Transcript Kunnat - Moodle 2

Paletti Palliatiivisen- ja saattohoidon osaamisen
vahvistaminen ja rakenteiden kehittäminen
asiantuntijayhteistyönä Pohjois-Karjalan
maakunnassa
1.4.2013-31.3.2015
Sairaanhoitaja Minna Peake
Kunta- ja PKSSK:n resurssikyselyjen
tulokset
• Kyselyt suoritettiin kesän ja syksyn 2013 aikana
• Kyselyihin vastasivat seuraavat kunnat:
Joensuu (Tehostettu KSH, Siilaisen os. 1B, Tuupovaara,
Eno, Pyhäselkä), Ilomantsi, Kontiolahti, Nurmes, Valtimo,
Liperi-Outokumpu, Polvijärvi, Kitee-Kesälahti, Tohmajärvi
(yksityiset hoitokodit), Rääkkylä ja Juuka
• PKSSK:n osastot:
1B, 1G, 2AB, 2C, 3A, E3, 2K, 3K, 4K
Kuinka kuntanne/osastonne palliatiivinen
ja saattohoito on järjestetty?
Kunnat
PKSSK
•
•
•
•
•
•
Hoito on järjestetty kotona, TK-sairaaloiden
vuodeosastoilla, palveluasunnoissa ja
yksityisissä hoitokodeissa.
Saattohoidossa Joensuun kantakaupungin
alueella kotihoidon tukena kotona ja
hoitokodeissa on Tehostettu KSH (TeKo)
Kantakaupungin ulkopuolella ja muissa
kunnissa kotihoidon tukena on KSH ja
kotihoito (ei mahdollisuutta ilta- tai
yöhoitoon). Muutoin hoito tapahtuu
vuodeosastoilla.
Joissakin kunnissa on järjestetty potilaalle
mahdollisuus siirtyä osastohoitopaikka
(lupapaikka-käytäntö), jos potilaan oireet
sitä vaativat, omaiset väsyvät tms.
Paikoittain käytössä vierihoitaja (riippuen
resursseista)
•
•
•
Osalla osastoista on yhden hengen huoneita
ja osalla potilaat hoidetaan 2 – 4 hengen
potilashuoneissa.
Hoitajaresurssit vaikuttavat siihen kuinka
paljon aikaa hoitohenkilökunnalla on olla
saattohoitopotilaan ja hänen omaistensa
luona.
Kirurgisilla osastoilla koettiin, ettei
palliatiivisia tai saattohoitopotilaita juuri ollut
osastojen akuutista työn laadusta johtuen,
poikkeuksena mainittiin päävammapotilaat.
Lasten osastolla E3 lapsella on
omahoitajatiimi, joka hoitaa lasta ja hänen
perhettään yhden hengen huoneessa.
Hoidon linjaukset selvitetään yhdessä
lääkärin ja perheen kanssa yksilöllisesti,
perheen ja lapsen tarpeista lähtien.
Kunnan mahdollisuudet kotisaattohoitoon/
Sen järjestäminen osastolta käsin? Esteet?
Kunnat
• Kunnissa on vain osittainen mahdollisuus järjestää
kotisaattohoito.
• Joensuun kantakaupungin alueella hoito pystytään toteuttamaan
tehostetun kotisairaanhoidon (TeKo) turvin potilaan ja omaisten
sitä toivoessa. Valitettavasti samantasoinen hoito ei ole
mahdollista kantakaupungin ulkopuolella (resurssien puute).
• Muissa kunnissa palliatiivista- ja saattohoitoa tuetaan kotona
kotisairaanhoidon ja kotihoidon turvin. KSH:n toimintaresurssit
keskittyvät lähinnä päiväaikaan klo 7 -15 välille. Suurimmassa
osassa kuntia ilta- ja yöhoitoon ei ole mahdollisuutta tai
resursseja, tällöin hoito kotona on omaisten tai hoitoringin
varassa.
