Transcript Ei dian otsikkoa - www.mv.helsinki.fi

Evankelis-luterilaisen uskonnon didaktiikan
perusosa 61553 3 op
LUENTO 1:
Kokonaisvaltainen kasvatus:
Lapsi ja traditio
Martin Ubani, FT, TM
Uskonnon didaktiikan yliopistonlehtori
SOKLA
 SISÄLLÖT:
 Lapsen uskonnollinen kehitys

Kehitysvaiheteoriat

Suomalaiset tutkimukset
 Kokonaisvaltainen kasvatus ja
uskonnonopetus

Kokonaisvaltainen ihmiskäsitys ja
kasvatus

Uskonnonopetus holistisena
oppiaineena
Vitruvian Man, Leonardo da
Vinci (1492), Gallerie
dell'Accademia, Venetsia, Italia
"Hyvästi," kettu sanoi.
"Nyt saat salaisuuteni. Se on hyvin yksinkertainen:
Ainoastaan sydämellään näkee hyvin;
tärkeimpiä asioita ei näe silmillä."
"Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä,"
pikku prinssi toisti paremmin muistaakseen.
”Pikku prinssi”, Antoine de Saint-Exupery
Kuva: Päivi Hintsanen
[email protected]
Lapsen uskonnollisuus
Tee miellekartta lapsen uskonnollisen
kehityksen osatekijöistä
Kuva: Päivi Hintsanen
[email protected]
Klassiset uskonnollisuuden
vaiheteoriat
 Perinteinen uskontopsykologia

Uskonto-Religio (lat.): elämäntapa, jolle on ominaista Jumalan pelko ja
kunnioitus (Lewis & Short 1987)

Uskonnollisuus: Riippuvaisuutta jumaluudesta tai Jumalasta ja
tuonpuoleisesta. Ilmenee persoonallisuudessa: kokemuksissa,
uskomuksissa ja ajattelussa ja motivoi hartauselämää, moraalista
käyttäytymistä ja muuta toimintaa (Tamminen 1991, 15).

Uskonnollinen kehitys: määrälliset ja laadulliset muutokset
uskonnollisuudessa, sitoutuneisuudessa ja uskonnollisuuden eri
alueiden (kokemukset, uskomukset, ajattelu ja käsitteistö,
harjoittaminen ja seuraukset elämään) välisissä painotuksissa
(Tamminen 1991, 20; Glock & Stark 1965).
[email protected]
Klassiset uskonnollisuuden
vaiheteoriat
 Uskontopsykologia ja spiritualiteetin tutkimus

Perinteisesti ei eroa uskonnollisuuteen: spiritualitas (lat.): Kaikki
Jumalan Hengen vaikuttama elämä (Lewis & Short 1987).

1990-luvulla uskontokasvatuksessa käsitteellinen ero:
- Spiritualiteetti ihmisen ominaisuus, joka ei välttämättä
uskontosidonnainen (Hay 1998).
- Ei välttämättä sisällä yhteyttä tuonpuoleiseen, yliluonnolliseen tai
Jumalaan
- Uskontokasvatuksessa spiritualiteetista yläkäsite:
- Hengellisyys, henkisyys, uskonnollisuus,
vakaumus/elämänkatsomus, elämäntarkoitus
[email protected]
Klassiset uskonnollisuuden
vaiheteoriat
 Ronald Goldman (1964) (Piaget’n kognitiivinen kehitysteoria)

