Transcript tilastojen yhteiskunta 2015_2

Tilastojen yhteiskunta:
Ketkä tilastoja tuottavat?
Luento 2, HY, 19.1.2015
Jussi Simpura & Jussi Melkas
TYK L2 19.1.2015 JS&JM
1
Tilastojen yhteiskunnan kahdeksan
peruskysymystä
•Miksi tilastoidaan?
•Ketkä tilastoja tuottavat?
•Mitä tilastoidaan?
•Miten tilastoja tuotetaan?
•Mistä tilastotietoja saa?
•Miten tilastoja käytetään?
•Mikä on tilastojen tulevaisuus?
•Miten tilastoja arvioidaan ja kehitetään?
TYK L2 19.1.2015 JS & JM
2
Ketkä tilastoja tuottavat:
Luennon 2 juoni ja runko
Luennon juoni: Ei ole itsestään selvää, …
… että tilastoja tuottavat juuri tilastolaitokset ja että ne ovat juuri
sellaisia kuin ovat
… että tilastolaitokset ovat valtiollisia laitoksia
… että tilastolaitokset olisivat keskenään melko samanlaisia
Luennon runko: <alussa kuitenkin järjestäytymisasioita>
Avausesimerkki: Suomen tilastolaitoksen kehitysvaiheet (TK 150 v)
Oikeuksia, salaisuuksia, riippumattomuutta ja toimintasääntöjä
Lyhyt tilastolaitosten historia
Esimerkkejä kansallisista tilastolaitoksista muissa maissa
Kansainväliset tilastolaitokset
Suomen tilastotoimi ja sen ominaispiirteet
Luottamus tilastoihin eri maissa
Muuttuvatko tilastolaitokset?
TYK L2 19.1.2015 JS & JM
3
Tilastojen yhteiskunta 2015:
järjestäytymisasioita luennolla 2
Kurssiesseiden aiheitten jako jatkuu tämän luennon
lopuksi: etsi aihe listasta (vapaat aiheet taululla) ja
työpari salista
Kurssin materiaalit saadaan Moodle –sivulle Mikko
Puukon suosiollisella avustuksella
Kysymys tentistä:
Viimeisen kokoontumiskerran (ma 23.2.)
yhteydessä käytetään jälkimmäinen tunti alkaen klo
17 pieneen tenttiin.
Avausesimerkki:
Suomen tilastohistoria
Yhteiskunnallinen muutos luo
tarpeen tilastokuvaukselle
Autonomian aika
Itsenäisyyden alkuvuodet
Sotien jälkeinen kasvukausi
EU-kausi
Tilastojen yhteiskunta
Jussi Simpura & Jussi Melkas
19.1.2015
1. Autonomian aika:
Suomi maailmankartalle

Siirtolaisuus ja kuolleisuus – väestötilaston parantaminen

Nälänhädät – maataloustilaston kehittäminen

Teollistuminen - kuvernöörien kertomukset -> elinkeinotilastot

Kaupungistuminen - kaupunkien väestölaskennat, tilattoman
väestön alakomitea, rikostilasto

Ulkomaan kaupan kehittyminen, kolonialismi –
ulkomaankauppatilaston uudistaminen (tavaranimikkeet,
vientimaat)

Koululaitoksen kehitys - koulutilastot

Liikenteen kehitys - rautatie- ja vesiliikennetilastot

Sortokaudet, kansallisuusaate - Suomen kartasto, esitteet
Suomesta
2. Itsenäisyyden alkuvuodet:
kansainvälisiä ongelmia

Laukkaava inflaatio – hinta- ja elinkustannustilastot

30-luvun lama – työllisyystilastot

Suhdannevaihtelut – kuukausittain Tilastokatsauksia

Talouden monipuolistumien – kansainvälinen
taloustilastosopimus

Valtion hallinnon laajentuminen – tilastoja joka puolella,
väestöennusteet

Autoliikenteen kehitys – liikenne- ja
liikenneonnettomuustilastot

Alkoholiongelma, kieltolaki - alkoholitilastot

Sodat – tilastojen sensurointi
3. Sotien jälkeinen kasvukausi:
tilastollinen maailmankartta täydellistyy

Talouspolitiikan merkityksen kasvu (suunnitteluoptimismi,
rationalismi) – kansantalouden tilinpito, suhdannetilastot

