Transcript Eurooppalainen maahanmuuttopolitiikka tänään

MAAHANMUUTTAJAT
EUROOPASSA
Yhdessä parempi Eurooppa
SIIRTOLAISUUSINSTITUUTTI
Siirtolaisuusinstituutti on ainoa sekä muuttoliikkeiden tutkimiseen
että dokumentoimiseen erikoistunut laitos Suomessa
Eerikinkatu 34, 20100 Turku
www.siirtolaisuusinstituutti.fi
© 2012 Olavi Hartonen & Siirtolaisuusinstituutti
Ensimmäinen suomalainenkin
oli maahanmuuttaja!
Käsitteitä



Muuttoliikkeellä tarkoitetaan pysyvää tai
pitkäaikaista siirtymistä alueelta toiselle
Siirtolaisuus on valtioiden rajat ylittävää
pysyvää muuttoa
Lähtövaltion näkökulmasta kyse on
maastamuutosta ja vastaanottavan valtion
näkökulmasta maahanmuutosta
Miksi on maahanmuuttajia?
?
Työntö-veto -malli
Lähtöalue

Työntäviä
tekijöitä
?
Kohdealue

Väliintulevat
tekijät
----------------Henkilökohtaiset
syyt
Mitä muuttosyitä
keksit?
Vetotekijöitä
?
Työntö-veto -malli
Lähtöalue

Työntäviä
tekijöitä

Heikko
taloudellinen tai
sosiaalinen
tilanne

Liikaväestö

Epävakaat olot

Ympäristö
Kohdealue
Väliintulevat
tekijät
•Kustannukset
•Etäisyys
----------------Henkilökohtaiset
tekijät
•Kontaktit

Vetotekijöitä



Parempi elintaso
Hyvä
työmarkkinatilanne
Mahdollisuudet
muuten parantaa
asemaansa
Muuttoliikettä tapahtuu, kun kaikki nämä tekijät
toteutuvat yhtä aikaa
Asukaskohtainen ostovoimakorjattu BKT 2011
Elintasoeroja
Suomi
Norja
Kansainvälinen valuuttarahasto
Turkki
Romania
Kenia
Asukaskohtainen ostovoimakorjattu BKT 2011
Elintasoeroja Euroopassa
Kansainvälinen valuuttarahasto
Väliin tulevat tekijät




Välimatka - Lähelle pääsee helpommin
Saatu informaatio - Mitä tietää kohdemaasta,
entä miten sinne pääsee?
Omat resurssit - Onko varaa lähteä?
Liikkumista helpottavat tai vaikeuttavat
sopimukset ja lait – Tarvittavat luvat jne.
Henkilökohtaiset tekijät

Muuttopäätökseen vaikuttaa aina myös
henkilökohtaiset syyt
 Millaista
elämää arvostan?
 Tunnenko uudesta maasta ketään?
 Olenko siinä kunnossa, että jaksan lähteä?
 Mitä muut sanovat?
Kertaus: Muuttoliikettä selittäviä tekijöitä





Muuttamalla ihmiset pyrkivät parantamaan
hyvinvointiaan
Muuttoliikettä tapahtuu, kun alueiden välillä
esiintyy suuria elintasoeroja
Köyhemmistä maista muutetaan useimmiten
vauraampiin maihin
Ylijäämäväestö, jolle ei järkevää toimeentuloa tai
hyvää tulevaisuutta
Tai sitten on vain pakko lähteä: sota, vaino,
luonnonkatastrofit
Maahanmuuttajat Suomessa ja
Euroopassa
Muuttoliike Suomessa
35,000
30,000
25,000
Maahanmuutto
ylittää
maastamuuton
pysyvästi
20,000
Maahanmuutto
15,000
10,000
5,000
0
Tilastokeskus, 2011
Maastamuutto
Kuka on maahanmuuttaja?

