Transcript TUNNE
Slide 1
Opettamisesta osaamiseen Mikä muuttuu?
HAAGA – HELIA AMKK
OPETTAJAKORKEAKOULU
Raimo Jaakkola
21.8.2009
Slide 2
TOIMINTAKEHYS
Ulkom.
Tutkinnot
AMK-TUTKINTO
OPS
Tavoitteet
------Opisk.aikana
rekrytointi
----AOTT
Menettelyt
Yliop. Ja
Amkk.
tutkinnot
Toisen asteen
amm.tutkinnot
NonFormaalit
tutkinnot ja
oppiminen
Informaali
Oppiminen
( työ ja vapaaaika )
AT
ja
EAT
Slide 3
HALLINNOLLISET
MÄÄRÄYKSET YM.
TUTKINTOSÄÄNTÖ
– YHTEISET LINJAUKSET
MENETTELYTAVOISTA
– TUNNUST. MÄÄRÄ + MAHD.
RAJOITTEET
– OPINTOSUORIT. VANHENEMINEN
– ARVIOINNIN ILMAISEMINEN
LAADUNVARMISTUSJÄRJESTELMÄ
– KUVAUS AOTT:N JÄRJESTELMÄSTÄ
JA VASTUISTA ERI VAIHEISSA
Slide 4
TUNNISTAMIS- JA
TUNNUSTAMISJÄRJESTELMÄ
Kuvaus aiemmin hankitun osaamisen
tunnustamisjärjestelmästä sisältää ainakin seuraavat
tiedot:
- miten ja mistä hyväksilukemista haetaan
- hakemuksen kannalta keskeiset asiakirjat (esim.
tutkintotodistukset, muut todistukset)
- keneltä hyväksilukua tai päätöstä täydentävistä
opinnoista haetaan
- hakemuksen käsittelyaika
- muutoksenhakumenettely
- tehtyjen päätösten dokumentointi (ml. päätösten
perustelu)
- miten hyväksiluettavat opinnot tai osaaminen
merkitään korkeakoulun ylläpitämään rekisteriin
-miten hyväksiluetut opinnot tai osaaminen merkitään
tutkintotodistukseen (OPM 2007: 4 )
Slide 5
Osaamisen tunnistamisen prosessi
(alustava ehdotus)
.HOPS-ohjaaja tiedottaa opiskelijoille hyväksilukemisen
periaatteista, päätöksentekijästä, menettelytavoista ja
tarjottavasta ohjauksesta.
Opiskelija kirjoittaa
omin sanoin
tarinaa omasta
osaamisesta
Puuttuvan
osaamisen
hankkiminen
Henkilökohtaisen
kehittämissuunnitelman ja HOPSin
rakentaminen
Opiskelija
vertaa
tarinaansa
OPSiin ja etsii
yhteyksiä.
Muut opiskelijat ja
HOPS-ohjaaja auttavat tunnistamaan
osaamista
Opiskelu
Opiskelija kerää
näyttöä osaamisesta
yhteistyössä
lehtoreiden ja HOPSohjaajan kanssa.
Opiskelija rakentaa
osaamisportfolion
aikaisemmasta
osaamisesta.
Osaamisen
tunnustaminen
(ks. osaamisen tunnustamisen prosessi)
HOPS-ohjaus
Ryhmähops
Osaamisportfolion
ohjeistaminen:
opintokokonaisuudesta vastaava
lehtori ja HOPSohjaaja
Slide 6
Ohjauksen kokonaissuunnitelma
Ohjauksen
tavoitteet
Ohjauksen sisällöt
Ohjauksen eteneminen ja
painopisteet
Ohjauksen toimintamuodot ja
välineet
Ohjauksen mitoitus
Ohjauksen työnjako
Ohjauksen resurssointi
Ohjauksen vaikuttavuuden arviointi
Slide 7
OHJAUSTOIMENPITEET
Hakutoimisto: asiantuntemus
-Opot
-Koulutuspäälliköt
-Kov
Valintakokeissa!
Markkinointi
Orientaatio: ops
HOPS
Tutorointi: opiskelijat ja opettajat
Hops päivittyy
Harjoittelut: ohjaustoimenpiteet
urasuunnittelun suhteen
Kehityskeskustelut -> varmistetaan
opiskelun eteneminen
T&K –toiminnan hyödyntäminen
osaaamisen osoittamisessa
OPINTOPOLKU
Hakeutumisvaihe
Opintojen
aloitusvaihe
Opiskelun
keskivaihe
Alumni- ja mentorointi
Uraohjausta
Esim. Työvälineet oman osaamisen
osoittamiseen esim. portfolio
Opintojen
päättövaihe
TUTKINTOON JOHTAVAN
NÄKÖKULMA
AHOTT-TOIMENPITEET
-tie- oltava järjestelmä
olemassa (esim.
Tutkintosääntö)
-Ennakkotehtävä esim.