Palvelujen ym. kehitys – palvelujen ja kaupan tilastot

Tiedon taloudellisen merkityksen kasvu – koulutustilastot,
tietoyhteiskunnan tilastot, kulttuuritilastot, tilastojen
tuotekehitys

Elintason nousu – elinolojen tilastointi

Tietotekniikan ja tilastotieteen kehitys – otostilastot →
sosiaalitilastot, rekisteritilastot → väestölaskenta,
tietosuojaongelmat

YK – kansainvälinen tilastoyhteistyö
4. EU-kausi:
tilastoista elimellinen osa hallintoa

Ympäristöongelmat – energiatilastot, ilman laadun seuranta,
päästöjen seuranta, edelleen ratkaidemattomia asioita

EU & euro – tilastojen harmonisointi osaksi Euroopan
tilastojärjestelmää (käsitteet, laatu)

Suhdannevaihtelun korostuminen – ennakoivia
suhdannetilastoja, kilpajuoksu markkinavoimien kanssa

Globalisoituminen – ulkomaankauppa, finanssitilastot,
kansallisen tilaston rajoittuneisuus

Yrityskoon kasvu – suuryritykset yritystilaston yläpuolella

Verkkomaailman kehittyminen – tiedon jakelu, hankinta,
vaalitilastot

Julkisen sektorin purku – tilastoinnin resurssiongelmat

Kansalaisten kapina ja ongelmat - ? (ks. myös Stiglitzin komissio)
Kohti tilastolaitoksen ihannekuvaa
TILASTON MÄÄRITELMÄ (luento 1) ei suoraan kerro, millaisia
laitoksia tilastolaitosten tulisi olla. Kaksi tilaston tuntomerkkiä
viittaa laitoksiin:
Tilasto on kaikkien käytettävissä
Tilasto on julkisesti ja riippumattomasti tuotettu
Lisäksi tärkeitä: tiedonsaantioikeus ja tilastosalaisuus
Kysymys siitä, milloin tilastoja on riittävästi, on poliittinen
tarkoituksenmukaisuus- ja resurssikysymys (vrt: milloin tarpeeksi
tutkimusta?)
TYK L2 19.1.2015 JS & JM
10
Virallisen tilaston periaatteet (YK)
- osa 1
1. Viralliset tilastot ovat demokraattisen yhteiskunnan
välttämätön osa (välttämätön, mutta ei riittävä ehto)
vrt. ensimmäinen luento: ”Miksi tilastoidaan”
2. Tilastojen teossa käytettävistä menettelyistä on päätettävä
tiukkojen ammattiperiaatteiden mukaan
6. Tilastoja varten kerätyt yritystä tai yksilöä koskevat tiedot ovat
täysin luottamuksellisia eikä niitä saa käyttää muihin kuin
tilastotarkoituksiin
-> tilastoeettiset periaatteet luennossa 4: Miten tilastoidaan
TYK L2 19.1.2015 JS&JM
11
Virallisen tilaston periaatteet (YK)
- osa 2
Laatuperiaatteita:
3. Tilastotiedot esitettävä tieteellisten standardien mukaisesti
4. Tilastovirastoilla oikeus ottaa kantaa tilastojen virheelliseen tulkintaan ja
väärinkäyttöön
5. Tiedonlähteet valittava ottaen huomioon tiedon laatu, ajankohtaisuus,
kustannukset ja vastaajille koituva rasitus
(periaate 6 on yleisperiaate ja esitetty edellisessä diassa)
7. Lakien ja muiden sääntöjen tulee olla julkisia
Standardointia koskevat periaatteet:
8. Tilastolaitosten koordinoitava toimintaansa yhdenmukaisuuden ja
tehokkuuden edistämiseksi
9. Kansainvälisten käsitteiden, luokitusten ja menetelmien käyttö
10. Tilastojen välinen yhteistyö parantaa tilastojärjestelmiä.
TYK L2 19.1.2015 JS&JM
12
Lyhyt tilastolaitosten historia: vähän kertausta
Tilastolaitokset ovat useimmiten luonteeltaan kansallisia laitoksia
(NSI, National Statistical Institutions)
Mutta globalisaation myötä laitosten kansallinen luonne on
muuttunut myös rajoitteeksi (käytännön haasteena esim.
monikansalliset yritykset)
Tilastolaitosten historia kytkeytyy uuden ajan alkuun,
