TYÖTURVALLISUUDEN PERUSTEET

Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 1

TYÖTURVALLISUUDEN PERUSTEET

• Materiaali -teksti ja opetus luokkahuoneessa -diaesitys -opettajan havainnollinen opastus työsalissa • Työturvallisuustesti -testiin kuuluu 15 kysymystä ja jokaiseen kysymykseen 3 väittämää -testi on hyväksytty, kun 80% on oikein Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 2

TYÖTURVALLISUUDEN PERUSTEET

• Tavoitteet: – turvallinen asenne ja vastuu » työsuorituksesta » työkaverista ja hänen toiminnasta » työyhteisön omaisuudesta – saada aikaan halu toimia oikein » halu toimia turvallisesti • Turvallinen toiminta on kilpailuetu työmarkkinoilla!

Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 3

TYÖTURVALLISUUSKORTTI

• teollisuuden yhteisillä työpaikoilla • voimassa 5 vuotta Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 4

Esimerkki työturvallisuus onnettomuudesta

Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 5

TYÖTURVALLISUUDEN PERUSTEET

Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 6

1 TYÖSUOJELU

Tavoite: • edistää työnteon ja työyhteisön terveellisyyttä, turvallisuutta, viihtyisyyttä ja työntekijän hyvinvointia • ehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja • luoda nuorille ammattiin opiskelun myötä myönteinen ja aktiivinen työsuojeluasenne Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 7

1 TYÖTURVALLISUUS-TOIMINTA

• parantaa työskentelyolosuhteita • ennaltaehkäisee tapaturmia -> riskikartoitus • takaa työssäoppimispaikan turvallisuuden Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 8

1 T

YÖTURVALLISUUS-TOIMINTA

Tehtäväalueet • työturvallisuustoiminta • työpaikkasuojelu • työsuhdesuojelu • työterveyshuolto Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 9

1 TYÖPAIKKASUOJELU

• varautuu onnettomuus- ja katastrofitilanteiden torjuntaan • ylläpitää työsuojelu-organisaatiota Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 10

1 TYÖSUHDESUOJELU

• työehtosopimuksien ja työlain säädännön noudattaminen • työelämätietouden lisääminen Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 11

1 TYÖTERVEYSHUOLTO

• terveystarkastukset • kouluun- ja työhöntulotarkastukset • terveysneuvonta • tyky-toiminta Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 12

2 TERVEYS JA TYÖKYKY

• ominaisuus • ihannetila • kyky toimia • työkyky • voimavara • hyvinvointi muodostuu työn ja vapaa-ajan tasapainosta Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 13

2.1 MITÄ TERVEYS ON?

• fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys perustuu työn ja vapaa-ajan tasapainoiselle jakautumiselle • terveelliset elintavat, mielekkäät harrastukset ja läheiset ihmis-suhteet ovat vastapaino työn rasituksille Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 14

2.2 TYÖKYKY

• ihmisen voimavarojen ja työn yhteensopivuus ja tasapainoisuus • päävastuu yksilöllä itsellään, mutta myös työympäristön edistettävä työkyvyn ylläpitoa • osa-alueet: ihmisen terveydentila (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen), opiskelu- ja työskentely-ympäristö, ammatillinen osaaminen, arvot, asenteet, motivaatio Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 15

2.3 FYYSISET TEKIJÄT

Säännöllinen yöuni • nuoren yöunen tarve 8-10 tuntia • liian lyhyt yöuni – vaikeuttaa keskittymistä, – tekee rauhattomaksi, ärtyneeksi ja – vihamieliseksi – kaksinkertaistaa esim. diabetekseen sairastumisriskin – pitkittyessään altistaa mielenterveysongelmille Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 16

