Transcript Yhteiskunnalliset ja poliittiset aatteet

Yhteiskunnalliset ja poliittiset aatteet
15.4.
16.4.
22.4.
23.4.
6.5.
7.5.
konservatismi (HU106)
liberalismi (SÄ118)
sosialismi (HU106)
sosiaalidemokratia ja kommunismi (SÄ118)
fasismi ja kansallissosialismi (HU106)
uusliberalismi ja uuskonservatismi (HU106)
oheislukemisto: V.I. Lenin, Valtio ja vallankumous
(http://www.wuorikoski.fi/valtio%20ja%20vallankumous.pdf)
tentti: ma 13.5. klo 16-18 HU106
konservatismi
teollinen vallankumous
• alkoi Englannista 1700-luvun puolivälissä;
edellytyksinä innovaatioille suotuisa ilmapiiri,
riittävästi raaka-aineita, pääomaa, työvoimaa
ja ostovoimaa sekä kaupan vapautuminen
• Manner-Eurooppa seurasi perässä 1800-luvun
alussa
• kehitys kohdistui puuvillateollisuuteen ja
metalliteollisuuteen
• ensimmäinen teollinen vallankumous:
teollisen tuotantoprosessin synty
• toinen teollinen vallankumous (1800-luvun
puoliväli): rautatiet, sähköistäminen,
massatuotanto
• synnytti suureet sosiaaliset ongelmat
proletariaatin synty
• työläiset tehtaissa
–
–
–
–
–
palkka tehdystä työstä
työturvallisuus olematonta
ei mitään oikeusturvaa
sosiaalinen turvaverkko puuttui
lapsityövoima
• työläisten asuinalueet
– kurjat olosuhteet, tyytymättömyys
→ alkeellista organisoitumista työolojen
parantamisen puolesta
– rikollisuus, prostituutio yms.
Vallankumouksellinen liikehdintä
•
•
•
•
•
1789 Ranskan suuri vallankumous
1821-1829 Kreikan vapaussota
1830 heinäkuun vallankumous
1830-1831 Puolan kapina
1848-1849 helmikuun
vallankumous, kuohuntaa ympäri
Eurooppaa
• 1871 Pariisin kommuuni
1800-luvun aatteet
• perustuivat edellisten vuosisatojen aatteille
– konservatismi reaktiona valistusajattelulle
– liberalismi jatkoi Smithin ja Locken traditiota
– sosialismilla edeltäjinä utopistisosialistit ja erilaiset kapinaliikkeet
• kehittyivät keskinäisessä vuorovaikutuksessa
– konservatismin valtio ↔ liberalismin individualismi
– sosialismin luokkataisteluteoria ↔ konservatismin luokkien välinen
harmonia
• liberalismi Englannista, konservatismi Saksasta, sosialismi
Saksasta ja Ranskasta
• suhde Ranskan suureen vallankumoukseen
– konservatismi: kauhukuva menneisyyden unohtamisesta
– liberalismi: vallankumous seurausta absolutismista
– sosialismi: vallankumous esikuva tuleville vallankumouksille
konservatismi
• vastareaktio valistukselle ja vallankumoukselle
• ei yhtenäinen aate, teoriasta puhumattakaan
• sosiaalinen perusta niissä luokissa jotka olivat menettäneet eniten
vallankumouksessa (aateli, papisto, käsityöläiset, talonpojat)
• yksinkertaisimmillaan traditionalismia, kaipuuta vanhaan (haaveiden
kohteena ancien régime tai keskiaika)
• yhteiskuntakehityksen tulee olla vähittäistä
• yhteiskunnan tulee muodostaa harmoninen, orgaaninen kokonaisuus
• valtion tehtävä on aktiivisesti sovittaa yhteiskunnallisia ristiriitoja
(sosiaalikonservatismi)
• uskonto on tärkeä yhteiskuntaa koossa pitävä voima
• (kansallisuusaate on tärkeä yhteiskuntaa koossa pitävä voima)
Edmund Burke (1729-1797)
• englantilainen poliitikko, kirjailija ja filosofi
• Reflections on the Revolution in France (1790)
• vallankumous ei ole keino valtion
instituutioiden muutokselle
• muutoksessa otettava huomioon
kansakunnan traditiot
• kehitys orgaanista, ei äkillisiä muutoksia
traditionalismi
1. yhteiskunnan lait ja instituutiot tulee säilyttää
2. sellaisia säädöksiä ja määräyksiä ei saa tehdä, jotka ovat
ristiriidassa perustuslain sisäisen luonteen kanssa
• traditioiden säilyttämisen edut:
–
–
–
•
luo symmetriaa ja yhdenmukaisuutta
edulliset kehityslinjat säilyvät
yhdistyy jatkuvuus ja uudistuminen
epäpätevät ihmiset eivät saa osallistua yhteiskunnan hoitoon
– määrittävinä tekijöinä: ihmisen luonto, koulutus, elämän
tilanne = sosiaalinen asema ratkaisee
– parhaita päättäjiä maata omistava aateli
Joseph de Maistre (1753–1821)
• diplomaatti ja kirjailija
• Piemont-Sardinian hovin palveluksessa
• yhteiskuntajärjestys on Jumalan
säätämä; sitä ei tule muuten perustella
• valistusajattelu kokonaan turmiollista
• tuli palata vallankumousta edeltävään
tilaan
• perinnöllinen yksinvaltius, voimakas
kirkko, tiukka kuri
Georg Wilhelm Friedrich Hegel (17701831)
•
•
•
•
konservatismin keskeisin ajattelija
professori Berliinin yliopistossa
Grundlinien der Philosophie des Rechtes (1821)
kaikki kehitys on hengen kehitystä,
vapautumista materiasta. Kolme astetta:
– subjektiivinen henki
– objektiivinen henki
– absoluuttinen henki
• järjen viekkaus
• Ihmisen tunnettava hengen tarkoitus,
muutoin kaaosta ja kärsimystä
• herra ↔ renki
Ihmisen eettisen kehityksen kolme vaihetta
• Perhe: eettisyyden kehityksen luonnollinen vaihe. Perustuu rakkauteen ja
epäitsekkyyteen. Ihminen kasvaa sosiaalisuuteen ja hänestä tulee
kelvollinen kansalainen
• Kansalaisyhteiskunta: koossapitävä voima taloudelliset ja juridiset siteet. Ei
ole tasa-arvoinen; tarpeiden tyydyttäminen kilpailun kautta. Kolme säätyä:
– talonpoikaissääty: maata omistava ja viljelevä sääty
– kauppiassääty: jalostaa ja hoitaa tavaran jakelun; riippuvainen omasta työpanoksesta
– virkamiessääty (yleinen sääty): valtiota ylläpitävä sääty
Vähäosaisista pidetään huolta, jotta ei synny köyhälistöä. Järjestystä
valvovat poliisi ja oikeuslaitos.
