohteet voidaan näyttää
• ollaan aidosti kiinnostuneita
• riittää aikaa palautteen antamiseen ja opiskelijan
ohjaamiseen
• löytyy tarvittavat materiaalit ja välineet
OPPIMINEN JA OSAAMISEN NÄYTTÄMINEN ERI
TOTEUTUSMALLEISSA
Mukailtu: Taurianen, S. 2010 ( oph)
Oppilaitoksessa
opiskelija oppii tutkinnon
ammattitaitovaatimust
Työssäoppimispaikassa
opiskelija oppii tutkinnon
ammattitaitovaatimusten
mukaisia asioita ja harjaantuu
jo oppimassaan
OPPIMINEN
Arvioidaan opiskelijan oppimista ohjaamalla ja kannustamalla
sekä seuraamalla edistymistä, arvosanat eivät välttämättömiä.
Työssäoppimisjaksolla oppimista arvioi työssäoppimisen
ohjaaja ja opettaja.
Opiskelija arvioi myös omaa oppimistaan.
Tavoite: opiskelija / tutkinnon suorittaja tietää, mitä hän osaa ja
mitä hänen on vielä opittava.
Työssäoppimispaikassa /
näyttöympäristössä
opiskelija osoittaa osaamisensa
työtä tekemällä
(ammattiosaamisen näytöt,
tutkintotilaisuudet)
OSAAMINEN
arvioidaan, kuinka hyvin on
saavutettu tutkinnossa
edellytetty osaaminen 
arvosana todistukseen
Tutkintotilaisuuden arviointi:
työntekijätaho, työnantajataho,
opetusala
Ammattiosaamisen näytön
arviointi: työssäoppimisen ohjaaja,
opettaja ( ja opiskelija)
LÄHIHOITAJAOPISKELIJA
TYÖSSÄOPPIMASSA JA AON:ssä ja / tai
aikuisopiskelija tutkintotilaisuudessa
- Ammattiosaamisen näytön ja näyttötutkinnon erot
• nuori opiskelija
• työssäoppiminen, johon
sisältyy ammattiosaamisen
näyttö
• näytetään keskeinen
opintokokonaisuuden
osaaminen
• Ammattiosaamisen näytön
kesto: koko
työssäoppimisjakson ajan,
loppuvaiheen osaamista
painotetaan
• ammattiosamisen näytön
arviointi: työssäoppimisen
ohjaaja, opettaja ja opiskelija
• aikuisopiskelija
• työssäoppiminen +
tutkintotilaisuus
• näytetään koko tutkinnon
osan edellyttämä osaaminen
• Tutkintotilaisuuden kesto:
pääsääntöisesti 5 työyksikön
normaalia työpäivää
• Tutkintosuorituksen
arviointi: työntekijätahon
arvioija, työnantajatahon
arvioija ja opetusalan arvioija
Ammattiosaamisen näytön ja tutkintotilaisuuden kulku
• Ammattiosaamisen näyttö
•
•
•
•
•
•
•
•
lähtötason kuvaus
tavoitteet:
mitä minun tulee oppia ja
näyttää jakson aikana?
miten ja milloin suoritan
erilliset näyttötehtävät?
työskentelyä,
palautekeskusteluja,
tavoitteiden tarkistamista
ohjaajan kanssa
arviointikeskusteluun
valmistautuminen ja
arviointikeskustelu
DOKUMENTOINTI
TÄRKEÄÄ!
KOULUTUS:
Ammattiosaamisen
näyttöjen arviointiin
perehdyttävä koulutus –
SUOSITELTAVA!
• Tutkintotilaisuus
•
•
•
•
•
Hensun (=henkilökohtainen
tutkintotilaisuuden
suunnitelma)laatiminen ja sen
hyväksyminen kolmikantaisesti
ennen tutkintotilaisuuden alkua
Tutkintotilaisuuden
toteuttaminen
• 5 työyksikön työvuoroa
työntekijätahon arvioijan
kanssa
• palautekeskusteluja
tutkintotilaisuuden aikana
• Havaintojen kirjaamista
arviointikeskusteluun
valmistautuminen ja
arviointikeskustelu
DOKUMENTOINTI TÄRKEÄÄ!
