Transcript lappi - Oulu

Lapin historian luentosarja
kevät 2013
16 H + SYVENTÄVÄ KOTITENTTI
MATTI ENBUSKE
 Valtava kirjallinen mielenkiinto vuosisatojen ajan
 Usean valtakunnan intressit
 Keskuksen ja periferian näkökulma
 Eri väestöryhmiä
 Luonnonrikkaudet
 Riista ja kala
 Metsä
 Vesivoima
 Kaivokset
 Matkailu
Johdatusta
 Saamelaiset <-> valtio




ILO 169
Yhteispohjoismainen saamelaissopimusluonnos 2005
YK:n ihmisoikeusjulistus 2007, kannanotot 2010-luvulla
Teemalla vahva kiinnekohta nykyaikaan


->”maiden palauttaminen”
Alkuperäiskansa, Suomen perustuslaissa §17

”Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja
kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.”
 Myös muut väestönosat Lapissa
 ”Lappalainen” = lapinkylän jäsen, maksoi veroa
 ”saamelainen” = kansan oma nimitys itsestään
Nykyaikana eri käsitteistä ongelma omistuskysymyksessä
Historiallinen Lapin alue
 Ruotsin Lapit muotoutuivat keskiajalla
 Kemin Lappi ”nuorin”
 Uumajan, Piitimen, Luulajan, Tornion, Kemin
 Myös Koutokeino kuului Ruotsiin v:een 1751 saakka
 Eteläsaamelainen alue (Jämtlanti, Härjedalen) myöhäinen
 Lapit muodostuivat lapinkylistä
 Talvikylä ”hallinnollinen keskus”
 Veronkanto, kirkonmenot, markkinat, käräjät
Historiallinen Lappi alueena
Rannikon suurten jokien keskuspaikkojen
mukaan muodostettiin Lapit
• Noudattelivat jo pitkään kauppaa harjoittaneiden birkarlien
intressipiirejä
• Kuitenkin Lappien välillä kielellisiäkin eroja!
• Keskusvalta antoi birkarleille Lappien hallintovallan
todennäköisesti 1270-luvulla
 Varsin tyypillistä pohjoiseurooppalaista
valtakehitystä

Hallitseminen persoonan kautta, valtakuntien
yhtenäistäminen
Tornion ja Kemin Lapit
 -Tornion Lappi keskiaikainen




-Siggevaara, Tingevaara, Rounala, Suonttavaara, Koutokeino, Aviovaara,
Teno, Utsjoki
”Enontekiö” 1500-luvulta. Nimi: ”suurten jokien syntysija”
2 kylää: Suonttavaara ja Rounala
V. 1642 Peltojärvi siirrettiin Kemin Lapista Tornion Lappiin ja Enontekiöön
 Erit. Tornion Lappi birkarlien hallinnoima

kruunun edusmiehinä verotus ja kauppa, 1600-luvun alkuun
 Kemin Lappi hallinnollisena kokonaisuutena myöhäinen, 1400-l loppu
Lapinkylät ja rajat
 Keskenään sovitut rajapaikat niin kauan kuin
lapinkyläjärjestelmäkin

Vouti Olof Burman 1580-luvulla mainitsi rajapaikkoja, jotka oli
määritelty ”vanhoina aikoina”
= birkarlien nautintarajoja

RAJAPAIKKOJA - EI VARS. RAJALINJOJA

Erityisesti 1600-luvun puolivälin jälkeen käräjäasioina

Toisen lapinkylän poissulkeva merkitys
• Kuten talonpoikaispitäjät muualla
Historiallisen Lapin aluekehityksestä (Suomi)
 1751 Strömstadin rauhansopimus: Koutokeino, Aviovaara Norjaan

Lisäpöytäkirja (lappe-kodisilli)
 1809 Enontekiön itäosa ja Utsjoki Suomen Lappiin
 1838 Lapinmaan kihlakunta, johon myös Muonio liitettiin Ylitornion
pitäjästä
 Kuolajärvi 1776 Kemijärven seurakuntaan

-> irtaantui Lapinmaasta virallisesti
 1685 muodostettiin Kuusamon kirkkopitäjä

Kittilässä kirkko rakennettu 1607-1610 (?)

Sodankylään 1689

Inariin 1646-48
Alueellinen muotoutuminen
 1775 Oulun lääni


-heterogeeninen alue
 Hallintohistoria oli jakautunut (eri osasista kursittiin)
 Eri väestöryhmiä
 Taloudelliset ja elinkeinolliset intressit eri osissa aluetta erilaiset
Kirkollinen hallinto yhdisti (Turun hiippakuntaa, ei Tornionlaakso)

(identiteetin kannalta?)
 1809 muutos
Korosti läänin hajanaisuutta, Tornionlaakso ja Lappi mukaan
 Yhtäältä pyrittiin luomaan yhtenäisyyttä (alueellisia instituutioita,
seurat, erit. Oulun läänin talousseura, sanomalehdet)
 Toisaalta muotoutui maakunnallisia alueita (epäm. rajat!)

