Transcript Uskonto ja maahanmuuttajat Suomessa FT Tuomas Martikainen Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto Mopedin matkassa -seminaari Turku, 24.1.2006

Uskonto ja maahanmuuttajat Suomessa
FT Tuomas Martikainen
Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto
Mopedin matkassa -seminaari
Turku, 24.1.2006
Luennon rakenne
• Eurooppa ja
kansainvälinen
muuttoliike
• Nykyisen
muuttoliikkeen
erityispiirteitä
• Fokuksessa uskonto
ja kulttuuri
• 1990-luvun murros ja
2000-luvun haaste
•Tilastoja
•Vanhat ja uudet
yhteisöt Suomessa
•Rekisteröity
uskonnollinen jäsenyys
•Vieraskielisten osuus
•Kristinusko
•Islam
•Yleisiä piirteitä
•Loppumietteet
Eurooppa ja kansainvälinen muuttoliike
• 1945-1970-luvun alku
- Työvoiman rekrytointi keskeisiin
talouksiin
- Talouden retoriikka
- Maahanmuuttajat palaavat kotiin -oletus
• 1970-luvulta nykypäivään
- Pakolaiset, dokumentoimattomat
maahanmuuttajat
- Kulttuurinen retoriikka
- Maahanmuuttajat eivät lähdekään!
- Muuttoliike aikaisempaan periferiaan
• Maahanmuuttaja = pakolainen = muslimi ?
Nykyisen muuttoliikkeen erityispiirteitä
• Maahanmuuttajien kasvava määrä
• Liikenne- ja viestintäteknologian kehitys
tekee yhteydenpidosta ja matkustamisesta
aikaisempaa helpompaa
• Lähtömaat ovat entistä kehittyneempiä
• Muuttoliike on osa maailman alati
kasvavaa globaalia taloudellista yhteisyyttä
• Aikaisempaa enemmän suvaitsevaisuutta
etnistä moniarvoisuutta kohtaa
- Ns. monikulttuurisuuspolitiikat
- Universaalit ihmisoikeudet
Fokuksessa uskonto ja kulttuuri
• Maahanmuuttajien uskonnolliseen elämään
liittyvät kysymykset eivät olleet ajankohtaisia
1970-luvulle asti. Sen jälkeen niistä on tullut
näkyvämpää.
• Syitä:
- Demografiset (nuorista miehistä lapsiperheisiin)
- Sosiaaliset (lasten sosialisaatio)
- Taloudelliset (tarpeellisista ”tarpeettomiksi”)
- Poliittiset (assimilaatiosta
monikulttuurisuuteen)
- Kulttuuriset (ei-kristillisten määrä nousee)
- Muuttoliikkeen luonne (enemmän pakolaisia)
• Uskonto on yksi keskeisiä ja pysyvimpiä
kollektiivisen järjestäytymisen muotoja
1990-luvun murros ja 2000-luvun haaste
• Maastamuuttomaasta maahanmuuttomaaksi
• Ulkoiset syyt: Neuvostoliiton romahdus, talouden
globalisaatio, EU-jäsenyys
• Tulevaisuuden odotukset: maahanmuutto kasvaa.
Vuonna 2040 peräti 400 000
maahanmuuttajataustaista?
• 1990-luvulla järjestäydyttiin uskonnollisesti
– 2000-luvulla haetaan paikka yhteiskunnasta?
