Martti Muukkonen:

Länsimaisten hyvinvointivaltioiden uskonnolliset juuret

Itä-suomen yliopisto 23.11.2010

Tiivistelmä

• Gösta Esping-Andersenin jaottelu Euroopan hyvinvointivaltioista voitaisiin nimetä toisinkin: 1. sosiaalidemokraattinen pohjoismainen = luterilainen 2. liberaali anglo-saksinen = anglikaanis-kalvinistinen 3. konservatiivinen keski-eurooppalainen = katolinen • Tällä luennolla käsitellään uskonnon vaikutusta eri hyvinvointivaltiomallien perusajatuksiin.

– Teoreettiset lähtökohdat yhteiskuntien historialliselle tutkimukselle – Antiikin filantropia – Hyvinvointi-instituutioiden synty bysantissa – Katolinen hyvinvointiajattelu – Anglikaanis-kalvinistinen hyvinvointiajattelu – Luterilainen hyvinvointiajattelu

Jatkuvuuden sosiologia

• Sosiologia – toisin kuin antropologia – korostaa yleensä muutosta: moderni nähdään laadullisesti erilaisena aikana • Taustalla useita tekijöitä – maallistunut versio kristinuskon muutoshakuisuudesta – Sosiologien lyhyt aikaperspektiivi – Sosiologia leimallisesti modernin tutkimusta = puuttuu kulttuureja vertaileva perinne

Jatkuvuuden teoriat

• 1950-luku: Ralph Turnerin ja Lewis Killianin ”uusi normi” (emergent norm) • 1960-luku: Peter L. Bergerin ja Thomas Luckmannin ”ajattelun rutinoituminen” • 1970-luku: Michael T. Hannanin ja John Freemanin ”hierarkinen inertian” • 1980-luku: Paul Davidin ja Brian Arthurin ”polkuriippuvuus” • Tarkemmin kts: http://cc.joensuu.fi/~muukkone/Muukkonen_Path _Dependency_and_Hierarchical_Inertia.pdf

Uusi normi

• Emergent norm • Turner Ralph H. & Killian Lewis M.: 1959

Collective Behavior

. Third printing. Prentice-Hall. Englewood Cliffs, NJ. • Syntyy ennalta kokemattomassa tilanteessa • Jauhamisprosessissa (milling) ihmiset määrittelevät uuden tilanteen ja päättävät mitä tehdä • Prosessi hyödyntää aikaisempia kokemuksia ja arvoja

Ajattelun rutinoituminen

• Berger Peter L. and Luckmann Thomas: 1972

The Social Construction of Reality

. Repr. Cox & Wyman Ltd. London. • Rutinoituminen vapauttaa kapasiteettia tähdellisempään • Yhteisön rutinoitunut ajattelu sijoitetaan ”symboliavaruuteen” talteen ja se muuttuu itsestäänselvyydeksi • Kriisien aikana tallenne otetaan esiin, prosessoidaan uudelleen – ja pannaan takaisin talteen • Uskonnot usein syväarvojen symboliavaruuksia

Hierarkinen inertia

• Hannan Michael T. & Freeman John: The Population Ecology of Organizations.

American Journal of Sociology

82, 1977, 5, March, 929-964. • Oganisaatioiden muutosvastarinta sitä suurempaa mitä lähempänä ydintä ollaan • Uloimmalla kehällä on tekninen järjestelmä joka muuttu helposti • Sisimpänä ydinarvot joiden inertia suurin

Polkuriippuvuusteoria

• 1980-luvulla • Paul David: 1985 Clio and the Economics of QWERTY.

American Economic Review.

75, 1985, 2, May, 332-337 • Brian Arthur: Competing Technologies, Increasing Returns, and Lock-in by Historical Events.

Economic Journal

99, 1989, March, 116 131 Selittivät miksi QWERTY-näppäimistö ja VHS kasetit syrjäyttivät edistyneemmät kilpailijansa Käytäntö ”lukkiutuu” jollekin ”polulle” ja sen muuttaminen vaatii huomattavia investointeja - Muutos usein murroksen kautta

Muita jatkuvuusteorioita

• Ulric Neisserin skeema-käsite: – Skeema ohjaa havaintoa ja uusi havainto tarkentaa skeemaa • Clifford Geertzin uskonto-teesi: – uskonto on sekä malli yhteiskunna

sta

että malli yhteiskunna

lle

.