Uskonnollinen ajattelu n. 2 vuotta muun ajattelun kehitystä jäljessä
1. Intuitiivinen uskonnollinen ajattelu (esioperationaalinen, v. 2-6)
-Uskonnollisten sisältöjen maaginen, fragmentaarinen ja
epäsystemaattinen ymmärtäminen, antropomorfinen jumalakäsitys
2. Konkreetti uskonnollinen ajattelu (konkreettisoperationaalinen,
v. 7-12)
-Maagiset ja animistiset elementit vähenevät, uskonnollisia
käsitteitä käsitellään koherentilla tavalla ja objektiivisemmin mutta
niiden symbolis-metaforista luonnetta ei vielä ymmärretä
3. Abstrakti uskonnollinen ajattelu (formaalisoperaationaalinen, v.
13-)
-Uskonnollisia käsitteitä tarkastellaan hypoteettis-deduktiivisesti
(yleisestä erityiseen) ja symbolit tunnistetaan
 James Fowler (1981): ”Stages of Faith”
 Fritz Oser (1986): ”Stages of Religious Judgment”
[email protected]
Klassiset uskonnollisuuden
vaiheteoriat
 James Fowler (1981): ”Stages of Faith”

”Usko” ihmisten universaali ominaisuus: kuinka ihmiset suuntautuvat
maailmankaikkeuteen ja odottamaansa ”valtakuntaan” (7. vaihetta)
1. Varhainen usko (vauvaikä)
-esi-kiellinen usko, jota määrittää luottamus hoitajiin ja psykologiset
kiintymyssuhteet
2. Intuitiivis-projektiivinen usko (varhaislapsuus)
-uskoa määrittävät uhkaavien ja suojaavien voimien kuvat, primäärihoitajista
johdettu jumalakäsitys, riippuvuus hoitajiin ja moraalistandardien
tiedostaminen
3. Myyttis-kirjaimellinen usko (alakouluikä)
-…lisääntyvät auktoriteetit, myyttien ja kertomusten kirjaimellinen tulkinta ja
niiden uskon selitysvoiman ja välittämiskyvyn arvostaminen,
antropomorfinen jumalakuva
4. Synteettis-konventionaalinen usko (nuoruus ja nuori aikuisuus)
-…perityn maailmankuvan kehitys
[email protected]
Klassiset uskonnollisuuden
vaiheteoriat
 James Fowler (1981): ”Stages of Faith”
5. Yksilöllistyvä reflektiivinen usko (aikuisuus)
-…itsetietoisuus, sitoutumisten, uskomusten ja arvojen tarkastelu, joka
johtaa oman uskonnollisen tradition kriittiseen tarkasteluun ja oman tradition
valintaan
6. Yhdistävä usko (n. 30)
-… tiedostava sitoutuminen eettiseen toimintaan, joka pohjautuu
sisäistettyihin periaatteisiin ja merkityksellisyyteen sekä arvoon, joka
hyväksyy vajavaisen tietämisen.
7. Yleismaailmallinen usko (n. 40)
-... ”Jumalan valtakunnan” ja ympäröivän todellisuuden ristiriidan
ylittäminen, ”yksinkertaista uskoa”, uusi näkökulma itseen mahdollistaa
kokemuksen yhteydestä ja merkityksestä.
[email protected]
Klassiset uskonnollisuuden
vaiheteoriat
 Fritz Oser (1986)
 ”Stages of Religious Judgment”
-Kohteena orientaatio Jumalaan, sattumanvaraisten tilanteen tulkinta
1. Uskonnollinen heteronomia (kouluikä 1)
-Jumala aktiivinen ja puuttuu yllättävästi/arvaamattomasti maailman tapahtumiin
-Ihmiset vastaanottavia (reaktiivisia), autonomian vastakohta
2. Do et des (”anna saadaksesi”) (kouluikä 2)
-Jumala voimakas ja kaukainen mutta voidaan vaikuttaa rukouksin, lupauksin
3. Egon autonomia ja yksipuolinen vastuu (nuoret, usein kehitys jää tähän)
-Jumalan vaikutusta vähennetään tietoisesti –yksilön vastuu elämästä lisääntyy
-Jumala on irrallinen, ”piilossa”
4. Välillinen autonomia
-Jumala ilmenee ”sisäisesti” ihmisessä: luottamuksena Suunnitelmaan ja
elämän valintoina.
-Uskonnollisuutta ilmaistaan mm. sosiaalisen sitoutumisen avulla
3. Ehdoton uskonnollisuus
-Yksilö kokee olevansa jatkuvasti suhteessa ”Perimmäiseen Olevaan”
-Jokaisella hetkellä yliluonnollinen ulottuvuus
[email protected]
Klassiset uskonnollisuuden
vaiheteoriat
 Yhteenveto: Kouluikäinen lapsi

