Transcript Yrittäjyyttä oppilaitoksiin ja innovaatioita työelämään

12.3.2013 Teemaseminaari:
Tulevaisuuden ammattiopisto ja ECVET
Yrittäjyyttä oppilaitoksiin ja
innovaatioita työelämään
Meri Merkkiniemi
KTM, NTM Projektikoordinaattori
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Opetusalan henkilöstö- ja täydennyskoulutus
[email protected]
040 1415278
Opetushallitus käynnisti syksyllä 2012 viisi eri työryhmää, joiden tavoitteena on koota
yhteen parhaita käytänteitä ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeiden helmistä.
Pohjois-Suomen hanketoimijoiden muodostaman ryhmän teema on Yrittäjyyttä
oppilaitoksiin ja innovaatioita työelämään. Kaikkien työryhmien työskentelyn tuloksena
syntyy Opetushallituksen Edu.fi-sivustolle uusia sisältöjä sekä artikkelijulkaisu
RIKASTETTU & RAKASTETTU OPPIMINEN - Oivalluksia ja malleja osaamisperusteisen
ammatillisen koulutuksen opetusjärjestelyiksi ja -menetelmiksi.
Pohjois-Suomen työryhmän jäsenet:
Sanna Brauer, OAMK
Meri Merkkiniemi, OAMK
Sirpa Karjalainen, OSAO
Jari Viitasalo, OSAO
Mika Kananen, OSAO
Juha Saarikoski, OSAO
Petri Saikkonen, PSK-Aikuisopisto
Ari Manninen, Lapin Matkailuopisto
Minna Taivassalo-Salkosuo, OPH
TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ
TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ
Työelämä- ja yrittäjyyskasvatusta tulee vahvistaa
kaikilla koulutusasteilla
•
Laadukkaan ammatillisen koulutuksen toteuttamisessa tarvitaan koulutuksen järjestäjien
yhteistyötä elinkeinoelämän eri toimijoiden kanssa. Tuloksellinen työelämäyhteistyö
edellyttää systemaattisuutta ja pyrkimystä pysyviin kumppanuuksiin.
•
Yhteistyö rakentuu win-win periaatteen mukaisesti, kun kaikki osapuolet ovat valmiita
resursoimaan yhteistyöhön  Yhteistyö toimii parhaimmillaan, kun työ- ja elinkeinoelämän
edustajat kytkevät oman yrityksensä todellista tai virtuaalista toimintaa ammattikoulutuksen
yhteyteen.
•
Ammatillisen koulutuksen tulee vastata alakohtaisia ja alueellisia koulutustarpeita.
Oppilaitosten on aktiivisesti kytkettävä elinkeinoelämän asiantuntijoita mukaan
tukemaan oppimista ja opettamista ammatillisessa koulutuksessa.
Laadukkaalle keskinäiselle
yhteistyölle ominaisia
piirteitä ovat:
•
•
•
•
•
•
•
jatkuvuus ja systemaattisuus
kumppanuus
erilaiset verkostot
vastavuoroisuus
räätälöinti ja yksilöllisyys Tulevaisuuden työelämäyhteistyön tunnussanoja,
Opetusneuvos Seija Rasku OKM
rajojen madaltuminen
innovointi ja yhdessä kehittäminen
YHTEISTYÖN HYÖDYT
OPISKELIJA:
•Työelämävalmiudet paranevat
•Ammattitaito kehittyy
•Työelämäyhteydet
•Työkokemusta
•Opiskelumotivaation paraneminen
•Verkosto-osaaminen
TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄ
•Osaavan työvoiman saatavuus
•Koulutuksen sisältöön vaikuttaminen
•Rekrytointi mahdollisuudet
•Työelämässä toimivien
ohjausvalmiudet kehittyvät ja
valmiudet kehittää omaa työtä
paranevat
OPETTAJA/OHJAAJA
•Elinkeinoelämän asiantuntijoiden
hyödyntäminen opetuksessa
•Ammattitaidon ylläpitäminen
•Oman osaamisen arviointi suhteessa
työelämän osaamisvaatimuksiin
•Omien ammatillisten
asiantuntijaverkostojen ylläpito
OPPILAITOS
•Koulutuksen työelämävastaavuuden
lisääminen
•Koulutuksen laadun ja
vaikuttavuuden parantaminen
•Työssäoppimispaikkojen
järjestäminen helpottuu
•Opetussuunnitelmien ja opetuksen
kehittäminen työelämälähtöiseksi
INNOVAATIOPEDAGOGIIKKA
Innovaatiopedagogiikka on osaamisen jatkuvaa parantamista, joka tuo
työelämään uusia ideoita ja käytäntöjä. Innovaatiopedagogiikka yhdistää
oppimisen, uuden tiedon tuottamisen ja soveltamisen.