2.3.2 RUOKAILUTOTTUMUKSET

• riittävän päivittäisen ravintoaineiden saannin takaavat • aamupala ja kouluruokailu (2/3 päivän energiansaannista) • kevyt päivällinen ja pari välipalaa • monipuolinen,tukeva aamupala takaa riittävän verensokeritason, antaa voimia koulu-ja työpäivään, ehkäisee tapaturmia – ”roskaruoka” sisältää liikaa tyydyttyneitä rasvahappoja, suolaa ja sokeria ->vakava terveysuhka Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 17

2.3.3 LIIKUNTA

• tavoitteet: - fyysinen kunto - henkinen hyvinvointi - koulussa ja työssä jaksaminen • monipuolista liikuntaa, myös ns. hyöty liikuntaa muutama tunti viikossa Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 18

2.3.4 TUPAKOINTI

• välittömät haitat: – hengityselinten oireilu,flunssa-alttius • pidempiaikaiset haitat: – keuhkosyöpä- ja sydänsairausriskin moninkertaistuminen – ns. kylmäsormisuus • joskus jopa este työnsaannille työturvallisuus-riskin vuoksi Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 19

2.3.5 PÄIHTEET – kuula himmeenä

• alkoholi ja huumeet - riippuvuus, huumeidenkäytössä jo ensimmäisestä kokeilukerrasta - terveyshaitat: fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset - työkyvyn lasku ja tapaturma-alttiuden lisääntyminen Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 20

2.4 PSYYKKISET TEKIJÄT

• henkinen hyvinvointi • henkinen väkivalta – kiusaaminen • kiire saa aikaan uupumisen Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 21

2.4.1 HENKINEN HYVINVOINTI

• elämisen kokeminen myönteiseksi sekä koulussa että vapaa-aikana • tunnusmerkkejä: tyytyväisyys elämään, aktiivisuus, myönteinen perusasenne, • epävarmuuden ja vastoinkäymisten sietäminen, oman itsensä hyväksyminen Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 22

2.4.2 HENKINEN VÄKIVALTA KIUSAAMINEN

• jatkuva, systemaattisesti toistuva kiusaaminen, sortaminen tai muuta kielteinen käyttäytyminen, jonka kohteeksi joutuva ihminen kokee itsensä puolustuskyvyttömäksi • aiheuttaa kiusatulle monenlaisia ongelmia ja traumoja, pahimmillaan elämänhalun menetyksen ja itsemurhan Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 23

2.4.3 KIIRE SAA AIKAAN UUPUMUKSEN

• kiire ja henkinen paine kuluttavat työntekijän voimia • ääri-ilmiöinä loppuunpalaminen eli burn out ja masennus eli depressio • vaativat ammattiauttajan apua Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 24

2.5. SOSIAALISET TEKIJÄT

Hyvässä työyhteisössä on • toimivat ihmissuhteet • tasa-arvoinen, avoin ilmapiiri • hyvä me-henki • henkilöstöllä koulutusmahdollisuuksia • työ- ja perhe-elämä on joustavasti yhteensovitettavissa • hyvät työskentelyolosuhteet Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 25

3 TYÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVAT SEIKAT

• erilaisissa sairauksissa ja vammoissa on erityispiirteitä, jotka voivat vaikuttaa työn tekemiseen ja työturvallisuuteen koulussa ja työpaikalla • opettajan ja työpaikkaohjaajan on hyvä tietää opiskelijan sairauksista tai erityisen tuen tarpeista voidakseen varmistaa hänen turvallisen työskentelynsä Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 26

3.1 SAIRAUKSISTA ILMOITTAMINEN

Seuraavista sairauksista pitäisi ilmoittaa opettajalle ja työpaikkaohjaajalle: – allergia ja astma – diabetes – epilepsia – huonokuuloisuus – mielenterveysongelmat Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 27

3.2 TARTTUVAT TAUDIT

• pisaratartunnalla tarttuvia maksasairauksia A- ja B-hepatiitti • vakavimman tartuntavaaran muodostavat veren välityksellä leviävät C-hepatiitti ja HIV • yleisvaarallisista tartuntataudeista salmonella leviää ihmisen tai eläimen ulosteen saastuttaman elintarvikkeen tai veden välityksellä Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 28

