Transcript Luennot 24.10.

A365A0400
Yrittäjyys
Nuorempi tutkija KTM Noora Rantanen
[email protected]
Tutkijaopettaja KTT Kaisa Henttonen
[email protected]
Tutkijatohtori KTT Terhi Tuominen
[email protected]
2
Kurssin osaamistavoitteet
ja ydinaines
”Kurssin
suoritettuasi
ymmärrät
yrittäjyyden
merkityksen
liiketoiminnan
näkökulmasta
ja
yrittäjyyden ulottuvuudet eri liiketoimintamuodoissa.
Pystyt
hahmottamaan
kuinka
yrittäjämäinen
käyttäytyminen
ilmenee
ja
osaat
keskeiset
teoreettiset näkökulmat yrittäjyyteen ja kuinka niitä
voidaan
soveltaa
yrityksissä. Lisäksi
pystyt
hahmottamaan yrittäjämäiset mahdollisuudet ja
innovaatiot osana yrittäjyyttä ja kuinka niitä voidaan
hyödyntää yrityksissä. Osaat tehdä ja arvioida
liiketoimintasuunnitelman.”
3
Kurssin suoritustavat ja arvostelu
−
−
−
−
Luentoja 24h
Ennakkotehtävä (artikkelitiivistelmä + esitys)
Innovaatiosuunnitelman tekeminen
Tentti (kuulustelujärjestyksen mukaisesti)
−
−
−
−
Arvosana 1-5
Arvostelu 0-100 pistettä
Innovaatiosuunnitelma 50%, tentti 50% kurssiarvosanasta
Ennakkotehtävä arvostellaan hyväksytty/hylätty, palautettu ja hyväksytty
ennakkotehtävä on edellytys kurssin suorittamiselle
− Läsnäolosta ja aktiivisuudesta saa lisäpisteitä tenttiin
− Kurssilla käytetään Moodlea
Footer
4
Kurssimateriaali
1) Luennot ja luennoitsijoiden luentomateriaalit,
2) vierailijaluennot ja mahdolliset vierailijoiden materiaalit, sekä
3) kirjallisuuspaketti (14 artikkelia)
Footer
5
Kirjallisuuspaketti
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
Shane & Venkataraman (2000). The promise of entrepreneurship as a field of research
Wennekers & Thurik (1999). Linking Entrepreneurship and Economic Growth.
Kuratko (2005). The Emergence of Entrepreneurship education: Development, Trends and Challenges.
Antoncic & Hisrich (2001). Intrapreneurship: Construct refinement and cross-cultural validation.
Low & MacMillan (1988). Entrepreneurship: Past research and future challenges.
Bull & Willard (1993). Towards a theory of entrepreneurship.
Hébert & Link (1989). In search of the meaning of entrepreneurship.
Dyer & Handler (1994). Entrepreneurship and family business: Exploring the connections.
Ardichvili, Cardozo & Ray (2003). A Theory of Entrepreneurial Opportunity Identification and
Development.
Alvarez & Barney (2007). Discovery and creation: alternative theories of entrepreneurial action.
Dimov (2007). Beyond the Single-Person, Single-Insight Attribution in understanding Entrepreneurial
Opportunities.
Krueger, Reilly & Carsrud (2000). Competing model of entrepreneurial intentions.
Gans, & Stern (2003). The product market and the market for "ideas": commercialization strategies for
technology entrepreneurs.
Chen, Yao,& Kotha. (2009) Entrepreneur passion and preparedness in business plan presentations: A
persuasion analysis of venture capitalists' funding decisions.
− kaikki artikkelit (14kpl) löytyvät Moodlesta TENTTI-osion alta
Footer
6
Ennakkotehtävä
− Artikkelipaketin artikkeleista 12 kpl käydään luennoilla läpi
ennakkotehtävien kautta
− Jokainen opiskelija tekee määrätystä artikkelista 1-2 sivun tiivistelmän ja
lyhyen esityksen (5-10 min), jossa käydään läpi seuraavia asioita:
•
•
•
•
•
•
•
-
Mitä on artikkelin kontribuutio
Kuinka artikkeli edistää tietämystämme yrittäjyydestä?
Mikä on artikkelin teoriatausta, kuinka aikaisempia teorioita on hyödynnetty artikkelissa?
Jos artikkeli esittelee mallin, kerro tästä ja perustelut siinä esiintyville suhteille.
Jos paperi on empiirinen, kerro aineistosta ja käytetyistä menetelmistä.
Mitkä ovat artikkelin keskeiset johtopäätökset?
Jos artikkelissa esitetään jatkotutkimusehdotuksia, kerro myös näistä
Ennakkotehtävä palautetaan Moodleen, palautuksen deadlinet:
• 24.10. päivää varten 23.10 klo 1800
• 14.11. päivää varten 13.11. klo 1800
Footer
7
Ennakkotehtäväartikkelit
1.