KOULUTUS:
Lähihoitajaopiskelijoiden
tutkintotilaisuuksien arviointiin
perehdyttävä koulutus –
PAKOLLINEN!
AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN
TAVOITTEET?
• Parantaa ammatillisen koulutuksen laatua
• Lisätä koulutuksen työelämävastaavuutta
• Varmistaa työelämän edellyttämän ja riittävän ammattitaidon
saavuttaminen
• Kehittää välillisesti ammatillisen koulutuksen opetusjärjestelyjä
ja tuki- ja ohjaustoimia
• Yhtenäistää opiskelija-arviointia ja saada työelämän
osapuolet mukaan ammattitaidon saavuttamisen arviointiin
• Kehittää opetussuunnitelmien tavoitteita ammatilliseen
suuntaan mm. käyttämällä arviointikriteerinä työelämän
edellyttämää osaamista.
AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN
SUUNNITTELU JA TOTEUTUS
TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA
1. Ennen työssäoppimisjakson alkua
•
•
•
Opiskelija laatii oman lähtötilanteensa kuvauksen
Opiskelija ottaa yhteyttä tulevaan työssäoppimispaikkaansa
Opiskelija sopii mahdollisesta tutustumiskäynnistä ennen jakson alkua
2. Ensimmäisen viikon aikana
•
•
•
Opiskelija laatii tavoitteet ammattiosaamisen näyttöön yhteistyössä
työssäoppimisen ohjaajan kanssa
• Mitä minun tulee oppia?
• Mitä minun tulee näyttää?
Laaditaan suunnitelma mahdollisista erillisistä näyttötehtävistä
Opiskelijasopimuksen allekirjoittaminen
AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN
SUUNNITTELU JA TOTEUTUS
TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA
3. Työssäoppimisjakson aikana
•
•
•
Työskentelyä erilaisten asiakkaiden kanssa
Näyttötehtävien tekemistä
• Toimintatuokiot
• Kirjalliset näyttötehtävät ym.
Tavoitteiden toteutumisen seurantaa
• Keskustelut
• Oppimispäiväkirja
• Työssäoppimisjakson lopussa
•
•
Arviointikeskusteluun valmistautuminen ja arviointikeskustelu
Työvuorotaulukon tarkistaminen ja allekirjoittaminen
MITÄ AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISSÄ
ARVIOIDAAN?
• Opintokokonaisuuden keskeistä, työn tekemisen
kannalta oleellista osaamista
• Opiskelijan työskentelyä suhteessa tutkinnon
perusteissa määriteltyihin arvioinnin kohteisiin ja
kriteereihin (arviointilomake)
• Opiskelijan oppimisprosessia ja elinikäisen
oppimisen avaintaitoja
• Opiskelijan itsearviointitaitoja
TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAAJAN
TEHTÄVÄT
• Osallistuu koulutukseen tai perehtyy muuten ammattiosaamisen
näyttöihin
• Tutustuu näyttöaineistoon (esim. oppilaitoksen kirje ja muu
ohjeistus työyksikköön)
• On läsnä ammattiosaamisen näytön toteuttamisessa
• Arvioi aon:n arviointikriteerien mukaisesti kirjaamalla havainnot
ja täyttämällä arviointilomakkeen
• Osallistuu aon:n arviontikeskusteluun yhdessä opiskelijan ja
ohjaavan opettajan kanssa
• Osallistuu ammattiosaamisennäyttöjen kehittämistyöhön
antamalla palautetta näytöistä
OPETTAJAN TEHTÄVÄT
• Opiskelijan perehdyttäminen ammattiosaamisen
näyttöön
• Työpaikkaohjaajan perehdyttäminen
ammattiosaamisen näyttöön työpaikkakäyntien
yhteydessä
• Opiskelijan ja työpaikkaohjaajan tukeminen ja
ohjaaminen tarvittaessa
• Ammattiosaamisen näytön arviointiin osallistuminen
ja kirjallisen arvioinnin kokoaminen
• Ammattiosaamisen näytön dokumentoinnista
vastaaminen
OPISKELIJAN TEHTÄVÄT
• Perehtyminen näyttöaineistoon (ohjeet,
arviointikohteet ja arviointikriteerit)
• Ammattiosaamisen näytön suunnitteleminen ja
näytön toteuttaminen, siis vastuunotto omasta
oppimisestaan
• Tuen hakeminen tarvittaessa
• Kirjallisen itsearvioinnin laatiminen (arviointilomake)
ja arviointikeskusteluun osallistuminen
ARVIOINNIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET
• Tukea opiskelijan oppimista sekä ohjata, kannustaa
ja motivoida häntä
• Kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja
• Vahvistaa myönteistä minäkuvaa ja kasvua ammattiihmisenä
• Tuottaa tietoa opiskelijan osaamisesta
• heille itselleen
• opettajille
• työnantajille
• jatko-opintoihin pyrkimistä varten
MITEN ARVIOIDAAN?
