Transcript Opetussuunnitelma teoriassa ja käytännössä

Opetussuunnitelma
teoriassa ja käytännössä
20.01.2014
Leena Syrjälä
Pohdittavaa
• Arvaa, montako tuntia opettaja työelämässään noin
kolmenkymmenen vuoden aikana suunnittelee!
• ”Opetussuunnitelman tulisi olla rakkauden ikkuna lapsen
sieluun. ”( Martti Jussila )
• Mitä tämä ajatelma mielestäsi merkitsee?
• Voiko se toteutua opettajan työssä?
• Opetussuunnitelma voidaan ymmärtää myös
opetussuunnitelmatarinana, joista kirjallisuudessa on
esimerkkejä, jotka ovat rakentuneet esim.
• opettajien yhteistyön pohjalta,
• opettajan henkilökohtaisena tarinana,
• opettajien käyttötiedon pohjalta
Opetussuunnitelman moninaisuus
• Määritelmien moninaisuus
• Asetuksessa määritelty asiakirja vs. oppimista ohjaavat eri tavoin
määritellyt suunnitelmat
• Vaikea yksiselitteisesti määritellä, parasta pitää avoimena ja
dynaamisena
• Suomalaisen ops:n taustalla vaikuttanut
• Anglo-amerikkalainen suuntaus: Curriculum=kilpajuoksu,
prosessimainen kulkemisen, juoksun tai elämänkulun näkökulma
• Mannermainen suuntaus: Lehrplan=oppiaineen opintojakson tai
kurssin kuvaus
• Lapsen kokemuksen korostaminen ( Dewey) 1900-luvun alussa
vs. kykyjen vapauttaminen ja täydellistäminen sotien jälkeen
• Kykyjen arvostuksen lisääntyminen –teollistuminen
Opetussuunnitelman keskeiset osat
• Tavoitteet
• Oppisisällöt
• Toteutus
• Arviointi eli evaluointi
Ops on osa opetuksen ohjausjärjestelmää.
Ops on keskeisessä asemassa muutoksen ja
kehityksen mahdollistajana.
© Eeva Kaisa Hyry-Beihammer 2011
Opetusuunnitelmat Suomessa
• Peruskoulun POPSI ja POPS II, 1970, 700 s.
• Koulutuksellisen tasa-arvon korostuminen
• Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 1985, 289 s.
• Tavoitepohjainen ohjaavuus, kuntakohtainen osuuden laadintavastuu
opettajille
• Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 1994, 110s.
• Vastuun siirto kouluihin opettajille
• Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, yli 300s.
• Edellistä keskitetymmin ja normatiivisemmin suunniteltu ops, tietoja viestintätekniikka korostui, profilointi, kilpailukyvyn korostuminen
• VALMISTUMASSA perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
2016
• Opettajan oma kertomus viimekädessä luo suunnitellun ops, jonka
pohjalta toteutuva rakentuu vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa
ja viime kädessä erialisena kunkin oppilaan kohdalla hänen oman
tulkintansa pohjalta
Ops sukupolvien määrittelypaikkana
Ops moraalisten, eettisten ja käytännöllisten
kysymysten vastauksina:
• Millaisiksi kansalaisiksi haluamme lastemme ja nuortemme
kasvavan?
• Miten haluamme heidän olevan ja käyttäytyvän?
• Mitä pitäisi oppia?
Yhteiskunnassa tapahtuvat arvojen ja normien
muutokset luovat paineita ops:ien muutoksille
© Eeva Kaisa Hyry-Beihammer 2011
Opetussuunnitelmaideologiat
1.
2.
3.
4.
Akateeminen ideologia: tiedonalapohjainen
Yhteiskunnallisen tehokkuuden ideologia: tavoitteena toimivat ja
kykenevät kansalaiset
Oppijakeskeinen: lähtökohta oppilaan tarpeissa, persoonallisen
kasvun turvaaminen
Sosiaalis-rekonstruktionistinen ideologia: yhteiskunnallisten
ongelmien ja epäoikeuden ratkaisu koulutuksen avulla
Ops. muodostuu monimutkaisten tieteellisten, poliittisten,
ideologisten, taloudellisten ja kulttuuristen ristivetoisten
näkökulmien synnyttämänä historiallisena ja sosiaalisena
kokonaisuutena
(Vitikka 2009)
© Eeva Kaisa Hyry-Beihammer 2011
Kasvatusideologia ja ops
Konservatiivinen ideologia
• Menneisyyden arvostus,
kulttuurin siirto
• Erilaisia ops:ja erilaisille lapsille
• Oppiainekeskeinen
• Tieto objektiivista
Revisionistinen ideologia
• Tehokkuuden arvostus
• Koulutettu työvoima valtti
kansainvälisessä talouskilp.