Ulkomaan kansalainen


Ulkomailla syntynyt


Ei ole Suomen kansalainen
Syntynyt muualla kuin Suomessa riippumatta
siitä, mikä kansalaisuus hänellä on nyt. On siis
voinut saada myös Suomen kansalaisuuden.
Ei kotimaisia kieliä puhuva

Äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame
Suomen väestö syntymämaan,
kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan
Koko väestö
5 401 267
Kansalaisuus
Suomen
Kansalaisuus
ulkomaan
183 133
5 218 134
Syntymämaa
Suomi
Syntymämaa
ulkomaat
Syntymämaa
Suomi
Syntymämaa
ulkomaat
5 116 828
101 306
18 291
164 842
Äidinkieli muu
kieli
Äidinkieli kotimainen:
Äidinkieli kotimainen:
suomi 4753
suomi 3 169
ruotsi 1437
ruotsi 3 509
saame 1 804
saame 2
saame 14
yht. 5 095 726
yht. 6 192
yht. 6 692
Äidinkieli kotimainen:
suomi 4 814 774
ruotsi 279 148
53 476
Äidinkieli kotimainen:
suomi 40 655
Äidinkieli muu
kieli
21 102
ruotsi 7 125
saame 50
yht. 47 830
Äidinkieli muu
kieli
12 099
Äidinkieli muu
kieli
158 150
Laske paljonko Suomessa asui ulkomaan kansalaisia.
Laske paljonko Suomessa asui ulkomailla syntyneitä.
Entä paljonko Suomessa asui ulkomaan kieliä puhuvia?
Tilastokeskus, Väestörakenne, 2011, [http://www.stat.fi/til/vaerak/2011/vaerak_2011_2012-03-16_kuv_004_fi.html]
Suomen väestö syntymämaan,
kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan
Koko väestö
5 401 267
Kansalaisuus
Suomen
Kansalaisuus
ulkomaan
183 133
5 218 134
Syntymämaa
Suomi
Syntymämaa
ulkomaat
Syntymämaa
Suomi
Syntymämaa
ulkomaat
5 116 828
101 306
18 291
164 842
Äidinkieli muu
kieli
Äidinkieli kotimainen:
Äidinkieli kotimainen:
suomi 4753
suomi 3 169
ruotsi 1437
ruotsi 3 509
saame 1 804
saame 2
saame 14
yht. 5 095 726
yht. 6 192
yht. 6 692
Äidinkieli kotimainen:
suomi 4 814 774
ruotsi 279 148
53 476
Äidinkieli kotimainen:
suomi 40 655
Äidinkieli muu
kieli
21 102
ruotsi 7 125
saame 50
yht. 47 830
Äidinkieli muu
kieli
12 099
Äidinkieli muu
kieli
158 150
Ulkomaan kansalaisia: 183 000
Ulkomailla syntyneitä: 265 000
Ulkomaan kieliä puhuvia: 244 000
Tilastokeskus, Väestörakenne, 2011, [http://www.stat.fi/til/vaerak/2011/vaerak_2011_2012-03-16_kuv_004_fi.html]
Maahanmuuttajat Suomessa
300,000
250,000
Ulkomaan
kansalaiset
Ulkomailla
syntyneet
Vieraskieliset
200,000
150,000
100,000
50,000
Tilastokeskus, 2010
2010
2008
2006
2004
2002
2000
1998
1996
1994
1992
1990
1988
1986
1984
1982
1980
0
Miksi ulkomaan
kansalaisia on
vähemmän kuin
vieraskielisiä?
Ulkomailla syntyneiden osuus
Suomessa
Euroopan unionissa
Syntymämaa Suomi
Asuinmaassa syntyneitä
Ulkomailla syntynyt
Ulkomailla syntyneitä
5%
10%
95%
90%
2011
Eurostat (tps00178)
Ulkomaan kansalaisten osuus
Euroopan
unionissa
Suomessa
Kansalaisuus Suomi
Asuinmaan kansalaisia
Kansalaisuus muu
Muun maan kansalaisia
3%
7%
97%
93%
2011
Eurostat (tps00157)
Ulkomaan kansalaisten osuus
väestöstä eri Euroopan maissa
50 %
45 %
40 %
35 %
30 %
25 %
20 %
15 %
10 %
5%
0%
Eurostat (tps00157)
2011
Ulkomaan kansalaisten määrä
suhteessa väkilukuun on Suomessa
läntisen Euroopan alhaisin
Suomessa asuvien ulkomaalaisten
kansalaisuudet
TUNTEMATON
2%
OSEANIA
1%
POHJOIS- ja
ETELÄAMERIKKA
4%
AASIA
20%
MUUT EU(27)
MAAT
35%
AFRIKKA
9%
MUU
EUROOPPA
29%
Tilastokeskus, PX-Web-tietokannat, 2011
Mistä maahanmuuttajat tulevat?