Lähes koko alakoulun uskonnollinen ajattelu konkreettia
-
Alussa vielä jälkiä antropomorfisista, maagisista ja animistisista
käsityksistä
-
Symbolit ja metaforat haasteellisia: myytit ja kertomukset tulkitaan
kirjaimellisesti
-
Kertomusten arvostaminen: selittävät uskoa ja symbolista todellisuutta
vaikka ei vielä pystytä käsitteellistämään
-
Osaavat käyttää uskonnollisia käsitteitä relevanteissa asiayhteyksissä
-
Jumalasuhde: sopimukset ja lupaukset
[email protected]
Suomalaiset tutkimukset
 Kalevi Tamminen (1991)

1-4 lk: Kiinnostuksen kohteena koti ja lähiympäristö: lähimmäisenrakkaus
- Raamatun kirjaimellisuus, Taivas konkreettinen paikka, enkelit
- Suurin osa uskoo teistiseen Jumalaan
- luomistyö korostuu: pojat: voima, suuruus, mahtavuus
- Uskonnollinen/myyttinen maailmankuva yleinen: esim.
maailman alkuperä
- ”rakastava”, ”luotettava”, ”auttava”
- Suomessa Jumala ei-rankaiseva (vrt. Ubani 2007)
- Jumalan läheisyyden ja johdatuksen kokemukset yleisiä
- Sairauksissa, koulussa(!), pelot, vaaratilanteet
- Ei vars. iloisissa tilanteissa
- Jeesus: ”auttaja”, ”ristinkuolema”, ”ihmeet”, ”opettaja”; pojat: ”rohkeus”
- Mutta ei muutosta määrässä
- Vaaratilanteet, sairaus, yksinäisyys, rukous, hyvyys
- Rukous yleistä iltaisin: puhetta Jumalalle ja kiitosta.
Suomalaiset tutkimukset
 Kalevi Tamminen (1991)

5-6 lk: olennaisia muutoksia:
- Abstraktin ajattelun ilmeneminen
- Kriittisemmät asenteet uskontoa kohtaan
- Uskonnollisen ja tieteellisen maailmankuvien vastakkainasettelu (mutta
ks. Helve 1993)
- Ei muutosta jumalauskossa
- Positiivinen Jumala, aiempaa liberaalimmat käsitykset
- Varovaisuus Jumalan läsnäolon tai johdatuksen kuvauksissa
- Mutta ei muutosta määrässä
- Vaaratilanteet, sairaus, yksinäisyys, rukous, hyvyys
- Jeesus: ”eettinen opettaja”, ”ristinkuolema”, ”auttaminen”, ”rohkeus”
- Vaikka luottamus Jumalaan ja usko Jeesukseen pelastajana
voimakasta, enkelit alkavat väistyä käsityksistä
[email protected]
Suomalaiset tutkimukset
 Kalevi Tamminen (1988, 31)

Vaihtelut elämänkysymyksissä ikäluokittain
 Yleisimmät:
- Jumala ja uskonto (sis. elämäntarkoitus)
- Ilmastonmuutos, globaalit muutokset tms.
- Kouluhuolet
- Ystävyyssuhteet
- Inhimillisen elämän haasteet (valinnat tms.)
[email protected]
Kuudesluokkalaiset ja uskonto (Ubani & Tirri
2006; Tirri & Ubani 2005)
Kuudesluokkalaiset
Teologian opiskelijat
kirkko 15
Jeesus 14
Jumala 13
Raamattu 12
paavi 12
risti 10
roomalais-katolisuus 8
Martti Luther 8
uskonpuhdistus 8
“uskonnonopettaja” 8
rukous 7
Paavali 7
kirkko 8
moraali 8
kulttuuri 7
pappi 7
Jumala 6
opettaja 6
pelastus 6
risti 6
Jeesus 4
seurakunta 4
symbolit 4
teologia 4
Raamattu 4
koulu 4
yhteisö 4
(n=300)
(n=475)
[email protected]
Kolme uskonnon ulottuvuutta
 Institutionaalinen ulottuvuus