Alueellinen muotoutuminen
 1800-luvun puolivälin jälkeen alkoi tietoinen
alueellisuuden muokkaaminen (paikallistasolla syntyvää)

Maakuntahengen innoittamana Pohjanmaa jakautui

Myös kielikysymys (ruotsinkielinen osa)
 Kansallishengen vaikutuksesta maakuntahengen
luominen 1800-luvun lopulta lähtien

<- koululaitoksen kehittyminen ja sivistystason vahvistuminen,
kulttuurintuntemuksen paraneminen, samaistumisen tiedostaminen

Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Peräpohjola, Lappi
 Vuonna 1936 perustettiin Lapin lääni
 Aloitti 1938
 Pääkaupungiksi Rovaniemen kauppala

Kaupungiksi vasta 1960
Alueellinen muotoutuminen
 MIKSI?

Henkiset tavoitteet (sivistystason kohottaminen),
taloudellisten intressien ajaminen, edunvalvonta (”lobbaus”)

Lujittaa kansakuntaa

Maakuntaliitot 1920-luvulta lähtien (institutionalisoitumista)

Valtionhallinto, kuntahallinto
LAPPI
periferiaa -> yhtenäistää henkisesti ja
aineellisesti talonpoikaiseen Suomeen
LAPPI:
MITEN JA MIKSI
PERIFERIA?
 Ideologinen muutos 1800-luvun lopulla
 Ideologia kansakunnasta ja sen kehityksestä
kansallisvaltioksi synnyttivät Suomessa periferian

Periferiasta potentiaalinen kansallinen resurssi
-Edellytti tietysti keskusta
Mitkä tavoitteet periferialle?
 Raaka-aineresurssi

Metsätalouden nousu (<- tervantuotanto)

Liikenneväylät

Vesivarannot
 Väestöresurssi

Asuttamistoimet: periferia sitouttaa alkutuotantoon
 Matkailu: lääninhanke 1910-luvulla

Vihtori Lähde: Peräpohjolan ja Lapin lääni (1918)
 Ideologinen tarve yhdistää reuna-alue kansakuntaan
 Resurssit saatava palvelemaan kansakuntaa
= liikenneolojen kohentaminen keskeinen menetelmä
LAPPI:
KOLONIALISMIN JA PRIMITIIVISYYDEN
PARADOKSI?
Kolonialismin ja primitiivisyyden paradoksi
 Etnisiteetti on yhdistynyt alkuperäkysymykseen
 Alkuperäiskansojen historiaan on liitetty
saumattomasti myös kolonialismi
Erit. yhteiskuntatieteissä, jossa ei varsinaisesti tutkita
historiaa
-> myös saamelaiset kolonialismin uhreja historiassa


Teoreettinen viitekehys on alkanut tuottaa Lapista omaa
historiaansa, jolla ei ole välttämättä yhtymäkohtia todelliseen,
vallinneeseen menneisyyteen
Kolonialismin ja primitiivisyyden paradoksi
 ’kolonialismi’?
 Käsitteeseen liittyy läheisesti kolonisaatio

=siirtoasutus, siirtokunta, uudisasuttaminen
 Osa imperialismia
 Valtion mahdin kasvattamista vieraiden alueiden
valloittamisella ja niiden saattamisella siirtomaa-asemaan
 1400-luvulta II maailmansodan jälkeiseen aikaan
 Luonnonvarojen hyödyntäminen
 ’Dekolonisaatio’
 Puretaan kolonialismin ajan instituutioita ja rakennetaan
alkuperäiskansan omien instituutioiden pohjalta yhteiskunta
Kolonialismin ja primitiivisyyden paradoksi
 Kulttuurintutkimuksessa erit. Edward W. Said

Imperialismi jatkuu yhä poliittisina, ideologisina ja
sosiaalisina käytänteinä

kulttuurikolonisaatio
 Lapin historian on katsottu olleen siirtomaahistoriaa

Asukkaita alistettu varsin häikäilemättä

Luonnonvaroja riistetty piittaamatta asukkaista

Siirtomaa-asutus vyörytetty Lappiin
Myytti Lapin asutuksesta

v. 2000 Harle & Moisio (Missä on Suomi):

”Lapin asuttamista voi verrata Amerikan asuttamiseen,
olkoonkin, että Lapin tapauksessa siirtolaiset tulivat
’saman’ valtakunnan sisältä.”