Shane & Venkataraman (2000). The promise of entrepreneurship as a field of research. Academy of
Management Review, 25, 1, 217-226.
2. Wennekers & Thurik (1999). Linking Entrepreneurship and Economic Growth, Small Business Economics, 13, 1,
27-56
3. Kuratko (2005). The Emergence of Entrepreneurship education: Development, Trends and Challenges.
Entrepreneurship Theory & Practice, 29, 5, 577-598.
4. Antoncic & Hisrich (2001). Intrapreneurship: Construct refinement and cross-cultural validation. Journal of
Business Venturing, 15, 495-527.
5. Low & MacMillan (1988). Entrepreneurship: Past research and future challenges. Journal of Management, 14, 2,
139 – 162.
6. Bull & Willard (1993). Towards a theory of entrepreneurship. Journal of Business Venturing, 8, 3,183–195
7. Hébert & Link (1989). In search of the meaning of entrepreneurship. Small Business Economics, 1, 1, 39-49
8. Dyer & Handler (1994). Entrepreneurship and family business: Exploring the connections. Entrepreneurship
Theory & Practice, 19, 1, 71–83.
9. Ardichvili, Cardozo & Ray (2003). A Theory of Entrepreneurial Opportunity Identification and Development.
Journal of Business Venturing, 18, 105-123.
10. Alvarez & Barney (2007). Discovery and creation: alternative theories of entrepreneurial action. Strategic
Entrepreneurship Journal, 1, 11-26.
11. Dimov (2007). Beyond the Single-Person, Single-Insight Attribution in understanding Entrepreneurial
Opportunities. Entrepreneurship Theory & Practice, 31, 5, 713-731.
12. Krueger, Reilly & Carsrud (2000). Competing model of entrepreneurial intentions. Journal of Business Venturing,
15, 411-432.
Footer
8
Kurssin aikataulu ja teemat
− Kolme lähipäivää:
• Perjantai 24.10. 2014 klo 9-17 – luokka 7339
• Perjantai 14.11. 2014 klo 9-17 – luokka 1304
• Torstai 4.12. 2014 klo 9-17 – luokka 1383
−
−
−
−
−
−
−
Yrittäjyyden eri määritelmät ja muodot
Teoreettiset näkökulmat yrittäjyyteen
Yrittäjämäinen käyttäytyminen
Yrittäjyyden merkitys ja vaikutukset kansantalouksille ja yhteiskunnille
Yrittäjämäisten mahdollisuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen
Yrittäjyyden yhteys innovaatioihin ja kansainvälistymiseen
Liiketoimintamallit, liiketoimintasuunnitelman tekeminen ja arvioiminen
Footer
9
Kurssin aikataulu ja teemat
− Perjantai 24.10.2014 klo 9-17
• Klo 9-11.30 Yrittäjyyden määritelmät ja muodot, teoreettiset näkökulmat
yrittäjyyteen + 4 kpl artikkelitiivistelmäesityksiä (Noora Rantanen)
• Klo 11.30 – 12.30 Lounas
• Klo 12.30 – 14.45 Yrittäjyyden rakentuminen, yrittäjyyden merkitys ja
vaikutukset yksilölle, kansantalouksille ja yhteiskunnille + 4 kpl
artikkelitiivistelmäesityksiä (Noora Rantanen)
• Klo 14.45 – 15 Kahvitauko
• Klo 15 – 17 Vierailijoiden yrittäjyysluennot:
o Samuli Hiltunen, Nastech Oy *
o Simo Rounela, Valtia Oy *
* Huom! Vierailijoiden luennoista tulee aina kysymys tenttiin.
Footer
10
Kurssin aikataulu ja teemat
− Perjantai 14.11. 2014 klo 9-17
• Klo 9-11.30 Yrittäjämäisten mahdollisuuksien tunnistaminen ja
hyödyntäminen + 4 kpl artikkelitiivistelmäesityksiä (Terhi Tuominen)
• Klo 11.30 – 12.15 Lounas
• Klo 12.15 – 14 Yrittäjyys, luovuus ja innovatiivisuus (Kaisa Henttonen)
• Klo 14 – 14.15 Kahvitauko
• Klo 14.15 – 17 Vierailijoiden yrittäjyysluennot:
o Entrepreneurship and internationalization - Dr. Daria Volchek, Aalto
University *
* Huom! Luennot klo 14.15.-17.00 pidetään englanniksi. Vierailijoiden luennoista tulee aina
kysymys tenttiin.