• Seurataan opiskelijan työntekoa ja ”peilataan”
osaamista arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin
• Haastatellaan, pyydetään perusteluja, kysellään
• Kerätään palautetta muilta työntekijöiltä ja asiakkailta
• Seurataan tavoitteiden toteutumista
• Tutustutaan kirjallisiin näyttötehtäviin ja suunnitelmiin
• Kuullaan opiskelijan itsearviointia
KUKA ARVIOI AMMATTIOSAAMISEN
NÄYTTÖJÄ?
• TYÖELÄMÄN EDUSTAJALTA EDELLYTETTÄVÄT
VAATIMUKSET
• sellainen koulutuksella, työkokemuksella tai
muulla tavalla hankittu asianomaisen alan
osaaminen ja ammattitaito, jota voidaan pitää
riittävänä ammattiosaamisen näyttöjen
arvioinnissa
• OPETTAJALTA EDELLYTETTÄVÄT VAATIMUKSET
• kelpoisuus toimia ammatillisten opintojen
opettajana (ykk ja pedagoginen pätevyys)
MITÄ ARVIOINTILOMAKKEESEEN
KIRJATAAN?
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Ammattiosaamisen näytön suorittaja
Opintokokonaisuus / tutkinnon osa
Ammattiosaamisen näytön toteuttamispaikka
Lyhyt kuvaus ammattiosaamisen näytön sisällöstä
Ammattiosaamisen näytön ajankohta
Arvioijien yhteisnäkemyksen pohjalta annetut arvosanat
arviointikohteittain
Perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan
muodostumiselle arvioinnin kohteittain
Ammattiosaamisen näytön täydentäminen tai uusiminen
sellaisessa tapauksessa, jossa ei vielä ole saavutettu vähintään
tyydyttävän tason osaamista
Opiskelijan kehitettävät osaamisalueet
Arviointiin osallistuneiden allekirjoitukset
ARVIOINTIKESKUSTELU
• Pidetään työssäoppimisjakson viimeisellä viikolla
• Kolmikantainen arviointi: opiskelija, työssäoppimisen
ohjaaja ja opettaja
• Opiskelijan kirjallinen itsearviointi
• Työssäoppimisen ohjaajan kirjallinen arviointi
• Opettaja ohjaa arviointikeskustelua ja esittää
tarkentavia kysymyksiä
• Arvosanasta päätetään ja arvioinnin perustelut
kirjataan arvioinnin kohteittain
POHDINTAA JA PORINAA…
Millainen työskentely on käytännön
näkökulmasta:
• Kiitettävää
• Hyvää
• Tyydyttävää
• Hylätty
TYYDYTTÄVÄN TASON OSAAMINEN
• Osaa toimia tutuissa ja toistuvissa tilanteissa
• Tarvitsee ohjausta:
•
•
•
Muuttuvissa ja uusissa tilanteissa
Työn etenemisessä
Tiedon hankinnassa ja tiedon soveltamisessa
• Noudattaa annettuja ohjeita
• Työn lopputulos on hyväksyttävissä
• Tekee vastuullaan olevat tehtävät, mutta ajoittain tarvitsee
ohjausta
HYVÄN TASON OSAAMINEN
• Suunnittelee oman työnsä
• Selviytyy oma-aloitteisesti uusista ja muuttuvista tilanteista,
toimii tilanteen vaatimalla tavalla
• Ottaa huomioon työnsä kokonaisuutena ( mistä alkaa, mihin
päättyy, mitä välineitä tarvitsen..)