Saamelaiset joutuneet väistymään suomalaistalonpoikien valloituksessa
 Johtanut vahvaan näkemykseen kolonialismista
 Lähinnä ”mielen kolonisaatiota”
-kielen ja oman kulttuuriperinnön
väheksymistä ja jopa kieltämistä
-entä kirkko?
Kolonialismin ja primitiivisyyden paradoksi
 Toisaalta myös: ”etelän herrojen” ja suuryhtiöiden
häikäilemätön Lapin luonnonresurssien
hyödyntäminen

=valtiollistettu ryöstötalous, luonnonvarojen liikakäyttö
=energiatalous, kaivokset, metsät, matkailu

Perinteisen poronhoidon harjoittamiselle vaikeuksia, koska
saamelaiset menettäneet elintilansa
MIKSI LAPIN ASUTUSKEHITYS
ON NÄHTY KOLONIALISMINA?
Lapin asutushistorian perusteesi
 Suomalainen asutushistoria on ymmärretty
agraarina kiinteän tila-asutuksen kehityksenä

”vapaan suomalaisen talonpojan kohti kansallisvaltiota kehittynyt
historia”
• Ei sovi Lappiin
Asutushistorian tutkimusmetodeista
 Suomalainen asutushistorian tutkimus on ollut
määrällis-maantieteellistä
maatalouskulttuurin asutushistoriaa
Tosin myös Ruotsissa perinteisesti Lapin asutushistoriaa on
lähestytty talonpoikaisen uudisasutuksen näkökulmasta
Kehitysajatteluun sitoutunutta:
-keräilytaloudesta maatalouteen ja vähitellen teollistuneeseen
yhteiskuntaan
ON HERÄNNYT KYSYMYS
E T N I S E S T Ä I D E N T I T E E TI S T Ä
LAPISSA
Etninen identiteetti
 Etninen identiteetti on tunne kuulumisesta johonkin
tiettyyn väestöryhmään

Olennaista on itseidentifikaatio

mm. juuret, kieli, kulttuuripiirteet (antropologian ja sosiologian
määrittelyissä)

Ludger Müller-Wille: Etniset rajat muuttuvat jatkuvasti ja siksi myös
etniset identiteetit. Tämä inhimillinen piirre tukee kulttuurista
diversiteettiä

Oma määrittely ja toisten tekemä määrittely
Kysymys etnisestä identiteetistä
 Etninen identiteetti koetaan ongelmana, kansallinen identiteetti
itsestäänselvyytenä ja ongelmattomana

Etniseen ryhmään kuuluvalta ”toiselta” edellytetään ryhmän ”aitoja”
piirteitä (usein stereotyyppisiä)

”aito saamelainen”

suomalainen?
 Monenlaisia näkemyksiä etnisestä identiteetistä

Anthony Smith: kansakunnat tarvitsevat etnisen ytimen ja
nationalismilla juuret aiemmissa etnisissä yhteisöissä

Thomas Hylland Eriksen: ei ole olemassa katkeamatonta yhteyttä
esimoderneista yhteisöistä moderneihin kansallisiin yhteisöihin

Eric Hobsbawm: etnisyys voidaan liittää protokansakuntien syntyyn
mutta etnisyydellä ei ole historiallista suhdetta modernin
kansallisvaltion synnyssä
 -> syytä miettiä etnisyyttä kulloisinakin aikakausina
Kysymys etnisestä identiteetistä
 Etnisen identiteetin rinnalla mutta erillään on puhuttava vähemmistön
identiteetistä
 Valtasuhde enemmistö ja vähemmistö
-> 1. valtion suhde vähemmistöön, jonka lisäksi
2. paikallisyhteisön taso: etninen identifikaatio
vuorovaikutussuhteessa
3. etnisen erilaisuuden merkitys enemmistölle
4. vähemmistön eliitti, joka pyrkii ohjaamaan ryhmää
Kolonialismin ja primitiivisyyden paradoksi
 ILO:n yleissopimus n:o 169 koskien itsenäisten
maiden alkuperäis- ja heimokansoja (1989)
 Miksi kv. työjärjestön sopimus?

1944 Philadelphian julistus:


Kaikilla oikeus työhön, sanan- ja yhdistymisvapaus ja taistelu
puutetta ja köyhyyttä vastaa kehitysmaissa
-> 1957 ILO n:o 107:

Alkuasukkaiden ja heimoasteella elävien väestöryhmien suojelua
ja sulauttamista
MISTÄ LAPIN PRIMITIIVISYYS
JUONTAA JUURENSA?
Lappalaisten primitiivisyyden historia
 Erityisesti antropologisen ajattelun vahvistama
 Kulttuurievolutionismi

Primitiivisestä yhteiskunnasta kehitytään sivilisaatioon
 Metsästäjistä siirrytään paimentolaisuuteen ja edelleen
kehitytään maatalouskulttuuriin
 Vielä 1960-luvun oppikirjoissa lappalaiset
primitiivisiä paimentolaisia

”alkukansaa”
Ei kuitenkaan kovin pitkä historiallinen ajattelu
Lappalaisten primitiivisyyden historia
 Schefferus:

Lappalaiset lähtöisin suomalaisista ja tulleet Aasiasta mutta
vähitellen karkoitettu yhä pohjoisemmas
 Suurvalta-ajan Ruotsi
-> gööttiläinen historiankirjoitus

Olof Rudbeck: Atlantica -teossarja 1600-l:n loppuvuosina

Lappi osa Ruotsin loistavaa menneisyyttä
 1700-luvun jälkipuolella tieteellisen tutkimuksen
nousu
-> surkastutti saamelaiset sekä sivistys-henkisiltä
ominaisuuksiltaan että elinkeinollis-taloudellisissa näkemyksissä
Lappalaisten primitiivisyyden historia
 Sven Lagerbring (1707–1787) : Swea rikes historia
lappalaiset yksi suomalaisista heimoista
 kehitysero