• Valtio: eettisen kehityksen korkein aste. Ei perustu ihmisten tekemään
sopimukseen. Sen keskeiset instituutiot ovat perinnöllinen monarkia,
säätyvaltiopäivät ja hallintokoneisto. Valtiossa vallitsee täydellinen vapaus,
mutta ei tasa-arvo.
liberalismi
liberalismin peruspiirteet
•
•
•
•
•
•
•
•
•
pyrki edistämään ihmisen vapautta
vastusti talouden keinotekoisia rajoituksia (merkantilismi)
vastusti mielivaltaista sortoa ja hallintoa sekä maaorjuutta
tavoitteena rajoittaa perustuslailla hallitusvallan mielivaltaista
käyttöä ja toteuttaa demokratia
tasa-arvoisuus lakien edessä
lainsäädäntö avoimeksi, hyväksyttäväksi ja ennustettavaksi
vapaaehtoisuuden maksimointi
yksilön vapauden rajoittaminen minimiin
suhtautuminen vallankumouksiin periaatteessa myönteinen
– 1600- ja 1700-lukujen vallankumouksissa toteutettiin liberaaleja
periaatteita
– vallankumouksiin sisältyvä pakko ongelmallinen
liberalismin eri suuntauksia
• Manchesterin liberalismi: taloudellinen liberalismi,
joka pyrkii purkamaan kaikki kaupan rajoitukset,
laissez-faire; poliittisena aatteena pyrkimys
yhteiskunnan sääntelyn minimoimiseen
• sosiaaliliberalismi: sosiaalinen kontrolli yksilön
vapauden kustannuksella on tiettyyn rajaan asti
hyväksyttävissä
• sosiaalidarwinismi: ihmisyhteiskunnan kehitykseen
vaikuttavat eräänlaiset luonnonvalinnan lait
Alexis de Tocqueville (1805-1859)
• aristokraattinen liberaali
• mukana politiikassa 1830–1840luvuilla; hetken ulkoministerinä
• 1831-1832 Yhdysvalloissa
• De la démocratie en Amérique
(1835, 1840)
• useita muita matkakirjoja
demokratia
• erotti toisistaan tasa-arvon ja vapauden; tasa-arvo ei merkitse vapautta
• tasa-arvopyrkimyksissä vaara demokratialle ja vapaudelle
– ihmiset uhraavat vapautensa saadakseen pitää tasa-arvonsa ja
aineellisen hyvinvointinsa (enemmistön despotia)
– äärimmäinen individualismi: halu hoitaa vain omat asiat
– ajattelua leimaa keskinkertaisuus ja epäitsenäisyys, julkinen keskustelu
ei tosiasiallisesti ole vapaata
– enemmistön tyrannian johdosta vähemmistöjen mielipiteet eivät
pääse esille
– ihmisten tuli toimia yhteisessä rintamassa vapaaehtoisten yhdistysten
kautta
• Yhdysvallat onnistunut esimerkki demokratian toteuttamisesta
– kaikilla yhtäläiset mahdollisuudet
– patriotismi ja yritteliäisyys
Jeremy Bentham (1748–1832)
• 1824 Westminster Review
• moraalifilosofinen utilitarismi: tekoja
arvioidaan pelkästään sen mukaan, paljonko
ne tuottavat mielihyvää tai mielipahaa
• mahdollisimman paljon mielihyvää
mahdollisimman monille
• sovelsi utilitaristista ajatusta lainsäädäntöön:
rangaistuksissa tuli välttää liiallisen mielipahan
tuottaminen
• James Mill (1773–1863)
– yhdessä Benthamin kanssa kasvatti poikansa John
Stuart Millin sivistysihanteidensa mukaisesti
John Stuart Mill (1806-1873)
• Itä-Intian kauppakomppanian
virkamies
• 1860-luvuvlla parlamentin jäsen
• ahkera kirjoittaja: poliittiset
vapaudet ja oikeudet;
edustuksellinen hallintomalli,
naisten oikeudet
• filosofia: empiristi ja utilitaristi
• Principles of Political Economy
(1848)
• On Liberty (1859)
• Considerations on Representative
Government (1861)
utilitarismi
• tekojen ja instituutioiden tulee luoda mielihyvää
– onnellisuus = ihmiset ovat tyytyväisiä ja onnellisia ja saavat
toiveensa toteutumaan
– keskeistä subjektiivinen arvio tilanteesta
• toiminnat tulee arvioida tuotetun mielihyvän
määrällä
– James Mill ja Jeremy Bentham: arviointi matemaattista
– J.S. Mill: on otettava huomioon mielihyvän laatu ja