3.3 RASKAUS

• eräät työaltisteet saattavat vaikuttaa haitallisesti sikiön kehitykseen, raskauden kulkuun ja miehen tai naisen lisääntymiskykyyn • jos työtehtävissä on vaaratekijöitä, on henkilö siirrettävä sopivampaan työtehtävään Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 29

3.4 ERILAINEN OPPIJA, ERITYISOPISKELIJA

• opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määritellään opiskelijan tarvitsema tuki ja ohjaus

3.5 PUUTTEELLINEN KIELITAITO

• opiskeluun ja työssäoppimiseen perehdyttäminen tapahtuu henkilökohtaisesti • käytetään selkeää puhekieltä ja kirjalliset ohjeet selkokielellä Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 30

4. TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TYÖYMPÄRISTÖTEKIJÄT

4.1 FYYSISET TEKIJÄT – valaistus – melu – tärinä – lämpötila, ilmastointi ja ilmankosteus 4.2 BIOLOGISET TEKIJÄT – mikro-organismit: bakteerit, virukset, sienet, loiset – altistuminen lähinnä hengitysteitse, ihon ja ruuansulatuselimistön kautta Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 31

4.1 VALAISTUS

• mitä valo on?

• valaistuksen avulla tietoa ympäristöstä • riittävä valaistus • yleisvalo / kohdevalaistus / lisävalo • valaistusvoimakkuus • hyvä valaistus – riittämätön valaistus • yleisvalo 750 luxia – esim. luonnonvalolamput • vältä heijastumat ja häikäisy verhoilla • vältä suuria kirkkauseroja Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 32

4.1 MELU

• ääni on ilmassa aaltoliikkeenä etenevää värähtelyä • melu – häiritsevää, epämiellyttävää • melun voimakkuutta mitataan äänenpainetasona dB • melunvoimakkuus - melutaso enintään 85 dB • kuulovaurio • melutasot eri toiminnoissa • melun vähentäminen Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 33

4.1 TÄRINÄ

• tärinä on kiinteissä kappaleissa etenevää värähtelyä • kohdistuu joko ihmisen koko kehoon tai pelkästään yläraajoihin • tärinätauti • tärinää voi vähentää: – poistamalla tärinän lähteet tai pienentämällä niiden voimakkuutta – välttämällä resonansseja – eristämällä tai vaimentamalla värähtelyt Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 34

4.1 LÄMPÖTILA

• lämpöviihtyvyys • lämpösuositukset: – kevyt toimistotyö 21-25 Cº – kevyt tehdastyö 18-20 Cº – tavallinen tehdastyö 17-19 Cº – raskas tehdastyö 15-17 Cº • liian korkea lämpötila aiheuttaa: – työsuoritusten huononemista – virheiden ja tapaturmien lisääntymistä – väsymystä – vapinaa, sydämen tykytystä • liian alhainen lämpötila aiheuttaa – jäsenten ja lihasten kankeutta – vedon tunnetta Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 35

4.1 ILMASTOINTI

• ilmastointi: mieluiten koneellinen, ikkunoissa tuuletusluukut • ilmastoinnin tarkoitus – poistaa ilman epäpuhtaudet – edistää lämmön johtumista – säätää sopivaksi ilman puhtaus, kosteus, lämpötila ja virtaamisnopeus – hien haihtuminen • ilmankosteus: suositus 30-70% Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 36

5. ERGONOMIA

• • • • 1. MITÄ ERGONOMIA ON?

kitkan poistamista työn ja työntekijän väliltä työvälineet ja työympäristö sovitetaan ihmisen edellytysten ja vaatimusten mukaisiksi tärkeä osa suunnitteluvaihetta ergonomia koostuu seuraavista osa-alueista: Tekniikka Psykologia ERGONOMIA Fysiologia Organisaatio psykologia Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 37

5. ERGONOMIA

2. ERGONOMIA TYÖSSÄ • työ- ja apuvälineiden käyttö • • oikeat työasennot ja työtavat hyvä peruskunto, vapaa-ajalla liikkuminen • • • • • työn oikea tauotus elpymisliikunta istumatyö seisomatyö nostotekniikat Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 38

6. JÄRJESTYS JA SIISTEYS

Työturvallisuus alkaa sinusta itsestäsi. Noudata yleistä järjestystä siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta!