Ulkomailla syntyneitä Suomessa on eniten:
Ruotsista
31 500
Entinen
Neuvostoliitto
+ Venäjä
59 500
Virosta
Somaliasta
8 800
Kiinasta
7 900
Tilastokeskus, 2011
29 500
Mistä maahanmuuttajat tulevat?

Ulkomaan kansalaisia Suomessa on eniten:
Ruotsista
8 481
Venäjältä
29 585
Virosta
Somaliasta
7 421
34 006
Kiinasta
6 159
Irakista
5 742
Tilastokeskus, 2011
Mitä vieraita kieliä Suomessa asuvat
puhuvat?
venäjä
58 331
viro
33 076
somali
14 045
Tilastokeskus, 2011
englanti
13 804
arabia
11 252
Kurdi
8 623
Eri syistä tulleita
maahanmuuttajia
Mistä syystä arvelet kuvien henkilöiden
muuttaneen?
Suomessa vuonna 2011 myönnetyt
oleskeluluvat hakuperusteittain
Tarkastelu ei sisällä EU-maista tulleita, eikä turvapaikanhakijoita
Muu
12%
Opiskelu
28%
Työ
27%
Perheside
30%
Paluumuuttajat ja
entiset Suomen
kansalaiset
3%
Maahanmuuttovirasto, 2011, http://www.migri.fi/download/31526_Tilastokatsaus_2011_mamu_VALMIS.pdf
Suomeen tulijoista on
turvapaikanhakijoita vain pieni osa


Yhteensä maahanmuuttajia Suomeen vuonna
2011 oli 29 481
Turvapaikanhakijoita oli 3 088, joista 1 271 sai
oleskeluluvan
10%
Turvapaikanhakijoita
Muita
maahanmuuttajia
90%
Maahanmuuttovirasto, 2011, http://www.migri.fi/tietoa_virastosta/tilastot/turvapaikka-_ja_pakolaistilastot
Erilaisia maahanmuuttajia
Maahanmuuttajia eri asemissa

EU-kansalaiset

EU:n ulkopuoliset muuttajat

Humanitäärisistä syistä saapuvat

Paperittomat
EU-kansalaiset


Jokaisella EU-kansalaisella on oikeus
oleskella ja työskennellä toisessa EUmaassa
Ei juuri esteitä muuttamiselle
“Every citizen of the Union shall have the right to move
and reside freely within the territory of the Member States”
– Maastrichtin sopimus, artikla 8a
EU:n ulkopuoliset muuttajat

Niin sanotut kolmansista maista tulijat

Tarvitsevat oleskeluluvan
Täytyy anoa
 Ensin määräaikainen
 Maahanmuuttovirasto käsittelee hakemukset
 Myöntöperusteita: työ, opiskelu, perheyhteys


Saatavuusharkinta

Ei maahanmuuttajia aloille, joilla on jo
työttömyyttä
EU:n ulkopuoliset muuttajat

Korkeasti koulutettuja osaajia houkutellaan
Eurooppaan

Blue Card, sininen eurooppalainen työskentelykortti


Oikeuttaa työskentelemään missä tahansa EU-maassa
Kritiikki: vie kehittyvistä maista osaajia ja siten
kehityksen edellytykset
Humanitäärisistä syistä saapuvat

Poliittisten, taloudellisten tai ympäristöoloihin
liittyvien tekijöiden aiheuttamaa muuttoa