Footer
11
Kurssin aikataulu ja teemat
-
14.11.2014 iltapäivää varten ei tarvitse valmistella ennakkotehtävää
luennoilla tehdään case-tehtävä/tehtäviä
tenttiin tulee 14.11. iltapäivän ja lähipäivän 4.12 teemoihin liittyen kaksi
artikkelia (joista ei tehdä ennakkotehtäviä):
•
•
Gans, J.S. & Stern, S. (2003). The product market and the market for "ideas":
commercialization strategies for technology entrepreneurs, Research Policy, 32,
333-350.
Chen, X-P., Yao, X. & Kotha, S. (2009) Entrepreneur passion and preparedness
in business plan presentations: A persuasion analysis of venture capitalists'
funding decisions, Academy of Management Journal, 52(1), 199-214.
Innovaatiosuunnitelma
-
Kolmantena lähipäivänä torstaina 4.12.2014 klo 9-17 työstetään työpajassa
innovaatiosuunnitelmaa ja olet saanut sähköpostiisi kyselyn koskien
yritysideaasi
• vastaathan kyselyyn 24.10.2014 aikana
•
Innovaatiosuunnitelman työstäminen aloitetaan 4.12.2014 työpajassa
• Työpajapäivänä saat myös ohjeet innovaatiosuunnitelma-osuuden
suorittamisesta
• Suunnitelma suositellaan tehtäväksi 3 hengen ryhmissä
• Suunnitelman voi myös halutessaan tehdä yksin tai kaksin
• Työmäärä on kuitenkin ryhmän koosta riippumatta sama
• Suunnitelman palautuspäivä on 31.1.2015 klo 2400
• Työ palautetaan Moodleen
•
Työpajan materiaali, ohjeistus ja arviointikriteerit tulevat Moodleen
viimeistään päivää ennen työpajapäivää
Innovaatiosuunnitelma
• Jos sinulla on työpajapäivästä kysyttävää, niin olethan yhteydessä
[email protected]
•
Voit myös laittaa mahdollisia kysymyksiä Moodlen yleiseen keskusteluun
• Huom! Emme välttämättä lue palstaa kuitenkaan ihan joka päivä
Tentti
− Tentti:
• Tenttimateriaalina luentomateriaalit, vierailijaluennot sekä
kirjallisuuspaketti (14 artikkelia)
• 4 kysymystä, joista yksi tulee aina vierailijoiden osuudesta (kannattaa
olla paikalla)
• 25 pistettä per kysymys, max. 100 pistettä
• Tentin osuus arvosanasta 50%
Footer
15
Tentin arvioinnissa käytettävä matriisi
Kuvaus
Arvosana
Tenttivastaus muodostaa erittäin selkeän ja ytimekkään kokonaisuuden, jossa jäsentely heijastaa vastaajan erinomaista
ymmärrystä kysytystä asiasta ja vastaajan kiitettävää kykyä keskustella siitä kriittisesti ja argumentatiivisesti. Vastaaja
osaa täydellisesti nimetä sekä määritellä vastauksensa runkona toimivat käsitteet ja yhdistää ne toisiinsa teorian
mukaisesti. Vastaaja osoittaa erinomaista taitoa arvioida käsiteltävää asiaa itsenäisesti, kriittisesti ja esimerkkejä
käyttäen. Vastaaja osaa kiitettävästi suhteuttaa käsittelemiään asioita laajempaan teoreettiseen ja/tai
tieteenfilosofiseen keskusteluun.
5
Tenttivastaus muodostaa selkeän ja ytimekkään kokonaisuuden, jossa jäsentely heijastaa vastaajan hyvää ymmärrystä
kysytystä asiasta ja vastaajan hyvää kykyä keskustella siitä kriittisesti ja argumentatiivisesti. Vastaaja osaa hyvin nimetä
sekä määritellä vastauksensa runkona toimivat käsitteet ja yhdistää ne toisiinsa teorian mukaisesti. Vastaaja osoittaa
hyvää taitoa arvioida käsiteltävää asiaa itsenäisesti, kriittisesti ja esimerkkejä käyttäen. Vastaaja osaa hyvin suhteuttaa
käsittelemiään asioita laajempaan teoreettiseen ja/tai tieteenfilosofiseen keskusteluun.
3-4
Tenttivastaus muodostaa kohtuullisen selkeän ja tiiviin kokonaisuuden, jossa jäsentely heijastaa vastaajan kohtalaista
ymmärrystä kysytystä asiasta ja vastaajan keskinkertaista kykyä keskustella siitä kriittisesti ja argumentatiivisesti.
Vastaaja osaa kohtuullisesti nimetä sekä määritellä vastauksensa runkona toimivat käsitteet, mutta teorian
muistiinpalauttamisessa on pieniä ongelmia. Vastaaja osoittaa keskinkertaista taitoa arvioida käsiteltävää asiaa
itsenäisesti, kriittisesti ja esimerkkejä käyttäen. Vastaaja osaa joiltain osin suhteuttaa käsittelemiään asioita
laajempaan teoreettiseen ja/tai tieteenfilosofiseen keskusteluun, mutta melko rajoittuneesti.