 Henrik Gabriel Porthan (1739–1802) :
Erotti suomalaiset ja lappalaiset toisistaan
 Lappalaiset oli alistettu (pirkkalaiset!) ja karkotettu yhä
pohjoisemmas
 Pyrki nostamaan suomalaiset sivistyskansaksi

 -> 1800-luvulla ”porthanialainen” linja

Mm. M. A. Castrén (1813–1852)

Jakob Fellman
Lappalaisten primitiivisyyden historia
 Kansallisvaltion rakentaminen 1800-luvun
jälkipuolelta lähtien

Lappi jäi osittain ”ulkopuolelle”; Toiseus ja primitiivisyys, mukaan
liittyi myös rotuajattelu
 Saamelaisista Lapin museaalinen kansa
Vielä 1960-luvulla: kollektiivinen rauhan kansa joka on elänyt
luonnon kanssa harmoniassa
 -> alkukansa -> alkuperäiskansa, joka rajautui tuolloiseen
saamelaisuuteen

 Esim. antropologit: Pyyntiyhteisössä ei yksilö
omistanut ekologisia resursseja

Varsinkin 1980-luvulta omistusoikeuden olemassaolo poliittiseksi päämääräksi
Tutkimushistoriasta
 Porthan – Castrén – kansallinen historiankirjoitus
 Väinö Voionmaa: ”muinaisaikain kierteleviä
lappalaisia”
 T. I. Itkonen: Suomen lappalaiset I–II (1948)

Lappalaiset osaksi Suomen ”valtiokansakuntaa”
 Väinö Tanner 1929
Antropogeografisia tutkimuksia Petsamon alueella
 Erit. poronhoitokulttuurin leviämisestä
 Kemin Lapin talvikyläjärjestelmä oli jopa kivikaudelta peräisin ja
Petsamon kolttasaamelaisten kyläjärjestelmä

• Näkemys yhä mm. Kustaa Vilkunalla (1971)
 Säilyttää puhdas vanha museaalinen kulttuurimuoto
Tutkimushistoriasta
 Helmer Tegengren 1952

Metsäsaamelainen kulttuuri hävisi Kemin Lapista suomalaisen
uudisasutuksen levittäytyessä

Peuranpyynti loppui talonpoikaisen suomalaisasutuksen tultua

Alkuperäiset saamelaiset katosivat
 Pentti Virrankoski 1973

”vedenjakajalla”
 Moderni Lapin-tutkimus
MITÄ LAPIN
ASUTUSKEHITYKSESSÄ
TODELLISUUDESSA
TAPAHTUI?
Varhainen asutus
-Jääkauden ajan refugioilta sulavaa jäänreunaa seurasi pyyntiväestöä
pohjoiseen
-n. 9500 eKr. etelän suunnasta noussut Komsan kulttuuri Jäämeren rannikkoalueelle
-idästä Pohjois-Puolan Swidryksi -> Luoteis-Venäjän Kundan kulttuuri
-> kaakkois-itäinen Suomi n. 9500 eKr.
-> Enontekiön – Inarin korkeudelle asutusrintama n. 7500 eKr. etelästä
-Kaunisvaarasta yli 10 0000 vuotta vanhoja löytöjä!
Mitä väestöä tulijat olivat?
-> määritelläänkö kielellisesti vai geneettisesti?
-vakiintunut käsitys: suomalais-ugrilaista kieltä eli suomalaissaamelaista kantakieltä
URALILAINEN KANTAKANSA
Varhainen asutus
 Metsäpeuran mukana väestöllis-kielellis-kulttuurillista muutosta
kivikauden loppupuolella


Pyyntimenetelmien innovaatioita sekä keramiikan ja metallinvalmistuksen tekniikoita
Sisämaan ja rannikon kulttuurit
 Vakiintunut näkemys: saamelaiset polveutuvat kantaväestöstä,
suomalaiset geneettisesti indoeurooppalaisista mutta omaksuneet
kantakielen
 Nyt: ei välttämättä päde; geneettisesti suomalaiset ja saamelaiset
muotoutuneet vähitellen eri väestöpopulaatioista



”Äidit lännestä ja isät idästä”
Erityisesti isälinjat eli Y-kromosomaaliset linjat suomalaisilla ja saamelaisilla samankaltaiset
Ovatko erot maantieteellisiä vai geneettisiä on hyvin vaikea sanoa
 Mihin aikavaiheeseen geneettiset muutokset ajoittuvat?
Varhainen asutus
 Saamelainen etnogenesis muodostui rautakaudella (1. vuosituhannella)


Ylä-Lapin eristyneisyys geneettistä eriytymistä, vrt. itäsuomal. <-> länsisuomal. geeniperimä