Henkilökohtainen vaino
Epäinhimillinen kohtelu kotimaassa
Aseellinen selkkaus tai ympäristökatastrofi
Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää
suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta
"Taivas on samanvärinen, minne menetkin." - Iranilainen
sananlasku
Turvapaikkahakemuksen käsittely

Turvapaikanhakija voi saada pakolaisstatuksen
tai hänelle voidaan myöntää muu oleskeluoikeus


Maahanmuuttovirasto käsittelee anomukset
Pakolaisaseman saa myös henkilö, jonka YK:n
pakolaisjärjestö UNHCR on todennut olevan
pakolainen. Näitä henkilöitä Suomi ottaa vastaan
kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta.

Suomen kiintiö nykyisin 750 henkeä/vuosi
Pakolainen

1951 Geneven sopimuksen mukaan pakolainen
on henkilö,
”jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa
vainotuksi, rodun, uskonnon, kansalaisuuden,
tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai
poliittisen mielipiteen johdosta.”
Sisältääkö tämä määritelmä
mielestäsi kaikki hädänalaiset?
”Olen kristitty, katolilainen, mutta Eritreassa ainoa
sallittu uskonto on islam. Diktaattorihallituksen
mielestä Raamatun lukemisesta pitää rangaista.
Olin kotona rukoilemassa, kun poliisi tuli ja pidätti
minut. Vankilassa ei ollut tilaa maata pitkällään, oli
pakko nukkua kyykyssä…
Olin aina kuullut Englannista pelkkää hyvää. Afrikassa
sanoimme aina, että englantilaisilla on sama uskonto,
kuin meillä, mutta toisin kuin Eritreassa heidän
maansa on hedelmällistä. Ihmiset kertoivat, että
Englannissa on helppo saada työtä ja asunto. Sitten
voisin kutsua perheen luokseni.”
Viitanen, Kaisa & Tähjä, Katja: Paperittomat. HS Kirjat, 2010
Dublinin sopimus



Turvapaikkahakijan hakemus käsitellään vain
yhdessä EU-maassa
Hakemus käsitellään siinä EU-maassa, johon
hakija ensimmäisenä saapuu, tai joka muilla
perusteilla on vastuussa hakemuksen käsittelystä
Jos henkilö hakee turvapaikka toisesta EUmaassa, hakija palautetaan siihen maahan,
johonka vastuulle hakemuksen käsittely kuuluu
Ympäristöpakolaiset


Poliitikko Tokelaun
saarivaltiosta: ”Me olemme
yksi ensimmäisinä
hukkuvista maista”
Yhden metrin vedenpinnan
nousu upottaisi esimerkiksi
Malediivit lähes kokonaan ja
pakottaisi sen 300 000
asukasta etsimään uutta
elintilaa. Niilin suistossa
metrin nousu ajaisi lähes
10 miljoonaa ihmistä
kodeistaan.
Paperittomat





Ei vaadittavia dokumentteja maahantuloon tai
oleskeluun
Saapuvat yleensä asianmukaisin paperein, mutta
jäävät oleskelemaan luvan umpeuduttua
EU:n alueella n. 5-8 miljoonaa
Suomessa arviolta parista sadasta muutamaan
tuhanteen, poliisin määritelmän mukaan
jopa 7 000
Paperiton = laiton?


Rikkoo ulkomaalaislakia
”Emme ole laittomia, olemme ihmisiä”
Fortress Europe –
Eurooppa-linnake