kansallisvaltioiden muodostumiseen, teollistumiseen,
siirtomaavaltaan ja maailmankauppaan: alku 1700-luvulla,
rakenteiden perusta 1800-luvulla, vakiintuminen 1900-luvulla ja
lopullinen globalisaatio 2000-luvulla
Johtavia tilastomaita 1900-luvulla läntisessä ja pohjoisessa
Euroopassa, 2000-luvulla Kanada (ja Australia, Uusi Seelanti)
TYK L2 19.1.2015 JS & JM
13
Pohjoismaiden valtiolliset tilastolaitokset
Tanska:
Ruotsi:
Suomi:
Norja:
Islanti:
Danmarks statistik (DS) (1850)
Statistiska centralbyrån (SCB) (1858)
Tilastokeskus (aluksi Tilastollinen
päätoimisto) (TK) (1865)
Statistiske sentralbyrån (SSB) (1878)
Hagstofa Islands (1944)
* englanniksi: Statistics + maan nimi
Kaikissa maissa tasokkaat tilastolaitokset ja laaja
rekisteriaineistojen käyttö
Mutta on kritiikkiäkin: (Pohjoismaissa) tilastolaitos menettänyt
kriittisen potentiaalinsa
TYK L2 19.1.2015 JS & JM
14
Esimerkkejä kansallisista tilastolaitoksista
muissa maissa
Erottelevia piirteitä (Herrera: ideologia, organisaatio, metodologia)
Keskitetty vs. hajautettu tilastolaitos
Valvonta: itsenäiset laitokset vs. poliittisesti tiukasti valvotut
Tiedontuotannon pääperusta: rekisteriaineistot (mm. Pohjoismaat) vs.
erilliset tiedonkeruut
Kansallisten valtiollisten tilastolaitosten pyrkimykset erottua
muista tilastontuottajista huomionarvoisia varsinkin sähköisessä
tietomaailmassa – mutta voiko enää onnistua?
Perusteellinen oppi- ja instituutiohistoria (F, D, UK, USA):
Desrosieres, A. (1993/1998): Politics of Large Numbers
TYK L2 19.1.2015 JS & JM
15
Maaesimerkkejä:
Kanada, USA, Länsi-Eurooppa
Kanada: ”maailman johtava tilastomaa”, korkea laatu
Statistics Canada, 4000 työtekijää (Suomi TK 700 + hjat)
Erinomaisuuden syyt: keskitys, yhteydet tiedemaailmaan
Viimeaikainen kehitys alaspäin: budjettileikkauksia, virheitä, politiikkaa
USA: Hajautettu järjestelmä, suuria tiedonkeruita, koordinointi
keskushallinnossa (Office of Management and Budget)
Länsi-Eurooppa: kirjavuutta EU:sta huolimatta
Ranska: keskitetty järjestelmä (INSEE); käyttäjiä edustava tilastoneuvosto
Saksa: liittovaltioissa usein tavattava hajautettu järjestelmä, mutta tiukempi
koordinointi (DESTATIS)
Englanti: sekamuoto keskityksen ja hajautuksen väliltä, tärkeimpänä toimijana ONS;
erityinen valvontaelin Statistics Authority
TYK L2 19.1.2015 JS & JM
16
Globaali hallinnointi ja tilastot
Finnemore, Martha (2013): Constructing statistics for global governance ,
abstrakti:
Statistics are a source of power for those who create them. They shape our
understanding of problems and guide our construction of solutions. Their
power comes in part from perceived objectivity but statistics are not value
neutral.
Intergovernmental organizations (IGOs) like the United Nations (UN),
International Monetary Fund (IMF) and World Bank generate extensive
statistics as they carry out their missions, but they do so in very distinctive
ways that have important consequences. NGOs have also gotten into the
data game and generate statistics to change political debates to their
advantage (or so they hope). They, too, often find that statistics are a tricky
tool to use that may have unintended consequences.
Kansainväliset tilastolaitokset
YK:n laitokset