• Luonnontiede ja teknologia
tärkeitä opintoja
• Lapsuus valmistautumista
myöhempiin rooleihin
yhteiskunnassa
Demokraattinen ideologia
• Tasavertaisuuden arvostus,
korostaa yhteisen kultt. luomista
• Opetus neuvottelua
• Tieto objektiivista mutta tarvitsee
jatkuvaa uudelleentulkintaa
• Oppilaille tarjotaan oikeaa tietoa
mutta arkitietokin huomioon
Romanttinen ideologia
• Keskittyy yksilöön ja nykyhetkeen,
lapseen
• Lapsen tärkeä ymmärtää itseään ja
ympäristöään omin käsittein
• Tiedon subjektiivisuus
• Opettaminen yhteistä tutkimusta
(Turunen 2008, 38-39)
© Eeva Kaisa Hyry-Beihammer 2011
OPETUSSUUNNITELMAN ILMIASU
Mitä kirjoitettiin?
Miten kirjoitettiin?
Lapsi
Yhteiskunta
sisällöt
Käsitys
•
•
•
•
Tavoitteista
Sisällöistä
Lapsesta ja lapsuudesta
Opettamisesta ja aikuisen toiminnasta
kasvatusideologiat
OPETUSSUUNNITELMAN PIILOASU
Miksi kirjoitettiin?
© Eeva Kaisa Hyry-Beihammer 2011
(Turunen 2008, 59)
Suomalainen ops
Malli samanlainen 1900-luvun alusta, tiedonalapohjaiseen
orientaatioon nojaava
Peruskoulun alkuvaiheessa opettajien suhde ops:n jäi heikoksi(
Vitikka 2009, 29) Sen sijaan Laine (2010) toteaa, että 75%
opettajista katsoo ops ohjaavan heidän työtään.
Ominaispiirteet:
• Koulussa tapahtuvan opetus- ja kasvatustyön ohjaaminen,
yhteiskunnallinen tahto
• Ops on suunnitelma opetusta, ei oppimista varten
• Hallinnollinen ja juridinen perustelu toiminnalle
• Tiedollinen ja pedagoginen tehtävä
© Eeva Kaisa Hyry-Beihammer 2011
Opetussuunnitelmat
kertomuksellisina maailmoina
• Kertomukset ihmisille tyypillisin tapa jäsentää sekä itseään
että ympäröivää maailmaa
• Paradigmaattinen ja narratiivinen ajattelu ja tietäminen
• Ihmistä ei ole olemassa ilman kertomusta
• Opetussuunnitelmat kertomuksellisina elämismaailmoina
• Pinar korostaa elämäkerrallisten prosessien ja ops:n läheistä
sukulaisuutta
• Ropo korostaa kerronnallisten menetelmien lisäämistä kouluun,
joka sisältäisi kokemusten jatkuvaa prosessointia kertomuksiksi ja
niiden uudelleentulkintaa.
• Yksilötasolla tavoitteena on käynnistää ja ylläpitää sellaisia
prosesseja, joiden kautta yksilö ymmärtää itseään, luo
identiteettiään suhteessa menneisyyteen ja opittavan
oppiaineksen sisältöihin
Opetussuunnitelmatutkimus
Alueita
• Laadintaa ohjaavat
periaatteet tai mekanismit
• Laadintaprosessi
• Toteutuminen
• Vaikutukset
• Sisällöt
Näkökulmia
• Kansainväliset vertailut
• Kansalliset vertailut
• Yksittäisen opiskelijan
ops:n tutkiminen
Kohteita
• Ops-politiikkaan sisältyvät arvot
• Ops:ien sisällöt ja diskurssit
• Eri koulutusasteiden ops:ien historia ja
kehittyminen
• Ops:n merkitys koulutusjärjestelmän
uudistamisessa
• Opettajien ops-suunnitelmaan liittyvä
yhteissuunnittelu
• Ops-ajattelun muutokset
• Ops:ien merkitys erityistä tukea
tarvitsevien lasten ja nuorten
koulutuksessa
• Ops:iin liittyvät käsitteet
(Ks. esim. Pinar 2003)
© Eeva Kaisa Hyry-Beihammer 2011
Koulunuudistukset ja muutokset
opettajien kertomuksissa
• 18 opettajan kirjoittamat elämäkerralliset tarinat ja 11
opettajan käymä ryhmäkeskustelu aineistona
• Peruskoulu-uudistusta koskevia teemoja:
• Koulutuksellinen tasa-arvo ideana hyvä, toteutuksessa ongelmia
• Pakkokoulutus turhauttava
• Uusia sisältöjä, menetelmiä ja välineitä
• Puhetavat:
• Hiljaisuus, ironia, alistumispuhe, aktiivinen vastustaminen,
mahdollisuuspuhe ja sitoutumispuhe
Ironia puhetapana
• Peruskoulun johtava ajatus oli, että jokainen voi oppia kaiken.