Tehostuva valvonta EU:n ulkorajoilla

FRONTEX, EU:n rajaturvallisuusvirasto
Maahanmuuton vaikeutuessa ihmiset
turvautuvat yhä vaarallisempiin
vaihtoehtoihin yrittäessään rajan yli
Paperittomien keskeisimmät
saapumisreitit
Paperittomien
ongelmallinen asema
Eivät uskalla hakeutua sairaanhoitoon tai hakea
apua viranomaisilta, sillä pelkäävät jäävänsä
kiinni laittomasta maassa oleskelusta, jolloin
heidät voidaan karkottaa maasta
Putoavat yhteiskunnan turvaverkkojen
ulkopuolelle. Toteutuvatko ihmisoikeudet?
”Jos poliisi saisi minut kiinni, minut
palautettaisiin Azerbaizaniin, jossa en ole
asunut 13 vuoteen. Lapset jäisivät tänne,
koska he ovat Hollannin kansalaisia, ja
sosiaaliviranomaiset ottaisivat heidät
huostaansa. Siksi pakoilen viranomaisia
parhaan kykyni mukaan.”
Viitanen, Kaisa & Tähjä, Katja: Paperittomat. HS Kirjat, 2010
Paperittomien
ongelmallinen asema

Useissa maissa
paperittomien asemaa
parannettu


Esim. oikeus
perusterveyden hoitoon
anonyymisti
Suomessa vapaaehtoisten
voimin toimiva klinikka
avautui Helsinkiin
vuonna 2011
Videomateriaalia:
Ylen elävä arkisto, Silminnäkijä: Salaa Suomessa, http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/nakymattomat_ihmiset_77720.html#media=77770
Ihmiskauppa ja -salakuljetus


Ihmisalakuljetuksessa salakuljettaja avustaa
laittomassa rajanylityksessä maksua vastaan.
Hoitavat kuljetuksen ja tarjoavat väärennetyt
matkustusasiakirjat.
Ihmiskaupassa henkilö huijataan tai suoraan
pakotetaan pakkotöihin,
esim. prostituutioon
Kannattava business







Rikollisjärjestö ostaa laivan, jonka hinta on 10 000 €
Laivaan mahtuu 300 matkustajaa, joista jokainen maksaa
kuljetuksesta 5 000 €. Yhteensä tulot ovat siis 300 x 5 000 € = 1
500 000 €
Laiva ajaa kohdemaan rantaan, jossa viranomaiset ottavat heidät
kiinni.
Matkustajat ovat matkasta jo maksaneet, joten heidän
kohtalollaan ei ole salakuljettajille enää merkitystä.
Valtio ottaa laivan, mutta voittoa jää salakuljettajille vielä 1 500
000 € - 10 000 € = 1 490 000 €
Laivan kapteeni vangitaan. Hän saa ehkä vuoden tuomion.
Yleensä kapteeni saa 10 % potista. Toisin sanoen pelkästään
kapteenin ”vuosiansio” vankilassa istumisesta saattaa olla
149 000 €.
Kotoutuminen ja kotouttaminen
”Kesti noin viisi vuotta ennen kuin aloin
tuntea suomalaisen yhteiskunnan
omakseni, ja aloin tuntea oloni
kotoisaksi täällä. Ihan helppoa Suomeen
sopeutuminen ei ollut. Ihmiset tuntuivat
hieman happamilta ja negatiivisilta.
Alussa hermostuin myös esimerkiksi
sellaisista pienistä asioista, kuin etten
löytänyt kaupasta niitä tuotteita, joihin
olin tottunut. Yhdessä vaiheessa ajattelin
jo muuttaa takaisin kun en oppinut
suomea ja työpaikka oli epävarma. Nyt
viihdyn Suomessa hyvin.”
Kotoutuminen




Maahan muuttaneen henkilön sopeutumista
yhteiskunnan toimintaan ja työelämään siten,
että tämä kuitenkin voi säilyttää oman kielensä
ja kulttuurinsa
Kielen oppiminen, työ, asunto, koulu ja
sosiaaliset verkot
Kotoutuminen vie aikaa. Muutto vieraaseen kieli
ja kulttuuriympäristöön on ihmiselle suuri
elämänmuutos, joka vaatii ponnisteluja
Suuri merkitys on myös vastaanottavalla
yhteiskunnalla. Missä määrin se on halukas
tukemaan uusia tulokkaita.
Kotouttaminen