UN Statistical Commission; maailmanlaajuista ohjeistusta
Alajärjestöt kuten WHO, UNESCO, ILO
Euroopassa: UN Economic Commission for Europe (ECE)
Muita globaaleja laitoksia (kokoavat tilastoja yhteen)
OECD: merkittävä, monialainen; paljon katsauksia ja aloitteita
(mm. yhteiskunnallisen kehityksen mittaamisen ”Global Project)
WB (Maailmanpankki)
IMF (Kansainvälinen valuuttarahasto)
EUROSTAT: ks. seuraava dia
TYK L2 19.1.2015 JS & JM
18
EUROSTAT
(Luxemburg)
Yksi Euroopan komission pääosastoista (DG)
Pääjohtaja: Walter Radermacher (D) , 2008900 työntekijää (saman verran kuin Suomen TK:ssa)
Organisoitu 7 osastoon:
Euroopan tilastojärjestelmän koordinointi; Resurssit
Laatu, menetelmät ja tietojärjestelmät
Kansantalouden tilinpito
Ulkoinen yhteistyö, viestintä ja avainindikaattorit
Toimiala- ja aluetilastot
Sosiaali- ja tietoyhteiskuntatilastot
Yritystilastot
TYK L2 19.1.2015 JS & JM
19
Euroopan tilastojärjestelmä
(ESS)
Tavoite: vertailukelpoisia tilastoja EU-Euroopasta
Mukana:
EUROSTAT &
EU:n jäsenmaiden kansalliset tilastovirastot &
myös Norja, Islanti, Sveitsi, Liechtenstein
Euroopan tilastojärjestelmäkomitea (kansallisten virastojen pääjohtajat)
ohjaa ESS:ää
Euroopan tilastojen neuvoa-antava komitea edustaa tilastonkäyttäjien
näkökulmaa
Euroopan tilastojen käytännesäännöt (TÄRKEÄ, tulee luennolla 4)
näiden noudattamista valvoo erillinen komitea, joka raportoi Euroopan parlamentille
Yhteistyötä kansainvälisten toimijoiden kanssa (OECD, YK, IMF, WB)
Euroopan keskuspankki (EKP) tärkeä tilastontuottaja EU:n tarpeisiin
TYK L2 19.1.2015 JS & JM
20
Kansainvälisiä tilastolähteitä
Hyvä lähtöpiste on esim. Tilastokeskus. Sen kotisivulta
löytyy pääsy kansainvälisille lähteille (tarkemmin
luennossa 5).
Eurostat, http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/statistics/themes
Euroopan keskuspankki, http://www.ecb.int/stats/html/index.en.html
OECD, http://stats.oecd.org/Index.aspx?usercontext=sourceoecd&reason=0
ECE, www.unece.org/stats/stats_h.html
YK, http://data.un.org/
IMF, http://www.imf.org/external/data.htm
Maailmanpankki, http://data.worldbank.org/
Google Public Data Explorer, http://www.google.com/publicdata/directory
TYK L2 19.1.2015 JS&JM
21
Indikaattoripankkeja
YK:n kehitysprojekti: Inhimillisen kehityksen
indikaattorit, www.undp.org,
http://hdr.undp.org/en/data/explorer/
YK: Millenium Development Goals,
http://www.un.org/millenniumgoals/stats.shtml
OECD:n Better Life -indeksin verkkopalvelu
http://www.oecdbetterlifeindex.org/
TYK L2 19.1.2015 JS&JM
22
Suomen tilastotoimi ja sen ominaispiirteet
VALTION TILASTOTOIMI:
Tilastoviranomaiset (perustana tilastolait)
Kansallinen tilastovirasto: Tilastokeskus
Muut tilastoviranomaiset: Tulli, LUKE, THL
Muut tilastoja tuottavat viranomaiset
*Suomen virallinen tilasto (SVT) –laatustandardi
MUUT TILASTONTUOTTAJAT:
Elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden järjestöjä,
kansalaisjärjestöjä jne.
TYK L2 19.1.2015 JS & JM
23
Suomen tilastolaitoksen ominaispiirteitä
IDEOLOGIA: Talouskasvun ja yhteiskuntaharmonian tukeminen,
ehkä uudelleen kansallisen omakuvan ylläpito EU-paineissa
ORGANISAATIO: Pitkälle (muttei täysin) keskitetty organisaatio,
jolla on huomattava riippumattomuus. Tilastokeskuksesta