Ruotsalaiset ja slaavit lähempänä geneettisesti kuin itä- ja länsisuomalaiset
Saamelaiset myös kytkeytyneet Pohjolan hallinnollisiin prosesseihin
varhaishistoriassa
MITEN SAAMELAINEN
ETNOGENESIS MUODOSTUI?
Varhainen asutus
 Myöhäiskivikaudella (4000 – 3000 eKr.) Suomen
alueella jakaantuminen kahteen kulttuuripiiriin:
sisämaan ja rannikon kulttuurit
 Sisämaan kulttuuri ~saamelaisuuden esivaihe
 Christian Carpelan: kolme kulttuuripiiriä:
• Eteläinen, pohjoinen ja pohjoisfennoskandinen
”protosaamelaisia kulttuureja”
 Puhtaasti pyyntikulttuuria: peura, majava, riista, kala
• ”ei evolutionistista”: maataloudelle ei tarvetta mutta esim.
raudanvalmistus opittiin 6. vs:lla eKr. eli aiemmin kuin
rannikkokulttuurissa
Varhainen asutus
 Metsäpeurat elävät suht. pienissä laumoissa suuren osan
vuodesta, talvella isompina laumoina
 Tyypillistä: uskollisuus perinteisille kulkureiteille
Metsäpeuran pyynti keskeinen elinkeino metsäseutujen Lapissa mutta
myös erätalonpojille
 Pyyntipaikasta myös funktionaalinen kokonaisuus:
 vuomen
 seita (Ibmelin kuva)
 leiripaikka
 varastot
-> myös pyyntimaista muodostui väistämättä suht.
vakiintuneita sukujen kesken
Varhainen asutus
 Sisämaan kulttuurin väestö kutsui itseään balttilainasanalla
šämä
sápmi
hämä

Euroopassa ’finni’ (Tacitus 98 jKr.) <- <finþan> ’find’ kulkiessaan tavata
joku

Ehkä ’hvein -> esim. engl. ’fen’ -> kven
 Ajanlaskun alun jälkeen Pohjois-Fennoskandian ja Sisä-
Suomen väestö jakaantui eri kieli- tai murrealueisiin

Kulttuurillis-elinkeinollis-kielellinen ero jyrkkeni myös
”hämäläisten” kanssa
 N. 300-luvulla jKr. muotoutui varhaissaamelainen
kulttuuri
Varhainen asutus
 Joskus 700–800-luvulla tapahtui voimakas muutos
varhaissaamelaisessa kulttuuripiirissä

Todennäköisesti turkiskauppa
• -> muotoutui saamelainen kulttuuri
 Ante Aikio:
 Pohjoisessa on ollut ennen saamea varhaisempi kieli
=tuntematon

Protosaamelainen kieli levisi Karjalan ydinalueelta LaatokanÄänisen seudulta kohti pohjoista (Petri Kokko)
 Paleo-Lapin geenejä ja kulttuuria + suomalais-ugrilainen kieli
 ” -> saamelainen etnisiteetti
Varhainen asutus
 (Suur)poronhoitoa ei ollut vielä 1500-luvulla

Lapissa oli ”metsälappalaisia” ja ”tunturilappalaisia”
 Venäjän puolella oli ”Metsä-Lappi” ja ”Villi-Lappi”
 Pyyntiyhteisöjen organisoitumiseen kyliksi
vaikuttivat
Sisäiset elinkeinolliset ja sosiaaliset järjestelmät (sukuyhteys)
 Riitit ja seremoniat, luonnonuskonto
• Vrt. siejdde-kivet -> siita
 Ulkoapäin tullut paine
• Yhtäältä tarve puolustaa, toisaalta hallinto-organisaation tulo

 Carpelan: ei asuttuja talvikyliä ennen 1500-lukua
Lapin asutus 1500-luvulla
 Kustaa Vaasa

Määrätietoinen toiminta birkarlien vallan kaventamiseksi 1520-l:lta
lähtien
• Sekä kauppaa, verotusoikeutta että hallinnollis-oikeudellista
valtaa pois

Liittyi osana koko valtakuntaa koskeneeseen reformipolitiikkaan
• =keskusvallan lujittaminen aiempaan hajanaiseen aatelisvaltaan nähden
• Veronkanto- ja valvontakoneiston vahvistaminen

Vahva kuningasvalta
Lapin asutus 1500-luvulla

Yksi vallan lujittamisen apparaatti oli asutustoiminta
• Siinä KV noudatti keskiaikaista mallia ja erityisesti Sture-kauden
politiikkaa
• Telgen statuutti 1328: vapaasti asumaan Helsinglannin pohjoisosaan
-noudatti 1280 Mauno Ladonlukon määräystä
• 1340 Telgen statuutti, Maunu Eerikinpoika:

Jokaisella kristityllä ja rahvaalla oli mahdollisuus asettua asumaan
Helsinglannin ja Ångerman lapinmaihin:
• ”och huar och enom som ther vthi byggia och boo wele frijtt loff att winna sig ägor, att taga för sig, och sina
Erfuingom”
• Kenenkään ei ollut lupa estää lappalaisia (”Lappa”) metsästyksessään
Lapinmaat sidottiin oikeudellisesti ja hallinnollisesti
Helsinglantiin, Helsinglannin lakiin ja kuninkaan valtaan 1300-l
 Eerik Pommerilainen 1410-luvulla