sallittava joskus intuitiivinen tekojen arviointi
ihmisen tekojen rajoittamisen
periaatteet
•
•
•
•
•
vahinkoperiaate = rajoitukset ja pakkokeinot ovat
oikeutettuja silloin, kun yksilö ilman niiden olemassaoloa
vahingoittaisi muita yksilöitä
antipaternalismin periaate = rajoitukset ja pakkokeinot
eivät ole oikeutettuja silloin, kun yksilö vahingoittaa
toiminnallaan vain itseään
antimoralismin periaate = yksilön moraalittomuus toisten
silmissä ei sinänsä oikeuta rajoituksia eikä pakkoa häntä
vastaan
antiprudentialismin periaate = yksilön irrationaalisuus ei
ole riittävä peruste hänen toimiensa rajoittamiselle
pakkokeinoin
näitä periaatteita ei voi soveltaa lapsiin, mielisairaisiin,
järkyttyneisiin eikä barbaareihin
yhteiskunta
• yhteiskunta on yövartija, joka ehkäisee
kurjistumisen
• yhteiskunta ei ole staattinen eikä ikuinen
• hallitusmuoto riippuu yhteiskunnan
kehitysasteesta, samoin kuin ihmisen
vapausaste
• edustuksellinen parlamentarismi paras
vaihtoehto kehittyneille yhteiskunnille
• äänioikeus varallisuuden mukaan
naisten asema
• The Subjection of Women (1869), yhdessä Harriet
Taylorin kanssa
• sukupuoliselle syrjinnälle ei ole järkeviä perusteita
• naisille tulee suoda samat oikeudet ja vapaudet kuin
miehille
• naisten vapaus lisää yhteiskunnan moraalista ja
taloudellista tasoa
• avioliittolakia on muutettava
• naisille äänioikeus
• naisille vapaa pääsy julkisiin virkoihin ja kaikkiin
ammatteihin
Herbert Spencer (1820-1903)
•
•
•
•
itseoppinut ajattelija, rautatieinsinööri
laissez-faire liberalismin kannattaja
sosiaalidarwinisti
pyrki luomaan yhtenäisen kokonaisjärjestelmän, synteettisen filosofian
• First Principles (1862)
sosiaalinen organismi
• ihmiskunnan historia noudattaa samoja
lainalaisuuksia kuin biologisten lajien historia
• yhteiskunta = sosiaalinen organismi
• individualismi ilmenee sosiaalisen organismin
korkeimmilla tasoilla
• yhteiskunnassa vallitsevat samat kehityslait kuin
biologisessa organismissa
• eriytyminen ja yhdistyminen:
– peruslahkot: työtätekevät ja hallinnoivat
– yhdistyminen heimoiksi, kansoiksi jne.
luonnonvalinta
• sosiaalisessa organismissa tapahtuu valintaa, vain
parhaat selviävät (survival of the fittest)
• Thomas Malthusin (1766-1834) väestöteoria
– väestökasvu on aina suurempi kuin ravinnon tuotannon
kasvu → köyhyyttä ei voi poistaa tuotantoa lisäämällä
• vain parhaat selviävät → yhteiskunta kehittyy
paremmaksi ja vahvemmaksi
• ei ole järkevää keinotekoisesti ylläpitää
epäonnistuneita yksilöitä
• tämä valinta tulee muuttamaan ihmislajia, jolloin
kaikki rodut ja kansat eivät pysy kehityksessä
mukana, vaan joutuvat syrjään
käytännön sosiaaliliberalismi
• puhdas liberalismi liian individualistista ja kylmää
• yhteiskunnan puututtava sosiaalisiin ongelmiin
– verovaroin ylläpidetty sosiaaliturva
– markkinahäiriöiden hillintä
• Leonard Hobhouse (1864-1929)
– yhteiskunnan oltava aktiivinen hyvinvoinnin
luomisessa
– vapaus ei ole itseisarvo vaan väline
• 1900-luvun liberaalipuolueet perustuivat käytännön
sosiaaliliberalismiin
sosialismi
• Sosialismi = erilaisten ajatussuuntien yhteisnimitys,
joissa omaisuus ja tulonjako halutaan pitää
yhteiskunnallisen säätelyn alaisena yksilöiden tai
markkinavoimien sijaan.
• Kommunismi = tavoittelee luokatonta, tasa-arvoista
ja tuotantovälineiden, kuten tehtaiden ja maatilojen,
yhteisomistukseen perustuvaa yhteiskuntaa, jossa
ihmisillä olisi todellinen vapaus toteuttaa
taipumuksiaan ja saada tarpeensa tyydytetyksi.