2-3
Tenttivastaus muodostaa kokonaisuuden, jossa jäsentely ontuu, mutta osoittaa vastaajan ymmärryksen täyttävän
oppimiselle asetetut minimitavoitteet. Vastaaja osaa nimetä sekä määritellä vastauksensa runkona toimivia käsitteitä,
mutta vastaukseen mahtuu paljon virheitä. Teorian muistiinpalauttamisessa on selkeitä ongelmia. Vastaaja osoittaa
välttävää taitoa arvioida käsiteltävää asiaa itsenäisesti, kriittisesti ja esimerkkejä käyttäen. Vastaaja suhteuttaa
käsittelemiään asioita laajempaan teoreettiseen ja/tai tieteenfilosofiseen keskusteluun, mutta vain satunnaisesti ja
maininnanomaisesti.
1
Tenttivastaus on hyppelehtivä ja rönsyilevä, eikä täytä oppimiselle asetettuja minimitavoitteita. Vastaaja ei osaa
nimetä vastauksensa kannalta olennaisia käsitteitä niiden määrittelystä puhumattakaan. Vastaaja ei kykene
palauttamaan mieleensä olennaisia teorioita. Vastaaja ei osaa arvioida käsiteltävää asiaa itsenäisesti, kriittisesti ja
esimerkkejä käyttäen. Vastaaja ei osaa suhteuttaa käsittelemiään asioita laajempaan teoreettiseen ja/tai
tieteenfilosofiseen keskusteluun.
0
16
Aluksi
− Opinto- ja työtaustasi?
− Aikaisemmat tiedot yrittäjyydestä, yrittäjyyden tutkimuksesta?
− Omia tai lähipiirin yrittäjyyskokemuksia?
Footer
17
Mitä on yrittäjyys?
−
Ajatuksellisesti ja toiminnallisesti moniulotteinen ilmiö, joka voidaan määritellä
lukemattomin eri tavoin ja johon sisältyy useita eri käsitteitä (Shane & Venkataraman,
2000).
−
Yrittäjyyttä ei voida määritellä vain yhtä ulottuvuutta käyttäen (Hornaday, 1992), vaan
eri ulottuvuudet ovat toisiaan täydentäviä ja yhteen sovitettavissa (Baron, 2004).
−
Yrittäjä – ammattijohtaja – sijoittaja – ammatinharjoittaja?
−
Yrittäjyys määritellään usein uusien organisaatioiden, erityisesti liiketoiminnallisten
yritysten, luomiseksi ja johtamiseksi (ulkoinen yrittäjyys) vastauksena markkinoilla
havaittuihin liiketoimintamahdollisuuksiin (McMullen & Shepherd, 2006; Shane &
Venkataraman, 2000).
−
Käsitteellä viitataan usein ammatillisen yritystoiminnan harjoittamiseen, joka pitää
sisällään useita yrittäjyyden eri muotoja.
Footer
18
Teoreettiset näkökulmat yrittäjyyteen
− Taloustieteet
• painotetaan taloudellisen ympäristön merkitystä: markkinat säätelevät
mahdollisuuksia yrittäjyydelle
• yrittäjä passiivinen on (reagoi markkinoihin)
• kilpailu ja kysyntä määräävät mahdollisuudet voittoon
• yrittäjä tähtää pääasiassa voiton maksimointiin
• Taloustieteiden koulukuntia: 1) klassinen, 2) neo-klassinen, 3)
itävaltalainen ja 4) neo-itävaltalainen
− Sosiologia
• tarkastelee yrittäjää ja hänen toimintaansa ympäristössä
• painottaa yhteisöllisiä ja kulttuurisia tekijöitä, jotka vaikuttavat
yrittäjyyteen, esim. arvot, yhteiskuntaluokka ja –statusjärjestelmät
• yrittäjyys yhteiskunnallisena ilmiönä
Footer
19
Teoreettiset näkökulmat yrittäjyyteen
− Psykologia
• tarkastelee yrittäjää yksilönä
• keskiössä yrittäjän persoonallisuus ja motivaatiotekijät, tarpeiden ja
arvojen yhteys yrittäjyyteen
• tutkimustraditiot:
o piirreteoriat, esim. tarvehierarkia, kaksifaktoriteoria,
suoriutumistarveteoria
o psykodynaamiset mallit, esim. kontrolliodotusteoria
-
Sosiaalipsykologia
• yhdistelee sosiologiaa ja psykologiaa, tarkastelee yrittäjyyttä
vuorovaikutteisena prosessina yksilön ja ympäristön kesken
Footer
20
Teoreettiset näkökulmat yrittäjyyteen
-
Kasvatustieteet
• yrittäjyyskasvatus nouseva trendi tutkimuksessa ja koulutuksessa
• yrittäjyyskasvatus on kansalaiskasvatusta, jossa yrittäjyys käsitetään
laaja-alaisesti ja jossa pyritään vaikuttamaan henkilön yrittäjyyttä
koskeviin taitoihin, käyttäytymiseen ja uskomuksiin siten, että ne ovat
hyödyksi elämässä, työelämässä ja elinkeinotoiminnassa huolimatta
siitä työskenteleekö henkilö itsenäisenä vai toisen palveluksessa
• pyritään vaikuttamaan yrittäjyyttä koskeviin asenteisiin ja valmiuksiin
siten, että yhä useampi ryhtyisi yrittäjäksi ja toimisi yrittäjämäisesti
• yrittäjäksi voi oppia ja kasvaa!