-dottamista, informointia
Opisk. -> oppimistavoitteet
-> päätökset
korvaavuuksista Itsearviointi
Esitys hyväksiluvuista
Hops päivittyy:
kehityskeskustelut
Harjoittelut
Rekisteröinnit
Osaamisen “näytön”
osoittaminen t& k toiminnassa
Orientaatio jatko-opintoihin
Oman osaamisen
tunnistaminen -> vaikutus
työelämään
sijoittumisessa/tehtävänkuva
an ja työelämän
kehittämiseen
Slide 8
AHOT-JÄRJESTELMÄN VAIKUTUS OPINTOJEN
OHJAUSPROSESSIIN
ENNEN OPISKELUA TAPAHTUVA OHJAUS
–
–
–
–
–
- tiedotus (www-sivut, hakijan oppaat,
hakutoimisto)
- hakutoimiston antama ohjaus ja neuvonta
- opinto-ohjaajan antama ohjaus ja neuvonta
- opintotoimiston antama ohjaus
OPINTOJEN ALKUVAIHEEN OHJAUS
–
–
–
–
–
-
orientoivat opinnot (opo & ro & tuutorit)
opinto-toimiston antama ohjaus ja neuvonta
henkilökohtainen tulohaastattelu (ro)
henk.koht. opintosuunnitelma (eHops)
opettajien ja ko. vast. antama ohjaus
Slide 9
.
OPINTOJEN AIKAINEN OHJAUS
–
–
–
–
–
- opinto-toimiston antama ohjaus ja neuvonta
- henk.koht. keskustelut (ro & opo & ope &
ko. vast.)
- ryhmäohjaus (ro, & ope & ko. vast.)
- kv-toimisto
TYÖHARJOITTELUN OHJAUS
–
–
–
–
–
-
harjoittelu- ja oppimissopimukset jne.
opon ja ro:n antama ohjaus
työpaikkaohjaaja
ryhmäohjaus
harjoitteluvastaavan antama ohjaus
Slide 10
.
PÄÄTÖSVAIHEEN
–––––-
OHJAUS
opintotoimiston tiedotus ja ohjaus
ryhmäohjaus (ro)
opinnäytetyön ohjaus
ko. vast. antama ohjaus
uraohjaus (opo, ura&rekrypalvelu)
Opinto-ohjaukseen
myös
– • tiedottaminen
– • neuvonta sekä
– • tutorointi.
läheisesti liittyvät siis
Slide 11
TUTKINTOJEN VIITEKEHYSTEN
TAVOITTEENA ON...
tehdä tutkintojen tuottamaa osaamista
näkyvämmäksi
tukea koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta
uudistaa opetussuunnitelmia
helpottaa liikkuvuutta
edistää tutkintojen vastavuoroista tunnustamista
luoda viitekehys ja yhteinen käsitteistö keskustelulle
ja kansallisille viitekehyksille
edistää elinikäistä oppimista ja aiemmin hankitun
osaamisen ja muualla kuin muodollisessa
koulutuksessa hankitun osaamisen tunnustamista
Slide 12
EDELLYTTÄÄ:
OSAAMISEN
KUVAAMISTA
– AMMATTITAIDON KUVAAMINEN JA
PROFILOINTI
– OSAAMISEN ANALYSOINTIA
(YDINALUEET )
– OSAAMISEN TUNNISTEET
(KRITEERIT)
– OPS:N RAKENTEELLISET JA
SISÄLLÖLLISET JATKUMOTJ
– OPINTOJAKSOJEN TAVOITTEIDEN,
KRITEEREIDEN, ARVIOININ JA
TOTEUTUKSEN MÄÄRITTÄMINEN
Slide 13
ESIMERKKI
MITEN TEHDÄÄN ?
Opintokokonaisuuksiin/moduuleihin ja opintojaksoihin
liittyvien oppimistavoitteiden konkretisointi lähtee
liikkeelle tavoitelauseista.
Tavoitteiden konkretisointi etenee seuraavien
työvaiheiden kautta:
Tavoitelauseet jaetaan suurehkoon joukkoon
konkreettisia (opiskelijan, opettajan, eri oppiaineen
kollegan ja työelämän edustajien helposti
ymmärrettävien) kysymysmuodossa oleviin Mitä
opitaan? -tavoitelauseiksi. Opintojakson tavoitelauseet
esitetään ryhmälle, joka koostuu eri sidosryhmien
edustajista. He antavat palautetta tavoitelauseiden
konkreettisuudesta. Tavoitelauseet viimeistellään
saadun palautteen pohjalta.
Mitä-opitaan? -tavoitelauseet ryhmitellään teemoiksi,
joilla on merkitystä ammatillisen kasvun ja
oppimisprosessin etenemisen kannalta. Teemat
määrittelevät opetuksen sisältöä, mutta eivät muutoin
ota kantaa pedagogiseen toteutukseen.
Slide 14
Kuvataan teemoihin liittyvä ammatillista kasvua
tukeva ydinsisältö (se mihin opetuksessa,
oppimisessa ja arvioinnissa keskitytään). Karsitaan
Mitä-opitaan? -tavoitelauseista pois ne, jotka eivät
liity ydinsisältöön. Muokataan tarvittaessa Mitäopintaan? -tavoitelauseita.