Utopistisosialistit
• tavoitteena konkreettiset parannukset
yhteiskunnassa
• nimitys Marxin ja Engelsin lanseeraama
• pyrkimys ihanneyhteisön muodostamiseen
kapitalismin sisällä
• keinot nykyisen yhteiskunnan sääntöjen
mukaisia
• ei-vallankumouksellisia
Claude-Henri Saint-Simon
(1760-1825)
• vanhaa aatelia, eräänlainen
seikkailija
• Du système industrial (1821-22)
• aatelisto ja papisto mennyttä aikaa
• 3-kamarinen parlamentti
– insinöörit, kirjailijat, taiteilijat,
käsityöläiset
– tieteenharjoittajat
– lainsäädännöllinen
• yhteiskunnan perusta teollisuus
• keskeistä työn organisointi
Robert Owen (1771-1858)
• englantilainen tehtailija
• ihmiset organisoidaan
kyläyhteisöittäin
• yhteisöt omavaraisia; kaikille
yhteinen peruskoulutus,
terveydenhoito ja työsuojelu
• toteutti ajatuksiaan New
Lanarkissa
• New Harmony, Indiana
Charles Fourier (1772-1837)
• falangi: 1620 ihmisen muodostama
omavarainen yhteisö
• falansteri: suuri rakennus, jossa kokonainen
falangi asui
• falangit muodostivat laajemman federaation
• jäsenille taattiin elanto
• ylijäämä jaettiin annetun työpanoksen mukaan
• falangin jäsenet käsityöläisiä, maanviljelijöitä ja
oppineita
• jokainen sai tehdä sitä työtä mitä halusi
• Pohjois-Amerikkaan perustettiin 1841-1859
28 falansteria (Albert Brisbane)
Étienne Cabet (1788-1856)
• Voyage en Icarie
• puolifiktiivinen kuvaus kommunistisesta
yhteisöstä
• sovelsi Owenin ajatuksia
• perusperiaatteena oli täydellinen tasaarvo, yhteisomistus ja mahdollisimman
demokraattinen päätöksenteko
• 1847 yhteisö Texasiin, epäonnistui
• 1848 Illinoisiin Icaria, vaikeuksista
huolimatta säilyi vuoteen 1901 asti
Marx ja Engels
Karl Marx (1818-1883)
•
•
•
•
•
saksalaista alkuperää
1841 väitteli tohtoriksi filosofiassa
Rheinische Zeitung: kiistakirjoituksia oikeistohegeliläisyyttä
ja uskontoa vastaan → 1842 maanpakoon Ranskaan
1848 Kommunistisen puolueen manifesti
1867 Pääoma, 1. osa
Friedrich Engels (1820-1895)
•
•
•
•
•
•
Marxin työtoveri 1844 lähtien
johti sukunsa tehdasta Englannissa
toimitti Pääoman 2. ja 3. osan Marxin kuoleman jälkeen
Anti-Düring
Luonnon dialektiikka
Perheen, yksityisomaisuuden ja valtion alkuperä
Marxilaisuuden lähteet
• klassinen saksalainen filosofia, erityisesti Hegel
(historian kehityslait)
• brittiläinen klassinen kansantaloustiede, erityisesti
Adam Smith, Robert Malthus ja David Ricardo
(kapitalistisen talousjärjestelmän analyysi,
esimerkiksi arvoteoria)
• varhainen utopistisosialismi ja työväestön
kapinaliikkeet (yksityisomistuksen ongelmat,
työläiset muutosvoimana)
Materialistinen historiankäsitys
• yhteiskuntakehityksessä materiaaliset syyt ovat primäärisiä
• tuotantovoimat = työ, työvälineet, raaka-aineet, tuotantotekniikka
jne.
• tuotantosuhteet: kuka omistaa, ketä varten työskennellään, mitä
työstä maksetaan jne.
• tuotantotapa = tuotantovoimat + tuotantosuhteet
• tuotantovoimien kehitys edellyttää tiettyjä tuotantosuhteita
• näiden välinen ristiriita johtaa yhteiskuntajärjestelmän muutokseen
• tuotantotapa määrittää yhteiskuntajärjestelmän
• lisäarvo = tuotantokustannukset ylittävä työn arvo
Yhteiskunnan kehitys
kommunismi
tuotantovoimat
kapitalismi
tuotantosuhteet
feodalismi
orjanomistusjärjestelmä
alkuperäinen yhteiskunta
yhteiskunnan rakenne
päällysrakenne
hallintojärjestelmä, kulttuuri, koulutus, kirkko, oikeuslaitos, jne.
perusta
tuotantotapa (tuotantovoimat, tuotantosuhteet)
Anarkismi
(αν = ilman; αρχειν = hallita)
• Mikhail Bakunin (1814-1876)
– aatelinen
– organisoi useita kapinoita Venäjällä
– 1849 Siperiaan, 1861 pakeni
• Pjotr Kropotkin (1842-1912)
–
–
–
–
aatelinen
maantieteilijä
1873 vangittiin propagandistina, 1876 pakeni
lukuisia teoksia anarkismista
Anarkismin peruspiirteet
• αν = ilman; αρχειν = hallita
• vastenmielisyys kaikkea ylivaltaa kohtaan; kaikenlainen
alistaminen ja hierarkia tulee poistaa
• yksilöllä täytyy olla täydellinen vapaus osallista tai olla
osallistumasta yhteiskunnan toimintaan (assosiaatio)
• paikallinen itsehallinto = kommuunit
• kaikilla samat oikeudet ja mahdollisuudet
• kilpailu on luonnoton asia
• sodat ja epäoikeudenmukaisuudet johtuvat hallitsevan luokan
toimista
anarkistisia suuntauksia
•
•
•
•
•
sosiaalianarkismi = klassinen anarkismin laji.
Kollektiivit ovat yhteiskunnan perusta.
individuaalianarkismi = klassinen anarkismin laji.
Yksilöt ovat yhteiskunnan perusta.
agorismi = pyritään maanalaisilla markkinoilla
hajottamaan talouselämän ja valtion rakenteet ja
korvaamaan ne vapaaehtoisuuteen perustuvilla
organisaatioilla.
anarkafeminismi = normaalien valtarakenteiden
lisäksi vastustetaan patriarkaattia.
kristillinen anarkismi = ainoa hyväksyttävä
auktoriteetti on Jumala. Siten myöskään ei
hyväksytä kirkkoa.
–
•
anarkomormonit
vihreä anarkismi = tavoitteena ekologisesti kestävä
yhteiskunta. On jakaantunut kahteen suuntaukseen:
– ekoanarkismi = teknologiaoptimistinen
– anarkoprimitivismi = sivilisaatio- ja
teknologiakriittinen
syndikalismi
• Pierre-Joseph Proudhon (1809-1865):
ammattiyhdistyssosialismi
• tuotantovälineiden haltuunotto
ammattiyhdistysten avulla
• Keinoina lakot, sabotaasit yms.
• Georges Sorel (1847-1922)
• Paljon kannatusta Ranskassa, EteläEuroopassa, Amerikassa
• Anarkosyndikalismi
• Industrial Workers of the World (IWW)
sosiaalidemokratia
ja
kommunismi
• vallankumouksellisuus = vanhan yhteiskunnan
rakenteet tulee hävittää, sillä uutta
sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa
vanhan yhteiskunnan perustalle
• revisionismi (reformismi) = sosialistiseen
yhteiskuntaan voidaan päästä
parlamentaarista tietä uudistusten myötä.
