2b. Kiinan, Väli-amerikan ja Euroopan muinaiskulttuureista

Muinais-Kiinan kulttuuri

Kiinan kulttuuri on ainutlaatuinen siinä mielessä, että se jatkuu katkeamatta vanhemmalta kivikaudelta nykypäiviin. Historian kaudet nimetään keisarisukujen eli dynastioiden mukaan. Perustana on pelkkää nimeä syvempi uskonnollinen käsitys. Keisari oli Taivaan, luontoa hallitsevan korkeimman valtiaan, poika ja sai osansa tästä kunnioituksesta.

2

Muinaiskiinan dynastioita 3

2.4. Kiinan matematiikka



Kiinan matematiikka kehittyi korkealle tasolle



Numeromerkit



Matemaattista kirjallisuutta

4

Numerotikuilla esitetty (vuosi)luku 1971 5

Zu Chongzhin

laskelma π:lle

Sui Shu

–teoksessa (Sui Dynastia 581-618) 6

Sivu

Jiu Zhang Suan Shu’n

teoksesta:

Yhdeksän lukua matematiikan taidosta

Eteläinen Song Dynastia (960-1279

)

7

2.5. Muinais-Kiinan fysiikka

 Kiinalaiset pitivät kirjaa pyrstötähdistä ja novista –2296 lähtien  4000 vuotta sitten kaksi tähtitieteilijää tuomittiin kuolemaan, koska eivät kyenneet ennustamaan auringonpimennystä  taito siis tuolloin periaatteessa saavutettu  Optiikka merkittävin muinaisen Kiinan fysiikan osa-alue  soihdut ja öljylamput valonlähteinä, kynttilä mahdollisesti 400 eKr.

 varjon muodostumista koskevat kokeet varhaisimpia optisia kokeita  valonsäteiden kulun suoraviivaisuus  näkeminen: valonsäteiden saapuminen silmään (Antiikin Kreikassa näkösäteet) 8

 Peilikokeet  peilin valmistus  tasopeilien, koverien ja kuperien peilien kuvantamisominaisuudet  700 eKr. koveran pronssipeilin avulla tuli auringonvalosta fokusoimalla  500 jKr. taikapeili  Akustiikka  kiinalaiset kiinnostuneita äänestä  musiikki ja soittotekniikka pitkälle kehittynyttä  äänen peruslähteet: metalli, kivi, silkki, bambu, puu, nahka, kurpitsa ja maa  äänen korkeus: puhdas-mutainen (esikvantifioiva asteikko)  sävelasteikkoja –400-luvulta lähtien  äänen nopeus  etäisyyksien mittaus +300-luvulla  900 l: ääni kuuntelijasta riippumaton atmosfäärinen ilmiö 9

 Magnetismi kiinan fysiikan tunnetuin ja vahvin alue  magneettimalmin ominaisuudet tunnettiin 200 eKr.

 pian myös magnetoimistaito  ennustamiseen lusikkakompasseja  kelluvat kompassit rakennusten suuntaamiseen  neulakompassit navigointiin (600-700 –luvuilla), arabialaisilla kompassi purjehduksen navigointiin 300-luvulla  kiinalaiset käyttäneet kompassia suunnistamiseen 900-luvulta lähtien  rautaneulojen magnetointi: kuumennus ja jäähdytys etelä pohjoissuunnassa  deklinaatio ja magneettien polaarisuus 700-800 –luvuilta lähtien 10

Muinais Kiinalainen ”taikalusikka” 11

Kelluva kompassi muinais-Kiinassa 12

Neulakompassi muinais-Kiinassa 13

Kuvaus

Shen Kuon

kokeiluista ripustaa magneettineula eri tavoilla 14

Muinais-Kiinan maailmankuva ja yhteiskunta

• Maailmankaikkeus: Aurinko, Kuu ja tähdet kelluvat tyhjässä avaruudessa liikkuen tai pysyen paikallaan (ajanlaskumme alussa,

Hsuan Yeh

–koulukunta) 15

”Ihmevaunut” 16

”Ihmeruukku” 17

Zhang Hengin

seismografin rekonstruktio 18

Pronssikanuuna vuodelta 1332 19

Antiikkinen Kiinalainen pronssiveistos taltiointi keskeisistä akupunktiopisteistä 20

Muinaisen Kiinan tärkeitä kalentereita 21

Kiinan ”vuodenajat” 22

2.6. Intian luonnontieteet

 Indus-joen laaksossa sivilisaatiota jo 3000 eKr.

 kymmenjärjestelmä lukujärjestelmänä jo varhain  nykyinen numerojärjestelmä peräisin systeemistä, joka Intiassa 300-200 eKr.

 buddhalainen filosofia tunsi alkeellisen atomiteorian  epäjatkuvuusidea aikasuureeseen (1. tai 2. vuosisata eKr.) 23

2.7. Etelä- ja Keski-Amerikka



maya-intiaanit

kehittivät kantaluvulle 20 perustuvan lukujärjeselmän (yli 2000 vuotta sitten)  täydellinen paikkajärjestelmä, jossa ehkä ensimmäisenä nolla  piste (.) = 1, viiva ( ) = 5, pähkinän siemen = 0 24

Muinaisten

atsteekkien

kalenterikivi 25

Maya

-kalenteri 26

2.8. Eurooppa

 ihminen Eurooppaan neoliittisella aikakaudella  mukana piirteitä Egyptin ja Mesopotamian kulttuureista  tähtitaivaan tarkkailuun ja ajanlaskuun rakennelmia, kuuluisin

Stonehenge

, mm. uskonnollisia menoja varten  Suomessa kivikautista kulttuuria pian viimeisen jääkauden loputtua 27

 Stonehengen kivet kuljetettu Walesista  tähtitieteilijä Frey Hoyle: Stonehenge tähtitieteellinen observatorio  Stonehenge I 2600 eKr. kuun- ja auringonpimennyksen ennustamiseen  Stonehenge II keskeneräinen  Stonehenge III rakennettu pronssikaudella 2000-1500 eKr.

28

Ilmakuva

Stonehengen

kivirakennelmasta 29

Kiviportteja Stonehengen kivirakennelman keskellä 30

Stonehengen suuri suuntimakivi 31

Juhannus aurinko Stonehengessä suuntimakiveltä kiviportin läpi nähtynä 32

Stonehengen rakennelman kaaviokuva 33

Tähtitieteilijä

Fred Hoylen

tulkinta Stonehengestä tähtitieteellisenä observatoriona 34

Kalevalan ”alkuräjähdys” 35

2.9. Foinikialaiset tiedonvälittäjät

 foinikialaiset merenkulkija-, kauppias- ja uudisasukaskansaa, jonka merkitys vanhemman kulttuurisen tiedon siirtämisessä antiikin kreikkalaisille  kirjoitusmerkkien siirtyminen mahdollisena esimerkkinä 36