Uskonnollista ja spirituaalista elämää ylläpitävät
erikoistuneet ja vakiintuneet rakenteet
 Yliluonnollinen ulottuvuus

Transsendenssi ja muut arkielämän ylittävät ilmiöt
 Inhimillinen ulottuvuus

Yleisesti ihmisten elämään ja kulttuuriin liittyvät asiat
[email protected]
.2
U
A
.1
U
sk sk
on on
no tok
u
A llise nn
.3
A
a
t
.4
H pu t
A U s arta itte
.5
k
e
K ont use t
irj
al oje läm
lis n
ä
B u u his
B .1 T s ja tor
.2
ia
Y ra n hym
lil
uo sse n
nn nd it
e
ol
C
lis ns
.2
s
e
Jo
C t il i
m
ka .1
p ä Ih iöt
iv m i
ä i sy
C
ne y
.4
n s
Lu
C
o n .3 elä
to
K mä
ja ultt
m uu
aa r i
nt
ie
de
A
Uskonnolle annettujen merkitysten
jakautuminen alaluokkiin
Kuudesluokkalaisten ja teologian
opiskelijoiden käsitykset uskonnosta
25,0 %
20,0 %
15,0 %
10,0 %
Kuudesluokkalaiset
Teologian opiskelijat
5,0 %
0,0 %
[email protected]
Kuudesluokalaiset, tuonpuoleinen ja Jumala
(Ubani 2007)
 Uskonnollista ulottuvuutta jäsennetään pitkälti kristillisen
käsitteistön ja teistisen jumalakuvan avulla

Elokuvat, kirjallisuus; Matrix, LOTR
 Käsitykset Jumalasta:

Jumala kohtaajana
- Jumalan läsnäolon kokemus
- Kommunikaatio olosuhteiden avulla
 Jumala antajana
- Jumala auttajana ja elämäntarkoituksen asettajana
- Hyvyys elämässä ja luonnossa
 Jumala toiseutena
- Jumalan ja ihmisen välinen olemuksellinen ero ja
etäisyys
- Mutta ei: tuomari, pyhyys
[email protected]
Kuudesluokkalaiset pojat, elämänkysymykset
ja luonto (Ubani 2006)
 Mysteerit elämässä (N=59)
 Mysteerit luonnossa (N=28)
[email protected]
Kokonaisvaltainen
kasvatus
ja
koulun
uskonnonopetus
Vitruvian Man, Leonardo da
Vinci (1492), Gallerie
dell'Accademia, Venetsia, Italia
Orientaatiotehtävä
Vitruvian Man, Leonardo da
Vinci (1492), Gallerie
dell'Accademia, Venetsia, Italia
Orientaatiotehtävä
Mentaalinen
Eksistentiaalinen
Moraalinen
Uskonnollinen
Kulttuurinen
Sosiaalinen
Fyysinen
Vitruvian Man, Leonardo da
Vinci (1492), Gallerie
dell'Accademia, Venetsia, Italia
Holistinen ihmiskäsitys
Mentaalinen
SPIRITUAALINEN
Eksistentiaalinen
Moraalinen
PERSOONA
Uskonnollinen
Kulttuurinen
Sosiaalinen
Fyysinen
Vitruvian Man, Leonardo da
Vinci (1492), Gallerie
dell'Accademia, Venetsia, Italia
Kokonaisvaltainen kasvatus
 Holistic Education 1980-luvulla

