Transcript Maahanmuuttajien yrittäjyys ei ole pelkkää pizzaa ja pubeja

Maahanmuuttajien yrittäjyys ei
ole pelkkää pizzaa ja pubeja
Maahanmuuttajien yrittäjyys Suomessa on tuoreen
väitöstutkimuksen mukaan melko samanlaista kuin
kantaväestön yrittäjyys. Varsinkin Helsingin seudulla
maahanmuuttajayrittäjät toimivat paljolti samoilla toimialoilla
kuin seudun muutkin yrittäjät, ja kokonaisuudessaan
yleisimmät toimialat ovat tukkukauppa ja liike-elämän palvelut.
Maahanmuuttajien yrittäjyys on onnistunut työllistämismielessä
melko hyvin, vaikka pakkoyrittäjyys onkin maahanmuuttajien
keskuudessa koko väestöä yleisempää.
Lähde: Tuula Joronen, Maahanmuuttajien yrittäjyys Suomessa
Maahanmuuttajayrittäjistä noin 70 % on lähtöisin muista
Euroopan maista.
 Yleisimmät lähtömaat ovat Viro, Venäjä, Turkki ja Ruotsi.
 Myös maahanmuuttajaväestön enemmistö ylipäätään on lähtöisin
muista Euroopan maista.
 Pääkaupunkiseudulla Euroopan ulkopuolelta tulleiden osuus sekä
maahanmuuttajaväestöstä että maahanmuuttajayrittäjistä on
keskimääräistä suurempi.
 Maahanmuuttajayrittäjien kokonaismäärä on Suomessa lähes 20kertaistunut 1980-luvun puolivälin jälkeen. Voimakas kasvu on johtunut
osittain maahanmuuton kasvusta ja osittain maahanmuuttajien
yrittäjyysaktiivisuuden kasvusta.
20.11.2012
Helsingin kaupungin tietokeskus
2
Maahanmuuttajien yritysten toimialarakenne vaihtelee
alueittain.
 Helsingin seudulla maahanmuuttajayrittäjät toimivat paljolti samoilla
toimialoilla kuin seudun muutkin yrittäjät.
 Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi ravintola-alan yritykset ovat
vähemmän keskeinen toimiala kuin esimerkiksi Turussa tai Oulussa.
 Yleisimmät toimialat ovat edelleen tukkukauppa ja liike-elämän palvelut.
 Näin on ollut pääkaupunkiseudulla jo pitkään, vaikka julkinen kuva
maahanmuuttajien yrittäjyydestä usein rakentuu näkyvän yrittäjyyden
kuten ravintola-alan kautta.
20.11.2012
Helsingin kaupungin tietokeskus
3
Maahanmuuttajien yrittäjyysaktiivisuus vaihtelee
sukupuolen ja lähtömaan mukaan.
 Kaiken kaikkiaan maahanmuuttajien yrittäjyysaktiivisuus on ollut 1990luvun lopulta lähtien kantaväestöä korkeampi.
 Helsingin seudulla, jossa maahanmuuttajien yleinen työllisyystilanne on
ollut keskimääräistä parempi, heidän yrittäjyysaktiivisuutensa on
vähäisempää kuin maahanmuuttajilla Suomessa keskimäärin.
20.11.2012
Helsingin kaupungin tietokeskus
4
Paikallisia etnisiä markkinoita löytyy Suomessa lähinnä
pääkaupunkiseudulta.
 Suomi on harvaan asuttu maa, jossa paikalliset markkinat ovat hyvin
rajalliset ja etniset markkinat vielä rajallisemmat.
 Suurin osa maahanmuuttajayrittäjistä onkin joutunut etsimään
asiakkaita kantaväestöstä ja muista yrityksistä ja yhteisöistä.
20.11.2012
Helsingin kaupungin tietokeskus
5
Maahanmuuttajien yrittäjyys on toiminut
työllistämismielessä kohtalaisen hyvin.
 Maahanmuuttajien yritystoiminta alkoi Suomessa yleistyä 1990-luvun
lamavuosina. Se liittyi maahanmuuttajien korkeaan työttömyyteen, joka
työnsi heitä itsensä työllistäjiksi.
 Pakkoyrittäjyys on maahanmuuttajayrittäjien keskuudessa edelleen
keskimääräistä yleisempää.
20.11.2012
Helsingin kaupungin tietokeskus
6
Yritystoiminnasta luopumiseen liittyy maahanmuuttajilla
kantaväestöä suurempi työttömäksi jäämisen riski.
 Yrityksen perustamiseen liittyvän neuvonnan ohella
maahanmuuttajayrittäjät ehkä tarvitsisivatkin viranomaisten neuvoja ja
tukea nimenomaan sen hallittuun lopettamiseen.
20.11.2012
Helsingin kaupungin tietokeskus
7