•
•
•
Käytännön tasolla innovaatiopedagogiikalla tarkoitetaan lähestymistapaa oppimiseen ja
opetukseen työelämälähtöisestä ja tutkimus- ja kehittämisosaamista painottavasta
näkökulmasta. Innovaatiopedagogiikan avulla kehittyvät metataidot ovat avainasemassa
puhuttaessa uudesta osaamisen ulottuvuudesta. Monialaisessa ympäristössä tapahtuvan
tutkimus- ja kehitystoiminnan avulla voidaan saada aikaan alueellisia innovaatioita ja lisätä
yrittäjyyttä.
Innovaatiopedagogiikkaa sovellettaessa keskiössä on oppijan aktiivisuus ja vastuullisuus
oman oppimisensa ja osaamisensa kehittäjänä.
Parhaimmillaan innovaatiopedagogiikka mahdollistaa uusien innovaatioiden syntymisen
yhteistyössä koulutussektorin ja työ- ja elinkeinoelämän välillä. Uudet toimintamallit
kehittävät niin työelämää kuin koulutustakin.
YRITTÄJYYSKASVATUS
Yrittäjyyskasvatus ei ole ulkoista yrittäjyyttä
liiketoiminnan näkökulmasta, eikä se aina
merkitse sisäistä yrittäjyyttä. Tärkeintä on
mahdollisuuksiin kasvaminen, yrittävyyteen
oppiminen.
YRITTÄJYYSKASVATUS
Toisen asteen koulutuksen yrittäjyyskasvatuksessa tulee
korostaa seuraavia teemoja:
Sisäisen yrittäjyyden vahvistaminen, ammatillisuuden mukaan
ottaminen, ulkoisen yrittäjyyden tuominen konkreettiseksi ja
ammattikasvu yrittäjyyskasvatuksen teemaan.
•
•
•
•
Ammatillisen koulutuksen yrittäjyyskasvatus on opetuksen perusteiden tasolla jakaantunut
omaehtoiseen, sisäiseen ja ulkoiseen yrittäjyyteen. Omaehtoisessa yrittäjyydessä yrittäjyyden ydin
on muualla kuin liiketoiminnassa, omaehtoisen yrittäjyyden näkökulman mukaisesti opiskelija pohtii
omaa yrittäjämäistä asennettaan ja käyttäytymistä myös sosiaalisissa ryhmissä.
Sisäisessä yrittäjyydessä opiskelija kerryttää itselleen yrittäjämäisiä taitoja, joita nykyajan
työelämässä tarvitaan jokaisessa asemassa. Kaikki työelämän perustaidot ovat tärkeitä yrittäjyyttä
opittaessa: luovuus, riskinottokyky, tiimitaidot ja vuorovaikutustaidot.
Opiskelijoita tulee kannustaa myös ulkoiseen yrittäjyyteen, joka on konkreettista yrittäjyyttä niillä
riskeillä, mitä yrittäjyyteen kuuluu.
Yrittäjyyskasvatus omana oppiaineenaan ei lisää yrittäjyyttä, vaan sen tulee olla
integroituna muuhun oppimiseen liittyvään toimintaan
Liiketoimintaosaaminen sopii itsenäiseksi
opintokokonaisuudeksi
YRITTÄJYYTTÄ
KÄYTÄNNÖSSÄ
Yrittäjyyskasvatusta tukevat parhaiten oppimisympäristöt, joissa nuoret joko pääsevät
itse kokeilemaan tai kokemaan yrittämisen arkea.