Vuoden 1989 YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista (Artikla 27):
lapsella on oikeus ”hänen ruumiillisen, hengellisen, moraalisen ja
sosiaalisen kehityksen kannalta riittävään elintasoon”.
 Iso-Britannia: Spiritualiteetti opetussuunnitelman läpäisevä teema:

“Koulujen opetussuunnitelmien on tuettava oppilaiden spirituaalista,
moraalista, kulttuurista, mentaalista ja fyysistä kehitystä.”(ERA 1988,1)
 Suomi: Hannele Niemi (1991) Uskonnon didaktiikka. Oppilaasta
elämän subjektiksi
[email protected]
Kokonaisvaltainen kasvatus
 Epäyhtenäinen liike, väljä ideologia, humanistista progressiivista
pedagogiikkaa

Holistisuus syntyy aina suhteessa edelliseen paradigmaan tms.

Kasvava ulottuvuuksien lista
 Kritiikki yksiulotteista ihmiskäsitystä vastaan: vs.:

Kognitiivinen orientaatio - kokemuksellisuus

Reduktionismi, sirpaleisuus, mekanistisuus
 Holistinen lähestymistapa painottaa, että

kaikki on olemassa suhteessa (ei irrallisena), yhteyden ja merkityksen
kontekstissa.

jokainen yksittäinen muutos tai tapahtuma aiheuttaa asioiden
uudelleenryhmittelyä yksilön merkitysrakennelmassa
(maailmasuhteessa) (Miller 2000).
Kokonaisvaltainen kasvatus
 Lahjakkuustutkimus: Howard Gardner (1983) ja moniälykkyys (MI)

Lahjakkuus: Kykyä ongelmanratkaisuun ja tietyssä kulttuurissa
arvostetun produktin tuottamiseen

Perimä asettaa potentiaalin haarukan ja ympäristö mahdollistaa
lahjakkuuden toteutumisen haarukan sisällä (Nature-Nurture)
-

Loogis-matemaattinen
Spatiaalinen
Musikaalinen
Kehollis-kinesteettinen
Interpersoonallinen
Intrapersonallinen
Naturalistinen
Moraalinen?, Emotionaalinen? Eksistentiaalis-spirituaalinen?
IQ-perinne ja etiikka: nerot? idiootit/imbesillit?
[email protected]
Kokonaisvaltainen kasvatus
 Kokonaisvaltainen ihmiskäsitys uskontokasvatuksessa (Hull 2002)

Ihmisyydessä samanaikaisesti spirituaalinen, moraalinen, kulttuurinen,
mentaalinen ja fyysinen ulottuvuus sekä sosiaalinen ulottuvuus

Ihmisyyden ymmärtäminen edellyttää tietoisuutta kaikista
ulottuvuuksista

Ihmistä (käyttäytymistä, ihmisyyden toteutumista) voidaan lähestyä
kustakin näkökulmasta

Spirituaalinen elämä ei rajattu kirkkoon vaan koko inhimillisen elämän
alueelle (vrt. fyysinen tms.)

Lapsen spiritualiteetti käsitetään valmiiksi mutta muotoutuvaksi ja
jäsentyväksi (vrt. kehitysvaihemallit)
[email protected]
Kokonaisvaltainen kasvatus
 Kokonaisvaltainen kasvatus ja suomalainen koulu

Konstruktivistinen oppimiskäsitys: kognitiivinen painotus

Ohut tulkinta: eri oppiaineet edustavat eksklusiivisesti eri holistisen
ihmiskäsityksen alueita
- Haaste 1: Eri alueiden läpäisevyys ops:ssa?
- Haaste 2: Ihmisyyden sirpaloituminen

Voimakas tulkinta:
- Kaikki oppiaineet koskettavat eri ulottuvuuksia
- Haaste 1: Uskonnonopetuksen rooli spiritualiteetin kehityksessä?
- Haaste 2: Muiden oppiaineiden rooli spiritualiteetin kehityksessä?
- Haaste 3: Millainen spiritualiteetti? Eri katsomukset? Eri aineet?
[email protected]
Uskonto holistisena oppiaineena
 Eksistentiaalinen ulottuvuus

Suomessa: ”elämänkysymykset” tai ”eksistentiaalinen pohdinta”.