• Maahanmuuttajat ovat tulleet yllätyksenä kaikille
uskonnollisille yhteisöille ja erityisesti evankelisluterilaiselle kirkolle
• Olennainen tieto: mistä maahanmuuttajat tulevat,
sillä uskontoa vaihdetaan harvoin
Maahanmuuttajien määrä kasvaa nopeasti
Suomen ulkomaalaisväestö ja vieraskieliset naiset
ikäryhmittäin 1990-2004
Vieraskieliset
naiset 65 +
Vieraskieliset
naiset 15-64
Vieraskieliset
naiset 0-14
Vieraskieliset
20
04
20
02
20
00
19
98
19
96
19
94
Ulkomaan
kansalaiset
19
92
19
90
180000
160000
140000
120000
100000
80000
60000
40000
20000
0
Ulkomailla
syntyneet
Uskonnot Suomessa
• Yleistä
- Ev.-lut. kirkko dominoi jäsenyydessä
- Muiden osuus varsin pieni, mutta hiljalleen
kasvava
- Kristillinen perintö heijastuu laajalti
yhteiskunnassa
- Uskonnonvapaus vuodesta 1922, uusi laki
2003
• Jäsenyys uskonnollisissa yhteisöissä 2004
- Luterilainen kirkko
83,7 % 4,385,238
- Ortodoksinen kirkko
1,1 % 57,529
- Muut uskonnot
1,2 % 61,043
- Väestörekisteri
14,0 % 732,801
Kristityt, muslimit, buddhalaiset/hindut…
Ulkomailla syntyneiden arvioitu uskonnollinen tausta 1990-2004
180000
160000
140000
120000
100000
80000
60000
40000
20000
0
1990
1991
1992
1993
1994
1995
Kristillinen
1996
Islamilainen
1997
1998
1999
Buddhalainen tai hindulainen
2000
Muu
2001
2002
2003
2004
Protestantit, ortodoksit, katoliset…
140000
120000
100000
80000
60000
40000
20000
0
1990
1991
1992
1993
1994
Protestantit
1995
1996
Ortodoksit
1997
1998
1999
Katoliset
2000
2001
Muut
2002
2003
2004
Vanhat ja uudet yhteisöt
• Vanhat yhteisöt
-> yleensä vähintään jo 3. sukupolvi
- Kristityt: luterilaiset, ortodoksit, katoliset…
- Juutalaiset
- Tataarit
• Uudet yhteisöt
-> 1. sukupolvi yhä suurin
- Muslimit (sunna ja shia)
- Buddhalaiset (Vietnam, Thaimaa...)
- Pienryhmät: mandealaiset, ahl’i haqq,
zarathustralaiset…
Rekisteröity uskonnollinen jäsenyys
Maahanmuuttajaväestön
uskonnollinen
järjestäytymisaste
Ulkomailla
syntyneet
35,1 %
(Suomi 87,7 %)
Ulkomaan
kansalaiset
19,1 %
(Suomi 87,4 %)
Vieraskieliset
19,0 %
(Suomi 87,5 %, Ruotsi
91,5 %, Saame 94,9 %)
Vieraskielisten osuus jäsenistä
•Vieraskieliset jäsenet
- Ev.-lut. kirkko 0,3 %
- Ortodoksinen kko 9,2 %
- Muut ortodoksit 63,3 %
- Katolinen kko 44,6 %
- Juutalaiset srk:t 18,6 %
- Muslimisrk:t
75,5 %
- Jehovan todistajat 0,7 %
- MAP-kirkko
1,7 %
•Väestörekisteri 14,7 %
• Maahanmuuttajat ovat
tietyissä yhteisöissä
keskeinen osa jäsenistöä
• Luterilainen kirkko
määrällisesti kaikkein
suurin, mutta osuus häviää
suureen jäsenmäärään
• Kristillistaustaiset
järjestäytyvät muita
useammin
• Buddhalaisten ja
hindujen järjestäytyminen
vielä alkutekijöissään
• Suuria eroja ryhmien
kesken
Kristinusko
• Usein jatketaan saman kirkon parista mistä
ollaan tultu, mutta saatetaan myös vaihtaa
teologisesti läheiseen
• Lähes kaikki kirkot ovat saaneet uusia jäseniä