• siivoa päivittäin käyttämäsi työskentelypaikka ja puhdista koneet sekä vie työvälineet niille varatuille paikoille • ilmoita työympäristön vaaratekijöistä vastuuhenkilöille Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 39

6 JÄRJESTYS JA SIISTEYS

• Mitä turvallisuusriskejä löydät kuvasta ?

_________________ _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ _________________ _ Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 40

7 PALONTORJUNTA

1. Tulipalon uhka on melkoinen vallankin työnopetustiloissa, joissa tehdään tulitöitä.

Tulipalo voi syttyä muuallakin, riittää kun on herkästi syttyvä aine ja kipinä. Esimerkiksi; puupöly ja rasvapata syttyvät herkästi. 2. Suojelusuunnitelma on toimintaohje tulipalon tai muun suuren onnettomuuden sattuessa Tupakointi ja tulenkäsittely ovat sallittuja vain niille varatuissa paikoissa Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 41

7.3 POISTUMISTIET

• tulipalon uhatessa on tärkeää poistua rakennuksesta mahdollisimman nopeasti suojelusuunnitelmassa mainittuun paikkaan. • Rakennuksen poistumistiet on merkitty vihreä-valkoisella opasteella • Poistumisteiden eteen eikä sähkötaulujen edustalle saa varastoida mitään tavaroita Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 42

7.4 ALKUSAMMUTUSKALUSTO

Jokaisella työpaikalla on oltava palotarkastuksessa määritelty alkusammutuskalusto.

• yleensä 1kpl 12 kg:n käsisammutin ja toinen välittömässä läheisyydessä • muita yleisiä alkusammuttimia ovat: pikapaloposti ja sammutuspeite • sammuttimien paikka on merkitty punakeltaisella merkillä ja niiden luokse on oltava vapaa pääsy • sammuttimen käyttö opetetaan tulityökurssilla Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 43

7.5 TULITYÖT

• tulityöt ovat töitä, joissa syntyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja jotka aiheuttavat palovaaraa. Esimerkiksi kaikenlainen hitsaus ja hiominen on tulitöitä.

• tulitöitä saa tehdä ilman erillistä lupaa vakinaisella tulityöpaikalla ottaen huomioon turvallisuusohjeet Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 44

7.5 TULITYÖT

• tulitöiden tekemiseen työpajan ulkopuolella tarvitaan tulityölupa ja tulityökortti.

• tulityökortin saat tulityökurssilla, joita järjestetään tekniikan ja liikenteen koulutusaloilla.

Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 45

7.6 TOIMENPITEET TULIPALON SATTUESSA

• pelasta ensin loukkaantuneet ja vaarassa olevat ihmiset, kehota muita poistumaan palopaikalta • ilmoita lähimmällä puhelimella palosta aluehälytyskeskukseen, numero 112 • sammuta palo alkusammuttimella, jos arvioit sen mahdolliseksi • rajoita palo, jos et saa sitä sammumaan, sulkemalla ovet ja ja ikkunat ja pysäyttämällä ilman vaihto • opasta palokunta paikalle ja varmista paloauton pääsy palopaikalle Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 46

7.6 TOIMENPITEET TULIPALON SATTUESSA

1. PELASTA 2. ILMOITA lähimmällä puhelimalla palosta hätäkeskuksen numeroon 112 3. SAMMUTA 4. RAJOITA 5. OPASTA    palokunta palopaikalle noudata tämän jälkeen palopäällikön ohjeita Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 47

