Kansalaisuus työyhteisön arjessa. Maahanmuuttajien
Download
Report
Transcript Kansalaisuus työyhteisön arjessa. Maahanmuuttajien
KANSALAISUUS TYÖYHTEISÖN
ARJESSA
Maahanmuuttajien kertomuksia
työelämästä
KYMPIT – Kymenlaakson maahanmuuttajien paremman
integraation tueksi 27.3.2012
VTT Marja Katisko
Kansalaisuus
Kansalaisuuden määritelmät muutoksessa
Kansalaisuus kansallisvaltiossa: sosiaaliset ja poliittiset oikeudet ja
niihin kytköksissä olevat velvollisuudet
Kansalaisuus voidaan määritellä myös osallisuutena, jäsenyytenä ja
mahdollisuutena
Tutkimuksessani työpaikka ja työyhteisö muodostavat areenan,
jossa maahanmuuttaja puhuu kansalaisuudestaan ja jäsenyydestään
yhteiskunnassa
Maahanmuuttajien yhteiskuntaan kotoutumisessa on kyse sekä
yhteiskunnallisesta asemasta ja muodollisista oikeuksista (Marshall
1964) että arjen vuorovaikutuksesta
Täysivaltainen kansalaisuus tarkoittaa kansalaisuutta oikeuksina ja
kansalaisuutta käytäntönä (Lister 1997)
Kansalaisuus ja kotoutuminen
Laki kotoutumisen edistämisestä 2011
Työn kautta osalliseksi yhteiskuntaan
Ideologiset ja moraaliset syyt
Sosiaaliturvan rakenteelliset muutokset sekä
vastikkeellinen ja velvollisuuksiin perustuva
kansalaisuuskäsitys
Työelämäkertomuksista rakentuva
kansalaisuus
Kertomus tiedon tuottajana
Tutkimusaineisto muodostuu työelämäkertomuksista, jotka
käsittelevät maahanmuuttajien työhistoriaa
Haastatteluin kerätty kertomus ei ole sellaisenaan yksi, kokonainen
kertomus, aineiston analyysissä en ole tarkastellut yhden hengen
haastatteluja yhtenä kertomuksena, enkä siis rakentanut
psykologisia henkilökuvia
Kertomuksen analyysissä en ole lähtenyt siitä mitä kertomus sanoo
ulkopuolisesta maailmasta
Olen tulkinnut kertomusta siihen sisältyvien erilaisten kertomisen
tapojen kautta
Havaintoyksikköinä ovat olleet kertomuksen ja puheen jaksot, ei
haastateltava henkilönä
Kertomus tiedon tuottajana
Tutkimuksen keskeisemmät teoreettiset käsitteet:
Skripti kuvaa tietoa, jota meillä on toistuvista arkielämän tilanteista. Skriptit
eroavat muista kulttuurisen tiedon muodoista siinä, että ne ovat tarinallisia;
ne jäsentävät tiettyjä tapahtumia ja niiden etenemistä ajassa, mukaan lukien
tapahtumissa mukana olevia toimijoita ja heidän toimintaansa.
Kulttuurinen skripti tarkoittaa sitä, että skriptin muodot perustuvat vallalla
oleviin tietämisen muotoihin ja ne rakentuvat eri tavalla eri aikoina ja eri
kulttuureissa
Kertomukset nojautuvat tuttuihin skripteihin, mutta myös poikkeavat niistä.
Ollakseen kertomisen arvoinen, kertomuksen tulee selvittää, miten
implisiittistä skriptiä rikottiin ja miten siitä poikettiin.
Työelämä on kulttuuristen skriptien jäsentämä alue.
Tutkimuskysymykset
Millaiseksi maahanmuuttajan kansalaisuus rakentuu
työyhteisön arjessa?
Millaisten kulttuuristen skriptien avulla
maahanmuuttajat kertovat työelämästä, millaisiin
skripteihin he tukeutuvat kertomuksissaan ja miten
skriptit toimivat työyhteisön arjessa?
Tutkimustuloksia
Tutkimustuloluvuissa yhdistin empirian ja kansalaisuuden
semantiikan, eli kertomuksen tutkimusmenetelmien avulla
olen jaotellut työelämäkertomukset niistä avautuvien
kansalaisuutta koskevien näköalojen perusteella.