Teemojen ajoitus hahmotellaan aikajanalle. Syntyy
esikäsitys opintojakson (tai muun opetuksellisen
kokonaisuuden) oppimisprosessin etenemiseen
liittyvistä mahdollisuuksista, rajoituksista ja
pelivarasta. Teemojen välisissä suhteissa on
peräkkäisyyttä, rinnakkaisuutta ja limittäisyyttä.
Tunnistetaan ja arvioidaan työelämälähtöisiä
oppimistilanteita, toimintamalleja ja niihin liittyviä
oppimisen resursseja. Ammatillisen korkea-asteen
koulutuksessa pyritään
Slide 15
Kuvataan opintojakson (tai muun osakokonaisuuden)
konkreettisia oppimistavoitteita ja täydennetään
muostettujen kuvausten avulla opintojaksokuvauksia ja
muiden osakokonaisuuksien kuvauksia:
– Mitä osataan?-tavoitelauseet opintojakson (tai muun
osakokonaisuuden) alkaessa. Tämä osa integroi
opintojakson oppimisprosessin aiemmin opittuun
– Mitä teemoja opintojaksoon sisältyy? Mitä-opitaan?tavoitelauseet teemoittain
– Teemojen ydinsisältö
– Mitä tulevia opintojaksoja tämän opintojakson
aikana tapahtunut oppiminen erityisesti tukee?
Tavoitteiden saavuttamiseen arvioinnin välineiden
kehittäminen. Mitä opitaan? -tavoitelauseiden ja
teemojen avulla laaditaan kyselyjä, joita voidaan
käyttää palauteprosesseissa opintojakson
alkutilanteeseen liittyvän osaamisen kartoituksessa,
oppimisprosessin etenemisen seuraamisessa ja
opintojakson oppimisen loppuarvioinnissa.
Slide 16
OPINTOJEN MITOITTAMINEN
OPINTOKOKONAISUUKSIEN
VERTAILTAVUUS ?
– TAVOITTEET
– SISÄLLÖT
OPINTOKOKONAISUUKSIEN
KUORMITTAVUUS ?
Slide 17
PEDAGOGISET
TOIMENPITEET
HENKILÖKOHTAISTAMINEN,
HOPS
OPINTOJEN HORISONTAALINEN JA
VERTIKAALINEN YHTEYS
KEHITTÄVÄ JA TUTKIVA OTE (t&k)
VAIHTOEHTOISIA TYÖSKENTELYTAPOJA
VAIHTOEHTOISIA ARVIOINTITAPOJA
Slide 18
OSAAMISEN NÄYTTÄMINEN JA
ARVIOINTI
OSAAMISEN NÄYTTÄMISELLÄ
TARKOITETAAN NIITÄ
TOIMINTATAPOJA JA AINEISTOJA,
JOILLA TUTKINNON SUORITTAJA
OSOITTAA TIETOJAAN, TAITOJAAN JA
PÄTEVYYTTÄÄN SUHTEESSA
OPETUSSUUNNITELMASSA JA/TAI SEN
OSA- ALUEISSA MÄÄRITELTYIHIN
OSAAMISTAVOITTEISIIN
Slide 19
ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT
A) ARVIOINNIN KOHTEET
AMMATTITAIDON TAI TIETÄMYKSEN
KESKEISIÄ ALUEITA TAI TOIMINTOJA
ESITETÄÄN OPS:SSA
Slide 20
B) ARVIOINNIN KRITEERIT
– Arvioinnin kriteerit ilmaisevat, kuinka yksilön on
työssään suoriuduttava tai millä tasolla hänen on
hallittava kohteena olevat asiat. Kriteerien avulla
arvioidaan saavutetut osaamisen tai pätevyyden
sisällöt.
– Julkilausumia, joiden perustalta arvioitsijat
tekevät päätöksen edellyttäen, että henkilö on
riittävästi osoittanut pätevää osaamista.
– Kriteerit ovat aina laadullisia.
– Mahdollistaa
Osaamisen vertaamisen OPS:n tavoitteisiin
Osaamisen arvioinnin tasot
Osaamisen hyväksytyt tasot yksittäisissäkin
spesifeissä tilanteissa
Slide 21
PORTFOLIO
Osaamisportfolio vs. oppimisportfolio
Sisältää yleensä kirjallisia dokumentteja (mm.
todistuksia, raportteja, jne)
Portfolion esittäminen valmiina lopputuotteena ei
sellaisenaan riitä osaamisen näytöksi.
Edellyttää dokumenttien aitouden varmentamista
esim. keskusteluilla
Slide 22
OSAAMISPÄIVÄKIRJA
Osaamispäiväkirja on opiskelijan
henkilökohtaisen reflektiivisen ajattelun
työväline.
Opiskelija arvioi osaamispäiväkirjassa omaa
osaamistaan suhteessa tavoitteisiin.
Osaamispäiväkirjaan voi kerätä havaintoja ja
kokemuksia tiedoista,taidoista ja
pätevyyksistä.
Osaamispäiväkirja on henkilökohtainen
tuotos, joka voi toimia itsearvioinnin ja
ulkoisen arvioinnin välineenä, ja sen osia voi
liittää portfolioon.