• Etenee sujuvasti työvaiheesta toiseen
• Tekee annetut tehtävät omatoimisesti alusta loppuun
• Hankkii ja käyttää tietoa oma-aloitteisesti
• Toimii saamansa palautteen mukaisesti
KIITETTÄVÄN TASON OSAAMINEN
• Suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia töitä ja tehtäviä
• Hankkii ja käyttää itsenäisesti tietoa ja perustelee
toimintaansa ja ratkaisujaan tiedon pohjalta
• Kehittää työskentelytapoja ja työympäristöään
• Etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä
työympäristön muuhun toimintaan
• Tekee omatoimisesti muitakin kuin annettuja työtehtäviä
• Valitsee työhönsä sopivimmat työmenetelmät ja välineet ja
käyttää niitä sujuvasti vaihtelevissa työtilanteissa
• Arvioi ja kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään
• Tuo rakentavasti esille erilaisia näkökantoja
MILLOIN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN
VOI KESKEYTTÄÄ?
•
•
•
•
•
Asiakasturvallisuus vaarantuu
Työturvallisuus vaarantuu
Työpaikan sääntöjen jatkuva laiminlyönti
Merkittävää taloudellista vahinkoa syntymässä
Hylätty ammattiosaamisen näyttö
• Suunnitelma ammattitaidon vahvistamiseksi
( teoriaa, työssäoppimista)
• Uusiminen ensisijaisesti alkuperäisessä
näyttöympäristössä
Opiskelijoiden ajatuksia ohjaamisesta…
• Mitä toivoisit hyvältä ohjaukselta:
• ”Rehellistä ja konkreettista palautetta jakson aikana ei vasta
arvioinnissa.”
• ”Hyvä työpaikkaohjaaja tukee, neuvoo ja on mukava, antaa
rakentavaa palautetta.”
• ”Ystävällisyyttä, kiinnostusta opiskelijan asioihin,
palautekeskusteluja.”
• ”Sellainen, joka pistää opiskelijan pohtimaan eikä anna opiskelijalle
valmiita vastauksia.”
• ”Antaa palautetta hyvin ja riittävästi, antaa mahdollisuuksia tehdä
itse.”
• ”Annetaan mahdollisuus sanoa mitä itse ajattelee ja silti ohjataan.”
• ”Hyvä ohjaaja antaa palautetta ja kertoo missä on parannettavaa.”
• ”Haluaa jakaa tietojaan ja kokemustaan opiskelijalle, antaa
palautetta.”
Ohjaajien ajatuksia ohjaamisesta…
(Opi ja ohjaa työpaikalla, 2010, Hyrian julkaisu.)
• ”Koen työpaikkaohjaajan tehtävän jonkinlaisena kunnia ja
luottamustehtävänä, koska siinä punnitaan ohjaajan omaa
ammattitaitoa, varmuutta ja taitoa mennä myös ohjattavan
asemaan.”
• ”Ohjaaja on opiskelijan käytettävissä oleva tukija, tuutori ja
tsemppaaja.”
• ”Työpaikkaohjaajana on ollut rikas ja kasvattava kokemus.
Ohjaaminen vaatii ohjaajalta todellista sitoutumista sekä
mielenkiintoa ohjaamiseen ja oppimiseen. Suosittelen sitä
kaikille, jotka haluavat kehittyä omassa työssään.”
• ”Ohjauksella tuen opiskelijaa kaikissa mahdollisissa eteen
tulevissa tilanteissa. Edustan opiskelijalle kokemusta ja
ammattitaitoa.”
Ohjaus- olennainen osa oppimista
(Opi ja ohjaa työpaikalla, 2010, Hyrian julkaisu.)
• Ohjaus on vuorovaikutteinen työskentelymuoto, jossa
keskeisempiä periaatteita ovat yksilöllisyys , tavoitteellisuus,
luottanmuksellisuus ja jatkuvuus.
• Parhaimmillaan ohjaus jättää positiivisen kokemuksen ja
kannustaa oppimaan.
• Työyhteisössä opitaan muutakin kuin työtaitoja mm. työyhteisön
jäsenenä olemista, yhteistyö- ja vv. taitoja sekä työelämän
pelisääntöjä .