Lapin asutus 1500-luvulla
 Kustaa Vaasa antoi lähes identtisen määräyksen kuuluisassa 1542
julistuksessaan Norlannin asukkaille:
”att sådana äger, som obygde liggie, höre Gud, oss, och Swerigis Crone till, och
ingen annen”

= lavea säädös, jossa millään pitäjällä, kylällä tai tilalla ei ollut oikeutta
kieltää erämaiden tai metsien asuttamista, kun se ei koskenut heidän
omia tilojaan, niittyjään tai karjalaitumiaan

Kuten Maunu Eerikinpoika: myös suojelu lappalaisille (”Lappene”)
heidän asuinsijoillaan
Lapin asutus 1500-luvulla
 MITÄ TÄMÄ TARKOITTAA LAPIN ASUTUKSEN JA
MAANHALLINNAN KANNALTA?
1. Kustaa Vaasa oli sitoutunut sydänkeskiaikaisiin maanlakeihin ja
asutustoimintaan, ei mielivaltaan
2. kruunu ohjasi maankäyttöä Lapissa jo sydänkeskiajalta lähtien
3. Keskiaikainen idea kantoi 1600- ja 1700-luvulle

Toisaalta suojella saamelaisia mutta samalla kannustaa
uudisasutusta

”rinnakkaiselo” joka muuttui kuitenkin selkeästi uudistalouksia
suosivaksi 1600-luvulla
Lappi 1600-luvun kruununhallinnossa
 Kruunun toimenpiteet yhtenäistämisessä etenivät 1600-
luvun puolivälin jälkeen
 Länsipohjan läänin maaherra Johan Graan 1660-luvun
loppupuolelta lähtien ”pääarkkitehti”
Uudisasutus nousi uudelleen vahvasti esille 1600-luvun alun
jälkeen, vuoriteollisuus oli ollut pääroolissa merkantilismin
hengessä
 ”paralleeliteoria” mutta ei idealismia:
 Ne maat ja vedet, jotka eivät saamelaisten hallussa tai käytössä,
maatalouden käyttöön; talonpoikaisideaali
 Täysverollisuusteesi: ei enempää kuin kykeni käyttämään
• Tarvittaessa pyyntitalouden tuli väistyä maatalouden tieltä

Lappi 1600-luvun kruununhallinnossa
 Kuninkaallinen Lapin asutusplakaatti 27.9.1673 eli
ns. Kalmarin plakaatti

Talonpoikainen tilajärjestelmä saattoi syntyä Lappiin
• Siis kaksi elinkeino- ja maankäyttöryhmää: uudistilalliset ja lappalaiset

Uudisraivaajille tulisivat käyttöön ne maat, jotka eivät
saamelaisilla
• Ts. johdonmukaisesti jo vuosisatojen ajan rinnakkaiselosta

Lähtökohta nyt uudisasutusta suosiva
• Saamelaisten elinkeinot kavennettava sinne missä ei maatalouden
harjoittamiselle edellytyksiä
• Uudistiloille 15 vuoden verovapaus + privilegiot
• Verotus maatilan tuotosta mutta ei verollepanoja eikä manttaaleja > tilojen verotus kuten lapinveromaillakin + maatilan tuotto
Lappi 1600-luvun kruununhallinnossa
 Plakaatin vaikutukset vähäisiä erit. Kemin Lapissa
paitsi Kitkan ja Maanselän alueella
1. uudistila 1674 Sompion Paavali Pelkonen
 ”Kuusamossa Graanin mallin irvikuva” – ei ihan sentään
 Pudasjärvinen Matti Hiltunen n. v. 1677 Iijärven vanhalle
kalakentälleen uudistalon
• Ei ongelmia perustamisessa
 Kainuun suunnasta kolonistit 1680-luvun alusta lähtien
 Ei aiempaa kosketusta saamelaisten kanssa
 Ylimielisyys ja piittaamattomuus
 Perhekuntien massamuutto suht. suppealle alueelle
 Rajakysymykset ja 1670-luvun kriisivuodet Lapissa

Lappi 1600-luvun kruununhallinnossa
 Kuningas antoi vuonna 1695 uudet määräykset
Lapin verotuksesta ja asutuksesta

a) ohjekirjeessään maaherralle
b) lapinvoutien ohjesäännössä
 c) asutusplakaatissa
• = 3.9.1695 kuninkaallinen uudistettu plakaatti
Lapinmaan asuttamisesta ja niistä eduista ja vapauksista joita
asumaan asettuvat saavat nauttia

1700-luvun kulminaatio
 1600-luvun murros johti 1700-luvun muutokseen Lapinmaan
kehityksessä
 Lapista tuli osa koko valtakunnan kruunun asutuspolitiikkaa