Mahdollisuudet kotisaattohoitoon (kunnat)
jatkuu
• Pitkät välimatkat ja kunnan suuri koko luovat omat haasteensa.
• Koko Pohjois-Karjalan alueelta puuttuu lääkärien yö- ja
viikonloppupäivystys lukuun ottamatta Tikkamäen
yhteispäivystystä.
• Omaisten aktiivinen osallistuminen kotisaattohoitoon 24/7 on
erittäin tärkeää: ilman sitä kotisaattohoito ei ole mahdollista.
• Saattohoito ja kuoleminen on laitostettu viime vuosikymmenien
aikana ja moni potilaista ja etenkin omaisista kokee sen
pelottavana (kuoleminen kotona). Myös osa
hoitohenkilökunnasta kokee kotisaattohoidon vaikeana.
• Muutamassa kunnassa kotisaattohoitoa auttaa KSH:n
järjestämä potilaspaikka osastolle (lupapaikka-käytäntö) –
potilas voi tulla osastolle milloin vain suoraan tilanteen sitä
vaatiessa.
Kuntien ongelmat tiivistettynä:
• ei ympärivuorokautista hoitoa KSH:ssa (joko yöhoito tai ilta- ja
yöhoito molemmat puuttuvat)
• KSH:n resurssit rajatut (esim. henkilöstön määrä, toimien
jäädyttäminen, työajat)
• organisaatio-järjestelyt eivät tue kotisaattohoidon järjestämistä
• pitkät välimatkat
• ei lääkäripalveluja öiseen aikaan tai viikonloppuisin
• koulutuksen puute
• kuoleman laitostuminen
• hoitohenkilökunnan, potilaan ja omaisten pelot/ asenteet
• kotisaattohoito nojaa vahvasti omaisten hoitoon osallistumiseen
– ongelma jos omaisia ei ole tai he eivät pysty osallistumaan
potilaan hoitoon
Mahdollisuudet kotisaattohoitoon PKSSK
• Lasten osastolta (E3) kotisaattohoito pystytään järjestämään,
hoitoa on järjestämässä lapsen koko hoitotiimi. Lupapaikkakäytäntö käytössä, hoito räätälöidään lapsen ja perheen
tarpeiden mukaan.
• Aikuis-potilaan siirtyminen kotisaattohoitoon tapahtuu yleensä
aina perusterveydenhuollon vuodeosaston kautta. Mukana
hoidon suunnittelussa on kotiutushoitaja ja sosiaalihoitaja, jotka
puolestaan pystyvät järjestämään ja selvittämään jatkohoidon
käytännön järjestelyjä.
• Kotiutushoitajan rooli nähtiin tärkeänä ja hänen työpanoksensa
helpotti selkeästi kotiutuksen järjestämistä.
Mahdollisuudet kotisaattohoitoon – PKSSK
jatkuu
• Moni hoitaja koki ettei hänellä ollut tarpeeksi tietoa
kotisaattohoidon järjestämisestä.
• Myöskään moni potilas tai omainen ei tuonut ilmi haluaan
kotisaattohoitoon (toisaalta kysely ei tuonut ilmi onko tätä asiaa
kysytty heiltä).
• Osastoilla ei myöskään ole selkeää kuvaa siitä missä kunnissa
kotisaattohoito on mahdollista järjestää.
Minkälaista osaamista
organisaatiostanne/osastoltanne löytyy?
Kunnat
PKSSK
•
•
•
•
•
Kunnissa melko paljon palliatiivisen
hoidon ja/tai kivunhoidon tms. jatkoopintoja suorittaneita hoitajia.
Laadukkaan kotisaattohoidon
toteutumiseen koettiin tarvittavan
asiaan paneutunut ja siitä kiinnostunut
kunnan virkalääkäri. Lääkäreiden oma
asenne kuoleman kohtaamiseen
vaikuttaa paljon palliatiivisen ja
saattohoitopotilaan ja hänen
omaistensa/läheisten kohtaamiseen.