• yrittäjyys + kasvatus + opetus
Footer
21
Yrittäjyyden määritelmät
− Taustalla ranskan termit “entreprendre” – ryhtyminen, aloittaminen, aloitteen
ottaminen, tekeminen ja eteenpäin meneminen sekä “entrepreneur” –
toimija, välikäsi, välittäjä
− Keskiaika (500-1400-luku): yrittäjä on toimija ja henkilö, joka johti suuria
tuotantoprojekteja
− Richard Cantillon (1725) – Yrittäjä on riskinottaja
− Jean-Baptiste Say (1845) – Yrittäjä muuttaa taloudellisia resursseja
matalammalta korkeamman tuottavuuden ja tuoton tasolle (ero yrittäjän ja
sijoittajan voiton välillä)
− Frank Knight (1921) – Yrittäjä sietää epävarmuutta
− Joseph Schumpeter (1934) – Yrittäjä on innovoija ja talouselämän
uudistaja, uuden teknologian kehittäjä (”luova tuho)
Footer
22
Yrittäjyyden määritelmät
− David McClelland (1961) – Yrittäjä energinen ja maltillinen riskinottaja
(motivaatioteoria)
− Peter Drucker (1964): Yrittäjä maksimoi mahdollisuuksia, yrittäjällä kyky
hallita riskejä
− Israel Kirzner (1973) – Yrittäjä löytää markkinoilta mahdollisuuksia, joita ei
ole aikaisemmin havaittu
− Albert Shapero (1975): Yrittäjä tekee aloitteen, organisoi taloudellisia ja
sosiaalisia toimintoja ja ottaa epäonnistumisen riskin
− Edward Williams (1981): Yrittäjyys on luova prosessi, ympäristöllä
keskeinen rooli innovaatioiden mahdollistamisessa, yrittäjyydelle otollisten
olosuhteiden luonnissa ja taloudellisessa kasvussa
Footer
23
Yrittäjyyden historiallinen kehitys
Footer
24
Yrittäjyyden määritelmät
− Ropert Hisrich (1985): ”Yrittäjyys on jonkin erilaisen (lisä) arvon luomisen
prosessi uhraamalla tarvittava aika ja ponnistukset; ottamalla siitä seuraava
taloudellinen, psykologinen ja sosiaalinen riski ja saamalla sekä taloudelliset
että henkilökohtaisen tyydytyksen palkinnot”
− Scott Shane (2000): “ Yrittäjyys on aktiviteetti, joka sisältää
mahdollisuuksien havaitsemisen, arvioinnin ja hyödyntämisen uusien
tuotteiden ja palvelujen esittelemiseksi. Se perustuu aikaisemmin
käyttämättömiin organisointitapoihin, markkinointikeinoihin, prosesseihin ja
raaka-aineisiin.”
− Karl Vesper (1980); William Gartner (2001): Taloustieteilijät, psykologit,
liikemiehet ja poliitikot näkevät yrittäjän eri tavalla (vrt. edellä teoreettiset
näkökulmat)
Footer
25
Yrittäjyyden määritelmät
-
Kaksi ulottuvuutta: toimija ja toiminta (toteuttaminen)
-
Yrittäjä ja yrittäjyys -> pikemminin tekijä ja tekeminen?
− Määritelmille yhteisiä elementtejä:
• Toiminta
• Koordinointi
• Erävarmuus ja riski
• Johtaminen
• Luovuus
• Innovatiivisuus
Footer
26
Yrittäjyyden tutkimus
− Tutkitaanko yrittäjää vai yrittäjyyttä?
− Yrittäjyys monikasvoisena ilmiönä, useita ulottuvuuksia (esim. yhteiskunta,
prosessi, organisaatio, yksilö, liiketoiminta… )
− Yrittäjän tutkiminen kiinnittää huomion yksilöön (esim. ominaisuudet, kyvyt,
identiteetti, toiminta, käyttäytyminen, motivaatio, asenteet, yrittäjäksi
”tuleminen”… ), yrittäjyyden laajempi tutkiminen mahdollistaa kollektiivitason
analyysin (yksi vai monta?)
