Transcript Oulun seudun koulutuskuntayhtymä

MISTÄ SYNTYY TODELLINEN
ALUEVAIKUTTAVUUS?
Rehtori, opetusneuvos Erkki Kangas
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN SEMINAARI
OULUSSA 12. - 13.12.2006
1. Alueiden tulevaisuus, joitakin kehitystrendejä
• kasvukeskuksiin on syntynyt tietoverkkojen ja
tuotantoverkostojen avulla korkea tuottavuus
• työikäinen, koulutettu väestö maaseudulta hakeutunut yhä
enemmän työelämään kasvukeskuksiin
• työelämä tarvitsee lähivuosina paljon uusia osaajia suurten
ikäluokkien eläköitymisen johdosta, maaseudun väestö ei pysty
riittävässä määrin ”paikkaamaan” työvoiman tarvetta
kasvukeskuksissa: meidän on saatava osaavaa työvoimaa
ulkomailta
Lähde: Erkki Kangas
• onko Suomi riittävän vetovoimainen ulkomaiselle työvoimalle;
onko alueet riittävän vetovoimaisia
• globaalistuminen; globaalit markkinat, asiakkaat saavutettava
nopeasti, siksi yritykset siirtävät toimintaa sinne missä on
pääosa markkinoista
• miten pk-sektorin yritykset selviävät näköpiirissä olevassa
tilanteessa? Verkostoituminen antaa pienyritykselle
suuryrityksen edun mm. markkinoinnissa
Lähde: Erkki Kangas
2. Koulutuksen rooli alueen kehittämisessä
Ammatillisen koulutuksen kehittämisen tavoitteita (Kesu 2003 –
2008)
• työelämälähtöisyys
– laadullisesti ja määrällisesti riittävän työvoiman
turvaaminen maamme työelämälle
– työelämäyhteistyö koulutuksen toteuttamisessa ja
arvioinnissa, työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen
näytöissä
Lähde: Erkki Kangas
• Opiskelijalähtöisyys
– ammatillisesti eriytyvän koulutuksen tarjoaminen koko
ikäluokalle ja välitön sijoittuminen
– kaikista huolehtiminen - koulutustakuu
• Yhteistyö opintojen tarjoamisessa
– lukioiden ja ammattiopistojen yhteistyön lisääminen 
yhteinen opintotarjonta, kahden tutkinnon
suoritusmahdollisuus
– erilaisten koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten yhteistyö
• Kansainvälisyys
– ulkomaisten opiskelujaksojen ja ulkomailla tapahtuvan
työssäoppimisen lisääminen
– vieraskielisen opiskelun tarjonta
Lähde: Erkki Kangas
3. Tavoitteiden toteutuminen käytännössä?
• Koulutustakuu
Noin 10 000 nuorta jättää vuosittain keskiasteen opintonsa
kesken (> 10%) tai eivät edes aloita niitä (7 – 8%). Tästä
seuraa, että 10 – 15% ikäluokasta syrjäytyy koulutuksesta ja
sitä kautta myös työelämästä heti peruskoulun jälkeen
• Täyttämättömiä opiskelupaikkoja vuonna 2005
Koko maa
2465
Uusimaa
584
Vantaan kaupunki
457
Kouvolan seudun ky
241
Oulun lääni
511
Esim. Keski-Suomi ylipaikoilla 300 +
Lähde: Erkki Kangas
Ammatillisen peruskoulutuksen VOS –opiskelijamäärien ja järjestämislupien
enimmäisopiskelija-määrien suhde vuonna 2005, (%)
= kahden valtionosuustilastointipäivän
opiskelijamäärän aritmeettinen keskiarvo
/ järjestämisluvan enimmäisopiskelijamäärä > 96 %
= suuret monialaiset koulutuksen
järjestäjät, tutkintoja 3,5 vuoden aikana
vähintään 800 (6 kpl)
= monialaiset koulutuksen järjestäjät,
tutkintoja 3,5 vuoden aikana
alle 800 (7 kpl)
= kahden valtionosuustilastointipäivän
opiskelijamäärän aritmeettinen keskiarvo
/ järjestämisluvan enimmäisopiskelijamäärä < 96 %
= yksialaiset koulutuksen järjestäjät (2 kpl)
Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymä:
Länsi-Lapin ammatti-instituutti