Keikkalääkäreiden käyttö koettiin
hankaloittavana asiana.
Niin lääkärit kuin hoitajatkin tuovat
esille tarpeen jatkuvasta
lisäkoulutuksesta.
•
•
Osalla osastoista oli hoitajia, jotka
olivat tehneet palliatiivisen ja
saattohoidon opintoja. Myös
kivunhoitoon perehtyneitä hoitajia oli
melko paljon. Hoitajilla oli paljon
käytännön kokemusta palliatiivisesta ja
saattohoidosta – tämä tukee ko.
hoidon antamista.
Selkeää kuvaa ja tietoa lääkäreiden
palliatiivisen ja saattohoidon opinnoista
ei ollut.
Koulutusta aiheesta kuitenkin kaivattiin
joillakin osastoilla.
Käytössä olevat kivunhoitomenetelmät
Kunnat
PKSSK
•
•
Kipupumput, -laastarit, s.c.- annostelu,
liuokset ja tabletit käytössä kaikissa
kunnissa. Lääkkeet toimitetaan
apteekista. Kipupumpun lääkkeet
kustantavat terveyskeskus ja muut
potilas itse.
•
•
Osastoilla käytössä kipupumput, laastarit, po-, sc-, iv-, im-lääkkeet.
Hoidossa on huomioitu myös
lääkkeettömät kivunhoidon
menetelmät kuten ilmapatjat,
asentohoito, kylmä/kuumapakkaukset,
viilentävät geelit, rauhoittelu yms.
KSH:a informoidaan
kotiutumistilanteessa kivunhoidosta
hoitomenetelmien jatkamisesta.
Lapsilla käytetään vähemmän
kipupumppuja, mutta polääkkeet/laastarit/nml:n annosteltava
kivunlievitys onnistuu myös kotona
hyvän ohjeistuksen ja
kotikäyntien/osastokäyntien
turvin.
Saattohoitoneuvottelujen järjestäminen kunnat
• Suurimmassa osassa kuntia ei järjestetä
saattohoitokeskusteluja. Tarvittaessa keskusteluja on käyty
joissakin kunnissa, mutta se ei ole järjestelmällinen käytäntö.
Potilaan hoidosta on keskusteltu potilaan ja omaisten kanssa
tarpeen mukaan.
• Palautetta tuli minimaalisesta kirjaamisesta ja/tai selkeän
ohjeistuksen puutteesta potilaan siirtyessä
erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon – ei selkeää
kirjaamista potilaan siirtymisestä oireenmukaiseen,
palliatiiviseen tai saattohoitoon. Jatkohoitopaikan
henkilökunta joutui lukemaan hoidon linjauksia ”rivien välistä” –
mahdollisuus virhetulkinnoille. Tällöin myös potilaat olivat
kuvanneet ”jäävänsä tyhjän päälle” eli heillä ei ollut tietoa minkä
hoitavan tahon puoleen kääntyä, mistä saada apua tai mitä
jatkossa tulee tapahtumaan.
Saattohoitoneuvottelujen järjestäminen PKSSK
•
•
•
Varsinaista varta vasten järjestettyä saattohoitoneuvottelua ei ole.
Osastoilla asioita käydään läpi potilaiden kanssa useimmiten
potilaskierron aikana ja tarvittaessa järjestetään aikaa asioiden
tarkempaan läpikäymiseen. Hoitaja jatkaa keskustelua/neuvottelua
kierron jälkeen ja aletaan suunnitella saattohoitoa, jolloin omainen
otetaan mukaan. Omaisten läsnäolo on yleensä sattumanvaraista.
Neuvotteluja voidaan järjestää myös potilaan ja omaisten sitä
pyytäessä ja tarvittaessa.
Hoitolinjauksia voidaan miettiä myös moni-ammatillisessa meetingpäivässä, jossa käydään läpi potilaan jatkosuunnitelmia ja mahdollista
saattohoitoa. Tässä neuvottelussa eivät potilas ja omaiset ole mukana.