7.7 HÄTÄILMOITUS

• yleinen hätänumero on • soita hätäpuhelu itse jos voit • kerro mitä on tapahtunut • kerro tarkka osoite ja kunta • vastaa kysymyksiin 112 • toimi annettujen ohjeiden mukaisesti • lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan • muista: hätäpuhelimiin voit soittaa kolikko- ja korttipuhelimista ilman puhelinkorttia ja rahaa ja matkapuhelimesta ilmaan SIM-korttia Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 48

7.8 TOIMENPITEET SAIRASKOHTAUKSISSA

• selvitä mitä on tapahtunut • tarkista potilaan tila • tee hätäilmoitus numeroon 112 • aloita elvytys, vuorotellen 2 puhallusta ja 15 painallusta • tyrehdytä verenvuoto • tarkkaile potilasta • opasta ambulanssi paikalle ja kerro pelastajille mitä on tapahtunut ja onko ensiapua annettu Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 49

8 SÄHKÖTURVALLISUUS

• sähkö on turvallista, kun siihen suhtautuu varovaisuudella • verkkovirrasta (230 V) saatu sähköisku on vaarallinen ja voi johtaa kuolemaan • mikäli sähköisku johtaa sydänkammiovärinään on annettava ensiapua ja hälytettävä ambulanssi Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 50

8 SÄHKÖTURVALLISUUS

• sähkön käytölle vaarallisia käyttöympäristöjä on esim. kostea ja hyvin sähköä johtava tila kuten: kellari, keittiö, kylpyhuone ja säiliöt • sähköiskun voi saada viallisesta sähkölaitteesta ja rikkoutuneesta sähköjohdosta Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 51

8.1 SÄHKÖÄ TURVALLISESTI

• vaaran paikkoja ovat – sähköistetyt ratapihat ja avojohtimet – ulkona olevat suurjännitejohtimet 20 000 V – suurjännitejohtojen läheisyydessä sähköiskun saattaa saada valokaaresta (huom! turvaväli) Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 52

8.2 SÄHKÖISKU

• sähköiskun voimakkuus riippuu käyttöympäristöstä • vaarallisia tiloja ovat keittiö, kosteat tilat ja ulkotilat • sähköiskun saa yleisimmin rikkoutuneesta laitteesta tai sähköjohdosta • ihmiskeho johtaa hyvin sähköä -> auttajan on katkaistava virta tai irrotettava uhri verkosta kuivan puukappaleen avulla Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 53

8.3 SÄHKÖLAITTEIDEN SUOJAUSMENETELMÄT

• suojamaadoitus; sähkökojeen sähköä johtavat metalliosat on kytketty suojajohtimen kautta rakennuksen maadoitukseen • suojaeristys; sähkölaitteen kuori on sähköä johtamatonta ainetta, esim: porakoneet pölyimurit • suojajännite; sähkölaitteen käyttöjännite on alle 25 V, esim; lelut, joulukoristeet, jne.

• vikavirtasuojakytkin; lisäsuojalaite, jota käytetään sähkön käytölle vaarallisissa tiloissa kuten keittiössä, kylpyhuoneessa ja ulkona Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 54

8.4 SULAKKEET

• sulake on virtapiirin turvalaite, joka estää sähköjohtoa kuumenemasta liikaa • sulake toimii myös oikosulun sattuessa, estäen käyttäjää saamasta sähköiskua • sähkönkäyttäjä voi vaihtaa palaneen sulakkeen uuden samankokoisen sulakkeen, jos sähkökaapin saa auki ilman avainta • sulakkeen vaihtamisen ajaksi on sähkövirta katkaistava pääkytkimestä • automaattisulakkeen toimittua, sen saa toimintakuntoon nostamalla sulakevivun ylös Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 55