Vanhan yhteiskunnan rakenteita ei tarvitse
tuhota.
internationaalit
• 1. internationaali (1864-1876)
• 2. internationaali (1889-1939)
– 2½. internationaali (1920-1939)
•
•
•
•
Komintern (1919-1943)
Kominform (1947-1956)
4. internationaali (1938-)
sosialistinen internationaali (1956-)
Eduard Bernstein (1850-1932)
• muotoili revisionistisen opin
• vallankumousta ei tarvita sosialismin saavuttamiseksi
• pääomien keskittymistä ei ollut tapahtunut Marxin
esittämällä tavalla
• keskiluokka ei ollut hävinnyt
• työläisten taloudellinen asema ei ollut heikentynyt
• kehitys ei ollut johtanut luokkien polarisoitumisen,
vaan erilaisten luokkien eriytymisen
• tilanne tuli arvioida uudestaan
• tuli keskittyä työläisten olojen parantamiseen ammattiliittojen ja
parlamentin kautta
• yleinen äänioikeus lähiajan poliittiseksi tavoitteeksi
– yhteistyö liberaalien kanssa
Vladimir Iljits Lenin (1870-1924)
•
•
•
•
•
•
Lokakuun vallankumouksen teoreettinen johtaja
1906 kommunistisen puolueen puheenjohtaja
1919 kommunistinen internationaali = Komintern
kehitti Marxin teorioita eteenpäin
konkretisoi ja päivitti vallitsevaan tilanteeseen
kritisoi voimakkaasti revisionisteja
– 1800-luvun lopun parantuneet olot näköharhaa
– revisionistit tehneet liian hätiköityjä johtopäätöksiä
imperialismiteoria
• kapitalismin korkein aste on imperialismi
• maailma jakaantuu korkeasti teollistuneisiin maihin ja raakaaineen tuottajamaihin
• koko maailma vedetään kapitalismin tilaan ja yhä useampi
ihminen joutuu proletariaattiin
• alikehittyneet alueet varaventtiilinä ylituotannolle
• imperialismi luo otolliset olosuhteet vallankumoukselle
• imperialismissa valtio joutuu pääoman alaisuuteen ja valtion
valtakoneisto asettautuu pääoman palvelukseen
→ pääomien välinen kilpailu muuttuu valtioiden väliseksi
• Imperialismi, kapitalismin korkeimpana vaiheena (1916)
parlamentarismi vs. vallankumous
• työläisten aseman paraneminen väliaikaista
• revisionismi heikensi proletariaatin vallankumousintoa ja teki
työläisistä uskollisia kapitalistiselle valtiolla
• syntyy työläisaristokratia, joka tuntee sympatiaa porvareita
kohtaan ja vieraantuu proletariaatista
• se alkaa vaatia itselleen proletariaatin johtopaikkoja
• länsimainen demokratia = porvarillinen demokratia
• vain proletariaatin diktatuuri voi kumota kapitalismin
vallankumous
• yhteiskuntamuodon muutos tapahtuu vallankumouksen kautta
• vallankumouksessa tuhotaan vanhat taloudelliset valtarakenteet
• ilman taloudellisten rakenteiden muutosta kyse ei ole
vallankumouksesta
• vastavallankumous = vanhat rakenteet palautetaan
• vallankumous edellyttää oikeaa historiallista tilannetta
– tuotantovoimien ja tuotantotavan välinen ristiriita
– kansan luokkatietoisuus
• kansa tärkein historian luoja, ”historian reaalinen subjekti”
• yksilön rooli usein merkityksellinen, mutta ei ensisijainen
• työväenliikkeellä tulee olla johtaja: henkilöpalvonnan vaara
puolueteoria
• Vallankumouksen johdossa tulee olla
kommunistinen puolue
• Puolue on vallankumouksen etujoukko, jonka
jäsenet ovat kaadereita
• Puolueeseen pääsevät vain parhaat
• Puolue määrittää vallankumouksen ja
sosialistisen yhteiskunnan suunnan
demokraattinen sentralismi
• valta neuvostoille!
• neuvostot ovat perustason päättäviä soluja tehtaissa
ja armeijassa
• neuvostoissa ilmeni kansan ja puolueen yhteys
• puoluejohto on vastuussa puolueelle ja valtiovallan
haltija on vastuussa kansalle
• kaikki tärkeät päätökset alistetaan kansan
pohdittavaksi
maolaisuus
• Kiinan kommunistinen puolue 1921
• Kommunistien johtajaksi 1920-luvun lopulla
Mao Zedong (1893–1976)
• Vallankumouksen perusta maaseudulla
• Tuli luoda oma armeija ja punainen tukialue
• Taistelu hallitsevaa guomindang-puoluetta
vastaan
• Pitkä marssi 1934–36 Jingxista Shaanxihin
• 1937 Japani hyökkäsi Kiinaan
– kommunistit guomindangin rinnalla taisteluun japanilaisia vastaan
• 1949 Kiinan kansantasavalta; guomindang Formosaan
• Suuri harppaus 1958–1960
–
–
–
–
päätöksenteko ruohonjuuritasolle
kollektiivitilat yhdistettiin kansankommuuneiksi
kaupungit jaettiin kommuuneihin
epäonnistui → palattiin takaisin
• Kulttuurivallankumous 1966–1976
– johtajia tuli arvostella
– väestöryhmien väliset erot tuli häivyttää
– johti sekasortoon; puna-armeija toimi kritiikin kärkenä; aseellisia
yhteenottoja armeijan ja valtion viranomaisten välillä
– Maon kuolema lopetti kulttuurivallankumouksen
Sosialistinen realismi
• otettiin käyttöön 1934 Neuvostoliiton
kirjailijaliiton on konferenssissa
• esikuvana Maxim Gorki: Äiti (1907)
• taiteen tehtävä palvella sosialismia
• kansantajusta ja puoluekantaista
• työläisten elämän esittäminen ihailtavassa
muodossa
• taidetta tuli kontrolloida yhteiskunnallisesti
• taiteen tuli olla: realistista, optimistista,
kansanomaista, perinteikästä, tyypillistä,
historiallista, sankarillista.