Lasten osastolla käydään perheen kanssa asiat läpi normaalien
kiertojen aikana ja tarvittaessa pidetään laajempia hoitoneuvotteluja
esim. DNR-päätöstä tehtäessä. Kotihoidossa olevat lapset käyvät
kontrollikäynneillä osastolla tai asiat voidaan käydä läpi myös
lääkäri/hoitajaparin kotikäynnillä perheen kanssa.
Hoidon haasteet P-K:ssa? Hoidon
kehittäminen?
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
koulutuksen tarve
kivunhoito – tarve koulutukseen
ympärivuorokautisen hoidon kehittäminen – tällä hetkellä eriarvoisuutta eri
kuntien välillä
ammatillisen ja lääketieteellisen tuen tarve 24/7
saattohoitokeskustelujen kehittäminen yhteistyössä lääkärin, potilaan ja
omaisten kanssa
potilaan ja omaisten tuen tarve
katkeamaton, yhtenäinen hoitoketju ESH:n ja PTH:n välillä
tiedonsiirto yksiköiden välillä, asioiden ja päätösten ylös kirjaaminen
pitkät välimatkat ovat ongelma
kuolevan potilaan ja omaisten kohtaaminen on haastavaa – tukea työntekijöille
hoitohenkilökunnalle enemmän aikaa olla kuolevan ja hänen läheistensä tukena
- resurssit
hoitavan lääkärin/hoitajien sitoutuminen palliatiiviseen ja saattohoitoon
kotisaattohoitoa tukevan, toimivan organisaation ja hoitoringin luominen
yhtenäisten päähoitolinjausten luominen ja selkeyttäminen
Hoidon haasteet PKSSK:ssa? Hoidon
kehittäminen?
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
resurssipula kuntien kotisairaanhoidossa – potilailla ei ole tietoa mihin tai keneen
ottaa yhteyttä ongelmien ilmetessä. Etenkin ilta- ja yöpäivystyksen puute on
suuri ongelma. Tämä johtaa usein siihen että potilas tuodaan ensiapuun
ambulanssilla, jopa kun kyseessä on kuoleva potilas
kunnollisten ja tarkoituksen mukaisten tilojen puute
koulutuksen puute (saattohoito, kivun hoito)
asenteiden muutos palliatiivista ja saattohoitoa kohtaan – koko
hoitohenkilökunta
resurssipula osastoilla – tämä näkyy kiireenä
potilaille ja heidän läheisilleen ei ole antaa tarpeeksi aikaa
saattohoitopotilaalle pitäisi olla mahdollisuus järjestää vierihoitaja
moni-ammatillisen yhteistyön kehittäminen potilaan hoidon järjestämisessä
selkeä päätösten ja hoitolinjausten kirjaaminen palliatiivisen ja saattohoidon
suhteen on vajavaista. Lisäksi saattohoitopäätös voidaan tehdä liian myöhään.
Tällöin potilaalta/omaisilta kysytään liian myöhään heidän tahtoaan hoidon
järjestämisestä loppuvaiheessa.
uskalletaanko potilaalle/omaisille kertoa rehellisesti, että tämä on
kuolemassa?
Kunnat: mikä auttaisi hoidon järjestämistä?
Mikä on hyvän hoidon esteenä?
Palliatiivisen ja saattohoidon kehittämistä tukevina ja auttavina tekijöinä
nähtiin mm. seuraavat asiat:
• selkeät toimintaohjeet ja protokollat palliatiivisesta- ja saattohoidosta
• 24/7 ”on line”-tukipalvelu
• hyvä yhteistyö ESH:n ja PTH:n välillä – asioiden jatkuva kehittäminen,
hyvä kommunikointi ja tiedonsiirto
• lisäkoulutus, lisätiedotus/puhuminen palliatiivisesta ja saattohoidosta
(koulutusta kaivataan erityisesti kivun hoidosta, kuinka kuolemasta
puhutaan)
• resurssien lisääminen ja/tai uudelleen kohdentaminen
• vastuu-lääkäri, johon olisi helppo olla yhteydessä ongelmatilanteiden
esiintyessä
• tieto yhteistyökumppaneista, tiedon jakaminen
• käsitteiden ’palliatiivinen ja saattohoito’ avaaminen eri osapuolille, mitä
DNR/ AND-päätös tarkoittaa
Kunnat: Mikä on hyvän hoidon esteenä?
