Martti Muukkonen, TT, YTM:

Hyvinvointiajattelun historiallinen kehitys antiikista nykyaikaan

Kurssin sisältö

19.

20.

21.

22.

23.

24.

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

Orientaatio ja yleiskatsaus kurssin sisältöön Teoreettiset mallit hyvinvointiajattelun tutkimiseksi Orientaalinen hyvinvointiajattelu Kreikkalainen hyvinvointiajattelu Kristinusko orientaalisen ja kreikkalaisen ajattelun synteesinä Hyvinvointi-instituutioiden synty Bysantissa Keskiajan länsimainen köyhäinhoito Hyvinvointi Tuomas Akvinolaisen ajattelussa Reformaatio ja paluu orientaaliseen ajatteluun Orientaalisen ajattelun ja kreikkalaisen filosofian eriytyminen reformaation jälkeen Luther, Hallen pietismi ja pohjoismaisen hyvinvointiajattelun synty Calvin, Geneven teokratia ja kalvinistisen hyvinvointiajattelun kehitys Hyvinvointiajattelun kehitys Britanniassa reformaatiosta 1800-luvulle Puritaanit ja ”Jumalan valtakunnan” luominen Amerikkaan Saksan kulttuuritaistelu ja katolisen hyvinvointiajattelun synty ja kehitys Social gospel ja hyvinvointikapitalismi USAssa Työväenliike ja hyvinvointivaltioiden synty Euroopassa Pohjoismaisen hyvinvointivaltion kehitys II maailmansodasta 1980-luvulle Thatcher, Reagan ja anglo-saksisen hyvinvointivaltion kriisi 1970-luvulla Suomen lama 1990-luvulla Globalisaatio, EU ja hyvinvointimallien lähentyminen Visioita hyvinvointivaltion tulevaisuudesta Kertaus Kertaus

Yleiskatsaus hyvinvointiajattelukurssin sisältöön

• Teoreettiset mallit • Traditio”polut” ja –”hypyt” • Orientaalinen vs. kreikkalainen ajattelu • Hyvinvointi-instituutioiden synty ja leviäminen • Reformaation vaikutukset ja ”polkujen” eriytyminen • Modernien hyvinvointivaltioiden synty, erityispiirteet ja tulevaisuus

Hyvinvointitraditioiden tutkiminen

• Gösta Esping-Andersenin hyvinvointiregiimit • Max Weberin ja Ferdinand Tönniesin teesit orientaalisen ja kreikkalaisen ajattelun eroista • Ferdinand Braudelin teesi eripituisista historiallisista sykleistä • Polkuriippuvuusteoria • Herbert Blumerin teoria ”yleisestä sosiaalisesta liikkeestä” (general social movement) ja sen kirjallisuudesta • Clifford Geertzin teesi uskonnosta mallina yhteiskunna

sta

ja mallina yhteiskunna

lle

• Samuel Huntingtonin teesi (uskontopohjaisten) sivilisaatioiden törmäyksestä • Karl Mannheimin teesi sukupolvikokemuksista

Lännen hyvinvointiajattelun “polut”

Vastakohtaiset ajattelutavat

• Orientaalinen ajattelu (

gemeinschaft)

• Kreikkalainen ajattelu (

gesellschaft)

• Harmonisointina Raamatun tulkinta Platonin (ja myöhemmin Aristoteleen) avulla

Orientaalinen ajattelu

• Eurooppaan Raamatun (ja 1800-luvulla marksismin) välityksellä • Ihminen on jumalten orja • ”Koti” tai ”perhe” – metafora • Orgaaninen yhteys (gemeinschaft) sukusiteiden kautta •

Perheenpäällä

, patriarkalla, velvollisuus ”suojella, ruokkia ja vaatettaa” • Jumala varsinainen perheenpää (=temppeli) vastuussa asukkaiden hyvinvoinnista • Avustamisen pääpaino heikoissa ja avuttomissa (erityisesti leskissä, orvoissa ja muukalaisissa, joilla ei sukua turvanaan) • Subsidiariteettiperiaate löytyy Hammurabin laista • Orjan/palvelijan ja vapaan suhde liukuva – jokainen ”herra” oli myös jonkun toisen orja/palvelija

->

kaupungin suojelusjumala – kuningasta myöten • Naisilla taloudellisia ja juridisia oikeuksia

Kreikkalainen ajattelu

• Ihminen on vapaa ja riippumaton – myös suhteessa jumaliin • Kotitalouksien välinen kilpailu • Perheenpää vastuussa ”omistaan” (

philoi) -> filantropia ala(ma)isista ja ystävistä huolehtimista

• Resiprokia mallina itsenäisten kotitalouksien yhteistyölle -> lahja luo aina velvoitesuhteen • Yhteistyö tilapäisten liittojen kautta ( • Orjilla ei ihmisarvoa

gesellschaft

myöhemmin Roomassa (=10% väestöstä) ) • Hyvinvointipalvelut kohdistuivat kansalaisiin kuten • Naisilla ei taloudellisia, juridisia tai poliittisia oikeuksia

Orientaalisen ja kreikkalaisen ajattelun harmonisointi

• • Kristityt tulkitsivat Raamattua Platonin (myöhemmin Aristoteleen) filosofian avulla