Edellyttää aina tietojen varmentamista.
Slide 23
HAVAINNOINTI
Voidaan kohdistaa lopputulokseen ja prosessiin
Mahdollistaa integroidun arvioinnin
Voidaan päätellä myös asenteet ja kommunikaatio toimintaa
ohjaamassa
Tarjoaa joustavuutta arvioinnille eri tilanteissa
Mahdollistaa teknisten ja käytännöllisten taitojen arvioinnin
monimutkaisissa tehtävissä
Antaa epäsuoraa aineistoa tiedoista ja ymmärtämisestä
Voidaan kohdistaa relevantteihin ja keskeisiin kohtiin
Käyttökelpoinen luonnollisissa työympäristöissä
Edellyttää yhdenmukaista käsitystä arvioinnin kohteista ja
kriteereistä
Voi olla vaikea päättää havainnoinnin tasot
Arviointiolosuhteet voivat olla liian spesifit
Havainnoija voi sitoutua emotionaalisesti tilanteeseen tai
suorittajaan
Slide 24
KIRJALLISET KYSELYT
Täydentää muita arviointimenetelmiä
Sopii tietojen arviointiin
Osoittaa mikä on keskeistä tai tärkeää vastaajan
ajattelussa
Voi antaa selvyyttä ymmärtämisestä (soveltavat
tehtävät ja ennakkotehtävät esim. työsuunnitelma)
Ei mahdollista integroitua arviointia
Heikko asenteiden ja suorien vuorovaikutustaitojen
arvioinnissa
Heikko korrelaatio ammatillisen pätevyyden kanssa
Mittaa myös kirjallista esitystaitoa
Slide 25
ESSEE
Esseetä käytetään paljon korkeakouluissa
voi myös täydentää muuta osaamisen
näyttöä, esimerkiksi opiskelijan esittämää
todistusta
Antaa evidenssiä kielen hallinnasta
suhteessa opetussuunnitelmassa
esitettyihin ammattialan kielitaidon
tavoitteisiin.
opiskelija voi myös täydentää
käytännöllisen osaamisensa näyttöä ja/tai
osoittaa aiemmin hankkimansa osaamisen
yhteyttä korkeakoulun vaatimaan
teoreettiseen osaamiseen
Slide 26
SUULLISET KYSELYT
Mahdollistaa toiminnan perusteiden välittömän
selvittämisen (miksi kysymykset)
Usein tuo esille vastaajan sitoutuneisuutta ja
motivaatiota
Helpompi vastata kuin esim. kirjallisesti
Edellyttää; lyhyitä, selkeitä ja yksiselitteisiä
kysymyksiä
Slide 27
HAASTATTELU
Haastattelua suositellaan käytettäväksi
yhdessä monien osaamisen näyttötapojen
kanssa.
Haastattelu täydentää ja luo lisätietoa,
eikä sitä suositella ainoaksi
arviointimenetelmäksi.
Haastattelukysymykset on hyvä laatia
etukäteen muun toimitetun näytön
pohjalta. sopii hyvin henkilökohtaisten
opintosuunnitelmien laadinnan yhteyteen.
Opiskelijaa haastattelemalla kartoitetaan
hänen osaamistaan ja suunnitellaan
hänen kanssaan sopivaa opintopolkua.
Slide 28
TYÖTEHTÄVÄKOHTAISET KOKEET (TYÖKOKEET)
Voidaan kohdistaa työprosessin osiin ja
lopputuloksiin
Mahdollistaa yksittäisten työsuoritusten tarkemman
tarkastelun
Mahdollistaa teknisten ja käytännön taitojen
toiminnallisen arvion
Mahdollistaa tehtävien ”standardisoinnin”, joka lisää
sisäistä arvioinnin ”luotettavuutta”
Korkea korrelaatio kirjoitettuihin kokeisiin tai
testeihin
Ei mahdollista kokonaisuuksien tai kokonaisten
työprosessien arviointia
Ei voida tehdä yleistyksiä erilaisiin työympäristöihin
Vaatii arvioinnilta pituutta ja kustannuksia
luotettavuuden saavuttamiseksi
Slide 29
SIMULAATIOT
Sopii tiettyihin erityistilanteisiin, joita on niiden
vaarallisuuden, kalleuden tai olosuhteiden vuoksi
vaikea muuten toteuttaa
Antaa hyvän kuvan kokonaisuuden eri suhteiden
hallinnasta
Sopii erilaisiin kompleksisiin ongelmanratkaisutilanteisiin
Mahdollistaa integroidun arvioinnin
Yhdistää yleensä tiedot ja teknisen osaamisen
Simulaatiot eivät kuvaa aina autenttisia tilanteita
Ei voi suoraan tehdä yleistyksiä eri
toimintaympäristöihin
Suorittajalla voi olla asennevaikeuksia
Slide 30
Opettajien tehtävänkuvan muutos
Mitä vaikuttaa tehtäviin:
Osaamisperustaisten
opetussuunnitelmien käyttöönotto ?
Aiemmin opitun osaamisen
tunnistaminen ja tunnustaminen ?
Ohjaustoiminnan kehittäminen?