−
Tutkijan valinta - mikä on tutkimuksen kohde? Määrällinen vai laadullinen
tutkimus? Mikä ajanjakso? Prosessi vai tietty piste? Ulkoa vai sisältä?
Footer
27
Keskeistä yrittäjyyden käsittelyssä
− Miksi, milloin ja miten yrittäjämäiset mahdollisuudet ovat olemassa /
syntyvät?
•
•
•
•
Mahdollisuuksien lähteet ja niiden muodot
Mahdollisuuksien havaitseminen ja arvioinnin prosessit
Resurssin hankinta näihin mahdollisuuksiin
Mahdollisuuksien hyödyntäminen
− Miksi, milloin ja miten jotkut yksilöt havaitsevat, tunnistavat ja hyödyntävät
näitä mahdollisuuksia kun taas toiset yksilöt eivät?
•
•
Käytetyt straregiat mahdollisuuksien etsimiseksi
Organisointipyrkimukset mahdollisuuksien hyödyntämiseksi
Footer
28
Yrittäjyyden muodot
− Ulkoinen yrittäjyys (entrepreneurship)
•
•
Yrityksen perustaminen yrittäjän toimesta
Yrittäjän käytännön toiminta perustetussa yrityksessä
− Sisäinen yrittäjyys (intrapreneurship, corporate entrepreneurship)
•
•
työntekijän tai esim. tiimin perinteisestä poikkeavaa yrittäjämäistä ajattelu- ja
toimintatapa olemassa olevassa organisaatiossa
vahva yhteys innovatiivisuuteen, uuden tiedon muodostamiseen, tehokkaaseen
ja kollektiiviseen tiimityöhön
− Omaehtoinen yrittäjyys (self-oriented entrepreneurship, spontaneous
entrepreneurship)
•
•
yksilön kokonaisvaltainen yrittäjämäinen asennoituminen ja toimintatapa kaikilla
elämän osa-alueilla
Korostaa näkemystä, halua ja mahdollisuutta vaikuttaa omaan tulevaisuuteen
sekä vastuun ottamista omasta elämästä ja toiminnasta, esimerkiksi oppimisesta
tai toimeentulosta
Footer
29
Yrittäjyyden muodot
− Yksinyrittäjyys (individual entrepreneurship, solo entrepreneurship, single,
entrepreneurship)
•
Itsenäinen liiketoiminnan harjoittaminen, jossa yrittäjä toimii yksin
(ammatinharjoittaja, yksityinen elinkeinon harjoittaja, freelancer)
− Yhteis/kollektiivinen yrittäjyys (collective entrepreneurship)
•
Kahden tai useamman henkilön yrittäjyys tai yrittäjämäinen toiminta, jossa yrittäjyys
on omaehtoisesti jaettua yhdessä yrittävien henkilöiden kesken (Forsström et al.,
2011) ja joka syntyy yrittäjyyttä vahvasti määrittävässä sosiaalis-psykologisessa
prosessissa (vrt. Drnovsek et al., 2009)
− Tiimiyrittäjyys (team entrepreneurship)
•
•
kollektiivisen yrittäjyyden muoto, jossa yrittäjyys ilmenee kahden tai useamman
henkilön muodostamassa tiimissä (Kamm et al., 1990)
tiimi on pieni ryhmä ihmisiä (2-10 hlö), joilla on toisiaan täydentäviä tietoja ja taitoja
sekä jotka ovat sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin ja yhteiseen toimintamalliin ja ovat
yhteisvastuussa suorituksistaan (De Carolis et al., 2009; Harper, 2008)
Footer
30
Yrittäjyyden muodot
− Elämäntapayrittäjyys (entrepreneurship as a lifestyle)
− Pakkoyrittäjyys (necessity entrepreneurship)
− Tapayrittäjyys (habitual entrepreneurship)
− Kasvuyrittäjyys (high-growth entrepreneurship)
− Strateginen yrittäjyys (strategic entrepreneurship
− Sarjayrittäjyys (serial entrepreneurship)
− Portfolioyrittäjyys (portfolio entrepreneurship)
Footer
31
Yrittäjyyden muodot
− Perheyrittäjyys (family entrepreneurship)
− Sosiaalinen yrittäjyys (social entrepreneurship)
− Innovatiivinen yrittäjyys (innovative entrepreneurship)
− Eettinen yrittäjyys (ethical entrepreneurship)
−
E-yrittäjyys (e-entrepreneurship)
− Akateeminen yrittäjyys (academic entrepreneurship)
Footer
32
Yrittäjyyden ulottuvuuksia
Venture
Financing
Corporate
Entrepreneurship
Entrepreneurial
Cognition
Social
Entrepreneurship
Trends in
Entrepreneurship
Research
Global Entrepreneurial
Movement
Women
and Minority
Entrepreneurs
Entrepreneurial
Education
Family
Businesses
Footer
33
Yrittäjyys eri liiketoimintamuodoissa
−
−
−
−
−
−
Yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimi)
Avoin yhtiö
Kommandiittiyhtiö
Osakeyhtiö
Osuuskunta
Franchising
−
−
−
−
−
Toiminnan luonne?
