Transcript H1forum

I Esihistoria
– pyyntikulttuurin aika
ihmisen lajikehitys, maanviljelyn
vallankumous ja Lähi-idän
kulttuurit
Ihmisen evoluutio
• Ihmisapinat kehittyivät apinoista erilleen 15–
20 milj. vuotta sitten.
– 17 milj. vuotta sitten ihmisapinat levisivät Aasiaan ja
Eurooppaan, kun Afrikka ja Arabia ajautuivat
manneryhteyteen Euraasian kanssa.
• Ihminen eriytyi apinoista 4-6 milj. vuotta sitten
 ihmisen ja apinan DNA 98.8 % samaa.
– Alkukoti itäisessä Afrikassa.
• Darwin 1859 Lajien synty: ihmiset ja
eläimet syntyneet luonnonvalinnan
tuloksena  kehitysteoria vs. Raamatun
selitys.
NEOLIITTINEN VALLANKUMOUS=
MAANVILJELYN YLEISTYMINEN
I Taustaa
• 10 000 vuotta sitten ilmaston lämpeneminen 
siirtyminen pyyntitaloudesta ja
paimentolaisuudesta maanviljelyyn.
• Riistan väheneminen.
• Kasvavalle väestölle enemmän ravintoa.
• Sopeuduttiin muuttuviin olosuhteisiin (ei
keksintö).
Maanviljelyn teoria
1) ilmastoteoria.
- ilmasto lämpeni, arot metsittyi, suurriista hävisi.
- siirryttiin pienriistan metsästykseen ja kasvisravintoon.
2) väestön kasvaessa tarvittiin edelleen enemmän ravintoa.
- oli ryhdyttävä työlääseen viljelyyn, jotta kasvavalle väestölle olisi saatu
ravintoa.
3) voi olla kyse myös vahingosta, luonnon kasveja keräilemällä
oivallettiin, että uusi kasvi lähtee kasvamaan siemenestä.
4) ”Keksikö” nainen maanviljelyn? Todennäköisesti, koska naisen
tehtävänä oli keräily.
5) Maanviljely yleistyi tekniikan kehittyessä.
6) Tapahtumasta käytetty nimitystä neoliittinen vallankumous.
Vallankumous termiä puoltaa: Muutoksen merkittävyys
vastaan: siirtyminen maanviljelyyn oli hidas prosessi.
II Maanviljely
- Kehittyi samanaikaisesti Lähi-idässä (vehnä,
durra), Kiinassa (riisi, hirssi) ja Väli-Amerikassa
(kurpitsa, maissi)
- Suurissa jokilaaksoissa hedelmällistä
viljelymaata (liete).
- Tulvien sääntely patojen avulla  useampi sato
vuodessa.
- Maanviljely raskasta, mutta tuottavampaa
pienellä alueella verrattuna keräilyyn.
III Seuraukset
• Ympäristökatastrofeja: eroosio, maan suolaantuminen,
liika kastelu.
• Väestönkasvu.
• Synnytti pysyvän asutuksen (kaupunkimaiset
yhteisöt).
• Korkeakulttuurit (=kirjoitustaito, kaupungistuminen,
kehittynyt työnjako).
• Tekniikka kehittyi.
• Työnjako, ammatit eriytyivät.
• Ylijäämä synnytti epätasa-arvoisen yhteiskunnan
(despotia, luokkajako), toisaalta kaupankäynnin ja
siirtymisen rahatalouteen.
• Sodat yleistyivät.
Joki ja pelto  kylä
-
Suurten jokien varsilla viljely oli helppoa ja ihmiset alkoivat viljelellä maata
Maanviljelys muodosti pysyvän asutuksen eli kylä  kylätalous
Maanviljelys vaati yhteistyötä, kylä omisti pellot
Toiset suvut vaurastuivat perinnön kautta, jolloin syntyi eriarvoisuutta
Kylä  temppeli
• Maanviljelijät palvoivat jumaliaan paremman sadon toivossa  temppelit/papit
• Papit alkoivat organisoida maanviljelystä, ajanmittausta, perustivat kutomoita, kävivät
kauppaa, rakensivat palatseja.
• Papeista ja virkamiehistä yläluokka.
• Kirjoitustaito syntyi, koska hallinto ja valvonta täytyi hoitaa tehokkaasti (Urukin papit=
nuolenpääkirjoitus).
Temppeli  kaupunki/valtio
- Pienten kylien yhteenliittymiä
- Tarvittiin keskusjohto organisoimaan monimutkaista järjestelmää  lait, virkamiehiä
ja sotavoimat
- Vahvemmat alistivat heikompia  sotia
- Valta keskittyi harvojen käsiin
Antiikin maailma
Antiikin Kreikan nousu, Rooman
laajentuminen ja tuho.
Määrittele antiikki?
•
•
•
•
Kreikan ja Rooman historia
Välimeren piirissä 1000 eKr. – 500 eKr.
Kielinä kreikka ja latina
Kreikka muodostui kaupunkivaltioista, Rooma
oli yhtenäinen imperiumi
• Tehokas talous, orjat ja armeija loivat pohjan
kulttuurin kukoistukselle
• Antiikin Kreikassa ja Roomassa syntyivät
meidän eurooppalaisten yhteiskuntaa ja
elämäntapaa kuvaavat piirteet
Kreikkalaisista kulttuurikansa
• Idän (Lähi-Itä) sivistysperintö siirtyi Välimeren alueelle.