Nämä näköalat koostuvat työyhteisön vuorovaikutuksesta,
työyhteisön hierarkiasuhteista, eettismoraalisista työnteon
periaatteista, yksilön omista selviytymisstrategioista sekä
yhteiskunnan ja yksilön välisen suhteen sääntelystä
Työyhteisön vuorovaikutus:
tasavertaisena vai ulkopuolisena
kansalaisena
Kansalaisen osallisuuden näkökulmasta työelämäkertomuksiin liittyy
kuulluksi tulemisen tunne, sekä se että kertoja tuntee tulevansa otetuksi
vakavasti
Kertoja ilmaisee käsityksiään itsestään työntekijänä sekä kuulumistaan
työyhteisöön ja minkä arvoisena tuntee kuuluvansa ryhmään
Sekä ammatillinen asema että osallisuus arjen kanssakäymiseen ja
työyhteisöön kuulumisen tunne
Ammatillinen jäsenyys on kiinteästi sidoksissa kansalaisuuteen koko
yhteiskunnassa
Tasavertaiseen rooliin pääseminen työyhteisössä merkitsee tietynlaisen
autonomian saavuttamista julkisessa tilassa (työyhteisössä)
Sivurooliin jääminen: maahanmuuttaja hyväksytään julkisille toimintaareenoille (työyhteisö) valtaväestöä täydentäviin rooleihin
Tasavertaisena ja ulkopuolisena
työyhteisössä
Aisha ja Pihla
• Työelämäkertomukset perustuvat
kulttuuriseen tietoon siitä miten
työyhteisössä pitää toimia
• Skriptin sisältämä tieto liittyy
hierarkkisesti johdetun työyhteisön
vuorovaikutussuhteisiin
• Kertojilla on työyhteisön
vuorovaikutuksesta odotuksia, jotka
muuttuvat
• Muutos tapahtuu kertojan omassa
tietoisuudessa
Lähtömaassa kuuliainen työntekijä
Suomessa työyhteisön jäsen
Rami
• Työelämäkertomus perustuu
kulttuuriseen tietoon siitä
miten työyhteisössä tulee
toimia
• Skriptin sisältämät odotukset
työyhteisön
vuorovaikutuksesta eivät
toteudu
• Kertojan omat kokemukset
syrjinnästä ja
epäluottamuksesta
työyhteisössä ovat etualalla
Työyhteisön hierarkiasuhteet
Uusliberalistinen kansalaisuuskäsitys: yksilön odotetaan ottavan
vastuun itsestään ja lähiyhteisöstään, kansalaisen
”kasvattaminen” riippuvuudesta vastuullisuuteen, yrittäjyyden
kulttuuria pyritään ulottamaan alueille, joilla se ei ole aiemmin
vallinnut
”sisäisen yrittäjyyden” käsite tavoitteellisena terminä
sitouttamaan työyhteisön henkilökuntaa yrittäjämäisyyteen
myös julkisissa organisaatioissa, palkkatyötä tekevien odotetaan
suhtautuvan työhönsä yhtä aloitteellisesti kuin he
työskentelisivät omassa yrityksessään
Tiimiyhteisössä toimisen skripti saattaa olla ”hukassa” kun oma
skripti on voimakkaasti läsnä, omaa ”sisäistä yrittäjyyttä” on
vaikea mieltää
Työyhteisön hierarkiasuhteet
Natalia: Työyhteisö tarvitsee
vahvan johtajan
• Kertomus pohjautuu
kulttuuriseen skriptiin
esimiehen toiminnasta
työyhteisössä ja sisältää
odotuksia jotka määrittelevät
rooleja ja vuorovaikutusta
• Kertoja ”kuljettaa” skriptin
mukaisia odotuksia esimiehen
työnkuvasta lähtömaassaan ja
arvioi suomalaista esimiestyötä
omista lähtökohdistaan
Sofia: kuka ottaa vastuun
kokonaisuudesta?
* Kertojan kulttuurisesti
muotoutunut skripti
”kehottaa” häntä työntekijänä
olemaan työn toimeenpanijan
ja toteuttajan roolissa ja
odottaa että vahva esimies
ottaa vastuun työyhteisön
päätöksistä
Eettismoraaliset työnteon
periaatteet
Työelämäkertomuksien ytimessä ”kanssakansalaisena” oleminen
(Stenius 2003)
Kansalaisuus on aina sidoksissa johonkin yhteisön jäsenyyteen:
kansalainen on ”kanssaeläjä”, kansalainen joka elää muiden
kanssa ja yhteydessä muihin (Korsgaard 2001)
Kansalaisuuteen liittyvä koko elämän kestävä prosessi jossa
tärkeää on se mihin yksilö haluaa kuulua
Henkilökohtainen ja tunnetason ulottuvuus
Varsinkin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työssä elementtejä,
jotka mahdollistavat työntekijän oman arvomaailman esiin
tuomisen ja reflektoinnin ja myös pakottavat siihen
Skriptit voimavarana tai kriittisenä
perspektiivinä
Zahra: omien arvojen mukaan
toimiminen
• Kertomus pohjautuu
kulttuuriseen skriptiin vanhusten
kunnioittamisesta
• Kertoja säilyttää oman
kulttuurisen skriptinsä
sisältämän tiedon arvoista ja
normeista, joiden pohjalta hän
kohtaa vanhusasiakkaan
• Aluksi kertoja on havainnoitsijan
roolissa, joka muuttuu tahtojan
ja toimijan rooliksi
Razia: arvomaailmat ristiriidassa
• Kertomus pohjautuu
kulttuuriseen skriptiin
vanhusten kunnioittamisesta
• Kertojasta muodostuu
moraalisesti ”oikein toimiva”
henkilö, joka arvioi muiden
toimintaa omasta
arvomaailmastaan käsin
• Kertoja on kokijan ja
havaitsijan roolissa:
suomalainen vanhustenhuolto
on ilmiö jota hän arvioi
Yksilön omat selviytymisstrategiat:
maassa maan tavalla(ko)?