Uudisasutus nähtiin vielä 1700-luvun alussa jopa haitallisena muualla
valtakunnassa erityisesti metsien häviämisen pelossa
<- erityisesti Ruotsin valtapoliittisesta asemasta eli suurvallan
romahtaminen
-sisäiseen kehittämiseen ekspansiivisuuden sijaan
= merkantilismista vähitellen liberaalimpaan ajatteluun, johon hyödyn ja
fysiokratismin aatteet sopivat
<- maatalous <- uudisasutus <- väkiluku
-vars. 1740 lähtien muutos
 Erit. juuri vapaudenaika ja säätyvaltiopäivät merkittävien
toimenpiteiden vaihe
1700-luvun kulminaatio
 Lapin osalta keskeisiä toimenpiteitä:
1749 asutusplakaatti
• (1742 kamarikollegion päätös)
 1760 uudistilojen verollepanometodi
 1760 lapinvoudin ohjesääntö

 -> ohjasivat Lapin maankäyttöä 1900-luvulle saakka
Suomessakin
 Kustaa III:n myötä taas vahva kuninkaanvalta
<- paikallisten virkamiesten vaikutus pieneni
1700-luvun kulminaatio
-Kehitys johti v. 1749 asutusplakaatin antamiseen
-uudistilallisilla säilyivät Lapin etuoikeudet
(verohelpotukset, vapautus rasituksista ja sotapalveluksesta,
pyyntielinkeinot)
-uudistilojen perustaminen oli etusijalla lapinelinkeinoihin nähden
-maankäytön ratkaisuvalta siirtyi yksinomaan kruunun edustajalle eli
maaherralle myös Lapinmaassa
Olennaista: vanhan lapinveromaan hallinta ei ollut enää yhtä
vahva kuin uudistilan maiden
Plakaatin seurauksena lappalaisten perinteisillä veromailla ei ollut edes
periaatteessa esteellistä merkitystä tilallistalouden harjoittamisen
mahdollisuuksiin
1700-luvun kulminaatio
 Taustalla oli myös lapinmaiden maanluonnon
vahvistaminen kruununmaaksi
 Myös
perinnössä kulkeneet lapinveromaat kruununluonteisiksi
 Erit. vuoden 1742 kamarikollegion päätökseen
johtanut kehitys


Tapaus Haukiniemi Kuusamossa 1730-luvulla
• Myös Jukkasjärven Kivivuoma
• Kemikylän saamelaisilta ostettu majavapaikka
Kihlakunnantuomari Carl Sadelin 1740:
• Tunturisaamelaisilla ”arfwland”
• Metsäsaamelaisilla ”skatteland”, niiden ulkopuolinen maa kruunun
yleismaata
 Lappiin perustettiin siis kruunun uudistiloja
MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTI
ASUTUSKEHITYKSEN SUHTEEN?
Lapinmaa 1750-luvulla
Lapinveroa maksavat 1751
lapinkylä
perhekuntien määrä
Inari
63
Sompio
24
Kemikylä
9
Sodankylä
32
Kuolajärvi
37
Maanselkä
10
Kitka
6
Kittilä
27
Utsjoki
40
Teno
5
Enontekiö
78 – 110
YHTEENSÄ
331-363
Lapinmaa 1750-luvulla
Uudistilalliset 1751
kylä
tilaluku
Inari
0
Sompio
6
Kemikylä
0
Sodankylä
11
Kuolajärvi
0
Kuusamo
47
Kitka
31
Kittilä
9
Enontekiö
15
Yhteensä
119
Lapin asutus 1700-luvun jälkipuolella
Lapinverolla olevat perhekunnat 1765 ja 1795
lapinkylä
1765
1795
Inari
60
53
Sompio
0
..
Kemikylä
0
..
Sodankylä
1
0
Kuolajärvi
0
..
Maanselkä
0
..
Kitka
0
..
Kittilä
0
..
Utsjoki
45
42
Teno
2
..
Enontekiö
48
73 (max.)
YHTEENSÄ
156
168 (max.)
Lapin asutus 1700-luvun jälkipuolella
(Uudis)tilojen määrä 1765 ja 1796
kylä
1765
1796
Inari
3
3
Sompio
27
32
Kemikylä
9
8
Sodankylä
46
70
Kuolajärvi
43
42
Kuusamo
78
191 (=1793)
Kitka
56
..
Kittilä
56
83
Enontekiö
27
35
Yhteensä
345
464
1700-luvun kulminaatio
Vuonna 1763 täyttyi kruunun tavoite Lapinmaan kehityksessä
= käytännössä kaikki vanhat lapinveromaalla asuneet siirrettiin
uudistilallisiksi
-kruunun uudistiloja
-myös katselmukset tehtiin
-ei käytännössä asema heikentynyt
-verorasite kasvoi sekä velvollisuudet tilan ylläpitämisessä
-Inarissa, Utsjoella ja Enontekiöllä kehitys toisen tyyppinen
 Kustaa III:n aikana vakiintui talonpoikainen
omistusoikeus