8.5 SÄHKÖNKÄYTTÖ ULKONA

• ulkona on sähkönkäytölle vaaralliset olosuhteet • älä käytä ulkona kiinteitä sähkölaitteita, jollei ne ole koteloitu sateenpitäväksi • ulkona käytettävien sähkölaitteiden tulee olla, joko suojamaadoitettuja, suojaeristettyjä tai suojajännitteellä varustettuja • vikavirtasuojakytkin ulkopistorasioissa antaa lisäturvaa • autojen lämmityslaitteen pistorasiana ei saa käyttää sisätiloissa olevaa 0-luokan pistorasiaa hengenvaara Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 56

8.6 KÄYTTÄJÄLLE SALLITUT SÄHKÖTYÖT

• sähkötöitä saa tehdä vain sähköalan ammattilaiset • sähkönkäyttäjä saa tehdä pienehköjä sähkötöitä jos hän on perehtynyt ja varmasti tietää osaavansa työn • sallittuja ovat mm. seuraavat työt: • sulakkeen vaihto asunnossa • lampun ja sytyttimen vaihto • yksivaiheisen jatkojohdon korjaus ja teko • sähkölaitteen rikkoutuneen johdon uusiminen • autosähkötyöt valmistajan ohjeen mukaisesti Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 57

9 TERVEYDELLE VAARALLISET KEMIKAALIT

1 On tärkeää tuntea käyttämänsä kemikaalit, jotta osaa suojautua niiden aiheuttamilta vaaroilta ja käyttää niitä oikein.

2 Haitalliset kemikaalit kulkeutuvat pääasiassa elimistöön hengitysteitse. Myrkyt ja hapot joutuvat nieltynä ruuansulatuselimistöön ja liuttomet, hapot ja emäkset imeytyvät ihon läpi. ->Aineiden vaikutus riippuu siitä, kuinka myrkyllisiä ne ovat ja kuinka helposti ne pääsevät elimistöön.

Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 58

3 Terveydelle vaarallisten aineiden pakkauksissa on tärkeimmät tiedot varoitusmerkinnöin. – R-lausekkeet ovat vaaraa osoittavia – S-lausekkeet ovat turvallisuustoimia osoittavia 4 ASA-tiedostoon kerätään luettelo syöpävaaraa aiheuttaville aineille altistuvista työntekijöistä 5 Käyttöturvallisuustiedotteet on oltava nähtävissä kaikista terveydelle vaarallisista kemikaaleista Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 59

10 TERVEYDELLE VAARALLISTEN AINEIDEN PÄÄLLYSMERKINNÄT

Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 60

11 HENKILÖNSUOJAIMET

• Työntekijän on noudatettava työnantajan antamia toimivallan mukaisia ohjeita ja määräyksiä. • Työntekijän on ohjeiden mukaisesti käytettävä hänelle annettuja henkilösuojaimia ja varusteita Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 61

11 HENKILÖNSUOJAIMET

Työnantajan on järjestelmällisesti • arvioitava • selvitettävä ja • tunnistettava työpaikan vaaratekijät Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 62

11 HENKILÖNSUOJAIMET

Jäljellejäävien vaaratekijöiden merkitys työntekijöille • arvioidaan ja • haittatekijät minimoidaan mm. suojainten avulla • SMT-fysikaalisten vaaratekijöiden arviointilomake Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 63

11 HENKILÖNSUOJAIMET

Työntekijän on • noudatettava ohjeita ja määräyksiä • ohjeiden mukaisesti käytettävä annettuja henkilönsuojaimia ja varusteita Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 64

11 HENKILÖNSUOJAIMET

Suomessa käytettävien suojainten on täytettävä • valtioneuvoston päätöksen 1406/1993 vaatimukset ja • oltava CE-merkittyjä Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 65