Sodankylän kunta:
Sodankylän ammatti-instituutti
88 %
100 %
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä:
Ammatilliset oppilaitokset
101 %
Kemijärven kaupunki:
Kemijärven ammattiopisto
90 %
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ky:
Kemi-Tornion ammattiopisto
97 %
101 %
Oulun seudun ammatillisen koulutuksen ky:
Oulun seudun ammattiopisto
96 %
Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy
Kuusamon kaupunki:
Kuusamon ammatti-instituutti
Koillis-Pohjanmaan ammatillisen
koulutuksen ky
96 %
Oulun diakonissalaitoksen säätiö
Raahen koulutuskuntayhtymä
Raahen Porvari- ja Kauppakoulurahasto
Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä
99 %
101 %
90 %
94 %
98%
92 %
92 %
Lähde: OPM. Ammatillisen peruskoulutuksen
järjestämislupapäätösten tietojärjestelmä (KOUTE)
11.12.2006
Kainuun maakunta-kuntayhtymä
Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä
Työllistyminen
• Työvoimaministeriön mukaan avointen työpaikkojen määrä on
ennätysmäinen; vuoden keskiarvo 33 000 (työvoimatoimistot).
Todellisuudessa tilanne yli 50 000.
• Erityisesti terveys- ja sosiaaliala, rakennus- ja metalliteollisuus,
liike-elämä sekä palvelualat työllistävät hyvin.
• Työvoimatoimistoissa 227 000 työnhakijaa.
Lähde: Erkki Kangas
Työllisten osuus (%) vuoden 2004 lopussa ammatillisen perustutkinnon
2001 - 31.7.2004 suorittaneista koulutuksen järjestäjän mukaan
= keskimääräistä parempi
työllisyys standardoidun
työllistymismittarin* mukaan
= suuret monialaiset koulutuksen
järjestäjät, tutkintoja 3,5 vuoden aikana
vähintään 851 (6 kpl)
= keskimääräistä heikompi
työllisyys standardoidun
työllistymismittarin* mukaan
= monialaiset koulutuksen
järjestäjät, tutkintoja 3,5 vuoden aikana
80 - 850 (6 kpl)
* Huomioidaan valmistuneiden
asuinseutukunnan nuorisotyöttömyys
ja erityisopiskelijoiden osuus
= yksialaiset koulutuksen järjestäjät,
tutkintoja 3,5 vuoden aikana
vähintään 80 (2 kpl)
54,3 %
Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymä:
Länsi-Lapin ammatti-instituutti
48,8 %
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä:
Ammatilliset oppilaitokset
54,4 %
54,0 %
53,6 %
Oulun seudun ammatillisen koulutuksen ky:
Oulun seudun ammattiopisto
58,2 %
Oulun diakonissalaitoksen säätiö
Raahen Porvari- ja Kauppakoulurahasto
Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä
Kemijärven kaupunki:
Kemijärven ammattiopisto
52,9 %
54,7 %
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ky:
Kemi-Tornion ammattiopisto
Raahen koulutuskuntayhtymä
Sodankylän kunta:
Sodankylän ammatti-instituutti
Kuusamon kaupunki:
Kuusamon ammatti-instituutti
Koillis-Pohjanmaan ammatillisen
koulutuksen ky
Kainuun maakunta-kuntayhtymä
69,8%
51,9%
50,6
%
49,9 %
53,5 %
62,3 %
Lähde: OPH. Vuoden 2007 ammatillisen
peruskoulutuksen työllistymismittari. 12.11.2006
Siika-Pyhäjokialueen
koulutuskuntayhtymä
4. Koulutustarjonnan kohdentaminen
• Opiskelupaikkojen määrä ei ole jakaantunut oikein eri alueille ja
koulutustarjonta noudattaa usein huonosti elinkeinoelämän
valtakunnallista ja alueellista tarvetta.
• Monet koulutuksen järjestäjät osoittavat opiskelupaikkoja
sellaisille suosikkialoille, joihin varmasti saadaan suuri joukko
hakijoita ja aloituspaikat täytettyä.
Kuka maksaa näistä virheistä?
