Transcript PowerPoint-esitys

Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Tampereen
ammattikorkeakoulussa
Ilkka Haukijärvi, TAMK
Niko Sipilä & Heikki Salo, Valomo Osk.
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
- Ensimmäinen näkyvä kosketus kansallisessa KA-pilotissa
- Osallistujille kehittyi alustava ymmärrys KA:sta
- Pilotin jälkeen ensimmäisiä toimenpiteitä, jotka voidaan tunnistaa
käynnistyneiksi KA:n myötävaikutuksesta
- Resurssihaasteista johtuen KA-työ organisoitumisineen päästiin
käynnistämään loppukeväällä 2013
- 2010-2013 KA:iin liittyviä konkreettisia asioita osana muuta toimintaa,
pääasiassa kuvaus -tasolla
- Lisäksi erit. korkeakoulujen yhteisissä ICT-hankkeissa KA
(Kartturi) ollut näkyvämmin esillä kussakin
kohdearkkitehtuurityössä
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
- Loppukeväällä 2013 käynnistettiin KA-työn organisoituminen ja määriteltiin
kehittämisen ensimmäinen roadmap
- Yhteistyössä Valomo Osk:n kanssa
- Organisoituminen käynnistyi KA-työn omistajuuden ja pääarkkitehdin
roolin määrittelyllä
- Seuraavassa vaiheessa (kesäkuu) muodostettiin arkkitehtuuriryhmä ja
määriteltiin ryhmän tehtävä
- Ryhmässä edustajia ydin- ja tukitoiminnan puolelta
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
- Tietohallinnon ja kehittämisyksikön yhteistyötä, jaettu asiaomistajuus
- TH:lla merkittävä rooli toiminnan jalkauttamisessa käytäntöihin
- esim. projektien toteutus ja hallinta, ict-projektisalkun hallinta,
ratkaisujen elinkaaren hallinta, kuvausten ylläpito, asiantuntijatuki
suunnittelutyössä (esim. investointien suunnittelu) jne.
- KA-työn kehittämisen koordinointivastuu ollut TAMK:n kehittämisyksiköllä,
jonka muita vastuualueita ovat mm:
- toiminnanohjaus ja laadunhallinta
- pedagoginen kehittäminen
- ammatillinen opettajankoulutus
- e-oppimisen tukipalvelut ja kehittäminen
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
- Työssä on keskitytty ensimmäisessä vaiheessa pääosin hallinta- ja ohjaus
-näkökulmiin
- Organisoituminen
- Arkkitehtuuriperiaatteiden määrittely ja hyväksyttäminen
- KA-työn kytkeminen johtamisen vuosikelloon ja mittarien
tunnistaminen
- Kypsyystason arviointi
- Osaamisen kehittämistarpeiden määrittely ja kehittämisen suunnittelu
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
- Olemassa olevien toimintamallien ja toimintalinjauksien kehittäminen
- KA osaksi toiminnan suunnittelun ja ohjauksen prosesseja –
strategiasta käytäntöön
- TTS-suunnittelun (investoinnit, toiminnalliset tavoitteet)
prosessien jatkokehitys
- Vuorovaikutus-/yhteistyömekanismien kehittäminen osaksi
keskeisiä suunnittelu -ja ohjausprosesseja
- Projektien ja projektisalkun hallinta
- Em. rinnalla lähdetty tunnistamaan nykytilan osalta ydintoimintojen
pääprosesseja ja niihin liittyviä ydintietoryhmiä
- Tämän jälkeen ja osittain limittäin ydintietojärjestelmien liittäminen
samaan ”kuvaan”
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
Työn etenemisen päävaiheet 05/13 – 12/13
10/13
- 4. työpaja:
toimintamallien
suunnittelu erit.
suunnittelu,
hallinta- ja
ohjausprosessit
arkkitehtuuriperiaa
tteiden hyväksyntä
johtoryhmässä
08/13
- 2. työpaja:
tavoitetilan
viitearkkitehtuuri,
erit.