Opettamisesta osaamiseen Mikä muuttuu?
HAAGA – HELIA AMKK
OPETTAJAKORKEAKOULU
Raimo Jaakkola
21.8.2009
Slide 2
TOIMINTAKEHYS
Ulkom.
Tutkinnot
AMK-TUTKINTO
OPS
Tavoitteet
------Opisk.aikana
rekrytointi
----AOTT
Menettelyt
Yliop. Ja
Amkk.
tutkinnot
Toisen asteen
amm.tutkinnot
NonFormaalit
tutkinnot ja
oppiminen
Informaali
Oppiminen
( työ ja vapaaaika )
AT
ja
EAT
Slide 3
HALLINNOLLISET
MÄÄRÄYKSET YM.
TUTKINTOSÄÄNTÖ
– YHTEISET LINJAUKSET
MENETTELYTAVOISTA
– TUNNUST. MÄÄRÄ + MAHD.
RAJOITTEET
– OPINTOSUORIT. VANHENEMINEN
– ARVIOINNIN ILMAISEMINEN
LAADUNVARMISTUSJÄRJESTELMÄ
– KUVAUS AOTT:N JÄRJESTELMÄSTÄ
JA VASTUISTA ERI VAIHEISSA
Slide 4
TUNNISTAMIS- JA
TUNNUSTAMISJÄRJESTELMÄ
Kuvaus aiemmin hankitun osaamisen
tunnustamisjärjestelmästä sisältää ainakin seuraavat
tiedot:
- miten ja mistä hyväksilukemista haetaan
- hakemuksen kannalta keskeiset asiakirjat (esim.
tutkintotodistukset, muut todistukset)
- keneltä hyväksilukua tai päätöstä täydentävistä
opinnoista haetaan
- hakemuksen käsittelyaika
- muutoksenhakumenettely
- tehtyjen päätösten dokumentointi (ml. päätösten
perustelu)
- miten hyväksiluettavat opinnot tai osaaminen
merkitään korkeakoulun ylläpitämään rekisteriin
-miten hyväksiluetut opinnot tai osaaminen merkitään
tutkintotodistukseen (OPM 2007: 4 )
Slide 5
Osaamisen tunnistamisen prosessi
(alustava ehdotus)
.HOPS-ohjaaja tiedottaa opiskelijoille hyväksilukemisen
periaatteista, päätöksentekijästä, menettelytavoista ja
tarjottavasta ohjauksesta.
Opiskelija kirjoittaa
omin sanoin
tarinaa omasta
osaamisesta
Puuttuvan
osaamisen
hankkiminen
Henkilökohtaisen
kehittämissuunnitelman ja HOPSin
rakentaminen
Opiskelija
vertaa
tarinaansa
OPSiin ja etsii
yhteyksiä.
Muut opiskelijat ja
HOPS-ohjaaja auttavat tunnistamaan
osaamista
Opiskelu
Opiskelija kerää
näyttöä osaamisesta
yhteistyössä
lehtoreiden ja HOPSohjaajan kanssa.
Opiskelija rakentaa
osaamisportfolion
aikaisemmasta
osaamisesta.
Osaamisen
tunnustaminen
(ks. osaamisen tunnustamisen prosessi)
HOPS-ohjaus
Ryhmähops
Osaamisportfolion
ohjeistaminen:
opintokokonaisuudesta vastaava
lehtori ja HOPSohjaaja
Slide 6
Ohjauksen kokonaissuunnitelma
Ohjauksen
tavoitteet
Ohjauksen sisällöt
Ohjauksen eteneminen ja
painopisteet
Ohjauksen toimintamuodot ja
välineet
Ohjauksen mitoitus
Ohjauksen työnjako
Ohjauksen resurssointi
Ohjauksen vaikuttavuuden arviointi
Slide 7
OHJAUSTOIMENPITEET
Hakutoimisto: asiantuntemus
-Opot
-Koulutuspäälliköt
-Kov
Valintakokeissa!
Markkinointi
Orientaatio: ops
HOPS
Tutorointi: opiskelijat ja opettajat
Hops päivittyy
Harjoittelut: ohjaustoimenpiteet
urasuunnittelun suhteen
Kehityskeskustelut -> varmistetaan
opiskelun eteneminen
T&K –toiminnan hyödyntäminen
osaaamisen osoittamisessa
OPINTOPOLKU
Hakeutumisvaihe
Opintojen
aloitusvaihe
Opiskelun
keskivaihe
Alumni- ja mentorointi
Uraohjausta
Esim. Työvälineet oman osaamisen
osoittamiseen esim. portfolio
Opintojen
päättövaihe
TUTKINTOON JOHTAVAN
NÄKÖKULMA
AHOTT-TOIMENPITEET
-tie- oltava järjestelmä
olemassa (esim.
Tutkintosääntö)
-Ennakkotehtävä esim.