Lähde: Erkki Kangas
5. Miten koulutuksen vaikuttavuutta voidaan parantaa
aluetasolla?
• järjestäjäverkkoa kokoamalla
– ammatillisen koulutuksen tuloksellisuustavoitteet vievät
koulutuksen järjestäjäverkkoa oikeaan suuntaan.
– kriteerit tulevat nopeuttamaan pienten
koulutuksenjärjestäjien liittymistä suurempiin
kokonaisuuksiin
– jouduttavat myös huonosti työllistävien koulutusten
lakkauttamista
• kokonaisvaltaisella ennakoinnilla, oikealla koulutustarjonnalla
– päätökset yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta
– tarvitaan myös riittävän asiantuntevaa, monipuolista alueen
elinkeinoelämän tulevaisuuteen liittyvää
ennakointijärjestelmää
Lähde: Erkki Kangas
• jatkuvalla molempia osapuolia hyödyttävällä vuorovaikutuksella
työelämän kanssa
– työssäoppimisen kehittäminen (työssäoppimisen pituus)
– ammattiosaamisen näytöt (näyttöjen toimielin)
– oppisopimuskoulutus
– lisäkoulutuksen toteuttaminen yrityslähtöisesti
– perustutkintojen kehittämistyöryhmät
– ammattiopiston neuvottelukunta
Lähde: Erkki Kangas
• olemalla mukana kaikissa aluetta koskevien strategioiden ja
suunnitelmien laadinnassa
– läänin koulutusneuvottelukunta, läänin sivistysstrategia,
maakuntasuunnitelma, aluekeskusohjelma,
osaamiskeskusohjelma jne.
• huomioimalla alueelliset strategiat koulutuksen järjestäjän
strategiassa sekä toiminta- ja taloussuunnitelmassa
• arvioimalla säännöllisesti aluevaikuttavuutta ja parantamalla
toimintaa
Lähde: Erkki Kangas
A. Oulu Inspiroi
B. Autoalan kehittämistoiminta Oulun
seudulla
C. Pohjois-Suomen ammatillisten
opettajien osaamisen kehittämishanke
Oulu inspiroi - innovaatiostrategia 2007- 2013
perusolettamukset
1. Yritysten menestyminen ja kasvu maailmanmarkkinoilla
perustuu kansainvälisen tason liiketoiminnan ja markkinoinnin
osaamiseen.
2. Oulun seudulta löytyy riittävä määrä korkean tahtotason
yrityksiä, joiden tarpeisiin strategian resursseja suunnataan
riittävästi.
3. Uusia liiketoiminta-alueita löydetään yhdistämällä oululaiset
osaamisalueet ja toimialat globaalien markkinoiden
mahdollisuuksiin. Kaikki toimialat ovat potentiaalisia
innovaatioaloja. Idean jalostamiseksi innovaatioksi on
yrityksille tarjolla ammattimaista ohjausta.
4. Innovaatiotoiminnan on oltava kansainvälisesti
verkostoitunutta.
5. Palvelut tulevat yhä tärkeämmäksi osaksi taloudellista
kasvua.
Lähde: Oulu inspiroi
Oulu inspiroi- innovaatiostrategia 2007-2013
pähkinänkuoressa
• Yritysten kansainvälinen kilpailukyky vauhtiin
• Alueella syntyvät innovaatiot jalostetaan yritysten
menestystarinoiksi.
• Vauhdilla etenevät globalisaatio hyödynnetään hankkimalla
tarpeellista osaamista ja tuotantomahdollisuuksia eri aloilta
kansainvälisten verkostojen avulla.
• Strategia tunnustaa kaikki toimialat potentiaalisiksi innovaatioja kasvualoiksi. Yli toimialarajojen toimivien kasvuhakuisten
yritysten menestymisedellytyksiä tuetaan.
Lähde: Oulu inspiroi
Kaikki toimijat sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen
• Oulu inspiroi – innovaatiostrategian 2007-2013 tavoitteena on
luoda alueen yritysten, tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä
julkisen sektorin yhteinen näkemys pitkäjänteisestä ja
strategisista toimintaympäristön kehittämistarpeista ja suunnata
yhteiset panostukset valittuihin painopisteisiin.