1789 yhdistys- ja vakuuskirja vakiintuminen
Lapin asutus 1700-luvulla
Tilaluvun kehitys 1700-luvulla pohjoisen pitäjissä
Pitäjä
1700
1770/1775
Kemi
353
254
Alatornio
382
567
Ylitornio
371
562
Muonio
35
Kemijärvi
53
Rovaniemi
87
Yhteensä
1 106
1 558
1800-luku
Koko Pohjois-Suomen asutuskehitys oli positiivinen 1700luvun jälkipuolelta lähtien, mutta
erityisen suotuisa Peräpohjolan ja Lapin alueella
<- väestökehityksestä, joka jatkuvasti positiivinen
-eivät edes suuret kuolonvuodet 1860-luvulla
leikanneet Lapin väkilukua
Henkikirjoituksesta isoonjakoon
Autonomian ajan alkupuoli staattinen Lapin kannalta
-1831 keisarillinen päätös Lappiin perustettujen uudistilojen
lunastamisesta tietyin ehdoin perintöön ilman korvausta
-viitattiin v. 1766 kuninkaalliseen päätökseen
-kannustustekijä vaikeina katovuosina
Muutosten aika 1800-luvun puolivälistä eteenpäin
-mm. metsähallinto muodostettiin 1850-luvulla
-sen rooli kasvoi yhä merkittävämmäksi vuosisadan
loppua kohti, myös asutusasioissa v. 1877 eteenpäin
-Suomessa tilattoman väestön nopea kasvu = erit. torpparilaitos
- 1843 verouudistus ”Kalastaja-, tunturi- ja metsälappalaisten vero”
- 1852 Norjan-rajan sulkeminen porolaiduntamiselta
Henkikirjoituksesta isoonjakoon
Kysymys henkikirjoituksesta
→ keisarillinen julistus 3.12.1858 sekä maaherralle annetut ohjeet
- lappalaiselinkeinot (lähinnä poronhoito) saattoivat olla talouden
päätoimia ainoastaan Enontekiön, Inarin ja Utsjoen seurakunnissa
-muuallakin niitä voitiin harjoittaa sivuelinkeinoina
-johti Sodankylään tulleiden porosaamelaisten erikoiseen aseman
-taustalla väestönkasvu ja kontrollin vaikeus
Henkikirja-asetuksessa ei määritelty, että saamelaiset olisivat määritelty
maksamaan veroa omistamistaan kylänmaista
-”lappalaiset maksoivat elinkeinoistaan”
Henkikirjoituksesta isoonjakoon
Isojako
- asutuksen tihentyessä ja metsien arvon noustessa
-v. 1874 liikamaan väliaikainen erottaminen Kittilässä ja Sodankylässä, v.
1899 määrättiin Enontekiöllä
-v. 1882 vars. isojako käynnistyi Kittilässä, 1891 Sodankylässä
-Inari 1900-luvun alusta
-Pohjanmaan puolella isonjaon toimitukset 1750-luvulta lähtien
Nyk. katsottu: isonjaon toimituksissa ei erotettu liikamaata, joten mitään
kruununmaatakaan ei voinut syntyä historiallisten lapinkylien alueille;
lapinkylä oli kiinteistöoikeudellinen yksikkö
-väliaikaisilla toimituksilla ei ollut tekemistä omistusjärjestelyjen
kanssa
Viimeistään 1700-luvulta lähtien erottamaton erämaa
rinnastettiin liikamaaksi, jonne maaherran päätöksellä oli
mahdollista perustaa kruunun uudistiloja huolimatta siitä,
ettei niitä ollut mitattu ja erotettu
→ yksityisten maiden ulkopuolelle jäänyt maa oli ollut
kruununmaata
Maatalouteen perustunut tilatalous 1800-luvulta
1900-luvulla
72
 1800-luvun lopulta lähtien valtion
asutuspoliittisten toimien seurauksena syntyi
uudentyyppistä asutusta Lappiin:

kruununmetsätorppia oli v. 1901 Lapissa ja Peräpohjolassa 582
(Rovaniemi 191 ja Simo 73, jotka pääasiassa nyk. Ranuan alueella)




Useita satoja perustettiin vielä 1920-luvun alkuun saakka
1909 maanvuokralaki + 1918 torpparilaki
1922 asutuslaki = itsenäisten asutustilojen perustaminen
1938 asutuslaki = ”korjattu versio” v. 1922 laista

-> vaikutti erityisesti II maailmansodan jälkeiseen asutustoimintaan
Maatalouteen perustunut tilatalous 1800-luvulta
1900-luvulla
73
 Asutuslakien seurauksena Lapin läänin alueelle
perustettiin

Noin 150 asutusaluetta ja yli 3 500 asutustilaa

Suurin osa raivattiin kylmille korpimaille
 Viljelmien määrä Lapin läänissä:
 1929 oli 8 120
 1959 oli 17 342
 1985 oli 10 980
 2010 oli aktiivitiloja 1 498

Kehitys oli vastaavanlainen kuin koko Suomessa