• Ferdinand Braudellin ”pitkien aaltojen teoria” – Historiassa eri pituisia jaksoja: lyhyet, keskipitkät ja pitkät

Jatkuvuus sivilisaatioissa

• Braudellin ”pitkien jaksojen” (=satoja vuosia) lisäksi ultrapitkät sivilisaatiokaudet = tuhansia vuosia) • Kulttuurienkin ajattelu rutinoituu tai lukkiutuu • Muutos murroksen kautta • Uskonnot kulttuurien arvomuisteina

Lännen hyvinvointipolut

Kaksi polariteettia

• Orientaalinen ajattelu -

gemeinschaft

• Krekkalainen ajattelu -

gesellschaft

(Tönniesin jaottelun mukaan) • Kristinusko harmonisoi selittämällä orientaalista uskontoa kreikkalaisella filosofialla • Uskonpuhdistuksen jälkeen perinteet erosivat

Hyvinvointimallit

• Katolinen ajattelu yhdisti orientaalisen ja kreikkalaisen ajattelun • Luterilainen malli korostaa orientaalista ajattelua • Anglikaanis-kalvinistisessa mallissa eliitti noudattaa kreikkalaista ajattelua ja massat orientaalista • Tarkemmin esim: http://cc.joensuu.fi/~muukkone/Muukkonen_Reli gious_roots_of_the_European_Welfare_models.

doc

Orientaalinen huolenpito

• • Ihminen on jumalten orja / palvelija -> jokainen oli jonkun toisen alamainen -> orjan ja vapaan ero hämärtyi • ”Huone”-metafora = orgaaninen yhteys suvun, klaanin ja heimon kautta (

gemeinschaft) Perheenpäällä

velvollisuus ”ruokkia ja vaatettaa” • Suojelusjumalalla varsinaisena perheenpäänä ja kuninkaalla hänen edustajanaan (käytännössä temppelillä) vastuu koko väestön hyvinvoinnista • Huolehtimisen pääpaino niissä, joilla ei sukua turvana: lesket, orvot, muukalaiset • Subsidiariteetti-periaate jo Hammurapin laissa

Kreikkalainen filantropia

• Ihminen vapaa ja itsenäinen • Kotitaloudet itsenäisiä ja keskenään kilpailevia • Yhteistyö liitto- ja sopimusmenettelyjen kautta (gesellschaft) – Perheenpää vastuussa omistaan (

philoi

) –

Philoi

= ”minun omani” (perheeni, omaisuuteni, liittolaiseni. alaiseni) – Resiprokia perheiden välisten liittojen pohjana • Hyvinvointipalvelut vain kansalaisille (= 10-20% väestöstä) ”lahjana” hallitsijalta – odotus kuuliaisuudesta ja kunnioituksesta vastalahjana • Orjilla ei ihmisoikeuksia • Köyhät ”pandemion”

Ajattelun harmonisointi

• • Raamatun selittäminen Platonilla – ja myöhemmin Aristoteleella

Philanthropos

-ajattelu – Jumalten rakkaus ihmisiä kohtaan – Orientista ajatus hallitsijasta Jumalan edustajana, joka huolehtii kansastaan • Bysantissa avustukset kansalaisilta kaikkein köyhimmille

Keskiajan hyvinvointipolku

• Ensimmäiset hyvinvointi-instituutiot Byzantissa • Mallit levisivät länteen • Luostarit rauhan saarekkeita kuohunnan keskellä • Kaarle Suuren säännös: kirkon tuloista 1/3 rakennuksiin, 1/3 pappien palkkoihin ja 1/3 avustuksiin • Viikingit ”rauhoittivat” Euroopan 1000-1100 luvuilla ja loivat status quon • 1100-1200-luvuilla luostareiden syntybuumi • Feodalismi resiprokiana (suojelusta ja johtajuutta vaihdossa kuuliaisuudesta)

Katolinen sosiaalietiikka

• Tuomas Akvinolainen kiteytti katolisen teologian • Aristotelestä seuraten, jokaisella oliolla on sen oma

telos -

päämäärä • Köyhät ovat olemassa, jotta rikkaat voisivat thedä hyviä tekoja •

Philoi

ajattelu = vertaisryhmäapu • Köyhäinapu kirkon tehtävä • ”Arvollinen köyhä” (lesket, orvot, sairaat, vanhukset)

Reformaatio

• Luther korosti

ad fontes-ajattelua

= Raamattua Platonin ja Aristoteleen sijaan • ”Älköön keskuudessanne olko köyhiä” • Saksan kaupunkisääntöjen uudistus ja köyhäinhoidon uudelleen organisointi –> Kaupunkien raadit vastuussa köyhäinhoitorahastoista • Joidenkin raatien kieltäytyessä -> Diakoniasäätiöt • Hyvinvointi on yhteiskunnan velvollisuus • Omavanhurskauden pelko -> korkeat verot eivät anna ansioita kuten almut