erillään olevat tilastohaarat ovat ”klassisia”: tulli, maatalous,
sosiaali- ja terveyspalvelut
METODOLOGIA: Vahva rekisterien käyttö, edistynyt ja melko
laaja haastattelu- ja kyselytutkimustoiminta
JUURI NYT: Euroopan talouskriisi on lisännyt tilastoihin kohdistuvaa
huomiota; tilastolaitoskin kamppailee niukkojen resurssien kanssa
* ENEMMISTÖ TILASTOINNISTA EU-SÄÄDELTYÄ
TYK L2 19.1.2015 JS & JM
24
Suomen tilastoviranomaiset
Tilastokeskus (TK) (valtiovarainministeriön alainen virasto)
(80 % valtion tilastotoimen menoista)
Tilastoviranomaisia ja koko tilastoalaa koordinoiva rooli
Muut 3 tilastoviranomaista (joilla siis on laissa määritelty oikeus
saada tietoja) toimivat ”perinteisillä” valtiollisen tilastoinnin
aloilla:
Tullihallitus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Luonnonvarakeskuksen (LUKE, alk. 1.1.2015) tilastoyksikkö
(ruoka- ja luonnonvaratilastointi)
TYK L2 19.1.2015 JS & JM
25
Muut valtion tilastotoimeen kuuluvat laitokset
ja muita tilastontuottajia
Ilmatieteen laitos
Maanmittauslaitos
Maa- ja elintarviketalouden
tutkimuskeskus (2015-: osa LUKEa)
Metsäntutkimuslaitos (2015-: osa
LUKEa)
Ratahallintokeskus
Riista- ja kalatalouden
tutkimuslaitos (2015-: osa LUKEa)
Suomen ympäristökeskus SYKE
Työ- ja elinkeinoministeriö
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
Liikennevirasto
Virallisia tilastoja tuottavat myös
Työterveyslaitos
Eläketurvakeskus
Kansaneläkelaitos
Tärkeitä tilastontuottajia myös
Suomen Pankki
Ahvenanmaa: ÅSUB
Helsingin kaupungin tietokeskus
Keskeisiä rekisterinpitäjiä:
Väestörekisterikeskus
Verohallitus
Valvira
TYK L2 19.1.2015 JS & JM
26
Tilastokeskuksen organisaatio
TYK L2 19.1.2015 JS & JM
27
Luottamus virallisiin tilastoihin eri maissa 2009
(% yli 15-vuotiaista)
Lähde. Eurobarometri 323, January 2010
TYK L2 19.1.2015 JS & JM
28
Muuttuvatko tilastolaitokset?
Tilastoalan maailmanlaajuinen peruspiirre: jatkuvuuden ja ajallisen
vertailukelpoisuuden säilyttäminen -> muutokset hitaita
Maailman ja ilmiöiden muutokset muuttavat myös tilastolaitoksia
(ympäristökysymykset, globalisaatio, digitalisaatio/tietoyhteiskunta)
Poliittiset muutokset myös tärkeitä muutostilanteita (esim. Suomessa EUjäsenyys; Venäjällä 1980-luvulla alkaneet uudistukset; koko entinen
sosialistinen Eurooppa on uusinut tilastointinsa).
Kiinan tilastojärjestelmän muutosten seuraaminen globaalistikin tärkeää.
Koska maan toiminta vaikuttaa kaikkiin asioihin koko maailman tasolla (talous,
väestö, ympäristö)
Euroopan integraatio muuttaa varsinkin kansallisia tilastolaitoksia. Suomessa
yli puolet virallisista tilastoista on jo EU-säädeltyjä. Kansalliset laitokset
liikkuvat kohti Eurostatin sivukonttorin tai alihankkijan asemaa.
TYK L2 19.1.2015 JS & JM
29
Luennon 2 lopetus:
Tilastolaitoksen ihannekuva
Tilastotuotanto on riippumatonta ja sitä tukee lainsäädäntö
Tilastotuotantoon on riittävät voimavarat
Tilastonkäyttäjiä kuullaan ja heidän tarpeensa otetaan huomioon
Tilastontuottajalla on oikeus tai ainakin mahdollisuus saada
tarvittavat aineistot tilastotuotannon käyttöön
Tilastotietoa ei saa salata, ja toisaalta on vapaa oikeus julkistaa
tilastoja
Tilastontuottajat ovat puolueettomia
Yhteiskunta (sekä tiedontuottajat että tiedonkäyttäjät) luottaa
tilastoihin
TYK L2 19.1.2015 JS & JM
30