Transcript Kansalaisuus työyhteisön arjessa. Maahanmuuttajien

KANSALAISUUS TYÖYHTEISÖN
ARJESSA
Maahanmuuttajien kertomuksia
työelämästä
KYMPIT – Kymenlaakson maahanmuuttajien paremman
integraation tueksi 27.3.2012
VTT Marja Katisko
Kansalaisuus
 Kansalaisuuden määritelmät muutoksessa
 Kansalaisuus kansallisvaltiossa: sosiaaliset ja poliittiset oikeudet ja
niihin kytköksissä olevat velvollisuudet
 Kansalaisuus voidaan määritellä myös osallisuutena, jäsenyytenä ja
mahdollisuutena
 Tutkimuksessani työpaikka ja työyhteisö muodostavat areenan,
jossa maahanmuuttaja puhuu kansalaisuudestaan ja jäsenyydestään
yhteiskunnassa
 Maahanmuuttajien yhteiskuntaan kotoutumisessa on kyse sekä
yhteiskunnallisesta asemasta ja muodollisista oikeuksista (Marshall
1964) että arjen vuorovaikutuksesta
 Täysivaltainen kansalaisuus tarkoittaa kansalaisuutta oikeuksina ja
kansalaisuutta käytäntönä (Lister 1997)
Kansalaisuus ja kotoutuminen
 Laki kotoutumisen edistämisestä 2011
 Työn kautta osalliseksi yhteiskuntaan
 Ideologiset ja moraaliset syyt
 Sosiaaliturvan rakenteelliset muutokset sekä
vastikkeellinen ja velvollisuuksiin perustuva
kansalaisuuskäsitys
Työelämäkertomuksista rakentuva
kansalaisuus
 Kertomus tiedon tuottajana
 Tutkimusaineisto muodostuu työelämäkertomuksista, jotka
käsittelevät maahanmuuttajien työhistoriaa
 Haastatteluin kerätty kertomus ei ole sellaisenaan yksi, kokonainen
kertomus, aineiston analyysissä en ole tarkastellut yhden hengen
haastatteluja yhtenä kertomuksena, enkä siis rakentanut
psykologisia henkilökuvia
 Kertomuksen analyysissä en ole lähtenyt siitä mitä kertomus sanoo
ulkopuolisesta maailmasta
 Olen tulkinnut kertomusta siihen sisältyvien erilaisten kertomisen
tapojen kautta
 Havaintoyksikköinä ovat olleet kertomuksen ja puheen jaksot, ei
haastateltava henkilönä
Kertomus tiedon tuottajana
 Tutkimuksen keskeisemmät teoreettiset käsitteet:
 Skripti kuvaa tietoa, jota meillä on toistuvista arkielämän tilanteista. Skriptit
eroavat muista kulttuurisen tiedon muodoista siinä, että ne ovat tarinallisia;
ne jäsentävät tiettyjä tapahtumia ja niiden etenemistä ajassa, mukaan lukien
tapahtumissa mukana olevia toimijoita ja heidän toimintaansa.
 Kulttuurinen skripti tarkoittaa sitä, että skriptin muodot perustuvat vallalla
oleviin tietämisen muotoihin ja ne rakentuvat eri tavalla eri aikoina ja eri
kulttuureissa
 Kertomukset nojautuvat tuttuihin skripteihin, mutta myös poikkeavat niistä.
Ollakseen kertomisen arvoinen, kertomuksen tulee selvittää, miten
implisiittistä skriptiä rikottiin ja miten siitä poikettiin.
 Työelämä on kulttuuristen skriptien jäsentämä alue.
Tutkimuskysymykset
 Millaiseksi maahanmuuttajan kansalaisuus rakentuu
työyhteisön arjessa?
 Millaisten kulttuuristen skriptien avulla
maahanmuuttajat kertovat työelämästä, millaisiin
skripteihin he tukeutuvat kertomuksissaan ja miten
skriptit toimivat työyhteisön arjessa?
Tutkimustuloksia
 Tutkimustuloluvuissa yhdistin empirian ja kansalaisuuden
semantiikan, eli kertomuksen tutkimusmenetelmien avulla
olen jaotellut työelämäkertomukset niistä avautuvien
kansalaisuutta koskevien näköalojen perusteella.