Luterilainen hyvinvointipolku

• Pietismi otti koulutuksen avuksi köyhyyden eliminoinnissa -> Luterilaisten maiden korkea lukutaito • Halle koulutti virkamiehistön Preussiin ja Tanskaan > ensimmäiset modernit hyvinvointivaltiot • Seurakunnan vastuussa köyhäinhuollosta ennan kuntien eriyttämistä • Pieni eliitti ja suuti talonpoikaisto -> kreikkalainen ajattelu jäi orientaalisen alle • Sosialismi orientaalisen ajattelun toinen juonne -> marksilaisuus vahvisti luterilaista hyvinvointiparadigmaa

Anglikaanis-kalvinistinen ajattelu

• Edward III:n

Statutes of Laborers

1349 • Elizabeth I:n työlainsäädäntö 1601 • Tavoitteena köyhyyden poisto kuten luterilaisuudessa • Seurakunnat vastuussa köyhäinhoidosta • Eliitti vahvempi kuin luterilaisilla alueilla -> kreikkalainen ajattelu eliitin koulutuksessa aina 1. maailmansotaan asti (Victorian ajan Englanti samaistui Spartaan) • 1700-luvun herätykset korostivat Raamattua -> Jännite eliitin kreikkalaisen ja massojen orientaalisen ajattelun välillä

Speenhamland-episodi

• Kun liikkumisvapaus taattiin, pelättiin köyhien muuttavan rikkaisiin seurakuntiin • Speenhampandin kreivikunnan johtajat loivat minimitoimeentulosysteemin • Epäonnistui täysin – Työmotivaatio meni kun rahaa sai joka tapauksessa – Palkanmaksumotivaatio meni samasta syystä • 1834

New Poor Law

> ”arvollinen köyhä” ajattelun loppu hyödyke > työskentele tai näe nälkää • Äärimmäinen kapitalismi, jossa työ oli myytävä

Työväenliikkeen nousu

• Työväenliike nousi protestiliikkeenä uutta köyhäinhoitolakia ja kapitalismia vastaan • Metodismi legitimoi työväenliikkeen protestin ja sai sieltä ensimmäiset johtajansa • Kreikkalainen filantropia-ajattelu näkyy hyväntekeväisyysjärjestöjen syntybuumissa

Amerikan puritanismi

• Ns. ”perustajaisät” (founding fathers) uskonnollisia pakolaisia > ”valtioallergia” • ”Kingdom of God in America”-ajattelussa luotiin kristillistä yhteiskuntaa uudelle mantereelle • 1800-luvun

social gospel

-liike korosti Jumalan valtakunnan olevan siellä missä ”rauha (shalom) ja oikeudenmukaisuus/vanhurskaus” (sedek) oteutuvat • Eliittien koulutuksessa kreikkalainen ajattelu – Kilpailuajattelu – Eliitin

noblisse

keskiössä

obligé

-ajattelu -> filanthropia hyvinvointiajattelun • Hyvinvointikapitalismi 1930-luvulle, jolloin se romahti ja valtio mukaan palveluiden rahoittamiseen • Järjestöt keskeisiä palveluntuottajia

Moderni katolinen ajattelu

• Paavin kiertokirjeet

Rerum novarum

ja

Quadrogesimo anno

1891 1931 lanseerasivat subsidiariteettiperiaatteen: – Jokainen on ensisijassa vastuussa hyvinvoinnistaan, jos hän ei kykene siihen, niin perhe, suku, järjestöt, kirkko ja vasta viimeisenä valtio – Ylemmän tahon pitää varmistaa, että alempi taho kykenee huolehtimaan velvoitteista – Ylempi taho ei saa puuttua alemman toimintaan, jos tämä hoitaa velvoitteensa • Kristillisdemokraattiset puolueet omaksuivat tämän omaksi sosiaalipolitiikakseen

Nykyisiä trendejä

• EU:n kautta katolisia malleja pohjoismaihin -> subsidiariteettiperiaatteen 1. osa • Vaihto-oppilaiden ja taloustieteiden kautta amerikkalaisen mallin kilpailupuoli lanseerattu Suomeen –

noblisse oblige

unohdettu • 1970-luvulla luotu suomalainen järjestelmä osoittautunut kalliiksi ja passivoivaksi • Verohallinto tappamassa talkootyötä