11.1 SILMIEN SUOJAIMET

Silmäsuojainten käyttö on pakollista: • hiontatöissä • talttaus-, tiivistys- ja vasaroimistöissä • hitsaus- ja polttoleikkaustöissä • koneistustöissä • ruosteen harjaus- ja puhdistustöissä • puhdistettaessa paineilmalla koneita • louhinta- ja kivitöissä • rakennusten puhdistus- ja piikkaustöissä • sekä töissä, joissa silmien vahingoittumisen vaara on olemassa Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 66

11.2 HENGITYKSEN SUOJAIMET

• Pölyn suodattimet, jotka on jaettu kolmeen luokkaan suodatustehon perusteella • Kaasun suodattimet, jotka testataan standardin EN 141-mukaisesti ja merkitään:A,B,E ja K sekä teho ilmoitetaan 1,2,3 • Moottoroidut hengityksen suodattimet Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 67

11.3 KUULONSUOJAIMET

• Pitkäaikainen altistus 85 dB:n melulle saa aikaan kuulovaurion, joka on peruuttamaton • Kuulonsuojaimia on kahta tyyppiä: – korvan sisään laitettava ja – korvan ulkopuolelle tuleva kuppisuojain Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 68

11.4 SUOJAKÄSINEET

Suojakäsineitä käytetään suojaamaan käsiä • ruhjevammoilta • viilto- ja leikkuuvammoilta • kuumuudelta • kemikaalien syövyttävältä vaikutukselta • tartunnoilta • sekä infektion leviämiseltä Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 69

11.4 SUOJAKÄSINEET

Suojakäsineitä valmistetaan eri materiaaleista eri käyttötarkoituksiin • kangaskäsineet • nahkakäsineet • kumikäsineet • muovikäsineet • kertakäyttöiset suojakäsineet Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 70

11.5 SUOJAJALKINEET

Suojajalkineet valitaan tehtävän työn mukaan • keittiössä kengänpohja ei saa olla liukas • eläinten hoidossa jalkineiden on oltava pestävät • rakennustöissä on valittava turvajalkineet • hitsaustöissä jalkineen on suojattava kuumilta roiskeilta jne Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 71

11.6 SUOJAVAATETUS

Suojavaatetus valitaan tehtävän työn mukaan • sairaanhoitaja • kokki • palomies • metallimies jne Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 72

12 NUORTEN TYÖNTEKIJÄIN SUOJELU

Lainsäädäntöä Nuorityöntekijä on 15-18 vuotias • Nuorella työntekijällä ei saa teettää töitä, jotka ovat ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingollisia tai • jotka vaativat häneltä suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa katsoen on kohtuullista Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 73

12.1 KIELLETYT TYÖT

Nuorta työntekijää (alle 18-vuotiasta) ei saa käyttää töissä, jotka ovat nuoren ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi tahi, jotka vaativat häneltä suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa katsoen on kohtuullista Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 74

12.2 VAARALLISET TYÖT

• alle 16-vuotiasta työntekijää ei saa käyttää ns. vaarallisissa töissä • vaarallisista töistä luettelo • jos 16-vuotiasta nuorta käytetään vaarallisiin töihin, on tästä tehtävä ilmoitus ko. työpaikkaa valvovalle työsuojelupiirille Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 75

12.3 ESIMERKKEJÄ NUORILLE TYÖNTEKIJÖILLE VAARALLISISTA TÖISTÄ

1. Mekaaniset vaaratekijät 2. Kemialliset vaaratekijät 3. Fysikaaliset vaaratekijät 4. Sähköiset vaaratekijät 5. Ruumiillinen liikarasitus 6. Biologiset vaaratekijät 7. Eräät muut työt Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 76

13.1 NUORTEN TYÖNTEKIJÄIN TYÖAJAT

Säännöllinen työaika 13 – 15 v.

Loma-aikana: 7h/vrk 35 h/vrk 15 – 17 v.

8h/ vrk 40 h/ vko Huom!

Ylityö Työajan sijoittelu Ruokatauko Keskeytymätön vuorokausilepo Viikkolepo Kouluaikana Vapaapäivinä 7h/ vrk Kielletty Klo. 8 – 20 (kotitaloustyössä klo 23 asti).