Lähde: Oulu inspiroi
Innostunut toteuttaminen ja aktiivinen seuranta
• Strategian tavoitteena on kehittää oululainen
innovaatiojärjestelmä suhteessa kotimaisiin ja globaaleihin
vertailualueisiin yhdeksi maailman parhaista.
• Järjestelmän toimivuutta seurataan seudun resursseja,
innovaatiotoimintaa ja taloudellista tulosta kuvaavilla mittareilla.
Lähde: Oulu inspiroi
Strateginen tavoite
• Oulu tunnetaan globaaleilla markkinoilla toimivista
kasvuyrityksistään.
• Inspiroiva kaupunkiseutu on kilpailukykyinen ja kehittyvä, eri
toimialojen innovaatioympäristö.
Lähde: Oulu inspiroi
Painopistealueet
Oulu inspiroi- innovaatiostrategia 2007-2013 korostaa
kehitystä yli toimialarajojen:
1. liiketoiminta- ja markkinointiosaamisen sekä liiketoimintaa
tukevien palveluiden kehittäminen
2. voimakas kansainvälistyminen
3. toimivat ja tehokkaat innovaatiojärjestelmät ja – prosessit
4. innovatiivinen ja kansainvälisesti kilpailukykyinen
toimintaympäristö
Innovaatiostrategiassa haetaan uutta kasvua yli toimialarajojen
luomalla edellytyksiä aikaisempaa laajemmalle pohjalle. Kaikki
toimialat ovat potentiaalisia innovaatio- ja kasvualoja.
Lähde: Oulu inspiroi
Strategian toteuttajat
•
•
•
•
Oulu Innovation Oy
Oulun kaupunki
Ouluseutu yrityspalvelut
Oulun seutu
•
•
•
•
•
Merikosken ammatillinen koulutuskeskus
Oulun aikuiskoulutuskeskus
Oulun seudun koulutuskuntayhtymä
Oulun yliopisto
Pohto Oy
Lähde: Oulu inspiroi
• Oulun kauppakamari
• Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät
•
•
•
•
Oulun Wellness Instituuttisäätiö
Technopolis Oyj
Technopolis Ventures Oulutech Oy
VTT
Julkisten organisaatioiden ja kehitysyksiköiden haasteena on
kehittää oma toiminta ja palvelutarjonta globaalien
kasvuyritysten tarvitsemalle tasolle.
Aluehallintoviranomaiset vastaavat osaltaan pitkäjänteisestä
aluekehityksen suunnittelusta innovaatioympäristössä.
Lähde: Oulu inspiroi
Oulu Innovation Oy johtaa innovaatiostrategiaa
Oulu inspiroi- innovaatiostrategian 2007 -2013 johtamisesta,
seurannasta ja ylläpidosta vastaa Oulu Innovation Oy, joka on
Oulun seudun kasvuyritysten kehitystä ja kilpailukykyä edistävä
alueen keskeisten toimijoiden omistama kehitysyhtiö.
Lähde: Oulu inspiroi
Kärkihankkeista vaikuttavia kokonaisuuksia
Ohjelman toteuttajat sitoutuvat valmistelemaan ohjelman
painopisteiden mukaisia kärkihankkeita niin, että muodostuu
mahdollisimman vaikuttavia kokonaisuuksia.
Lähde: Oulu inspiroi
Lähde: Oulu inspiroi
B. Autoalan koulutuksen kehittäminen
Oulun seudulla
• 2003 autoalan kokous: alueella on tarvetta käynnistää
koulutussektorin ja elinkeinoelämän yhteistyö autoalan
koulutuksen kehittämiseksi
• 2004 syksy: Oulun seudun autoalan koulutustarpeiden selvitys
 projekti yhteistyössä alueen elinkeinoelämän kanssa
Koulutustarve selvityksessä 2004 todettiin mm.