– 1. eurooppalainen korkeakulttuuri Kreetan saarella 2000 eKr.
• Lauhkea ilmasto oli otollinen maanviljelylle (oliivi, viini)
ja merenkululle.
– vuoristo pakotti liikkumaan merta pitkin.
• Väestönkasvu ja kaupunkivaltioiden epävakaus
purkautuivat siirtokuntiin  kreikkalainen kulttuuri
levisi.
• Kauppayhteydet vaurastivat pieniä kaupunkivaltioita
– tuonti: puu, vilja ja metalli.
– vienti: viini, oliiviöljy, keramiikka, metallit  hopearaha
maksuvälineeksi. Myös ajatukset, aatteet ja keksinnöt.
• Hopeakaivokset (Laureion) ja orjatyö loivat
vahvan perustan ja mahdollisuuden tieteiden ja
taiteiden harjoittamiseen.
– kaupunkivaltioiden välinen kilpailu edisti.
– suvaitsevainen uskonto.
Kreikasta korkeakulttuuri.
Huom. Kreikka ei ollut valtio, vaan alue koostui
pienistä kaupungeista (1500 polista), joista
tärkeimmät Ateena ja Sparta
Rooman talouden mahti
• Armeija ja laaja kaupunkiväestö ruokittavana: viljaa
tuotava ulkomailta  valtion monopoliksi.
• Maatalous pääelinkeinona.
– orjatyövoiman käyttö.
– varallisuus kasaantui suurmaanomistajille eli patriiseille.
• Veronvuokraajat l. publikaanit keräsivät viljaa verona
maanviljelijöitä ja myivät sen kauppiaille.
– provinssit eli alistetut kansat maksoivat veroja  uusia
alueita valloitettava, jos haluttiin kasvattaa verotuloja.
• Reuna-alueet erikoistuivat tuottamaan tiettyjä
tuotteita, jolloin ne vaurastuivat.
• Vaihdannan tilalle muodostui rahatalous.
• Tehokas verotus takasi hallinnon ja armeijan
toiminnan, kauppa sitoi valtakunnan osat toisiinsa.
Miksi jostakin valtiosta tulee
suurvalta?
Miksi Roomasta tuli suurvalta?
Miksi Roomasta tuli suurvalta?
• Tehokas armeija  kurinalaiset legioonat.
• Hyvät sotapäälliköt/johtajat  Caesar, Augustus.
• Toimiva talous.
• Lempeä/oikeudenmukainen valloituspolitiikka
Rooma keräsi verot ja määräsi ulkopolitiikan,
mutta ei puuttunut paikallishallintoon.
• Ei voimakkaita vastustajia, vastustajien hajanaisuus
roomalaisten harjoittama “Hajota ja
hallitse” (Divide et impera) –politiikka.
• Valloitettujen alueiden tehokas valvonta
 rajaseuduille perustettiin sotilassiirtokuntia.
• Hyvät liikenneyhteydet.
 Rooman rakentamat sotilastiet ja Rooman
keskeinen sijainti Välimerellä.
• Yhtenäinen ja sisäisesti vahva valtio
 sisäinen rauhallisuus 500-luvulta 100-luvulle
eKr.
Roomalainen yhteiskunta ja
yhteiskuntaluokat
ylimykset
kauppiaat, käsityöläiset,
ammatinharjoittajat,
suurtalonpojat
työläiset, sotilaat, pientalonpojat
orjat
• Patriisit= vanhoja maanomistajasukujen
jäseniä, aristokraatteja
• Plebeijit=vapaasyntyiset, talonpoikia,
kauppiaita, ei oikeutta korkeisiin virkoihin
• Proletarius= köyhä työläinen
• Patronuksen eli suojelijan ja klientin eli suojatin
suhde oleellinen
• Orjat, asema vaihteli ja periytyi
Miksi Rooma tuhoutui?
Rooman tuhoutuminen
1. Liian suuri koko.
– vaikea puolustaa (reuna-alueiden kapinointi 200-l:lta), nieli
varoja.
2. Talouden romahtaminen.
– laajentuminen loppui 100-luvulla  ei enää orjia ja
sotasaalista, armeijan ja hovin menot kasvoivat.
– verotuksen kiristyminen  veropakoilun lopettamiseksi
siirtyminen maaorjuuteen.
– inflaatio  siirryttiin luontaistalouteen  kaupunkikulttuuri
rappeutui.
3. Ulkoiset tekijät.
– rutto, lavantauti ja isorokko sekä lyijymyrkytykset 
väkiluku väheni.
– kansainvaellukset  476 jKr. Länsi-Rooma germaanien
valtaan.
4. Väkiluvun kääntyminen laskuun  barbaarit armeijaan.
Vuonna 260
hopeadenaarin
hopeapitoisuus
oli enää 6 %
alkuperäisestä
5. Epätasapaino köyhtyvän länsiosan ja rikkaan
itäosan välillä  jakautuminen 395 jKr.
6. Ympäristökatastrofit.
– eroosio, tulvat, soistuminen ja liikakastelu.
7. Kristinusko ja juutalaisuus muuttavat kulttuuria.
 Rooma alkaa hajota sisältä ja ulkoa.
– Länsi-Rooma ja Itä-Rooma 395
– Länsi-Rooma tuhoutui valtiona 476