Esteenä koettiin mm.
• Tukiverkostojen puuttuminen, ei tiedetä mistä apua saa
tarvittaessa.
• Ilta- ja yöhoidon puute (KSH)
• Asenteet kuolemaa ja kuolemista kohtaan? Vaikea asia?
Yhteisen näkemyksen puute
• Välimatkat
• Kotisaattohoidon puute
• Resurssien puute
• Kotihoidon toimien jäädyttäminen
• Osaamisen puutteet
• Organisaatio-rakenne ei tue hoidon antamista
• Lääkäripula, lääkäreiden vaihtuvuus (’keikkalääkärit’)
PKSSK: mikä auttaisi hoidon järjestämistä?
Mikä on hyvän hoidon esteenä?
Hoidon järjestämistä auttaisi ja helpottaisi:
• tieto ja koulutus kyseisestä aiheesta
• tilasuunnittelussa tämänkin asian huomiointi
• kirjallinen ohjeistus palliatiivisesta ja saattohoidosta – tämä auttaisi
käytänteiden yhtenäistymisessä, kaikki tietäisivät kuinka tilanteissa
tulee menetellä ja mitä asioita tulee ottaa huomioon potilaan hoidossa
• nimetyt vastuuhenkilöt ja tiimit, jotka vastaisivat koulutuksesta ja tiedon
kulusta
• asenteiden muuttaminen: ajatellaan helposti, että tämä osaaminen
kuuluu perusterveydenhuoltoon eikä erikoissairaanhoitoon
• yhteyshenkilöt perusterveydenhuollossa – yhteys häneen saattohoitoa
suunnitellessa
• moni-ammatillinen koulutus ja keskustelu eri ammattiryhmien kesken
käytännön toteutuksesta saattohoidossa (hoitajat, lääkärit, kotihoidon
henkilökunta).
PKSSK: Mikä on hyvän hoidon
esteenä?
Esteenä hyvälle palliatiiviselle ja saattohoidolle on:
• päivittäisten tehtävien jakautuminen eri suuntiin – vaikutus
kokonaiskuvan luomiseen tilanteesta
• aikapula/kiire
• lääkärinkierrolla usein eri lääkäri – tämä voi vaikuttaa hoidon
jatkuvuuteen
Millaista koulutusta toivoisit oman työsi
tueksi saattohoidosta ja kuinka usein?
Toiveena on saada ensin selkeä peruskoulutus palliatiivisesta ja saattohoidosta,
jonka jälkeen kohdennettuja täydennyskoulutuksia. Muita koulutustoiveita ovat:
• kivunhoito
• hoitotahto
• potilaan ja omaisten tukeminen
• henkilökunnan henkinen jaksaminen
• palliatiivisen ja saattohoito-potilaan kokonaisvaltainen hoitaminen ja
kohtaaminen
• toimintakäytännöt
• ravitsemus, nesteytys palliatiivisella ja saattohoito-potilaalla
• neurologiset sairaudet
• nuorten syöpäpotilaiden hoito
• suru ja luopuminen
• muiden kuin syöpää sairastavien potilaiden saattohoito
• lääkkeetön kivunhoito/hoito
• yleisopintoja palliatiivisesta-, syöpäpotilaan- ja kivunhoidosta
Millaista koulutusta toivoisit oman työsi tueksi
saattohoidosta ja kuinka usein? Jatkuu…
• kuolevan potilaan kohtaaminen
• arvokeskustelu (esim. miten haluaisi itseään hoidettavan, kun
parantavaa hoitoa ei ole ja päädytään vähitellen
saattohoitovaiheeseen)
• sopiminen yhteisistä käytänteistä ja tavoitteista palliatiivisen ja
saattohoidon suhteen
• kotisaattohoidon mahdollisuudet maakunnassa, yhteyshenkilöt
jne.