Olennaista yrittäjyyden käytännön harjoittelussa on oikea toiminta, jossa omilla
ratkaisuilla ja toiminnalla on konkreettista vaikutusta lopputulokseen. Opiskelija saa
yritystoimintaa harjoitellessa kokemusta myös oman alan työstä.
NY – Nuori Yrittäjyys (NY Vuosi yrittäjänä, NY 24h -leiri)
www.nuoriyrittajyys.fi www.ny-yritys.fi
TOY – Työssä oppiminen yrittäjänä (Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos)
InnoOmnia – Luoviva - yritysviritin https://www.omnia.fi/web/innoomnia
FINPEC - harjoitusyrityskeskus http://www.finpec.fi/
OPETTAJAN OSAAMINEN
Asenne:
Innostunut ja rohkea tekeminen ratkaisee
•
Opetusmenetelmien osaamisen puute on opetushenkilöstön haaste; yrittäjyyspedagogiikka pitäisi
tuoda iloiseksi osaksi oppimisen polkua antamalla opiskelijoille vastuuta, mutta myös malli ja
mahdollisuus toiminnalliseen oppimiseen.
•
YES- ja Y-koontihankkeiden haastatellut asiantuntijat korostavat ulkoisen yrittäjyyskokemuksen
sijaan opettajalta löytyviä yrittäjäominaisuuksia. Oma yrityskään ei välttämättä tuo opettajuuteen
lisäarvoa, vaan voi pahimmillaan tarjota suppean näkökulman yrittäjyyteen.
•
Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet tulee sitoa uudistuvaan opettajuuteen, yrittäjyyskasvatus ei ole
vain yhteiskuntaopin ja opon asia
Ei tarvitse olla yrittäjyysaineiden opettaja/asiantuntija,
voi ja kannattaa hyödyntää työelämän asiantuntijoita
TEKNOLOGIAN
HYÖDYNTÄMINEN
MOBIILITEKNOLOGIA
Oleellista ei ole käytettävä teknologia, vaan
se mitä sen käytöllä saavutetaan
•
Mobiiliteknologiat yleistyvät oppilaitoksissa sekä työelämässä. Mobiililaitteiden viihdekäyttö on jo
useille arkipäivää, ja teknologian hyödyntäminen koulutuksessa ja työelämässä on luontainen
jatkumo tälle.
•
Tieto- ja viestintätekniikan välineet eivät itsessään tuo mitään lisäarvoa, jollei oppimisympäristö ja
oppimistehtävät tue sopivasti haastaen opiskelua. Työvaltaisessa koulutuksessa teknologia on
oppimista tukevaa. Niin opettajan kuin opiskelijan tulee muistaa, että käden taidot opitaan
tekemällä. Teknologian avulla voidaan jakaa ajatuksia opitusta ja reflektoida omia työtapoja.
•
Uudet teknologiat ja menetelmät pyrkivät palvelemaan aktiivista oppijaa, oppimista ja
oppimisprosessia yhä tehokkaammalla ja myös yksilöllisellä tavalla. Tärkeää on
aktivoida oppijat toimimaan aktiivisesti niin oman oppimisprosessinsa
kuin ympäröivän yhteisönsä hyväksi.
SOSIAALINEN MEDIA
Sosiaalisen median palveluiden, kuten wikien ja blogien
avulla voidaan saavuttaa merkittävää lisäarvoa
oppimisen tueksi
•
•
•
Sosiaalisen median käyttöönotossa on hyvä edetä pienin askelin. Opettaja voi aloittaa
esimerkiksi ennestään tutuilla ohjelmilla, ja kehittää pedagogista näkemystä ja kokemusta
vähitellen.
Opiskelijat tarvitsevat paljon ohjausta ja teknistä tukea uudenlaisten opetusmenetelmien ja
sovellusten kanssa. Myös opiskelijoilla voi olla muutosvastarintaa uusia välineitä ja
toimintatapoja kohtaan
Opettajien esimerkki ja oppilaitosjohdon tuki auttaa saamaan muutosta pysyväksi
toimintatavaksi.