Philanthropos

– ajattelussa keisarista Jumalan edustaja ja ”hyvä paimen” -> keisarille orientaalisen ajattelun mukaiset perheenpään velvoitteet • Filantropia suuntautui orientaalisen ajattelun mukaisesti kaikkein köyhimpiin aiemman kansalaispainotuksen sijasta

Hyvinvointiajattelun polku Bysantista länteen

• Ensimmäiset hyvinvointi-instituutiot (orpokodit, sairaalat, vanhainkodit ym.) Bysantissa • Mallien diffuusio länteen • Luostarit ”rauhan satamina” keskellä kaaosta • Viikingit rauhoittivat Euroopan 1000- ja 1100 luvuilla ja loivat hauraan status quon • 1100- ja 1200-luvut luostarien synnyn huippuaikaa • Feodalismi perustui filantropiaan ja resiprokiaan (= suojelua ja johtajuutta alamaisuutta vastaan) • Selkeä ero ”arvollisen köyhän” (= lesket, orvot, vanhukset ja sairaat) ja muiden välillä

Katolinen hyvinvointipolku

• Tuomas Akvinolainen määritteli katolisen sosiaalietiikan perusteet • Aristoteleeseen yhtyen hän esitti, että jokainen pyrkii kohti olemassaolonsa tarkoitusta (

telos

) • Ihmisen arvokkuuden korostus • Köyhät ovat olemassa, jotta rikkaat voivat tehdä hyviä tekoja •

Philoi

ajattelu = yksilöt auttoivat vertaisryhmiensä jäseniä • Köyhäinhoito kirkon asia • 1800-luvun kulttuuritaistelu Preussissa -> paavin kiertokirje

Rerum novarum

1891 -> kristillisdemokraattisten puolueiden sosiaaliohjelmaksi

Reformaatio

• Luther korosti

takaisin lähteille

– ajattelua = Raamattu Platonin ja Aristoteleen sijaan • ”Älköön keskuudessanne olko köyhiä” • Saksalaisten kaupunkijärjestysten reformi –> kaupungin raati vastuussa avustusrahastoista -> kunnallisten hyvinvointipalveluiden perusta • Jotkut kaupungit eivät suostuneet -> Kirkolliset sosiaalisäätiöt • ”Omavanhurskauden pelko” -> korkeat verot eivät anna ”pisteitä” taivaspaikkaa varten • Köyhäinhoito yhteiskunnan asia • Raamatun ja kreikkalaisten klassikkojen liitto päättyi -> perinteet eriytyivät

Luterilainen polku

• Hallen pietismi valitsi koulutuksen keinoksi köyhyyden poistamiseen • Halle koulutti virkamiehistöä Preussiin ja Tanskaan -> ensimmäiset hyvinvointivaltioprojektit • Raamatun omakohtaisen lukemisen korostamisen seurauksena korkea lukutaito • Seurakunnat hoitivat kunnallisen köyhäinhuollon tehtäviä • Pieni eliitti, vahva talonpoikaisto -> sivistyneistön suosima kreikkalainen ajattelu jäi talonpoikien suosiman raamatullisen ajattelun alle • Socialismi vahvisti orientaalista ajattelua • Sodan jälkeen Ruotsin sosiaalidemokraatit johtivat pohjoismaisen kansankodin rakentamista

Anglikaanis-kalvinistinen polku Britanniassa

• Edward III:n

Statutes of Laborers

v.1349 • Elizabeth I: köyhäinhoitolaki 1601 • Tavoitteena köyhyyden eliminointi • Seurakunnat vastuussa köyhäinhoidosta • Vahva eliitti, jonka koulutuksessa kreikkalainen kilpailuajattelu korostui • Speenhamland-episodi -> 1834

New Poor Law

> ”arvollinen köyhä”- ajattelun romutus • Jännite eliitin kreikkalaisen ja alaluokan orientaalisen ajattelun välillä •

The Great Awakening – Metodismin

yms. synty • Työväenliikkeen nousu • Methodismi legitimoi työväenliikkeen protestin • Vapaaehtoisjärjestöjen nousu • Social Gospel ja kristillinen ylioppilasliike -> William Temple ja käsite ”welfare state”

Amerikan puritanismi

• Ns. ”perustajaisät” uskonnollisia pakolaisia Euroopasta > allergia vahvalle valtiolle ja valtiokirkolle • ”Jumalan valtakunnan” rakentaminen Amerikkaan • • Klassikot eliittien koulutuksessa keskeisiä -> kilpailuajattelu ja itsenäisyyden korostus • Vapaaehtoisjärjestöjen korostus

Noblisse obligé-

ajattelu -> filantrpia hyvinvointipalvelujen perusta • Hyvinvointikapitalismi 1930-luvulle -> romahdus -> valtio apuun • Valtio rahoittaa valtaosan palveluista – järjestöt tuottavat ne

Nykyisiä trendejä

• Amerikkalaiset mallit leviävät vaihto opiskelijoiden välityksellä sekä globalismin paineessa • Katoliset mallit (erityisesti subsidiariteettiperiaate) EU-n kautta • Pohjoismaisen hyvinvointivaltion pelastamispyrkimykset -> olennainen kysymys: mikä on luovuttamatonta ja mikä vain järjestelykysymys