Koulutusta toivotaan 1-2 kertaa vuodessa ja tarpeen mukaan
uusien asioiden tullessa ilmi. Lisäksi toive hoitajien vertaistuen
tarpeesta tuli ilmi.
Koulutusta toivottiin niin hoitajille kuin lääkäreillekin.
Muita kommentteja/risuja/ruusuja/ideoita
palliatiivisesta ja saattohoidosta kuntasi ja
maakuntasi alueelta
Palliatiivisessa ja saattohoidossa kaivataan kauttaaltaan kokonaisvaltaista ja
järjestelmällistä hoidon kehittämistä koko maakunnan alueella.
Tavoitteena tulisi olla:
• yhtenäiset käytännöt
• hyvä maakunnallinen verkosto ja yhteistyö hyödyntäen jo olemassa olevia
voimavaroja ja tieto-taitoa
• hyvä tiedonsiirto
• hyvä hoidon ohjeistus ja käytännön opetus
• jatkuva koulutus
• selkeästi kuvattu ja toteutettu saattohoidon malli
• informointi potilaalle ja omaiselle muualla kuin potilashuoneessa
• henkilöstölle järjestettävä purkutilanteita jos tilanteet ovat vaikeita
• asioista keskusteleminen avoimesti
• moni-ammatilliset palaverit
• kotisaattohoitopotilaiden lupapaikkakäytäntö
• kotisaattohoitopotilaalle vastuulääkäri terveyskeskuksessa.
Muita kommentteja/risuja/ruusuja/ideoita
palliatiivisesta ja saattohoidosta kuntasi ja
maakuntasi alueelta - jatkuu
Risuja:
• koulutuksiin pääseminen on vaikeaa henkilökuntatilanteen ja/tai
koulutusmäärärahojen puutteen takia
• kotihoitoon ja kotisairaanhoitoon kaivataan lisää tukea ja resursseja – 24/7
tapahtuvaa hoitoa tulisi kehittää myös kotikuolemien mahdollistamiseksi
• päättäjien rahapulan taakse piiloutuminen
• tarvitaan asennemuutosta – nähdäänkö kuolevien hoitotyö arvokkaana? Miksi
kuoleman kohtaaminen on vaikeaa?
• kirjaamisen puute palliatiivisen ja saattohoidon päätösten suhteen
• tilan puute, informointi potilaalle ja omaiselle muualla kuin potilashuoneessa
• henkilöstölle järjestettävä purkutilanteita jos tilanteet ovat vaikeita
• hoitojen ja tutkimusten jatkaminen toivottomassa tilanteessa - potilaan ja
läheisten rehellinen informointi?
• DNR- päätöksen liian myöhäinen tekeminen
Muita kommentteja/risuja/ruusuja/ideoita
palliatiivisesta ja saattohoidosta kuntasi ja
maakuntasi alueelta - jatkuu
Ruusuja:
• Hyvät ja toisiaan tukevat kollegat auttavat jaksamaan, tukevat
työn onnistumista ja motivoivat kehittämään työtä edelleen.
• Asialleen omistautuneen, läsnä olevan ja herkällä korvalla
kuuntelevan lääkäri kanssa on ilo tehdä saattohoitotyötä
• KSH järjestää oman lääkärinsä kanssa jatkohoitopaikan jo
valmiiksi terveyskeskuksen osastolle, jos potilas ei pärjää
kotona tai omaiset eivät pystykään hoitamaan potilasta loppuun
asti - lupapaikkakäytäntö