Pääoman tarve?
Osallistuvien määrä?
Verotus?
Vastuukysymykset?
Footer
34
Yrittäjä - luonnehdintaa
− Määritelmä: ”Yrittäjä on henkilö, joka yksin tai yhdessä muiden henkilöiden
kanssa (aktiivisesti) harjoittaa ja organisoi jotakin yrittäjämäistä toimintaa”
− Yrittäjillä ja johtajilla sanotaan olevan samoja piirteitä; yrittäjien piirteiden ja
persoonallisuuden tutkimus suosittua
− McClelland (1961): yrittäjän motivaatiota määrittävät suoritustarve sekä
tarve luoda jotain
− Collins & Moore (1970): yrittäjä on käytännöllinen muutosagentti, joka
rakentaa uusia organisaatioita ja toimintapoja
− Bird (1992): yrittäjä on altis oivalluksille, kekseliäisyydelle, luovuudelle mutta
on myös opportunistinen, ovela ja mahdollisesti petollinen
− Cooper, Woo, & Dunkelberg (1988): yrittäjät ovat muita optimistisempia
− Busenitz & Barney (1997): yrittäjillä on herkkyttää havaita vaihtoehtoja ja
tehdä selkeitä päätöksiä, mutta he ovat myös alttiita yli-itsevarmuuteen
Footer
35
Yrittäjä – luonnehdintaa
-
Sitoutunut, päättäväinen, sinnikäs
− Pyrkii saavuttamaan tavoitteita
− Aloitteellinen, vastuullinen
− Haluaa palautetta
− Omaa visioita
− Sietää epävarmuutta/epäonnistumista
− Luottaa itseensä ja on optimistinen
− Korkea kontrollikäsitys
− On innovatiivinen ja luova
− On itsenäinen, energinen ja motivoitunut
Footer
36
Yrittäjämäinen käyttäytyminen
−
−
−
−
−
−
−
−
Oma-aloitteisuus
Uusien mahdollisuuksien aktiivinen etsiminen
Epävarmuuden sieto ja hallinta
Riskien ottaminen ja hallinta
Ongelmien / konfliktien luova ratkaiseminen
Tavoitteellisuus
Kyky saada asiat tapahtumaan
Toisten suostuttelu
Footer
37
Yrittäjyyteen vaikuttavia tekijöitä
− Taloudellinen ympäristö
•
•
markkinatilanne ja mahdollisuus
pääomien hankkiminen ym.
− Sosiaalinen ympäristö
•
•
kulttuuriset tekijät, ympäröivä yhteiskunta, yksilön sosiaalinen lähiympäristö
arvot, suhtautuminen yrittäjyyteen, tuki
− Psykologinen ympäristö
•
•
taustatekijät
sisäiset tekijät (motivaatiotekijät)
• Suoriutumistarve (need for achievement, matala vs. korkea)
• Kontrolliodotus (locus of control, sisäinen vs. ulkoinen)
• Arvot ja asenteet
Footer
38
Yrittäjyyteen vaikuttavia tekijöitä
Footer
39
Yrittäjyyden rakentuminen
Footer
40
Yrittäjyyden ilmeneminen
Footer
41
Yrittäjyyden merkitys
yksilön kannalta
− Hyötyjä
• Työpaikka ja toimeentulo
• Tarpeisiin vastaaminen (itsensä toteuttaminen, arvostus)
• Vapaus ja itsenäisyys
− Riskejä:
• Taloudellinen riski (tuloriski ja omaisuusriski)
• Urariski
• Perhe ja sosiaaliset riskit
• Fyysiset riskit
Footer
42
Yrittäjyyden merkitys ja vaikutukset
kansantalouksille ja yhteiskunnalle
− Määrä, esim. Suomessa 99% pk-yrityksiä
− Uusien työpaikkojen luonti, työllisyys (myös naisia, vähemmistöä,
maahanmuuttajia)
− Tuottavat palveluita ja hyödykkeitä markkinoille, tarjonnan
monipuolistaminen
− Uusien palveluiden ja tuotteiden tarjoaminen, vastaavat kuluttajien
kasvavien tarpeiden tyydyttämiseen
− Kilpailun ylläpitäminen ja lisääntyminen -> laadun paraneminen ja hintojen
aleneminen
− Innovatiivisuuden lähde, uusia teknologioita, uusia markkinoita
− Talouden ja tuotannon joustavuuden lisääntyminen
− Verotulojen lähde valtiolle ja kunnille -> talouden syklien tasoittaminen