arkkitehtuuriperiaa
tteet
05/13
Pääarkkitehdin
roolitus
06/13
Organisoituminen
- omistajuus ja
työnjako
- ryhmän
kokoaminen ja
roolitus
- 1. työpaja:
projektin
tavoitteet,
arkkitehtuuriperiaa
tteet
09/13
- 3. työpaja:
tavoitetilan
viitearkkitehtuuri,
erit. rajaukset,
sidosarkkitehtuurit
,
arkkitehtuuriperiaa
tteet,
arkkitehtuurivisio
ja yleiskuva
tavoitteista 2016
12/13
- 7. ja 8. työpaja:
toimintasuunnitel
ma 2014, 1.
sisäinen koulutus
11/13
- 5. ja 6. työpaja:
toimintamallit, erit.
projektisalkun ja
projektien hallinta,
projektityön
menetelmät
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
- Periaatteellisen tason ja käytännön tason yhdistäminen,
arkkitehtuuriperiaatteet:
- Osana periaatteiden määrittelyä tunnistettiin prosessien käytäntöjä,
jotka ilmentävät periaatteen noudattamisen mukaista toimintaa
- Määriteltiin organisaation em. käytäntöjen nykytila asteikolla 1-5
- 1 = ei toteudu lainkaan
- 2 = toteutuu osittain ja satunnaisesti
- 3 = toteutuu suurelta osin, ei ohjeistettua
- 4 = toteutuu, on ohjeistettua
- 5 = toteutuu täysin, arvioidaan ja kehitetään jatkuvana
prosessina
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
- Pohjalla ei laajempaa tutkimusta, eikä kaikkia oleellisia käytäntöjä
välttämättä ole tunnistettu
- mallia testataan
- prosessien käytäntöjen tunnistaminen ja kypsyyden arviointi
auttanut tunnistamaan toiminnan kehittämiskohteita
- Toiminnan kypsyyttä (1-5) voidaan verrata periaatteen
painoarvoon/sitovuuteen (1-5)
- periaatteen painoarvo vs. toiminnallinen kypsyys (kuilu)
- kypsyys voi olla arvoltaan myös suurempi kuin periaatteen
painoarvo
- periaatteen painoarvo ei yksinään määrittele vaatimuksia
toiminnan kypsyydelle
- ”Beta” -versio!
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
1 Kokonaisarkkitehtuuri koskee
koko TAMKia ja sitä on…
20 Tietoturvasta huolehditaan
2 Kehittäminen on ennakoivaa,
5
osana toimintaa 4 4
suunnitelmallista, läpinäkyvää ja…
4.5
19 Poikkeustilanteisiin
3 Kehittämisessä tavoitellaan
varaudutaan 4 4
tehokkuuden, vaikuttavuuden ja…
4
18 Avoimeen lähdekoodiin
pohjautuvien ratkaisujen…
17 Vältetään toimittaja- ja
tuoteriippuvuutta 2 2
16 Käytetään vakaita teknologioita
44
3.5
3
2.5
2
1.5
1
0.5
0
15 Yhteentoimivuus varmistetaan,
suositaan standardeja ja avoimia…
5 Opetuksen tarvitsemien
teknologioiden hankinnoissa ja…
6 Arkkitehtuurien kehittäminen
tukee strategioiden…
7 Toimintamallia kehitetään
asiakaslähtöisesti 3 3
14 Kehitettävät ja hankittavat
tietojärjestelmät ovat…
13 Tietojärjestelmissä
hyödynnetään avoimia…
12 Samalla tiedolla on vain yksi
päätietolähde 4 3
4 Tietojärjestelmillä, palveluilla ja
prosesseilla on omistajat 5 4
8 Prosessikuvauksia hyödynnetään
osana kehittämisprojekteja ja…
11 Tietovarannolla on