• Luterilainen kirkko: suurin
- Kansainväliset seurakunnat
• Ortodoksinen kirkko
• Katolinen kirkko
• Protestanttiset kirkot
- Helluntailaiset ja karismaattiset menestyvät
Islam
• Yhteensä noin 30 000, noin 0,5 % väestöstä
• Suomessa on vanha islamilainen vähemmistö
- Tataarit, 1800-luvun loppu
- Nykyään noin 700, 5 moskeijaa
• Maahanmuutto 1960-luvulta lähtien
- Siirtolaisia, opiskelijoita
- Pakolaisia 1980-luvulla: sunni, shia
- Suurin muutos 1990-luvulla (somalit)
- Arviolta noin 30 000
- 20-25 moskeijaa
- Perjantairukous, noin 2000
- Organisoituminen kieliryhmittäin 1-14 %
Islam
• Käännynnäiset noin 700, naisia 80 %
• Järjestäytyneitä ”seurakuntia noin 30-40
• Jakauma-arvio: somalit 25 %, arabit 20 %, albaanit
/bosnialaiset 20 %, kurdit 15 %, Bagladesh /
Pakistan 5 %, tataarit 2,5 %, käännynnäiset 2,5 %
• Maahanmuuton kokemus
- Osa maahanmuuttajista ”islamisoituu” vasta
Suomessa
• Suuntaukset
- Kysymysmerkki, näppituntuma, että valtaosalla ei
ole mitään selkeään suuntáusta
- Jaot: liberaalit – konservatiivit, sunnat – shiiat,
suufilaisia ilmeisestikin vähän, etnisyys, käännynäiset
• Turku: Tablighi Jamaat
Onko tämä siis Suomen uskonnollinen
tulevaisuus?
• Kuinka islam
Suomessa kehittyy?
-> 2. sukupolvi ja
islamin ”etnisyyden”
uudelleen arviointi
-> Avioliittomuuttoa +
kasvua
-> Sekularisaatio,
syrjäytyminen vai
sosiaalinen nousu?
Miten kirko(i)lle käy?
• Luterilaisella kirkolla on
5287 venäjänkielistä
jäsentä… mutta kuinka
monta venäjäntaitoista
työntekijää?
•Vapaakirkot kehittävät
aktiivisesti uusia
palvelumalleja
•Onko suomalaisuuteen
sidottu enemmistökirkko
houkutteleva vaihtoehto?
•Ovatko maahanmuuttajat
resurssi vai taakka?
Yleisiä piirteitä
• Organisointi
- Muoto: yhdistys tai uskonnollinen yhdyskunta
- Mahdollistaa toiminnalle puitteet, kuten tilojen
vuokrauksen
- Paikallisviranomaiset kannustavat
- Organisoinnin vaikutustaso vaihtelee
• Maallikkojohtoisuus johtaa uskonnollisen
auktoriteetin muutoksiin
• Keskeiset toiminnat
- Jumalanpalveluselämä tai vastaava
- Lasten opetus (kieli & kulttuuri)
- Sosiaalisuus (seuraa, verkostot & tuki)
Lopuksi
• Suomen uskonnollinen kenttä on
monimuotoistunut huomattavasti
maahanmuuton seurauksena
• Etnisyyden, kulttuurin ja uskonnon ylläpito
aktualisoituu lasten kasvatuksen yhteydessä,
mutta kyse lienee pysyvämmästä ilmiöstä
• Nyt meneillään ensimmäisen sukupolven vaihe
• Seuraava sukupolvi pohtii kiihkeämmin
suhdetta suomalaiseen yhteiskuntaan ja
etnisyyteen
• Keskiössä ovat olleet muslimit, mutta kuva on
paljon monimuotoisempi
Vai tapahtuuko jotain aivan muuta?
Seurakunta Laupias Jumala on aloittanut toimintansa Turussa.
Kyseessä on Angolasta lähtöisin oleva herätysliike, joka on
hyvin kansainvälinen. Maallistuneet länsimaat täytyy uudelleen kristillistää.