Vain opettajat ymmärtävät kuinka utopistinen tämä ajatus on.
Yhtäkkiä jokaisen oppilaan tuli olla kielellisesti ja
matemaattisesti lahjakas ja saavuttaa vaativan tason tietoa
kaikissa aineissa. Erityisopetus oli kuin taikasauva jota
heilautettiin siloittamaan oppilaan tielle osuvia kiviä ja
kantoja. Kukaan ei saisi erottua joukosta tai olla parempi kuin
toiset. Se oli demokratiaa.
Alistumispuhe
• Miten valtavan työn opettajat tekivät tässä
ristiriitatilanteessa, yrittivät vastata silloisen ja myös tulevan
yhteiskunnan vaatimuksiin ja heille asetettuihin haasteisiin.
Lisäksi suurin osa opettajista oli ja on edelleenkin naisia…
Opimme uusia asioita, hankimme opetusta, menimme
viikonloppuina kuuntelemaan meitä viisaampia ihmisiä, jotka
usein eivät olleet valmistautuneet ja olivat aliarvioineet
yleisönsä. Teimme mitä meidän käskettiin tehdä emmekä
koskaan valittaneet, kukaan ei edes miettinyt onko meillä
tarpeeksi resursseja kaikkeen tähän… Kaiken tämän keskellä he
unohtivat kokonaan opettajat, ne, jotka käytännössä
toteuttivat tämän uudistuksen.”
Aktiivinen vastustaminen
• TV:hen löytyi myös dokumentin tai sketsien tekijöitä, joissa
opettaja oli sotilaallinen karttakeppiä heiluttava hirviö
ikäkuluine vaatteineen ja nutturoineen, oppilaat vain nurkkaan
ja pöydän alle. Todellisuudessa opettaja on päivät kuin
näyttämöllä, kriittisen yleisön edessä ja on siksi muotitietoinen
hyvin pukeutunut ja kammattu. Sanomalehdet levittivät tietoa
uudesta peruskoulusta, kuinka siellä ei jää luokalle eikä saa
ehtoja eikä näin ollen tarvitse opiskellakaan….Kaiken tämän
keskellä unohdettiin opettajat, jotka kuitenkin olivat ainoat,
jotka uutta koulumuotoa yrittivät toteuttaa. Olihan
asiallistakin informaatiota, on vain niin, että sellainen tieto
tahtoo hukkua toisarvoisen alle.
MAhdollisuus
• Minusta ne oli mukavia vaiheita. Prosessoin tätä
opetussuunnitelmaa jo paljon ennen, kuin nämä
opetussuunnitelmat tulivat meille velvoitteeksi laatia. Mä olen
tehnyt niitä jo kahdeksankymmentäluvulla tietämättä, että me
joudumme tekemään vielä näin oikein virallisestikin. Mä tein
suunnitelmia itselleni, koska mää olin tukehtua niihin
kaavamaisiin opetusmenetelmiin. Kun aloin tämän
kokonaisopetuksen mieltää, minä halusin päästä
toteuttamaan itseäni ihan avoimesti.
Sitoutumispuhe
• Aloin lukea luovuudesta. Osallistuin kurssille. Harjoitin
luovuutta joka tunnilla, kaikessa mitä tein… Aloin muuttaa
asennettani ja työskentelytapojani lasten kanssa. Tunsin, että
kasvoin ja uudistuin henkisesti, ja työni näytti
merkitykselliseltä ja palkitsevalta… Yritin antaa lapsille
henkilökohtaisia kokemuksia ja pidin tärkeänä että jokainen
saisi onnistumisen elämyksiä. Rakensin kodin aktiivisille käsille.
Eräänä päivänä, raahasin opettajanpöydän pois korokkeelta.
Muistan tarkastajan ihmetelleen sitä. Hieman myöhemmin
koroke poistettiin ja toin suuren maton, ’taikamaton’. Matolle
kokoonnuimme kertomaan satuja. Vanhemmat jopa suostuivat
siihen, että lapset toivat pienet tyynyt kouluun. Olen varma,
että lapset oppivat paremmin. Ja mikä vielä tärkeämpää: koulu
oli hauskaa.