Käsittele yksilön elämän ja olemassaolon perusteita suhteessa hänen
persoonaansa (Tamminen 1988, 8-9; vrt. Niemi 1987; 2006).

Existential search: korostaa yksilön eksistentiaalisen elämän
intentionaalista ja dynaamista luonnetta
-
yksilön pyrkimys tunnistaa, artikuloida, ylläpitää tai muuntaa omaa
spirituaalista elämäänsä (Emmons & Paloutzian 2003, 382).
-
”position ottaminen suhteessa elämään” (Ubani 2007) eli
-
”oppilaasta elämän subjekti” (Niemi 1991)
-
”vastaus elämälle” (ks. Frankl 2000) eli
[email protected]
Uskonto holistisena oppiaineena
 Integroitunut ihmiskäsitys opetuksen lähtökohtana

Oppitunnilla läsnä koko ihmisyys eri ulottuvuuksineen
 Eksistentiaalisen relevanssin tiedostaminen: ”suhteen laatu”
- Suhteen laatu traditioon yksilöllinen (kulttuurinen, sosiaalinen,
moraalinen, eksistentiaalinen tms.)
 Integroiva ihmisyyden käsittely

Tila eri ulottuvuuksien integroivalle käsittelylle
- Hierarkinen malli (vrt. Hull 2002), jossa uskonnonopetuksessa
eksistentiaalinen ulottuvuus yläkäsite
- Kaikki oppiaineet antavat aineksia oppilaan elämänkatsomuksen
jäsentämiselle (Noddings 1993)
- Historia: Kuka olen suhteessa aikaan, yhteiskuntaan?;
Maantiede: Mistä tulen?; Liikunta: Mihin pystyn? Miten koen
kehoni?; Kuvaamataito: Minä kulttuuria luovana/osallisena
kulttuurista…
 Menetelmällinen integraatio
[email protected]
Uskonto holistisena oppiaineena
 Uskonnonopetus ja eksistentiaalinen ulottuvuus

Uskonnollisen tradition roolin uudelleenmäärittyminen
- Vrt. kasteopetus
- Koulussa uskontoa tarkastellaan eksistentiaalisesta
ulottuvuudesta käsin, ei toisin päin
 Kasvua suhteessa traditioon, ei kasvua traditioon
- Uskonto tarjoaa totuusväitteistä koostuvan rakenteen sekä
käsitteistön eksistentiaalisen ja yliluonnollisen ulottuvuuden
jäsentämiseen (kokemukset tms.)
 Koulun uskonnonopetuksen erityispiirre lapsen spirituaalisessa
kehityksessä: Eksistentiaalisen ulottuvuuden artikulaation tukeminen:
- suhde omaan katsomukselliseen traditioon (totuus, arvot, riitit)
- suhde Jumalaan/tuonpuoleiseen
- suhde elämäntarkoitukseen
[email protected]
Lapsen uskonnollisuus
Täydennä miellekarttaasi lapsen
uskonnollisen kehityksen
osatekijöistä
Kuva: Päivi Hintsanen
[email protected]
"Hyvästi," kettu sanoi.
"Nyt saat salaisuuteni. Se on hyvin yksinkertainen:
Ainoastaan sydämellään näkee hyvin;
tärkeimpiä asioita ei näe silmillä."
"Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä,"
pikku prinssi toisti paremmin muistaakseen.
”Pikku prinssi”, Antoine de Saint-Exupery
Kuva: Päivi Hintsanen
[email protected]