Kotouttaminen tarkoittaa yhteiskunnan
toimia kotoutumisen edistämiseksi
 Kielikurssit
 Työnhaussa
auttaminen
 Asunnon hankinnassa avustamien
”Vaikka mä en nää itteeni
suomalaisena, niin tää on mun
kotimaa tai jotain siltä väliltä.
Mulla on paljon kavereita
täällä.”
Helena Oikarinen-Jabai(toim.): Mun stadi.
Väestökysymys
Eurooppalaisten keski-ikä nousee voimakkaasti
65-vuotta ja sitä vanhempien osuuden
ennuste koko väestöstä
% koko väestöstä
Kolmasosa
väestöstä 65 vuotta
ja sitä vanhempia!
35 %
30 %
25 %
20 %
EU
15 %
Suomi
10 %
5%
0%
2015
Eurostat, 2012
2020
2025
2030
2035
2040
2045
2050
2055
2060
Väestön ikärakenne Suomessa 2011
Ikä
Tilastokeskus, Väestöennuste 2011. http://www.stat.fi/til/vaenn/2012/vaenn_2012_2012-09-28_kuv_002_fi.html
Väestön ikärakenne Suomessa 1950-2030
Huoltosuhde




Huoltosuhde = Työntekijöiden määrä suhteessa
eläkeläisiin ja taloudellisesti tuettaviin
Veronmaksajat vähenevät, kun työikäiset suuret
ikäluokat siirtyvät eläkkeelle > Ei varaa huolehtia
vanhuksista
Huoltosuhde heikkenee, kun työntekijöiden
määrä suhteessa eläkeläisiin ja muihin
taloudellisesti tuettaviin kasvaa
Puhutaan usein eläkepommista ja
kestävyysvajeesta
Huoltosuhde
65 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien osuuden
ennuste suhteessa 15-64 -vuotiaisiin
60 %
50 %
40 %
30 %
20 %
10 %
0%
EU
Suomi
Miten korjata tilannetta?
Tehtyjä ehdotuksia:

Suomalaisen työvoiman tehokkaampi
hyödyntäminen
Pidemmät työurat
 Lyhyemmät opiskeluajat
 Perhevapaiden leikkaaminen
 Työttömät tehokkaammin työelämään


Työikäisten maahanmuuton lisääminen
Maahanmuuttajat keskimäärin
kantaväestöä nuorempia


