takana loistava menneisyys - entä tulevaisuus? _Mika Helander

Download Report

Transcript takana loistava menneisyys - entä tulevaisuus? _Mika Helander

Ay-liike - takana
loistava menneisyys entä tulevaisuus?
Puitteet, haasteet ja jännitteet
VTT, yliopistolehtori
Mika Helander
SSKH, Helsingin yliopisto
TEAMin luottamusmiespäivät 21.4.2012
Suomalainen yhteiskunta 1:
järjestelmä - astianäkökulma






Uuskorporativistinen (lähtökohtana, että kansakunta on kuin astia) –
seurauksena ”sisäänjohtaminen” tärkeämpää kuin ”ulosjohtaminen”
Ollut haastettuna lukuisia kertoja – pohjalla keskusjohtoisesti sovitut
lähtökohdat, jotka eivät ole ”kyllästäneet” koko yhteiskuntaa ja
poliittista järjestelmää (Tammikuun kihlaus, Korpilampi sopimus,
Tupot, Raamiratkaisu) – Konsensuksen alla piilee konflikti ja jännite
Ehkä aiempi historia on vaikeuttanut – 30-luku (esim. Nevakiven
kirja Eero A. Wuoresta) TAI 50-luvulla syntyneiden radikalismi ja
turhautuneisuus? – toisaalta sisäänrakennettu työn ja pääoman
välinen ristiriita.
Silloin kun ei ole välttämätöntä otetaan etäisyyttä, ”symbolisia ja
konkreettisia irtiottoja” hyvinä aikoina
Ulkoiset pakot ja kriisit (sota ja lama) ovat ylläpitäneet
ajankohtaisuuden
Mutta onko astia enää ehjä – vai onko kuin siivilä? Eli pidetäänkö
kansakuntaa lähtökohtana yleisesti (ay pitää) ja mitä sillä saadaan
aikaan? (Pauli Kettusen teesi, että EK on edunvalvontapalveluita
kansainväliselle pääomalle tarjoava organisaatio, Jorma Kalela –
ayliike on vakuutuslaitos)
Suomalainen yhteiskunta 2:
demokratian tekijät
Järjestöjen demokratia ynnä edustuksellinen
puoluelaitoksen kautta – haastajina löyhät aktivistiverkot
 Viestikapula ei ole siirtynyt toivotulla tavalla –
järjestötaidot ja –halut nuorten ja nuorempien keskiikäisten parissa ovat puutteellisia – kilpailu vapaa-ajasta
 Tulevatko nuoremmat mukaan kun tulee lisää tilaa vai
ovatko kyllästyneet odottamaan? Uuskorporatismi kuin
ilmapallo jota on pistetty neulalla: hienot kuoret jää
mutta koossa pitävä aine karannut
 Institutionalistinen teesi: Michelsin teesi oligarkiasta
käännettynä – demokratia ei pysy pystyssä pelkällä
talkootyöllä – vahva johtajuus ja edustuksellisuus
 Mutta kansanliikkeiden vastateesi: Demokratia ei pysy
pystyssä ilman kirkasotsaisia, palavasieluisia
luottamushenkilöitä, eli vapaaehtoisia: ”kaikki pelaa”

Globalisaation tuoma haaste 1:
demokratian merkitys



Globalisaation demokratiaan tuoma paradoksi –
demokratia on levinnyt kaikkialle ja alkaa olemaan ainoa
hyväksyttävä hallitusmuoto (Giddens) Mutta:
demokratialta on kadonnut merkitys – ei päätetä
oleellisista asioista – TINA politiikka ja etäiset
päätöksentekopöydät
Toistaiseksi demokratia on kuitenkin alueeseen sidottua
– suomalaisen demokratian on siksi pysyttävä hengissä,
ja se on pidettävä hengissä – mutta täytyy saada aikaan
asioita!
Kuka kontrolloi maailmantaloutta? Kansainväliset
järjestöt? supervallat, kansallisvaltiot, yritykset, raakaaine tuottajat?
Globalisaation haaste 2:
Solidaarisuus ja vaikuttamisprosessi