 Nämä näköalat koostuvat työyhteisön vuorovaikutuksesta,
työyhteisön hierarkiasuhteista, eettismoraalisista työnteon
periaatteista, yksilön omista selviytymisstrategioista sekä
yhteiskunnan ja yksilön välisen suhteen sääntelystä
Työyhteisön vuorovaikutus:
tasavertaisena vai ulkopuolisena
kansalaisena
 Kansalaisen osallisuuden näkökulmasta työelämäkertomuksiin liittyy
kuulluksi tulemisen tunne, sekä se että kertoja tuntee tulevansa otetuksi
vakavasti
 Kertoja ilmaisee käsityksiään itsestään työntekijänä sekä kuulumistaan
työyhteisöön ja minkä arvoisena tuntee kuuluvansa ryhmään
 Sekä ammatillinen asema että osallisuus arjen kanssakäymiseen ja
työyhteisöön kuulumisen tunne
 Ammatillinen jäsenyys on kiinteästi sidoksissa kansalaisuuteen koko
yhteiskunnassa
 Tasavertaiseen rooliin pääseminen työyhteisössä merkitsee tietynlaisen
autonomian saavuttamista julkisessa tilassa (työyhteisössä)
 Sivurooliin jääminen: maahanmuuttaja hyväksytään julkisille toimintaareenoille (työyhteisö) valtaväestöä täydentäviin rooleihin
Tasavertaisena ja ulkopuolisena
työyhteisössä
Aisha ja Pihla
• Työelämäkertomukset perustuvat
kulttuuriseen tietoon siitä miten
työyhteisössä pitää toimia
• Skriptin sisältämä tieto liittyy
hierarkkisesti johdetun työyhteisön
vuorovaikutussuhteisiin
• Kertojilla on työyhteisön
vuorovaikutuksesta odotuksia, jotka
muuttuvat
• Muutos tapahtuu kertojan omassa
tietoisuudessa
 Lähtömaassa kuuliainen työntekijä
 Suomessa työyhteisön jäsen
Rami
• Työelämäkertomus perustuu
kulttuuriseen tietoon siitä
miten työyhteisössä tulee
toimia
• Skriptin sisältämät odotukset
työyhteisön
vuorovaikutuksesta eivät
toteudu
• Kertojan omat kokemukset
syrjinnästä ja
epäluottamuksesta
työyhteisössä ovat etualalla
Työyhteisön hierarkiasuhteet
 Uusliberalistinen kansalaisuuskäsitys: yksilön odotetaan ottavan
vastuun itsestään ja lähiyhteisöstään, kansalaisen
”kasvattaminen” riippuvuudesta vastuullisuuteen, yrittäjyyden
kulttuuria pyritään ulottamaan alueille, joilla se ei ole aiemmin
vallinnut
 ”sisäisen yrittäjyyden” käsite tavoitteellisena terminä
sitouttamaan työyhteisön henkilökuntaa yrittäjämäisyyteen
myös julkisissa organisaatioissa, palkkatyötä tekevien odotetaan
suhtautuvan työhönsä yhtä aloitteellisesti kuin he
työskentelisivät omassa yrityksessään
 Tiimiyhteisössä toimisen skripti saattaa olla ”hukassa” kun oma
skripti on voimakkaasti läsnä, omaa ”sisäistä yrittäjyyttä” on
vaikea mieltää
Työyhteisön hierarkiasuhteet
Natalia: Työyhteisö tarvitsee
vahvan johtajan
• Kertomus pohjautuu
kulttuuriseen skriptiin
esimiehen toiminnasta
työyhteisössä ja sisältää
odotuksia jotka määrittelevät
rooleja ja vuorovaikutusta
• Kertoja ”kuljettaa” skriptin
mukaisia odotuksia esimiehen
työnkuvasta lähtömaassaan ja
arvioi suomalaista esimiestyötä
omista lähtökohdistaan
Sofia: kuka ottaa vastuun
kokonaisuudesta?
* Kertojan kulttuurisesti
muotoutunut skripti
”kehottaa” häntä työntekijänä
olemaan työn toimeenpanijan
ja toteuttajan roolissa ja
odottaa että vahva esimies
ottaa vastuun työyhteisön
päätöksistä
Eettismoraaliset työnteon
periaatteet
 Työelämäkertomuksien ytimessä ”kanssakansalaisena” oleminen
(Stenius 2003)
 Kansalaisuus on aina sidoksissa johonkin yhteisön jäsenyyteen:
kansalainen on ”kanssaeläjä”, kansalainen joka elää muiden
kanssa ja yhteydessä muihin (Korsgaard 2001)
 Kansalaisuuteen liittyvä koko elämän kestävä prosessi jossa
tärkeää on se mihin yksilö haluaa kuulua
 Henkilökohtainen ja tunnetason ulottuvuus
 Varsinkin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työssä elementtejä,
jotka mahdollistavat työntekijän oman arvomaailman esiin
tuomisen ja reflektoinnin ja myös pakottavat siihen
Skriptit voimavarana tai kriittisenä
perspektiivinä
Zahra: omien arvojen mukaan
toimiminen
• Kertomus pohjautuu
kulttuuriseen skriptiin vanhusten
kunnioittamisesta
• Kertoja säilyttää oman
kulttuurisen skriptinsä
sisältämän tiedon arvoista ja
normeista, joiden pohjalta hän
kohtaa vanhusasiakkaan
• Aluksi kertoja on havainnoitsijan
roolissa, joka muuttuu tahtojan
ja toimijan rooliksi
Razia: arvomaailmat ristiriidassa
• Kertomus pohjautuu
kulttuuriseen skriptiin
vanhusten kunnioittamisesta
• Kertojasta muodostuu
moraalisesti ”oikein toimiva”
henkilö, joka arvioi muiden
toimintaa omasta
arvomaailmastaan käsin
• Kertoja on kokijan ja
havaitsijan roolissa:
suomalainen vanhustenhuolto
on ilmiö jota hän arvioi
Yksilön omat selviytymisstrategiat:
maassa maan tavalla(ko)?