tietovastuullinen 5 3
9 Tietojärjestelmäprojektien
laadun- ja KA-mukaisuuden…
10 Tieto on yhteiskäyttöistä
pääomaa 4 3
Periaatteen sitovuus
Kypsyys
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
- Dokumentointi ja työmenetelmät
- Dokumentaatioympäristönä käytetty Atlassian Confluence wikialustaa
- Jäsennetty samalla TAMKin ”arkkitehtuurikäsikirjan” rakennetta
- Lopullinen sijoituspaikka todennäköisesti laatukäsikirja/Intra
- Visualisoinnissa ja kuvauksissa MsOffice
- Työmenetelmänä työpajat
- Jokaiselle työpajalle konktreettiset tavoitteet
- Fokus asioiden tekemisessä yhdessä
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
- KA , johtaminen ja laadunhallinta
- KA johtamisjärjestelmän osa
- Johtamisen vuosikellolla
- Mm. investointien suunnittelu ja hallinta, projektisalkun
sisältöjen määrittely
- KA tarjoaa yhtenäisen kehittämisen viitekehyksen ICT:n ja
”liike”toiminnan yhteiskehittämisen kokonaisuuden hallintaan
- Mm. resurssien hallinta, pitkän ja lyhyen tähtäimen suunnittelu ja
kehittäminen, salkun hallinta, operatiivisen tason työskentely
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
Strategia, johtaminen, KA-periaatteet ja tavoitetila, raha, laadunhallinta
Kehittämisen suunnittelu ja ohjaus
Tulosanalyysi
Toiminnalliset
tavoitteet
- Toiminnan
tarpeet
Investointien
suunnittelu,
budjetointi
Projektisalkun hallinta
Resursointi,
kehittämispolut
jne.
Arvottaminen,
salkun
sisältöjen
määrittely.
Kehittäminen käytännössä
Projekti 1
- Toteutus ja hallinta
Projekti 2
- Toteutus ja hallinta
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
- KA , johtaminen ja laadunhallinta
- KA on osa TAMKin laadunhallintaa
- Laadunhallintaan liittyvät linjaukset, prosessit ja käytänteet ohjaavat
KA-työtä, KA-linjausten sisältöjä ja toimintamallien kehittämistä
- KA:n arviointi, kehittäminen
- KA tukee laatujohtamiseen perinteisesti liitettyjen asioiden
tunnistamisessa ja kehittämisessä
- syötettä laatutyölle, esim. prosessinäkökulmasta
- Laatutyö ja KA-työ käsi kädessä, myös vastuuroolien näkökulmasta
- Laadunhallinta ja KA tiedon tuottajina
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
- KA , johtaminen ja laadunhallinta
- KA:n hallinta, toteutus ja ohjaus itsessään jatkuva kehittämisen sykli
- KA :sta tärkeä osa koko organisaation jatkuvan kehittämisen sykliä
- Implisiittisesti suunnittelun, toteutuksen, ohjauksen, arvioinnin ja
päätöksenteon prosesseissa
- Tietoa kehittämisen tueksi
- KA arvioinnin kohteena ja arvioinnin välineenä
ENNEN KAIKKEA: Organisoituminen kontekstin ’KA’ ympärille ohjaa eri
asiantuntijat ja päättäjät keskustelemaan toiminnan
kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja suunnittelemaan kehittämistä
YHDESSÄ, yhteisen viitekehyksen kautta ja avulla!