• kuvaamataiteessa lisäksi: monumentaalista,
pateettista, arkkitehtonista, veistoksellista
mallioopperat
• uudet vallankumoukselliset sisällöt ja ilmaisumuodot
vanhojen pohjalle
• mallioopperat (8 kpl)
– Jiang Qing
– Punainen naisjoukko-osasto, Valkotukkainen tyttö
– perinteinen ooppera ja baletti yhdistettiin
vallankumouksellisiin teemoihin
– mallia myös amerikkalaisista musikaaleista
Maolaisuuden tunnusmerkit
1.
2.
3.
4.
Vallankumouksen tulee alkaa maaseudulta
Jatkuva luokkataistelu
Kollektivismi ja anti-intellektualismi
Imperialismin kaudella vallankumous syntyy
kehitysmaissa
Maolaisuus kolmannessa maailmassa
kolme suuntausta:
1. liittoutumattomat: positiivinen
suhtautuminen Kiinaan uuteen
suuntaan
2. kriittiset: Kiinan uusi johto pettureita
Revolutionary Internationalist
Movement (RIM)
Loistava polku, Bangladeshin ja
Nepalin maolaiset
3. Albanian ympärille ryhmittyneet
Latinalaisen Amerikan maiden
kommunistisia puolueita
kansan sota
• esikuvana kommunistien taktiikka Kiinan
sisällissodasta
• avoimien taisteluiden välttäminen
– taistelut valitaan huolella, kun voitto on realistista
– pienet taisteluyksiköt (10-20 sotilasta)
• tukialueiden muodostaminen
– huollon turvaaminen
– oikeudenmukaisen järjestelmän luominen alueelle
• maaseudun haltuunotto ja kaupunkien motittaminen
• terrori
Loistava polku
•
•
•
•
•
•
•
Sendero Luminoso
Perun kommunistinen puolue
aloitti aseellisen toiminnan 1980
1992 Abimael Guzman vangittiin → toiminta väheni
perustettu 1960-luvun lopulla
esikuvana Maon ajatukset ja Kiinan kokemukset
sabotaasit, viranomaisten salamurhat, joukkomurhat
→ voimakasta vastustusta, suosio laski, kostotoimenpiteitä
• 2000-luvulla kidnappaukset, iskut sotilaita ja poliiseja
vastaan, huumekauppa
Juche
•
•
•
•
•
Pohjois-Korean virallinen poliittinen ideologia
luoja Kim Il-Sung (1912-1994)
Kim Jong-Il (1942-2011)
Kim Jong-Un (1983/84-)
Juchen perusperiaatteet:
–
–
–
–
–
•
riippumattomuus politiikassa
omavaraisuus taloudessa
itsepuolustus kansallisessa puolustuksessa
on sovellettava luovaa menetelmää
pääpaino on pantava ideologiaan
Songun-politiikka (armeija ensin)
fasismi
ja
kansallissosialismi
fasismin edellytykset
1. sosiaalinen liikkuvuus, jossa jotkut ryhmät tuntevat olevansa
häviäjiä
2. agraaritalous, joka ei ole integroitunut kansantalouteen
3. taloudellinen kriisi, joka kohdistuu keskiluokkaan
4. syvälliset muutokset kulttuurisissa arvoissa
5. jyrkkä sukupolvien välinen kuilu
6. hapuilevasta liberaalista politiikasta johtuva poliittinen kriisi
7. hajanainen työväenluokka
8. nöyryyttävä häviö sodassa
Benito Mussolini (1883-1945)
• syntyään Romagnasta; isä seppä ja ravintoloitsija,
perhe sosialistinen
• 1904 Sveitsissä liittyi syndikalistiseen ryhmittymään
(syndikalismi = sosialismin suuntaus, joka korostaa ammattiyhdistysten
merkitystä, valta parlamentilta ammattiliitoille; korporatiivinen hallinto)
•
•
•
•
ryhmittymä kehitteli korporatiivista hallintomallia Italialle
1912 Mussolini toimittajaksi Avanti!-lehteen
korosti nationalismin merkitystä sosialismille
kannatti Italian liittymistä sotaan
→ erotettiin lehdestä ja puolueesta
• Popolo d’Italian toimittajaksi
fasistipuolue
• 1919 Fasci di Combattimento
–
–
–
–
rintamamiesten järjestö, vetosi sodan tulosten aiheuttamaan pettymykseen
toimintamuotona väkivalta ja terrori
1919 Avanti!-lehden tuhopoltto
Mustapaidat
• 1921 Partito Nazionale Fascista
– 35 edustajaa parlamenttiin
– 1922 700000 jäsentä
• 1922 Italian kaupunkien valtaus
– Mussolinin ja Victor Emmanuel II:n välinen sopimus: kuningasvalta säilyi ja
Mussolinista pääministeriksi
• 1925 Mussolini diktaattoriksi
• 1926 parlamentti lakkautettiin
fasistien eri suuntaukset
1.
tiukan linjan fasistit (intransigentit)
– suhtautui negatiivisesti sosialismiin, liberalismiin, kirkkoon, monarkiaan
– kansalaisoikeuksien rajoittaminen, sensuuri, kotimaisten vastustajien
karkotukset, kuolemantuomio
– fasistista kontrollia yhteiskuntaan
2.
syndikalistit
– Edmondo Rossoni
– nationalismi, tuotannon lisääminen
– syndikalistinen hallinto
3.
nationalistit
Edmondo Rossoni
1884-1965
– Alfredo Rocco
– imperialistinen politiikka
– yhteiskunnan uudistaminen autoritaariseksi
4.