seuraavaa:
• erityisosaamisalueilla ei ole koulutusta tarjolla alueellisesti eikä
joiltakin osin valtakunnallisesti
• täydennyskoulutusta, lyhytkurssitoimintaa sekä ammatti- ja
erikoisammattitukintojen koulutusta lisättävä
• hyötyajoneuvo- ja työkoneasentajien määrällinen koulutus ei
vastaa työelämän tarpeita
• teknikkokoulutukselle korvaava koulutus
• insinöörikoulutusta suunnattava enemmän jälkimarkkinointiin
• oppilaitoksien tilat ja välineistö eivät ole ajan mukaiset
• opetus/koulutushenkilöstön osaamista kehitettävä
• koulutuksissa huomioitava kielitaidon lisääntyvä tarve
Lähde: Pekka Palo
Autoalan koulutuksen kehittäminen Oulun
seudulla
Autoalan koulutustarveselvitys 2004
Projektin käynnistäminen 1.1.2005
Koulutus ja kehittämiskeskus avajaiset 9.11.2006
Tuottaa autoalalle uusia osaajia, toimijoille uutta
tietoa ja osaamista nykyaikaisten autojen korjaamisen
avainasioissa
• kolme aikuiskouluttajaa
• tutkimus
- insinöörityöt, työmenetelmät, korjaamolaitteet
• tiedotus
• yhteistyö
- toiset koulutusta järjestävät tahot
- toinen aste ja insinööriopetus
Lähde: Pekka Palo
Yhteistyö yritykset 2005:
• Pörhön Autoliike Oy
• Wetteri Oy
• Wetteri Pover Oy
• Veho Oy Ab
• Wihuri Oy Witraktor
• Maarakennus Jaara Oy
• Vihelän Konepaja Oy
• Raskone Oy
• Lakeuden Automaalaamo Ky
• Automaalaamo M.Havana Ky
• Scan-Auto Oy Ab
• Oy Sisu Auto Ab
• ADR-HAANPÄÄ OY
• Vähälä Yhtiöt, Kiitolinja Oy
• Maarakennus Jaara Oy
• Pajakulma Oy
• Raahen autopelti Oy
Autoalan koulutuksen kehittäminen Oulun
seudulla
Tavoitteet vuodelle 2007:
• Vakiinnutetaan autoalan koulutus ja kehittämiskeskuksen
toimintaa
– aikuiskoulutus
– kumppanuuksien vahvistaminen
– oppimateriaalin tuottaminen Web-ympäristöön
– tutkimustyö
– käynnistetään yhteistyötä automaahantuojien kanssa
• Saatetaan loppuun OSAO:n autotekniikan tilaratkaisut ja
opetuksen profilointi
Lähde: Pekka Palo
• Jatketaan opetusvälineistön päivittämistä (laitehankinnat)
• Kehitetään työkone- ja hyötyajoneuvokoulutusta
• Laaditaan toimintamalli opettajien osaamistason kohottamiseksi
– mahdollisuudet ammatilliseen kehittymiseen
• Viimeistellään hankittujen laitteiden yhteiskäyttö
ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston yksiköiden välillä
Lähde: Pekka Palo
C. Pohjois-Suomen ammatillisten
opettajien osaamisen kehittämishanke
• Opettajien täydennyskoulutusta järjestetään siten, että
täydennyskoulutuksen vuosisuunnitteluprosessi kytketään
osaksi strategia- ja toimeenpanoprosessia.
Opetushenkilöstön täydennyskoulutus
verkosto
Oulun
lääninhallitus
Oulun ja Lapin läänien
Koulutuksenjärjestäjät
Valtakunnallisten painopistealueiden
asiantuntijat
Osaava Opettaja
-koulutustapahtuma
Opetustoimen
henkilöstökoulutus
Opetusministeriö
Opetushallitus
Alueelliset alakohtaiset
koulutussuunnittelijat
Opeko
Työ- ja elinkeinoelämä, yritykset
Kauppakamari
Kunnat:
sosiaalitoimi
opetustoimi
nuorisotoimi
Erilaiset
järjestöt
Arviointitoimikunta
Osaava Opettaja
2010-2020
Osaamiskartoitukset
Osaamisalueet
Moniammatillinen
osaajaverkosto
Vanhemmat
Ammatillinen
neuvottelukunta
Työssäoppimispaikat
Oulun yliopisto
Ammatilliset
opettajakorkeakoulut
AMOK, JAMK, HAMK
Perustutkintotiimien
kehittämistyöryhmät
Lapin yliopisto
kasv.tiet. tiedekunta
Opiskelijat
Lähde:Aila Paaso
Osaava opettaja- koulutustapahtuma
5.-6.6.2006
• Osallistujia
– yhteensä 477 osallistujaa, OSAO 329, muut 148
– yhteensä 395 henkilöä, OSAO 264, muut 131
• Koulutuspäiviä tapahtumassa 726, OSAO 505, muut 221
• Taustayhteisöjä 19 toisen asteen ammatillisen koulutuksen
järjestäjää, lisäksi joitakin osallistujia yrityksistä
• Koulutusohjelmia toteutettiin 31 erilaista alakohtaista
koulutusohjelmaa ja yksi pedagoginen koulutusohjelma.