Strateginen ohjaus ja
johtaminen, laadunhallinta ja KA
Osaamista ja osaavaa työvoimaa alueelle
Tukiprosessit
Oppimistulokset
Asiakkaiden tarpeet
TKI-toiminta
Toimintaympäristö, korkeakoulupolitiikka ja toimialan ohjaus
Koulutus
TAMKin SISÄINEN TAVOITESUUNNITTELU
Toiminnan suunnittelu
- TAMKin
strategia ja
toimeenpanosu
unnitelma
- OKMtavoitesopimus
+ tulosten arvioinnin
pohjalta nousevat
kehittämistavoitteet
TAMKin
yhteiset
tavoitteet
Koulutuksen, t&k:n
ja
yhteisten
toimintojen
tavoitteet
Budjetin suunnittelu
Toiminnan arviointi
Mittarit
Toimintaja taloussuunnitel
ma
Tulosten
analyysi
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
- Havaintoja, jatkotyöstämisajatuksia:
- KA tarjoaa yhteisen kehyksen, jonka avulla voidaan tunnistaa
toiminnan kehittämisen kohteita laaja-alaisesti
- IT-toiminta, laadunhallinta ja toiminnanohjaus, projektisalkun ja
projektien hallinta, investointien ja hankintojen hallinta,
kommunikaatio
- Vahvistanut käsitystä sen asemasta johtamisjärjestelmän osana
- Ylhäältä-alas -näkökulmassa korostuvat organisaation
kokonaistuntemus ja strateginen ajattelu sekä johdon osallistaminen
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
- Ylätason linjausten lisäksi KA:n implementointi normaaliin toimintaan
on kriittisen tärkeää onnistumisen kannalta
- Nykytilan määrittelyssä hyödyllistä keskittyä ydintoiminnan
näkökulmasta merkittäviin osa-alueisiin (ydinprosessit ja niiden
pääprosessit, ydintieto ja ydintietojärjestelmät)
- Strateginen merkittävyys rajauksena
- Rajaus vaikuttaa oleellisesti abstraktiotason määrittymiseen
- Yksityiskohdat kuvataan projekti- ja toteutuskohtaisesti
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
- Keskusteleva ja iteratiivinen suunnittelu ja kehittäminen tärkeää
- Keskityttävä myös aktiivista vuorovaikutusta tukevien
toimintakäytänteiden kehittämiseen ja käyttöönottamiseen
- osaksi keskeisiä suunnittelun ja ohjauksen prosesseja
- yhteistyö ydintoiminnan ja tukitoimintojen asiantuntijoiden
kanssa
- luodaan yhdessä laadukkaampia ja kokonaisuuden
paremmin huomioivia kehittämispolkuja ja niistä johdettuja
projekteja
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
- ....
- Tahoja, jotka edustavat ylätason linjauksia ja tahoja, jotka
edustavat konkreettisen tason tarpeita
- ylhäältä-alas ja alhaalta-ylös -näkökulmien kohtaaminen
- Toiminnassa on mahdollistettava myös ketterä reagointi yllättäviin
tarpeisiin
- Kaiken suunnittelun ja resursoinnin sitominen vuosikelloon ei
mahdollista riittävää ketteryyttä
- Prosessien ja tiedon omistajuus -ajattelua edistettävä
- Mitä omistajuus tarkoittaa vastuiden näkökulmasta?
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
- Vuoden 2013 loppu - kevät 2014 – toteutettavia vaiheita:
- 2013: KA-kehittämispolku 2014 – 2016
- Suunniteltujen toimintamalliuudistusten hyväksyttäminen (2013) ja
käyttöönotto (k. 2014)
- Yhteistyössä prosessien omistajien kanssa (esim. ICT,
toiminnanohjaus, laadunhallinta, hankinnat, budjetointi)
- Esimiehillä tärkeä rooli
- Viestintä tulevista ja käyttöönotettavista uudistuksista
- Päävastuu prosessien omistajilla
Kokonaisarkkitehtuuri TAMK:ssa
- 2013-2014: Osaamisen (KA) kehittämissuunnitelmat ja niiden
toteuttaminen
- Erit. konkretiataso TH:n asiantuntijoille
- Esimiesten vastuulla koordinoida
- 2013: Ydintoimintaa koskevien keskeisten kuvausten valmistuminen
- Tavoitetilan viitearkkitehtuurin valmiiksi tekeminen