• Työyhteisöt ovat merkittävässä roolissa luodessaan opiskelijalle
kuvaa omasta ammattikunnastaan.
Palautteen antaminen
”Jos ihmistä ei rakasteta, siitä tulee mörkö.” Veera 3v.
HAMPURILAISPALAUTE
• Myönteisiä yksityiskohtia
• Erityisesti pidin siitä, kun sinä…
• Ihailin sinun tapaasi…
• Minusta sinä toimit hienosti…
• Kehitys- ja korjausehdotukset
• Voisit tutkiskella, olisiko sinun parempi…
• Minusta suorituksesi tulisi paremmaksi, jos tässä kohdin…
• Kannustava kokonaisarvio
• …kokonaisuutena työsi on…
• … teit tämän kaiken innostuneesti ja antaumuksella…
• Oli upeaa, että uskalsit rohkeasti yrittää…
Muita vinkkejä palautteen
vastaanotto- ja antotilanteisiin
• Kun annat palautetta
•
•
•
•
•
• Kun vastaanotat palautetta
vältä kiihtyneenä aloittamista
puhu suoraan ja rehellisesti
puhu rakentavasti
puhu asiasta, ei ihmisen persoonasta
ilmaise muutostoiveesi
•
•
•
•
•
kuuntele loppuun saakka
vältä kiiruhtamasta puolustautumaan
harkitse ennakkoluulottomasti palautteen
sisältöä
kysy tarkennuksia
kiitä saamastasi palautteesta
RAKENTAVAN PALAUTTEEN
PERIAATTEET
• Puhu omasta puolestasi
• Perusta palaute havaintoihin, ei uskomuksiin
• Kohdista palaute työhön ja käyttäytymiseen, älä
persoonallisuuteen
• Anna konkreettista ja kuvailevaa palautetta, älä vihjaile
• Pidä avoin asenne, selvitä mistä oikeastaan on kyse
• Kysy ja anna mahdollisuus kertoa oma näkemys
• Ole tarvittaessa jämäkkä ja pitkäjänteinen
• Keskity ratkaisuihin, älä ongelmiin
• Suuntaa keskustelu tulevaisuuteen, ei menneeseen
• Seuraa aktiivisesti palautteen vaikutusta
Moitekäsi
AINASORMI
VIKA
HAITTA
SYY
KUURO
Moitekäden mukainen palaute
•
AINA – viittaa ei toivotun käytöksen jatkuvuuteen ja pysyvyyteen
•
•
VIKA – viittaa siihen miten palautteen kohde toimii väärin
•
•
”Me muut joudumme odottamaan sinua, etkä tiedä mitä asioita palaverin
alussa on sovittu.”
SYY – syyttävä selvitys siitä, miksi palautteen kohde toimii kuten
toimii
•
•
”Tulet myöhässä yhteisiin palavereihin. Viimekin viikolla myöhästyit tiistaina
ainakin 5 minuuttia.”
HAITTA – viittaa kyseisen toiminnan kielteisiin vaikutuksiin itselle
ja muille
•
•
”Niin kauan kuin muistan olet aina ollut myöhässä joka paikasta”
”Et ilmeisesti piittaa muiden aikatauluista tai olet vain laiska ja
välinpitämätön.”
KUURO – viittaa palautteen saajan kyvyttömyyteen ottaa palautetta
vastaan
•
”Olen sanonut tästä ainakin sata kertaa, mutta asia ei vain muutu.”
Toivekäsi
Kontaktisormi
Toivesormi
Hyötysormi
Uskosormi
Sopimussormi
Toivekäden mukainen palaute
•
•
•
•
•
•
KONTAKTI – viittaa luvan pyytämiseen palautteen antoon
• ”Olisiko sinulla hetki aikaa, haluaisin keskustella eräästä asiasta.”
TOIVE – palaute annetaan toiveen, ehdotuksen, neuvon tai pyynnön muodossa
• ”Olisi toivottavaa, että yhteisiin palavereihin kaikki saapuisivat ajoissa”
HYÖTY – viittaa tavoitteen myönteisiin vaikutuksiin itselle ja muille
• ”Kun kaikki saapuvat paikalle samaan aikaan, on ajankäyttö tehokkaampaa ja kaikki
tietävät, mitä asioita on sovittu.”