-dottamista, informointia
Opisk. -> oppimistavoitteet
-> päätökset
korvaavuuksista Itsearviointi
Esitys hyväksiluvuista
Hops päivittyy:
kehityskeskustelut
Harjoittelut
Rekisteröinnit
Osaamisen “näytön”
osoittaminen t& k toiminnassa
Orientaatio jatko-opintoihin
Oman osaamisen
tunnistaminen -> vaikutus
työelämään
sijoittumisessa/tehtävänkuva
an ja työelämän
kehittämiseen
Slide 8
AHOT-JÄRJESTELMÄN VAIKUTUS OPINTOJEN
OHJAUSPROSESSIIN
ENNEN OPISKELUA TAPAHTUVA OHJAUS
–
–
–
–
–
- tiedotus (www-sivut, hakijan oppaat,
hakutoimisto)
- hakutoimiston antama ohjaus ja neuvonta
- opinto-ohjaajan antama ohjaus ja neuvonta
- opintotoimiston antama ohjaus
OPINTOJEN ALKUVAIHEEN OHJAUS
–
–
–
–
–
-
orientoivat opinnot (opo & ro & tuutorit)
opinto-toimiston antama ohjaus ja neuvonta
henkilökohtainen tulohaastattelu (ro)
henk.koht. opintosuunnitelma (eHops)
opettajien ja ko. vast. antama ohjaus
Slide 9
.
OPINTOJEN AIKAINEN OHJAUS
–
–
–
–
–
- opinto-toimiston antama ohjaus ja neuvonta
- henk.koht. keskustelut (ro & opo & ope &
ko. vast.)
- ryhmäohjaus (ro, & ope & ko. vast.)
- kv-toimisto
TYÖHARJOITTELUN OHJAUS
–
–
–
–
–
-
harjoittelu- ja oppimissopimukset jne.
opon ja ro:n antama ohjaus
työpaikkaohjaaja
ryhmäohjaus
harjoitteluvastaavan antama ohjaus
Slide 10
.
PÄÄTÖSVAIHEEN
–––––-
OHJAUS
opintotoimiston tiedotus ja ohjaus
ryhmäohjaus (ro)
opinnäytetyön ohjaus
ko. vast. antama ohjaus
uraohjaus (opo, ura&rekrypalvelu)
Opinto-ohjaukseen
myös
– • tiedottaminen
– • neuvonta sekä
– • tutorointi.
läheisesti liittyvät siis
Slide 11
TUTKINTOJEN VIITEKEHYSTEN
TAVOITTEENA ON...
tehdä tutkintojen tuottamaa osaamista
näkyvämmäksi
tukea koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta
uudistaa opetussuunnitelmia
helpottaa liikkuvuutta
edistää tutkintojen vastavuoroista tunnustamista
luoda viitekehys ja yhteinen käsitteistö keskustelulle
ja kansallisille viitekehyksille
edistää elinikäistä oppimista ja aiemmin hankitun
osaamisen ja muualla kuin muodollisessa
koulutuksessa hankitun osaamisen tunnustamista
Slide 12
EDELLYTTÄÄ:
OSAAMISEN
KUVAAMISTA
– AMMATTITAIDON KUVAAMINEN JA
PROFILOINTI
– OSAAMISEN ANALYSOINTIA
(YDINALUEET )
– OSAAMISEN TUNNISTEET
(KRITEERIT)
– OPS:N RAKENTEELLISET JA
SISÄLLÖLLISET JATKUMOTJ
– OPINTOJAKSOJEN TAVOITTEIDEN,
KRITEEREIDEN, ARVIOININ JA
TOTEUTUKSEN MÄÄRITTÄMINEN
Slide 13
ESIMERKKI
MITEN TEHDÄÄN ?
Opintokokonaisuuksiin/moduuleihin ja opintojaksoihin
liittyvien oppimistavoitteiden konkretisointi lähtee
liikkeelle tavoitelauseista.
Tavoitteiden konkretisointi etenee seuraavien
työvaiheiden kautta:
Tavoitelauseet jaetaan suurehkoon joukkoon
konkreettisia (opiskelijan, opettajan, eri oppiaineen
kollegan ja työelämän edustajien helposti
ymmärrettävien) kysymysmuodossa oleviin Mitä
opitaan? -tavoitelauseiksi. Opintojakson tavoitelauseet
esitetään ryhmälle, joka koostuu eri sidosryhmien
edustajista. He antavat palautetta tavoitelauseiden
konkreettisuudesta. Tavoitelauseet viimeistellään
saadun palautteen pohjalta.
Mitä-opitaan? -tavoitelauseet ryhmitellään teemoiksi,
joilla on merkitystä ammatillisen kasvun ja
oppimisprosessin etenemisen kannalta. Teemat
määrittelevät opetuksen sisältöä, mutta eivät muutoin
ota kantaa pedagogiseen toteutukseen.
Slide 14
Kuvataan teemoihin liittyvä ammatillista kasvua
tukeva ydinsisältö (se mihin opetuksessa,
oppimisessa ja arvioinnissa keskitytään). Karsitaan
Mitä-opitaan? -tavoitelauseista pois ne, jotka eivät
liity ydinsisältöön. Muokataan tarvittaessa Mitäopintaan? -tavoitelauseita.