− Tulevaisuuden isoja yrityksiä
Footer
43
Yrittäjyyden kehitysvaiheita Suomessa
− Ensimmäinen aalto 1990 –luku ->
•
•
Hyvien käytänteiden luominen yrittäjyyskasvatukseen ja alkavaan
yritystoimintaan
Koulutuksen päätyttyä korkeakoulujen mahdollisuudet edistää yrityksen
kehittymistä ja kasvua vähäisiä
− Toinen aalto (2000-luvun lopulla)
•
•
•
Hyville käytännöille rakentuva yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistämisen
systematisointi
Kasvuyrittäjyyden edistäminen
Lähtökohtana yritystoiminnan kansainvälistyminen ja korkeakouluosaamisen
kaupallistaminen
− Korkeakoulupoliittiset tavoitteet ottaneet huomioon mm. yrittäjäedellytysten
luomisen, yritystoiminnan edistämisen, olemassa olevien yritysten kasvun ja
kansainvälistymisen tukemisen
Footer
44
Yrittäjyys – kansalliset erot
− Yrittäjyydessä paljon eroja kulttuurien ja maantieteellisen sijainnin välillä
− Esim. 1. USA - erittäin paljon yrittäjyyttä, kansallinen kulttuuri tukee
riskinottoa ja mahdollisuuksien kokeilua, valppaus hyödyntää taloudellisia
mahdollisuuksia, pieni epäonnistumisen pelko, kasvuhakuisuus,
yrittäjyyskasvatuksen ja –koulutuksen johtomaa (sekä perus- että jatkoopinnoissa)
− Esim. 2. Suomi – kohtalaisesti yrittäjyyttä, positiivinen asenne yrittäjyyttä
kohtaan mutta ihmiset eivät ole kiinnostuneita toteuttamaan suunnitelmiaan,
suuri epävarmuus ja epäonnistumisen pelko, ei haeta kasvua ja
kansainvälistymistä, yrittäjyyskasvatuksen ja –koulutuksen trendit
vaikuttaneet asennemuutokseen mutta eivät toimintaan
− Yhteistä: korkea koulutuksen taso, paljon yksilöitä, joilla on teknologisen ja
kaupallisen alan tutkintoja, jotka mahdollistavat yrittäjyyden
Footer
45
Korkeasti koulutettujen
yrittäjyys Suomessa
-
Marginaalinen ilmiö kun puhutaan ulkoisesta yrittäjyydestä (vain pari
prosenttia korkeakoulutetuista toimii yrittäjinä)
− Aktiiviset alat: hammaslääketiede, lääketiede (onko ”oikeaa” yrittäjyyttä vai
ammatinharjoittamista?)
− Hiljaiset alat: kauppatiede, tekniikka
− Kaupallistaminen tulkitaan ongelmaksi
− Teknologinen osaaminen ja kilpailukyky huipussaan, miksi ei enempää
yrittäjyyttä?
Footer
46
Korkeasti koulutettujen
yrittäjyys Suomessa
12
AMK-tutkinnoista Yliop.tutkinnoista
10
8
%
6
4
2
0
Luonnonvaraja ympäristö
Sosiaali- ja
terveys- ja
liikunta
Matkailu-,
ravitsemis- ja
talous
1,3
10,8
1,4
1,2
1,2
4,7
3
2,6
Yht.kuntatiet. ja
Tekniikka ja
Luonnontieteet
liiketalous
liikenne
Humanistinen
ja kasvatusala
Kulttuuriala
AMK-tutkinnoista
0,4
3,9
1,7
1,1
Yliop.tutkinnoista
1,4
3
1,2
0,5
Footer
47
Yrittäjyyden kipupisteitä
−
−
−
−
−
−
−
−
Perustaminen
Selviytyminen
Kasvu, kasvun hallinta
Kansainvälistyminen
Johtaminen
Sopeuttaminen
Suhteet muihin, yhteistyö
Talous
Sukupolvenvaihdos
Footer
48
Yrittäjyys – mahdollisuuksien prosessi?
Footer
49
Miksi ei enempää yrittäjyyttä?
− Substanssiosaamisen puute?
− Taitojen puute?
− Uskon puute?
− Rakenteissa (koulutuksessa) vikaa?
− Ilmapiirissä vikaa?
Footer
50
Yrittäjyyden esteet ikäluokittain
Footer
51
Yrittäjyyden integraatiomalli
Lähde: Michael H. Morris, P. Lewis, and Donald L. Sexton, (1994) “Reconceptualizing
Entrepreneurship: An Input-Output Perspective,” SAM Advanced Management Journal 59, 1, 21–
31.
Footer
52
KIITOS
53