Koulutusta oli mm. kulttuuri-, luonnonvara- ja ympäristö-, hius-,
matkailu-, ravitsemis- ja talous-, arkkitehtuuri ja rakentamis-,
kone-, metalli- ja energiatekniikan, sähkö ja
automaatiotekniikan, prosessi-, kemian ja materiaalitekniikan,
ajoneuvo- ja kuljetustekniikan alojen opetushenkilöstölle. Myös
yhteisten aineiden opettajille oli tarjolla vaihtoehtoja.
• Oulun seudun ammattikorkeakoulun opettajakorkeakoulu on
mukana yhteistyössä on järjestänyt samanaikaisesti
pedagogisia valmiuksia tukevaa koulutusta.
Lähde:Aila Paaso
Koulutustapahtuman palaute
• opettajien palautteet, koulutussuunnittelijoiden palautteet
• koulutuksenjärjestäjien yhteyshenkilöiden palautteet,
• OSAO:n yksiköiden palautteet
– palaute hyvää, koulutuksissa koettiin tärkeäksi alan
spesiaaliosaamiseen liittyvä tieto ja taito sekä alakohtaisten
huippuasiantuntijoiden ja alan opettajien välinen
vuorovaikutus
• käytäntöä jatketaan OSAAVA OPETTAJA 2007 ja 2008
Lähde: Aila Paaso
Osaava opettaja- koulutustapahtuma
4.-5.6.2007
• ammatillinen osaaminen, työelämäosaaminen
substanssiosaaminen, pedagoginen osaaminen
• seuraaville aloille järjestetään koulutusta 2007:
– autoala, cateringala, hiusala, hotelli- ja ravintola-ala, koneja metalliala, käsi- ja taideteollisuus ,logistiikka,
maatalousala, matkailuala, pintakäsittelyala, puuala,
puutarhatalous, rakennusala, sosiaali- ja terveysala,
suunnitteluassistentti, sähköala, äidinkieli, vieraat kielet,
matemaattis-, luonnontieteelliset aineet, ruoka- ja
ravitsemispalvelut, yrittäjyys
– pedagoginen osaaminen: uusia ideoita opetukseen,
aikuiskoulutus ja ”vastarinnan ihmisen” kohtaaminen
Lähde: Aila Paaso
Miten turvataan opetushenkilöstön osaaminen
tulevaisuudessa ?
• OSAAVA OPETTAJA 2010 - 2020
Lähde: Aila Paaso
Opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen
• henkilöstöstrategia osaamisen johtamisen merkityksen
hahmottaminen ja osaamisen nykytilan tunnistaminen
• opetushenkilöstön osaamistarpeiden ennakointi ja
osaamistarvekartoitukset (Webropol- ohjelma)
- opetushenkilöstö
- perustutkintojen kehittämisryhmien työelämän edustajat,
neuvottelukunta, ammattiosaamisen näyttöjen toimielin
- organisaation johto, Oulun läänin kuntayhtymäjohtajat
Lähde: Aila Paaso
• osaamisalueet ja profiilit, delfoi -paneelit:
- em. ryhmät
- asiantuntijaryhmä
• osaamisalueet ja profiilit henkilöstöhallinnon ohjelmaan
• osaamisen arviointi ja kehityskeskustelut
• kehityssuunnitelmat, kehittymissuunnitelmat
• koulutussuunnitelmat
Lähde: Aila Paaso
Suomalainen ammatillisen koulutuksen
koulutusjärjestelmä on huipputasoa
maailmalla, kuitenkin
kehitettävää riittää