 Kansallisvaltioon sopeutumisessa on kyse
assimilaatiosta
 Käsite assimilaatio tarkoittaa vähemmistöpoliittisessa
merkityksessä samanlaiseksi tulemista ja
samanlaistumista
Sopeutuminen ”vallitseviin
skripteihin”
Pirje: Sopeutuminen ja
”diplomatia”
• Kertoja jäsentää
asiakastyötä kulttuuristen
skriptien avulla
• Kertoja esittää itsensä
diplomaattisena
”suomalaisuuden
ymmärtäjänä”
Soraya: Skriptien horjuttaminen
• Kertomuksessa korostuu
suomalaisen ja lähtömaan
työkulttuureihin liittyvien
erojen tarkastelu
• Kertoja tasapainottelee
suomalaisia työtapoja
kriittisesti tarkastelevan sekä
suomalaiseen työkulttuuriin
sopeutumisen välillä
• Kertoja pyrkii horjuttamaan
suomalaista tapaa tarjoamalla
vaihtoehtoisia malleja
Yhteisön ja yhteiskunnan sääntely:
juridinen kansalaisuus
 Juridinen kansalaisuus ja tieto omista oikeuksista
työntekijänä
Kulttuurinen skripti ja työtä koskeva
lainsäädäntö ja ohjeistus
Rami: Työhön sitoutuminen ja
lainsäädäntö
• Kertomus perustuu
kulttuuriseen skriptiin siitä,
mitä työlainsäädäntö
merkitsee työn tekemisen ja
työhön sitoutumisen kannalta
• Suomalainen työlainsäädäntö
on ilmiö, jota kertoja
tarkastelee
maahanmuuttajatyöntekijänä
Soraya: Suomalaiset ovat
lainkuuliaisia
• Kertomus perustuu
kulttuuriseen skriptiin
siitä, miten erilaiset
säädökset ohjaavat
työyhteisön arkea ja
työntekoa
Johtopäätöksiä ja keskustelua
 Kotoutuminen jäsenyyden ja osallisuuden suhteen on
sidoksissa yhtäältä yksilön omaan työhistoriaan sekä
toisaalta siihen, miten muut työyhteisön jäsenet häneen
suhtautuvat.
 Työyhteisö on sosiaalinen yhteisö, johon maahanmuuttaja
tuo oman tapansa tehdä työtä ja olla vuorovaikutuksessa
muiden kanssa.
 Oma kulttuurisesti muotoutunut tapa tehdä työtä voi
muodostua joko voimavaraksi, kahleeksi tai kriittiseksi
perspektiiviksi työelämässä
Johtopäätöksiä ja keskustelua
 Globalisaation ja arkielämän välinen kuilu
 Makrotason edut esim. työvoiman liikkuvuuden suhteen eivät kohtaa
välittömästi tavallista kansalaista ja työyhteisön jäsentä
 Useimmissa työelämäkertomuksissa esiintyi puhumisen tai sanomisen
kohta, jossa maahanmuuttaja joko uskaltaa puhua tai vaikenee. Joskus
puhumisen vaikeus liittyi kielitaitoon, mutta enemmän rohkeuteen tulla
nähdyksi ja olla osa suomalaista työyhteisöä.
 Tärkeän roolin saavat muut työyhteisön jäsenet, joko puhuvat tai vaikenevat
kollegansa osaksi työyhteisöä tai vaikenevat hänet marginaaliin.
 Monessa työelämäkertomuksessa maahanmuuttajalle avattiin suomalaisen
työelämän käsikirjoitus, tapa tehdä työtä, eikä skriptien vaihtoa tapahtunut.
Kiitos




Kiitollisena kommenteistanne ja keskustelusta!
Marja Katisko, VTT, tutkija
[email protected]
Kansalaisuus työyhteisön arjessa. Maahanmuuttajien
kertomuksia työelämästä. Sosiaalitieteiden laitoksen
julkaisuja 2011:9. Helsingin yliopisto. Unigrafia.
Helsinki.2011