intellektuellit (Critica Fascista)
– fasistisen eliitin luominen
– ei voimaa vaan järkeä
Alfredo Rocco
1875-1935
fasistinen Italia
• parlamentti lakkautettiin
• poliittiset vastustajat eliminoitiin tai karkotettiin
maaseudulle
• parlamentin tilalle fasistinen neuvosto
– jäsenet fasistipuolueesta, ammattiyhdistyksistä ja
työnantajajärjestöistä
• maa jaettiin tuotantoalojen mukaisesti sektoreihin
• syndikalistinen hallintomalli
• Mussolinista diktaattori
fasismin oppi
• Giovanni Gentile (1875-1944)
• Uomo Fascista
• yhteiskuntakäsitys anti-individualistinen
– yksilöllä ei ole merkitystä valtion ulkopuolella
– yksilön tuli uhrautua valtion hyväksi
• ihanteena karu ja vakava elämä, jonka kruunasi sota
• vastusti demokratiaa
– demokratia häivytti erilaisuudet
– demokraattinen valta ei ole todellista, valta on näkymätöntä
– tuotantovoimat ja tuotantovälineet tuli asettaa valtion kontrolliin
Adolf Hitler (1889-1945)
• kotoisin Itävallasta
• 1919 Deutsche Arbeiterpartei
• 1920 Nationalsozialistische Deutsche
Arbeiterpartei (NSDAP)
• 1921 Der Führer
• Sturm-Abteilungen (SA), Ernst Röhm (1887-1934),
ruskeapaidat
• 1934 pitkien puukkojen yö
• 1923 kaappausyritys Münchenissä → vankilaan
• Mein Kampf
Kansallissosialismin synty
• syntyi Saksassa 1800-luvun lopussa vastareaktiona
vallankumoukselliselle sosialismille
• sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannatus laajaa
• vanhan maataomistavan aatelin vastenmielisyys nousevaa
teollisuuskapitalismia kohtaan
• tuottava pääoma (kotimainen) ja riistävä pääoma
(kansainvälinen, juutalainen)
• nationalismi: työväestön tuli toimia isänmaan / oman kansan
hyväksi
• 1896 National-Sozialen Verein
rasismi
• ideologia perustuu rotuun; yksilö ja yhteiskuntaryhmä
alisteinen valtiolle, valtio alisteinen rodulle
• ihmisen historiallinen kehitys on samalla biologinen kehitys:
olemassaolon taistelu, luonnon valinta
– vahvemman tulee hallita
– olemassaolon taistelu rotujen välistä
• opillinen perusta 1800-luvun rotuopeissa ja niiden
populaariversioissa, jotka vapaasti muokattuja koskemaan
arjalaisten ja juutalaisten välisiä eroja
• juutalaisten salaliitto
• rodunjalostus
Ahnenerbe
• Perustettiin 1935: Heinrich Himmler
• Tutkimuslaitos arjalaisen muinaisen
alkuperän ja elämän tapan
selvittämiseksi
• Tutkimusretkiä ympäri maailmaa:
Bohuslän, Karjala, Kreikka, Tiibet …
• maataloussiirtokuntia
rasismi
• kohteena erityisesti juutalaiset
– juutalaiset olivat kaiken pahan syy
• rotujen jako:
– kulttuuria tuottava rotu: arjalaiset
– kulttuuria tukevat rodut
– kulttuuria tuhoava rotu: juutalaiset
• arjalaiset eivät ole identtinen saksalaisten kanssa, mutta
germaaneissa säilynyt eniten arjalaista alkuelementtiä
taidekäsitys
• esikuvina:
– antiikin kreikkalainen ja roomalainen taide: ei ollut juutalaisuuden
saastuttamaa
– realismi: Hitlerin harjoittama taidesuunta; kansa ymmärsi
• rappiotaide (entartete Kunst) tuhottava
– museot, galleriat, kirjastot ja yksityiskodit puhdistettava
– takavarikoidut teokset myytiin ulkomaille
– taiteilijoita kiellettiin tekemästä rappiotaidetta
→ taiteilijat pakenivat ulkomaille tai joutuivat keskitysleirille (Theresienstadt)
• monumentaalisuus
• alastomuusihanne
germaaninen demokratia
• suurimmat viholliset ovat marxilaiset ja suurpääoma. Molempien vikana
kansainvälisyys
• Sääty-yhteiskunta, jossa eri ammattiryhmät muodostavat säädyt
• parlamentaarinen demokratia on tie kohti kommunismia
• juutalaisten salaliitto maailman valloittamiseksi
• yleinen äänioikeus on hylättävä
• tilalle germaaninen demokratia
– kansan valitsema johtaja tekee kaikki päätökset
– vastuussa kansalle
– periaatteessa kansa voi kukistaa johtajan
– vääryyteen alistuva kansa ei ole kelvollinen olemaan olemassa
• ulkopolitiikassa keskeistä elintilan hankkiminen arjalaisille
uusliberalismi
ja
uuskonservatismi
ideologioiden kuolema
1. taloudellinen kasvu poistaa poliittiset
vastakkainasettelut
2. demokraattinen järjestelmä kuolettaa
ideologiat; muodostuu yli-ideologia
3. kauhun tasapaino lieventää ideologiat
4. yhteiskuntatieteiden kehitys ratkaisee
yhteiskunnalliset ongelmat, eivätkä ne enää
aiheuta ideologisia ristiriitoja
liberalismin ja konservatismin
kehitys
• liberalismi
– negatiivinen vapauden määritys
– Thomas Hill Green: onko vapaus aina hyväksi?