Kansallisvaltioon sopeutumisessa on kyse
assimilaatiosta
Käsite assimilaatio tarkoittaa vähemmistöpoliittisessa
merkityksessä samanlaiseksi tulemista ja
samanlaistumista
Sopeutuminen ”vallitseviin
skripteihin”
Pirje: Sopeutuminen ja
”diplomatia”
• Kertoja jäsentää
asiakastyötä kulttuuristen
skriptien avulla
• Kertoja esittää itsensä
diplomaattisena
”suomalaisuuden
ymmärtäjänä”
Soraya: Skriptien horjuttaminen
• Kertomuksessa korostuu
suomalaisen ja lähtömaan
työkulttuureihin liittyvien
erojen tarkastelu
• Kertoja tasapainottelee
suomalaisia työtapoja
kriittisesti tarkastelevan sekä
suomalaiseen työkulttuuriin
sopeutumisen välillä
• Kertoja pyrkii horjuttamaan
suomalaista tapaa tarjoamalla
vaihtoehtoisia malleja
Yhteisön ja yhteiskunnan sääntely:
juridinen kansalaisuus
Juridinen kansalaisuus ja tieto omista oikeuksista
työntekijänä
Kulttuurinen skripti ja työtä koskeva
lainsäädäntö ja ohjeistus
Rami: Työhön sitoutuminen ja
lainsäädäntö
• Kertomus perustuu
kulttuuriseen skriptiin siitä,
mitä työlainsäädäntö
merkitsee työn tekemisen ja
työhön sitoutumisen kannalta
• Suomalainen työlainsäädäntö
on ilmiö, jota kertoja
tarkastelee
maahanmuuttajatyöntekijänä
Soraya: Suomalaiset ovat
lainkuuliaisia
• Kertomus perustuu
kulttuuriseen skriptiin
siitä, miten erilaiset
säädökset ohjaavat
työyhteisön arkea ja
työntekoa
Johtopäätöksiä ja keskustelua
Kotoutuminen jäsenyyden ja osallisuuden suhteen on
sidoksissa yhtäältä yksilön omaan työhistoriaan sekä
toisaalta siihen, miten muut työyhteisön jäsenet häneen
suhtautuvat.
Työyhteisö on sosiaalinen yhteisö, johon maahanmuuttaja
tuo oman tapansa tehdä työtä ja olla vuorovaikutuksessa
muiden kanssa.
Oma kulttuurisesti muotoutunut tapa tehdä työtä voi
muodostua joko voimavaraksi, kahleeksi tai kriittiseksi
perspektiiviksi työelämässä
Johtopäätöksiä ja keskustelua
Globalisaation ja arkielämän välinen kuilu
Makrotason edut esim. työvoiman liikkuvuuden suhteen eivät kohtaa
välittömästi tavallista kansalaista ja työyhteisön jäsentä
Useimmissa työelämäkertomuksissa esiintyi puhumisen tai sanomisen
kohta, jossa maahanmuuttaja joko uskaltaa puhua tai vaikenee. Joskus
puhumisen vaikeus liittyi kielitaitoon, mutta enemmän rohkeuteen tulla
nähdyksi ja olla osa suomalaista työyhteisöä.
Tärkeän roolin saavat muut työyhteisön jäsenet, joko puhuvat tai vaikenevat
kollegansa osaksi työyhteisöä tai vaikenevat hänet marginaaliin.
Monessa työelämäkertomuksessa maahanmuuttajalle avattiin suomalaisen
työelämän käsikirjoitus, tapa tehdä työtä, eikä skriptien vaihtoa tapahtunut.
Kiitos
Kiitollisena kommenteistanne ja keskustelusta!
Marja Katisko, VTT, tutkija
[email protected]
Kansalaisuus työyhteisön arjessa. Maahanmuuttajien
kertomuksia työelämästä. Sosiaalitieteiden laitoksen
julkaisuja 2011:9. Helsingin yliopisto. Unigrafia.
Helsinki.2011