Tavoite: Solidaarisuuden vaatimus ja omista eduista
valmius joustaa kun tehdään yhteistyötä: liittofuusiot,
kansainvälinen politiikka, keskusjärjestöjen yhteistyö
Vaikeaa: edunvalvonta (ideana ja toimintalogiikkana) tuo
mukaan intressin, joka johtaa laskelmointiin –
priorisoinnit keskeistä: minkä puolesta valmius
mobilisaatioon ja kuinka pitkälle valmiita myönnytyksiin
(tuottavuuden haku: ylityöt, ulkoistukset, tuotannon
siirrot, riisto ulkomailla jne.)? (eläkekiista onnistunut
voimannäyte, paperityöläiset vuonna 2004) - mihin ayliike investoi?
Osataanko neuvotella (yrittämättä jyrätä tai huijata) ja
ollaanko oikeasti valmiita yhteiseen tahtoon? RESPECT!
Minkälaista representaatiota ay-demokratian
edustuksellisuus edustaa – sivistynyttä?
TAULUKKO 4: Tulisiko Suomalaisen
työelämän integroitua laajemmin Suomea
ympäröivään maailmaan vai riittääkö jo?
%-osuudet keskusjärjestöittäin
SAK
STTK
Akava
Yhteensä
25
42
65
36
64
50
31
55
11
8
4
9
100 %
n=186
100 %
n=92
Ei ole vielä
riittävää, on
lisättävä.
Riittää, ei enää
enempää
yhdentymistä.
On liiallista, tulee
pyrkiä enemmän
eroon.
21.4.2012
6
100 %
n=49
100 %
N=328
Liittovaltuutettukysely (elomake) 15.2-31.3.2010
TAULUKKO 5: Minkälainen mielestäsi on liiton strategia
globalisaation vaikutuksiin liittyen? - Keskiarvo
(Vastausvaihtoehdot: 1: Täysin samaa mieltä, 2: Jokseenkin samaa mieltä, 3: En
juurikaan samaa mieltä, 4: En lainkaan samaa mieltä)
Aikaansaava
Vaikutusvaltainen toimialan kehityksessä
Edustaa tehokasta edunvalvontaa
Vaikutusvaltainen koko
yhteiskunnan kehityksessä
Näkymätön
Ei keskity tarpeeksi kokonaisuuksiin
Sopeutumaton ja jäykkä
Militantti
Liian sopeutuvainen
Hampaaton
Realistinen
Toimii liian yleisellä tasolla
Ei tunne työelämän yksityiskohtia
Asiantunteva
21.4.2012
7
SAK
2,27
2,26
2,02
STTK
2,06
2,05
1,83
Akava
2,33
2,29
2,24
2,23
2,86
2,68
2,94
3,28
2,63
2,74
2,05
2,53
3,04
1,82
2,07
3,13
3,03
3,25
3,57
3,05
3,10
1,92
2,81
3,33
1,66
2,29
2,51
2,63
2,76
3,31
2,73
2,63
2,00
2,57
3,06
1,76
Liittovaltuutettukysely (e-lomake)
15.2-31.3.2010
TAULUKKO 6: Voiko liitto vaikuttaa
globalisaatioon vastaajan toimialalla vai
onko vain sopeuduttava?
%-osuudet keskusjärjestöittäin
SAK
STTK
Akava
Yhteensä
12
8
12
11
70
73
78
72
18
20
10
17
100 %
n=91
100 %
n=49
Voidaan vaikuttaa laajasti ja
monipuolisesti
Voidaan vaikuttaa joihinkin
asioihin
Ei voida vaikuttaa, on vain
sopeuduttava
100 %
n=187
21.4.2012
8
100%
N=328
Liittovaltuutettukysely (elomake) 15.2-31.3.2010
Taulukko 8: Liittovaltuutettujen yhteydet
ulkomaille: Oletko yhteydessä ulkomaisiin
tahoihin (ulkomaille) vähintään kerran
kuukaudessa? (%)
Puhelimitse
Sähköp.,
kirje, fax