• tietynlainen yhteiskunnallinen sääntely hyvästä
• konservatismi
– tukeutui valtioon
– valtio järjestyksen ylläpitäjä uudistuspyrkimyksiä vastaan
– muutokset ↔ arvot
– sosiaalikonservatismi: valtion on huolehdittava siitä, ettei
synny suoranaista kurjuutta
– protektionismi
Keynesin talouspolitiikka
• John Maynard Keynes (1883-1948)
– General Theory (1936)
– englantilainen taloustieteilijä
• kahdenlaista rahaa: tuottavaa ja ei-tuottavaa
• taloudellisessa kriisissä valtion lisättävä tuottavaa pääomaa →
eletään yli varojen
• säästettävä noususuhdanteen aikaan
• yhteiskunnan ylläpidettävä peruspalveluja: hyvinvointivaltio
– sosiaalisesti ankkuroitunut liberalismi
• vallitseva talouspoliittinen suunta 1960-luvun lopulle asti
uusliberalismi
• alettiin soveltaa 1970-luvun alussa
• taloudellinen ihminen (homo aeconomicus)
– perinteinen liberalismi: jokainen normaalisti
kehittynyt aikuinen, jota ulkoiset lait, säädökset tai
ennakkoluulot eivät pakota eivätkä ehkäise on
pätevä kaikissa tilanteissa päättämään, mikä on
parasta itselleen
– uusliberalismi lisäsi tähän: ihmisen kaikki
päätökset perustuvat rationaaliseen laskelmaan
uusliberalismi
• Friedrich von Hayek (1899-1992)
• Milton Friedman (1911-2006)
– vastusti keynesiläistä talouspolitiikkaa
– kannatti perinteistä liberalismia
– taloudellisessa kriisissä kaikkien tulee säästää
– monetaristi: rahan määrä ratkaisee taloudellisen kriisin ja
korkeasuhdanteen kulun
– ei ole kahden laista rahaa
• vahva yksityinen omistusoikeus, vapaat markkinat, vapaakauppa
• valtion tehtävä on luoda ja vaalia sellaista järjestelmää, joka takaa
uusliberaalit taloudelliset oikeudet ja vapaudet
• valtion ei tule puuttua markkinoiden toimintaan
• yhteiskunnallisen sosiaalituen purkaminen
uusliberalismi
• valtion on suosittava vahvaa yksityisomistuksen suojaa,
laillisuusperiaatetta ja vapaiden markkinoiden instituutioita
• liiketoiminnan ja suuryritysten vapaus
• yksityisyritteliäisyys ja yrittäjähenkisyys tuottavat innovaatioita ja
vaurautta
• tavoitteena jatkuva taloudellinen kasvu, joka koituu kaikkien hyväksi
• keskeinen tavoite omaisuuden yksityistäminen
• kilpailun edistäminen yhteiskunnan asettamia rajoitteita poistamalla
• epäluulo demokraattista päätöksentekoa kohtaan
uusliberalismi
• uusliberalistista politiikkaa harjoitettu
Chilessä 1973 vallankaappauksen jälkeen
Isossa Britanniassa (Margaret Thatcher) ja
Yhdysvalloissa (Ronald Reagan ja muut republikaanit)
– valtiollisten ja kunnallisten menojen leikkaaminen
– yhteiskunnallisten palvelujen yksityistäminen
– tietyt yhteiskunnan elimet hyväksyttäviä: armeija, poliisi,
tuomioistuimet
anarkokapitalismi
• kapitalistiset instituutiot välttämättömiä yksilön vapauden edellytyksinä
• vapauden mahdollistavat instituutiot: yksityisyrittäjyys, yksityisomistus,
vapaaehtoisuus, vapaat markkinat
• ihmisen toimintaa ohjaavat luonnonoikeudelliset periaatteet
• ultra-anarkistit
– täysin kielteinen asenne valtiota kohtaan
– kaikki yhteiskunnassa järjestettävä yksityisesti
– ihmistä ei saa pakottaa mihinkään
– David Friedman (1945-)
• minimalistit
– jonkinasteista valtiota tarvitaan takaamaan yksilön vapaus
– Robert Nozick (1938-2002)
uuskonservatismi
•
•
•
•
•
amerikkalainen ilmiö, republikaanien ideologia
Irving Kristol (1920-2009)
samat taloudelliset periaatteet kuin uusliberaaleilla
valtio uuskonservatiivisten uudistusten toimeenpanija
verojen leikkaaminen, jolla stimuloidaan taloudellista
kasvua
• taloudellinen kasvu ensisijainen suhteessa demokratiaan
• sosiaaliset palvelut eivät kuulu valtion tehtäviin
myytit
• ihmiset tarvitsevat myyttejä: uskonto, kansakunta
• uskonto keskeinen osa uuskonservatiivien ajatusmaailmaa
– voimakas kristinuskoon pohjautuva moralismi (kouluopetus, kirkon ja
valtion suhde, moraalittomuuden vastustus)
• myytti suuresta ja voimakkaasta isänmaasta
– motivoidaan suuren sotavoiman tarve
– uuskonservatiivisen ulkopolitiikan keskeiset teemat (Kristol):
• patriotismi on luonnollinen ja terve asenne
• maailman hallituksen vastustaminen
• valtiomiehen tulee kyetä erottamaan ystävät vihollisista
kansallinen intressi
•
•
•
•
•
•
ei mikään maantieteellinen termi
pienellä kansalla kansallisen intressin rajat valtion rajat
→ puolustuksellinen ulkopolitiikka
isolla kansakunnalla isot intressit
→ ulkopolitiikka aktiivista
ideologisen valtion intressit ideologisia
– Yhdysvalloilla länsimaisen demokratian ideologia → puolustaa sitä
kaikkialla mailmassa
luentokertaus
• ma 13.5. klo 16-18 HU106
• luennot + oheiskirjallisuus
– Machiavelli: Ruhtinas
– Lenin: Valtio ja vallankumous
• kolme esseekysymystä
– yksi pakollinen – edellyttää oheiskirjallisuutta
– kahdesta muusta valitaan toinen