USKO – viittaa toiveikkuuteen ja uskoon, että palautteen kohde pystyy toimimaan toivotulla
tavalla
• ”Yhteistyösi tiimiläisten kanssa toimii muuten niin hyvin, että pystyt varmasti
tsemppaamaan tässäkin asiassa.”
SOPIMUS – viittaa molemminpuoliseen sopimukseen siitä, miten jatkossa menetellään
• ”Mitä ehdottaisit asian parantamiseksi? Sovitaanko, että laitetaan kaikille tiimiläisille
palaverimuistutus kalenteriin?”
Muista kiittää!
• ”Arvostan sitä, että kuuntelit ja että voin puhua sinulle suoraan.”
Matala
Itseluottamus
Korkea
Palautteen vastaanottaja
Taistelija
•Reagoi voimakkaasti
•Kieltää
•Kapinoi
•Ei ota helposti opikseen
•Tarvitsee henkistä tukea
Vastuunottaja
•Säilyttää mielenrauhan
•Luottaa, muttei usko sokeasti
•Ottaa opikseen
•Uskoo itseensä
Luovuttaja
•Masentuu
•Ei ota opikseen
•Pessimisti
•Tarvitsee sekä henkistä
tukea että ohjausta
Tuen pyytäjä
•Reagoi avuttomuuden tuntein
•Hyväksyy
•On epävarma
•Kaipaa tukea
•Tarvitsee käytännön ohjausta
Kielteinen
Myönteinen
Palautteeseen suhtautuminen
Taistelija
•Reagoi voimakkaasti
•Räyhää ja jyrää
•Oma näkökulma aina
oikea
Vastuunottaja
•Antaa rakentavaa palautetta
•Näkee asiat objektiivisesti
•Tarjoaa korjaavia malleja
•Hyväksyy virheet
oppimismahdollisuuksina
Luovuttaja
•Ei anna palautetta
•Välttelee arviointeja
Tuen pyytäjä
•Puhuu asioita muille
•Pitkittää palautteen antamista
•Pyrkii delegoimaan palautteen
antamisen toisille
Matala
Itseluottamus
Korkea
Palautteen antaja
Kielteinen
Myönteinen
Palautteeseen suhtautuminen
Opiskelijoiden ajatuksia…
• Uskalletaanko vaikeat asiat ottaa käsittelyyn ennen
arviointikeskustelua?
•
•
•
•
•
•
”Monet ohjaajat ovat antaneet palautetta hyvin. Muutamat ovat kertoneet
vasta arvioinnissa ja sitä ennen antaneet vain positiivista palautetta.”
”Kyllä on.”
”Ei. Arviointikeskustelussa on pompsahtanut ikäviä asioita esiin, joista olisi
ollut kiva saada palautetta ennen arviointikeskustelua.”
”Välillä, joskus ei saa palautetta kysymälläkään.”
”Eheei! Arviointikeskustelussa vasta huomautettu asiasta ja ”tämän takia
tämä on T1 ”
”Enimmäkseen kyllä, joskus ei.”
Ohjaajien ajatuksia palautteesta
• ”Saatavilla oleminen on tärkeätä. Haluan olla helposti
lähestyttävä. Kun suhde ohjattavaan on hyvä, voi hänelle myös
itse antaa rohkeammin palautetta.”
• ”Palautteen antaminen on haasteellista – varsinkin rakentavan.
Sen täytyy olla asiallista ja koskea vain opiskelua ja sen
etenemistä.”
• ”Opiskelijan täytyy uskaltaa myös kysyä ohjaajalta kaikesta
opiskeluun tai työhön liittyvästä. Säännölliset ja ennalta sovitut
palaverit mahdollistavat tämän toteutumisen.”
• ”Ohjaajan rooliin mahtuu kaikenlaista: rinnalla kulkemista,
konkretisointia, kannustamista, kuuntelua, kohtaamista,
jakamista, selittämistä, palautteen antamista, joskus myös
patistamista.”
Kiitos mielenkiinnosta!
www.hyria.fi
ENEMMÄN OSAAMISTA