Vuoden 2008 lopussa Eurooppaan saapuneiden
siirtolaisten keski-ikä oli 28,4 vuotta, kun
kantaväestön keski-ikä oli 40,6 vuotta
Toisaalta maahanmuuton tuoma helpotus
toteutuu ainoastaan, mikäli maahanmuuttajat
pääsevät töihin!
Eurostat
Maahanmuuttajat keskimäärin
kantaväestöä nuorempia
Euroopan unionissa
Ikä
Kantaväestö
Maahanmuuttajat
Miehet
Eurostat, 2008
Naiset
Maahanmuuttajat, rasite vai
rikkaus?
Onpas aika kärjistetty
juttu
”Kun tää yksi
somalialainen tyyppi,
joka oli syyllistynyt
rikoksiin, lähetettiin
takaisin Somaliaan, niin
siitä kirjoitettiin lehdissä
ja siitä tehtiin
dokumentti. Just tosta
tyypistä. Miksi ei jostain
muusta? Miksi se tyyppi,
joka teki rikoksia ja
lähetettiin takas
kotimaahan kiinnosti?”
Helena Oikarinen-Jabai(toim.): Mun stadi.
Esitettyjä mielipiteitä:
Anna-Maria Nykänen: Hyöty vai haitta, uhka vai uhri? Argumentit maahanmuuton puolesta ja vastaan
Suomessa vuosina 2003–2011
Talous
”… monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus
ovat niitä tekijöitä, joista luovuus ja
uudet innovaatiot syntyvät. Ulospäin
suuntautunut ja avoin Suomi pärjää
tulevaisuudessa. Sisäänpäin kääntynyt ja
sulkeutunut Suomi kuihtuu pois.”
”Rahaa tähän [pakolaisten vastaanottoon]
tuntuu riittävän lama-aikanakin jopa
valtion tuputtamana, vaikka muualta
kyllä karsitaan”
Työpaikat
”Ikärakenteemme muutos tuo
lähitulevaisuudessa ison tarpeen uudelle
työvoimalle. - - Jos suomalaisilta
työmarkkinoilta ei näihin tehtäviin
tekijöitä löydy, miksi sulkea ovia
muilta?”
”Olennaista minusta on saada
suomalainen työvoima käyttöön ennen
kuin tänne houkutellaan lisää
työperäistä maahanmuuttoa.”
Turvallisuus
”Mielestäni tämä maahanmuuttoasia on
asetettava oikeaan mittasuhteeseen. Ei
tämä ole räjähtämässä käsiin. Täällä on
ihan muut asiat räjähtämässä käsiin,
ennen muuta ilmastonmuutoksesta
johtuvat tämän planeetan ongelmat.”
”Me emme halua lähiöitä, joissa
mellakoidaan tai joissa aiheutetaan
huomattavia ongelmia kiitos huonosti
onnistuneet turvapaikkapolitiikan tai
epäonnistuneen kotouttamisen”
Inhimillisyys
”Suojan antaminen pakolaisille on yksi
arvokkaimpia asioita, mitä voimme
tehdä.”
”Suomi on maailman rikkaimpia maita.
Kertokaa minulle, mikä on se määrä,
mihin Suomella on varaa. 90
prosenttia maailman pakolaisista on
köyhissä kehitysmaissa. Minä oletan,
että niillä mailla on paljon vähemmän
varaa pitää pakolaisia kuin Suomella”
Kulttuuri
”Maahanmuuttajat ovat tuoneet tietoa
erilaisista uskonnoista ja kulttuureista. –
Maahanmuuttajat auttavat huomaamaan,
että on muitakin kulttuurisia näkökulmia ja
maailmankatsomuksia.”
”Kotoutuakseen maahanmuuttajien on
ymmärrettävä ja sisäistettävä suomalaisen
yhteiskunnan arvot. Maahanmuuttajilla
itsellään on kotoutumisessaan suuri rooli.
Oikeusvaltio ei hyväksy kunniaväkivaltaa
eikä tyttöjen ympärileikkauksia.”
Lyhyt aikaväli
Edut



Ongelmat
Työvoiman saanti,
työvoiman
kilpailukykyisempi hinta

Uudet ideat,
huippuosaajat, kontaktit

Monilla valmis koulutus
(ei tarvitse kallista
peruskoulutusta)


Kustannukset: Vastaanotto,
majoitus, byrokratia,
koulutus, terveydenhoito,
työttömyyskustannukset
Sopeutumisongelmat
(molemmin puolin),
kantaväestön ja muuttajien
ongelmalliset suhteet,
rasismi, rikollisuus
Maahanmuuttajien korkea
työttömyys ja alhainen
työllisyysaste
Yksilöiden turhautuminen
Pitkä aikaväli
Edut





Työelämän ja
talouden
kansainvälistyminen
Väestörakenne,
työikäisten riittävyys
Verotulot
Monikulttuurisuus,
hyväksyntä
Geeniperinnön
rikastuminen
Ongelmat


Alueellisesti
eriytyneet etniset
asuntokeskittymät
Maan kielen
oppimattomuus
LOPPU
Tämä esitys on osa Siirtolaisuusinstituutin
”Siirtolaisuus Suomessa ja Euroopassa” – opetuspakettia.
Paketin osat ovat:
• Siirtolaisuuden historia Suomessa ja Euroopassa
• Maahanmuuttajat Euroopassa
• Euroopan unioni ja vapaa liikkuvuus
Materiaali on ladattavissa osoitteessa:
www.siirtolaisuusinstituutti.fi
Lisätietoa:
johtaja, Ismo Söderling,
[email protected], puh. 050-511 3586
”Siirtolaisuus Suomessa ja Euroopassa” -opetuspaketti on saanut Ulkoministeriön valtionavustusta Eurooppa-tiedottamiseen.
© 2012 Olavi Hartonen & Siirtolaisuusinstituutti