OPISKELIJOIDEN
OSAAMISTA
YRITYKSIIN
OPISKELIJOIDEN
OSAAMISTA YRITYKSIIN
Opiskelija voi tuo yrityksen arkeen uusia näkemyksiä sekä uusia
ideoita yrityksen päivittäiseen toimintaan ja parhaimmillaan
kehittää yrityksen työprosesseja ja työyhteisön toimintaa.
•
Työelämä muuttuu nopeasti ja koulutusalan kehityksen seuraaminen voi olla haastavaa.
Yritysten johdon ja yrittäjien voi olla vaikea irrottautua täydennyskoulutukseen. Opiskelija voi
valmistuttuaan tai jo työssäoppimisjaksollaan toimia uuden airuena, yrityksiin ajantasaista,
uutta osaamista tuoden. Osaaminen voi olla esimerkiksi asiakaspalveluun tai markkinointiin
liittyvää erikoisosaamista, joka on yrittäjälle arvokasta ydinosaamista täydentävää
asiantuntemusta tai liittyä suoraan toimialan työtehtäviin.
INNOVATIIVISET
OPPIMISYMPÄRISTÖT
Oppimisympäristöissä korostuu
innovatiivisuus ja pedagogisuus
•
Perusopetuksen tulevaisuuden kouluja on kehitetty paljon viime
vuosina:
nyt on aika satsata tulevaisuuden ammattiopistoihin!
• Perinteisessä oppimisympäristössä rajoitteina ovat tylsyys,
kalusteet, välineet ja asenteet. Rajoitteita rikkomalla saadaan
aikaan vuorovaikutteista toimintaa fyysisessä ja virtuaalisessa tilassa.
• Tulevaisuuden monimuotoiset oppimisympäristöt mahdollistavat
yhteyden toisiinsa virtuaalisesti 3D-maailmassa. Tulevaisuuden
oppilaitoksista kehittyy innovaatioympäristöjä, jotka muodostavat
luovuuden ja innovaatioiden synnyttämisen osana
hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista.
HANKKEET
Sosiaalisen median käyttö tulevaisuuden oppimisympäristönä
•
•
•
•
Hankkeessa on kehitetty somen käyttöä perustutkintojen opetuksessa ja
opintojen henkilökohtaistamisessa
Lisäksi selvitetään, miten opiskelijat osaavat hyödyntää sosiaalisen median
työkaluja oppimisen ja tutkinnon suorittamisen tukena.
Pääkohderyhmänä toimivat tieto- ja viestintätekniikan sekä sosiaali- ja
terveysalan perustutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijaryhmät.
Hankkeessa verkostoidutaan yritysten kanssa sosiaalisen median
välityksellä sekä selvitetään yritysten sosiaalisen median hyödyntämisen
nykytilaa ja tarpeita.
VIRTUAALIBAARI
Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa on Opetushallituksen ja
Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke, joka tieto- ja
viestintätekniikkaa hyödyntäen kehittää ja monipuolistaa ammatillisen
koulutuksen oppimisympäristöjä Hotelli-, ravintola- ja catering-alan
perustutkintoon (2010) ja Baarimestarin erikoisammattitutkintoon (2005)
liittyen.
WHO SHOULD DEMAND MORE?
• Modern bar
in an international virtual world
PALVELU PADAT
•
•
•
Palvelu Padat -hankkeessa olivat käytössä tablet -tietokoneet, joita hyödynnettiin
mahdollisimman paljon koulussa ja työssäoppimisjaksoilla. Hankkeen aikana
tutustuttiin ja käytettiin laajalla rintamalla avoimen lähdekoodin ohjelmia sekä
sosiaalista mediaa.
Sodexon, Fazer Food Servicen, Unirestan, Scandic Hotelli Oulun ja monen muun
yrityksen kanssa aloitettiin ideointi, jonka tuloksena opiskelijat tekivät yritysten
tarpeisiin sopivaa QR-koodipalvelua ja ideointia työssäoppimisjaksojen aikana.
Toimintatapa on vahvistanut yritysyhteistyötä sekä samalla markkinoinut
opiskelijoiden uuden teknologian osaamista.