Teemojen ajoitus hahmotellaan aikajanalle. Syntyy
esikäsitys opintojakson (tai muun opetuksellisen
kokonaisuuden) oppimisprosessin etenemiseen
liittyvistä mahdollisuuksista, rajoituksista ja
pelivarasta. Teemojen välisissä suhteissa on
peräkkäisyyttä, rinnakkaisuutta ja limittäisyyttä.
Tunnistetaan ja arvioidaan työelämälähtöisiä
oppimistilanteita, toimintamalleja ja niihin liittyviä
oppimisen resursseja. Ammatillisen korkea-asteen
koulutuksessa pyritään
Slide 15
Kuvataan opintojakson (tai muun osakokonaisuuden)
konkreettisia oppimistavoitteita ja täydennetään
muostettujen kuvausten avulla opintojaksokuvauksia ja
muiden osakokonaisuuksien kuvauksia:
– Mitä osataan?-tavoitelauseet opintojakson (tai muun
osakokonaisuuden) alkaessa. Tämä osa integroi
opintojakson oppimisprosessin aiemmin opittuun
– Mitä teemoja opintojaksoon sisältyy? Mitä-opitaan?tavoitelauseet teemoittain
– Teemojen ydinsisältö
– Mitä tulevia opintojaksoja tämän opintojakson
aikana tapahtunut oppiminen erityisesti tukee?
Tavoitteiden saavuttamiseen arvioinnin välineiden
kehittäminen. Mitä opitaan? -tavoitelauseiden ja
teemojen avulla laaditaan kyselyjä, joita voidaan
käyttää palauteprosesseissa opintojakson
alkutilanteeseen liittyvän osaamisen kartoituksessa,
oppimisprosessin etenemisen seuraamisessa ja
opintojakson oppimisen loppuarvioinnissa.
Slide 16
OPINTOJEN MITOITTAMINEN
OPINTOKOKONAISUUKSIEN
VERTAILTAVUUS ?
– TAVOITTEET
– SISÄLLÖT
OPINTOKOKONAISUUKSIEN
KUORMITTAVUUS ?
Slide 17
PEDAGOGISET
TOIMENPITEET
HENKILÖKOHTAISTAMINEN,
HOPS
OPINTOJEN HORISONTAALINEN JA
VERTIKAALINEN YHTEYS
KEHITTÄVÄ JA TUTKIVA OTE (t&k)
VAIHTOEHTOISIA TYÖSKENTELYTAPOJA
VAIHTOEHTOISIA ARVIOINTITAPOJA
Slide 18
OSAAMISEN NÄYTTÄMINEN JA
ARVIOINTI
OSAAMISEN NÄYTTÄMISELLÄ
TARKOITETAAN NIITÄ
TOIMINTATAPOJA JA AINEISTOJA,
JOILLA TUTKINNON SUORITTAJA
OSOITTAA TIETOJAAN, TAITOJAAN JA
PÄTEVYYTTÄÄN SUHTEESSA
OPETUSSUUNNITELMASSA JA/TAI SEN
OSA- ALUEISSA MÄÄRITELTYIHIN
OSAAMISTAVOITTEISIIN
Slide 19
ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT
A) ARVIOINNIN KOHTEET
AMMATTITAIDON TAI TIETÄMYKSEN
KESKEISIÄ ALUEITA TAI TOIMINTOJA
ESITETÄÄN OPS:SSA
Slide 20
B) ARVIOINNIN KRITEERIT
– Arvioinnin kriteerit ilmaisevat, kuinka yksilön on
työssään suoriuduttava tai millä tasolla hänen on
hallittava kohteena olevat asiat. Kriteerien avulla
arvioidaan saavutetut osaamisen tai pätevyyden
sisällöt.
– Julkilausumia, joiden perustalta arvioitsijat
tekevät päätöksen edellyttäen, että henkilö on
riittävästi osoittanut pätevää osaamista.
– Kriteerit ovat aina laadullisia.
– Mahdollistaa
Osaamisen vertaamisen OPS:n tavoitteisiin
Osaamisen arvioinnin tasot
Osaamisen hyväksytyt tasot yksittäisissäkin
spesifeissä tilanteissa
Slide 21
PORTFOLIO
Osaamisportfolio vs. oppimisportfolio
Sisältää yleensä kirjallisia dokumentteja (mm.
todistuksia, raportteja, jne)
Portfolion esittäminen valmiina lopputuotteena ei
sellaisenaan riitä osaamisen näytöksi.
Edellyttää dokumenttien aitouden varmentamista
esim. keskusteluilla
Slide 22
OSAAMISPÄIVÄKIRJA
Osaamispäiväkirja on opiskelijan
henkilökohtaisen reflektiivisen ajattelun
työväline.
Opiskelija arvioi osaamispäiväkirjassa omaa
osaamistaan suhteessa tavoitteisiin.
Osaamispäiväkirjaan voi kerätä havaintoja ja
kokemuksia tiedoista,taidoista ja
pätevyyksistä.
Osaamispäiväkirja on henkilökohtainen
tuotos, joka voi toimia itsearvioinnin ja
ulkoisen arvioinnin välineenä, ja sen osia voi
liittää portfolioon.