Ops-työn paradoksit 1
• Airi: Minä en tiiä, mikä ihmeen kiire tässä maailmassa on. Lasten
pitää tietää jo ennen koulua melkein kaikki asiat. Palaveri palaverin
jälkeen, että nyt meiän pitää äkkiä saaha tämä.
•
• Tiina. Mä oon huono opettaja. Vaikka mä selvitän hyvin sen
opetustyön. Mulla on tosi mahtavaa niitten lasten kanssa. Mä nään,
että ne edistyy. Mutta sitten on kaikki nämä muut. Mä olen sen opsin
kanssa ihan palasina. Se vie niin paljon aikaa, ettei ehdi keskittyä
niihin lapsiin, ei ehdi tekemään niille materiaalia.
•
• Anni: Joo. Monta kertaa tuntuu, että voi voi, tuossakin nyt tarvis
kaveria. Mutta minäpä äkkiä yritän nyt kirjoittaa tämän, että tämä
tulee valmiiksi. Huonoa omatuntoa tuntee.
•
• Virpi: Oishan se mukavampi tehä sitä työtäkin että ois läsnä. Eikä ois
aina semmosta tunnetta, että pitäis olla jossakin muualla.
•
•
OPS-työn paradoksit 2
• Tiina: Jos ainut iso asia olisi ops, niin sehän ois hirveen mielenkiintosta. Jos siihen ois aikaa. Jos
siihen ois resursseja. Mutta meillä on niin monta asiaa.
•
• Johanna: Kyllä minäkin opiskeluaikana olin hyvin vakuuttunut siitä, että opsit nimenomaan pitää
tehdä koulukohtasina. Kuinka ne lisää opettajien yhteistä sitoutumista kaikkeen. Toisiinsa.
Opetukseen. Opetussisältöihin. Mutta ku ei se toimi niin. Ei meillä oo aikaa yhdessä niitä miettiä.
Jos tehdään hyvä ops, niin se on yhden ihmisen kirjottama selkänahallaan. Tai jos tehdään huono
ops, sillä ei ole mitään virkaa.
•
• Elina: Vaikka meillä on siellä opetussuunnitelmassa hirveen paljo sitä asiaa, niin kuitenkin
opettajan työ on hirveen itsenäistä. Itsehän me määritellään, mikä on meidän tunnin sisältö.
Sehän on meidän oikeus ja velvollisuus.
•
• Johanna: Meillä ei kuitenkaan ole oikeutta poiketa opetussuunnitelmasta.
•
• Elina: Ei tietenkään ole, mutta onko sulta kukaan tullut kysymään?
Kerronnallinen lähestymistapa
muutokseen
• Kiire, Tunne, Valta, Lapsi
• Kenen ääntä opettaja haluaa kuulla?
• Millainen on opettajien oma käytännön kieli ja miten se voisi
muuttua,
• Koulun uudistuminen ja muuttuminen pohjimmiltaan on
ainakin osittaista opettajien identiteetin
uudelleenrakentumista
• Dialogia ja keskustelua ”toisen” kanssa, vertaistuen merkitys (
Syrjälä, Estola & Uitto 2006)
Opetussuunnitelman kehittämisen
paradigmat tai mallit 1
• Traditionaalinen malli
•
•
•
•
Ylhäältä käsin ohjattu
Poliitikot, asiantuntijat, suunnittelijat, oppikirjantekijät
Tarkastajat, lääninkouluttajat
Evaluaatio– oppilaiden osaamisen taso
• Heuristinen malli
• Kentän vaikutukset, kokemukset ja tietous
huomioidaan
• Kokonaisvaltainen evaluaatio
22
Opetussuunnitelman kehittämisen
paradigmat tai mallit 2
• Moderni opetussuunnitelma paradigma
• Ennalta laadittu, staattinen, kaikille samat tavoitteet ja sisällöt,
oppimisen standardointi
• Postmoderni opetussuunnitelma- paradigma
• dynaaminen, joustava, yksilöllinen, koko ajan elävä, perustuu
opettajan ja oppilaiden keskinäisiin ’neuvotteluihin’
• Mitä tämän kaiken pohjalta voisi sanoa opettajalle, joka
työskentelee koulun muutoksen puristuksessa?
• Rakasta epävarmuutta, ennen kaikkea ajattele itse, mikä on
eettisesti oikein, mikä edistää haltuusi uskottujen lasten
tulevaisuutta
23