Hankkeen ja yritysten yhteistyö QR-koodien hyödyntämisestä tuli näkyväksi
alkuvuodesta 2012, kun KatriAntell (http://www.antell.fi) toi markkinoille
uuden leipomotuotteen ja hyödynsi siinä QR-koodia.
Palvelu Padat: osaamista yrityksiin
Antell on perinteikäs oululainen perheyritys
• Antellin leipä on tuoretta
https://www.facebook.com/pages/Palvelupadat/218744084851491
LIPPO Innomylly
Teknologian
hyödyntäminen
Ammatillisen koulutuksen kehittämiseen
sekä oppilaitosten ja työelämän välisen
yhteistyön tiivistämiseen tarvitaan
monipuolista osaamista:
•Työelämäyhteistyötä
•Yrittäjyyteen kasvattamista
•Innovaatiopedagogiikan hyödyntämistä
•Teknologian ja SoMen hyödyntämistä
•Innovatiivisia oppimisympäristöjä
•Innostuneita tekijöitä, ennakkoluulottomuutta ja
rohkeutta kokeilla uusia asioita
Työelämäyhteistyö
Innovatiiviset
oppimisympäristöt
Sosiaalinen
media
Innovaatio-
Opettajan
osaaminen
pedagogiikka
Yrittäjyys
AJATUKSIA YRITTÄJYYDEN OPPIMISYMPÄRISTÖISTÄ VUONNA 2020
Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 4.2.2013
Yrittäjyys ja innovaatiot -työpajan antia
OPPIJA
TYÖELÄMÄ
VALMENTAJA
TYÖYMPÄRISTÖT
KOULUTUKSEN
JÄRJESTÄJÄ
Työskennellään
oikeiden töiden parissa
moniammatillisissa
tiimeissä
Mokauspedagogiikka;
saa oppia virheiden
kautta
Luovuuden oppiminen
Moniosaajuus
Asenne, luottamus,
vastuu
Oma vastuu
oppimisesta ja yhteinen
vastuu, yhteisöllisyys
Win-Win-Win
periaatteen ylläpito;
Oppilaitosten ja
työelämän yhteistyöstä
hyötyä kaikille,
opiskelijalle, työelämälle
ja oppilaitokselle
Työelämäpedagogit ja
erilaisia ohjaajia, eri
roolit: oppija, ohjaaja,
valmentaja, mentori
Luonteva
luottamuksellinen
yhdessä tekemisen
ympäristö, verkostot
Eri kouluasteiden- ja
muotojen toimijat
kohtaavat  työelämän
tueksi (innovaatiot,
osaamisen kehittyminen)
Vaaditaan
moniosaamista,
yrittäjämäinen toiminta
korostuu
2020
oppimisympäristöissä
työskentelee
moniosaajien
valmentajatiimi
Opettajan roolin
muutos;
Opettajuudesta
ohjaajuuteen ja
valmentajuuteen
Asenne
Kansainvälisyys
Opettajan koulutus
Oppilaitosten ja
työelämän rajat
madaltuvat, huolehditaan
yhdessä, että saadaan
osaajia työelämään 
työskennellään samoissa
tiloissa
tehdään aitoja asioita
Innovatiiviset
oppimisympäristöt
kaikilla kouluasteille
Koti
oppimisympäristönä
Tiimioppiminen
Rahoitusjärjestelmän
ja opettajien koulutuksen
kehityttävä
Face-to-face ei häviä,
mutta sen muodot
muuttuvat
Oman osaamisen ja
tiedon jakaminen
Uudenlainen tapa
organisoida työ ja
opiskelu; oppiminen pois
vanhasta
Avainasemassa
oppilaitoksen johdon
sitoutuminen; tilat,
resurssit, pedagoginen
ymmärrys
Kiinteämpi yhteys
työelämän ja
oppilaitosten välillä
Oppimateriaali
työelämästä
Erilaisten oppijoiden
huomioiminen
Kansainvälisyys
LINKIT JA VINKIT
http://ammatillisetoppimisymparistot.wikispaces.com
http://www.opefoorumi.fi//nappiparisto
http://www.edu.fi/ammattipeda