Edellyttää aina tietojen varmentamista.
Slide 23
HAVAINNOINTI
Voidaan kohdistaa lopputulokseen ja prosessiin
Mahdollistaa integroidun arvioinnin
Voidaan päätellä myös asenteet ja kommunikaatio toimintaa
ohjaamassa
Tarjoaa joustavuutta arvioinnille eri tilanteissa
Mahdollistaa teknisten ja käytännöllisten taitojen arvioinnin
monimutkaisissa tehtävissä
Antaa epäsuoraa aineistoa tiedoista ja ymmärtämisestä
Voidaan kohdistaa relevantteihin ja keskeisiin kohtiin
Käyttökelpoinen luonnollisissa työympäristöissä
Edellyttää yhdenmukaista käsitystä arvioinnin kohteista ja
kriteereistä
Voi olla vaikea päättää havainnoinnin tasot
Arviointiolosuhteet voivat olla liian spesifit
Havainnoija voi sitoutua emotionaalisesti tilanteeseen tai
suorittajaan
Slide 24
KIRJALLISET KYSELYT
Täydentää muita arviointimenetelmiä
Sopii tietojen arviointiin
Osoittaa mikä on keskeistä tai tärkeää vastaajan
ajattelussa
Voi antaa selvyyttä ymmärtämisestä (soveltavat
tehtävät ja ennakkotehtävät esim. työsuunnitelma)
Ei mahdollista integroitua arviointia
Heikko asenteiden ja suorien vuorovaikutustaitojen
arvioinnissa
Heikko korrelaatio ammatillisen pätevyyden kanssa
Mittaa myös kirjallista esitystaitoa
Slide 25
ESSEE
Esseetä käytetään paljon korkeakouluissa
voi myös täydentää muuta osaamisen
näyttöä, esimerkiksi opiskelijan esittämää
todistusta
Antaa evidenssiä kielen hallinnasta
suhteessa opetussuunnitelmassa
esitettyihin ammattialan kielitaidon
tavoitteisiin.
opiskelija voi myös täydentää
käytännöllisen osaamisensa näyttöä ja/tai
osoittaa aiemmin hankkimansa osaamisen
yhteyttä korkeakoulun vaatimaan
teoreettiseen osaamiseen
Slide 26
SUULLISET KYSELYT
Mahdollistaa toiminnan perusteiden välittömän
selvittämisen (miksi kysymykset)
Usein tuo esille vastaajan sitoutuneisuutta ja
motivaatiota
Helpompi vastata kuin esim. kirjallisesti
Edellyttää; lyhyitä, selkeitä ja yksiselitteisiä
kysymyksiä
Slide 27
HAASTATTELU
Haastattelua suositellaan käytettäväksi
yhdessä monien osaamisen näyttötapojen
kanssa.
Haastattelu täydentää ja luo lisätietoa,
eikä sitä suositella ainoaksi
arviointimenetelmäksi.
Haastattelukysymykset on hyvä laatia
etukäteen muun toimitetun näytön
pohjalta. sopii hyvin henkilökohtaisten
opintosuunnitelmien laadinnan yhteyteen.
Opiskelijaa haastattelemalla kartoitetaan
hänen osaamistaan ja suunnitellaan
hänen kanssaan sopivaa opintopolkua.
Slide 28
TYÖTEHTÄVÄKOHTAISET KOKEET (TYÖKOKEET)
Voidaan kohdistaa työprosessin osiin ja
lopputuloksiin
Mahdollistaa yksittäisten työsuoritusten tarkemman
tarkastelun
Mahdollistaa teknisten ja käytännön taitojen
toiminnallisen arvion
Mahdollistaa tehtävien ”standardisoinnin”, joka lisää
sisäistä arvioinnin ”luotettavuutta”
Korkea korrelaatio kirjoitettuihin kokeisiin tai
testeihin
Ei mahdollista kokonaisuuksien tai kokonaisten
työprosessien arviointia
Ei voida tehdä yleistyksiä erilaisiin työympäristöihin
Vaatii arvioinnilta pituutta ja kustannuksia
luotettavuuden saavuttamiseksi
Slide 29
SIMULAATIOT
Sopii tiettyihin erityistilanteisiin, joita on niiden
vaarallisuuden, kalleuden tai olosuhteiden vuoksi
vaikea muuten toteuttaa
Antaa hyvän kuvan kokonaisuuden eri suhteiden
hallinnasta
Sopii erilaisiin kompleksisiin ongelmanratkaisutilanteisiin
Mahdollistaa integroidun arvioinnin
Yhdistää yleensä tiedot ja teknisen osaamisen
Simulaatiot eivät kuvaa aina autenttisia tilanteita
Ei voi suoraan tehdä yleistyksiä eri
toimintaympäristöihin
Suorittajalla voi olla asennevaikeuksia
Slide 30
Opettajien tehtävänkuvan muutos
Mitä vaikuttaa tehtäviin:
Osaamisperustaisten
opetussuunnitelmien käyttöönotto ?
Aiemmin opitun osaamisen
tunnistaminen ja tunnustaminen ?
Ohjaustoiminnan kehittäminen?