Matkustamalla
Vierailuja
ulkomailta
Tiedonhaku
Ei yhteyksiä
85
77
92
87
55
Yhteyksiä
työssä
12
15
5
10
21
Yhteyksiä
edunvalvonnassa
2
5
2
2
15
Yhteyksiä
molemmissa
1
3
1
1
11
Liittovaltuutettukysely (elomake) 15.2-31.3.2010
21.4.2012
9
TAULUKKO 9: Eri tietolähteiden merkitys
globalisaationhallinnassa
(1= hyvin tärkeä, 5= ei lainkaan tärkeä – EOS poistettu
laskelmista)
Keskiarvo
Tiedotusvälineet
Liiton koulutus ja kurssit
Liittojohto
Liiton luottamushenkilöt
Liiton työntekijät ja toimistot
Kirjallisuus ja tutkimus
Alan työntekijät
Viranomaiset
Työsuojeluvaltuutetut
Poliittiset päättäjät
Työsuojelupiiri
Työnantaja ja esimies
Kansalaisjärjestöt
Ystävät ja tuttavat
1,60
1,61
1,69
1,70
1,71
1,84
1,85
1,92
1,93
1,93
2,05
2,14
2,31
2,65
Liittovaltuutettukysely (elomake) 15.2-31.3.2010
21.4.2012
10
TAULUKKO 10: Arvioi seuraavien menetelmien teho kun
työntekijät pyrkivät vaikuttamaan työnantajan saneeraus,
rationalisointi ja tuottavuusohjelmiin
(1 = Hyvin tehokas ,2 = Jonkin verran tehoa, 3 = Tavanomainen vaikutus [kuten
TES-neuvotteluissa], 4 = Ei juurikaan tehoa, 5 = Ei lainkaan tehoa, ei maksa
vaivaa)
Liittokohtainen työtaistelutoimenpide
Luottamusmiehen yhteys työnantajaan
Vaikuttaminen liiton linjaan sen sopimien alakohtaisten sopimusten linjauksissa (TES ym.)
Liiton puitteissa valtiovaltaan ja lainsäädäntöön vaikuttaminen
Toimialatasoinen työtaistelutoimenpide
Paikallinen työpaikkatason/yritystason työtaistelu
Neuvottelu ja yhteistoimintamenettely työnantajan kanssa
Keskusjärjestötason toimenpiteet
Paikalliseen kansalaismielipiteeseen ja paikallispäättäjiin vaikuttaminen (esim. Kemijärviliike)
Hakukielto tai –saarto
Työntekijöiden henkilökohtainen yhteys työnantajaan
Toiselta liitolta pyydetty solidaarisuusilmaus
Yhteistoiminta kansalaisjärjestöjen kanssa
Toisen liiton edunvalvontaan ja linjauksiin vaikuttaminen
Ulkomaiselta veljes- ja sisarliitolta pyydetty solidaarisuusilmaus
Keskiarvo
2,19
2,37
2,39
2,41
2,44
2,59
2,77
2,79
2,89
2,92
3,12
3,13
3,14
3,49
3,57
Liittovaltuutettukysely (elomake) 15.2-31.3.2010
21.4.2014
11
Yhteenveto:
Haasteet ovat suuria, mutta
puitteissa tulee olemaan pienempi
muutos kuin sisällöissä!
•Vastapuolet
vaikuttavat tulevaisuuteen:
Työnantajat (muotivirtauksia?) – Kansainvälinen ja
globaali puite (talouspolitiikka)
•Tapahtuu tosin myös isoja järjestöllisiä muutoksia
kuten liittofuusioita ja organisaatiotasojen välisiä
valtasiirtymiä. Mihin suuntaan ne kehittävät ayliikettä? Osallistavaan vai keskusjohtoiseen? Kovaa
painetta (ja valmistautumista – yt-laki) paikalliseen
sopimiseen – mutta keskittäminen ja koordinaatio
on yhä voimakasta!
Kiitos!
[email protected]