1/2h, jos työaika yli 4 ½ h/vrk 14h/vrk 38h/vrk Enintään 80h/v (poikkeusluvalla lisäksi 40h/v) 48h/vko Klo. 6 – 22 (kotitaloustyössä klo. 23 asti) Kuten aikuisilla 12h/vrk Kuten aikuisilla 13 – 15v. Koulupäivän ja työajan pituus enintään 8h / vrk (poikkeuslupa ammatillisen kehityksen takia).

15 – 17 v.

Työaika enintään 9h/vrk 15 –v. Täyttänyt 2 – vuorotyössä ammattikoulutuksessa enint. 01 saakka Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 77

13.2 TYÖAJAN SIJOITTELU

• alle 15-vuotiaan nuoren työaika tulee sijoittaa pääsääntöisesti kello 8:n ja 20:n väliseen aikaan • 15-17 -vuotiailla työaika klo 6-22 • 15 vuotta täyttäneillä ammatillisen koulutuksen takia 2-vuorotyössä työaika enintään klo 01 asti Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 78

13.3 YLITYÖT

• Alle 15-vuotias ei saa tehdä ylitöitä • 15-18-vuotiasta saa hänen suostumuksellaan pitää ylitöissä enintään 8 ylityötuntia / vko Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 79

13.4 LEPOAJAT

• Alle 15-vuotiaan tulee saada vähintään 14 tuntia keskeytymätön lepoaika vuorokaudessa • 15-17 vuotiaille 12 tuntia / vrk Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 80

13.5 POIKKEAMAT TYÖAJOISSA

Työsuojelupiiriin erityisluvalla voidaan poiketa näistä työajoista Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 81

14 OPISKELUTAPATURMIEN KORVAAMINEN

• ammatillisissa koulutuksissa ja näyttötutkintoon osallistuvalle maksetaan korvausta tapaturmasta, joka on aiheuttanut vamman tai sairauden • korvauksen maksamisen edellytyksiä on, että opiskelija on osallistunut käytännön opetukseen Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 82

15 JÄTEHUOLTO JA KESTÄVÄKEHITYS

• jätteet lajitellaan jo työpajassa tai keittiössä niille varattuihin astioihin ja viedään ulos jäteastioihin • biojätteet kerätään erillisiin astioihin kompostoitavaksi • ongelmajätteitä, kuten paristot ja akut, ei saa heittää sekajätteisiin • jäteöljyt ja liuottimet kerätään erillisiin säiliöihin edelleen hävitettäviksi • toimintaa, jossa jätteet käytetään uudelleen raaka-aineeksi, kutsutaan kierrätykseksi Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 83

16 LIIKENNE-KÄYTTÄYTYMINEN

• liikennetapaturmat ovat yleisin vammautumisen ja kuoleman aiheuttaja nuorten keskuudessa • väärä asennoituminen liikennesääntöihin ja liikenteeseen on usein tapaturman syynä • rikkomalla yleisiä liikennesääntöjä aiheutat vahinkoja itsellesi ja toisille • liikennesäännöt koskevat kaikkia liikenteessä olevia, myös jalankulkijoita Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 84

17 TYÖPAIKKAAN PEREHDYTTÄMINEN

• Perehdyttämisellä tarkoitetaan tapahtumaa, jolloin uusi työntekijä saa mahdollisuuden oppia uuden tehtävänsä ja yrityksen toimintakulttuurin. • Koulussa oppilas perehdytetään koulun sääntöihin ja ohjeisiin luokanvalvojan johdolla ensimmäisten viikkojen aikana. • Työsalissa opiskelija perehdytetään uusien koneiden ja laitteiden turvalliseen käyttöön tapaturmien välttämiseksi.

Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 85

• Kiitos, luento on loppunut • Menestystä kokeeseen.

Työssäoppimisen työturvallisuus projekti 86