Transcript Masalan osayleiskaavan osallistumis - Gesterby

KIRKKONUMMI
Yhdyskuntotekniikko
dSE?+:.
KYRKSLÄTT
Somhöllsteknisko vösendet
8.1.2014
Maanomistajille ja osallisille
Masalan osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Kirkkonummen kunnan kaavoituspalvelu ilmoittaa että Masalan alueelle ryhdytään laatimaan
osayleiskaavaa. Tavoitteena on että kaavaluonnos valmistuu ja asetetaan nähtäville syksyllä
2014.
Kaavoitusprosessin ensimmäinen vaihe on kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS)
laatiminen sekä siitä tiedottaminen.
Kirkkonummen yhdyskuntatekniikan lautakunta on hyväksynyt Masalan osayleiskaavaa
kosl(evan OAS:n 19.1 1 .2013.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta käy ilmi mm. kaavan alustava suunnittelualue, tavoitteet
ja aikataulu, suunnittelu- ja päätöksentekoprosessi, tiedottaminen ja osallistumismahdollisuudet,
selvitettävät vaikutukset sekä kaavoittajan yhteystiedot. OAS on tämän kirjeen liitteenä.
Sen lisäksi, että OAS jaetaan näin kirjeitse kaikille osallisille asiakirja julkaistaan kaavoituksen
kotisivuilla osoitteessa www.kirkkonummi.fi / Palvelut I Kaavat, tontit ja paikkatiedot / Kaavoitus /
Osallistum is- ja arviointisuu nnitelmat
Osoite mahdollisen palautteen antamista varten löytyy OAS:n viimeiseltä sivulta.
Markägare och intressenter
Masaby delgeneralplan, program för deltagande och bedömning
Planläggningstjänsten i Kyrkslätts kommun meddelar att uppgörandet av en delgeneralplan för
Masaby inleds. Målet är att planutkastet är färdigt och kan framläggas under hösten 2014.
Det första skedet i planläggningsprosessen är att uppgöra program för deltagande och
bedömning (PDB) samt att delge programmet.
Samhällstekniska nämnden i Kyrkslätt har 1 9.11 .2013 godkänt Masaby delgeneralplans PDB.
Planområdets avgränsning, preliminära mål samt tidtabell, planläggningsprosessen,
bedömningen av konsekvenserna, deltagande, växelverkan och information samt planläggarens
kontaktuppgifter framgår ur programmet för deltagande och bedömning som bifogats detta brev.
Förutom att PDB:n såhär som brev sänds ut åt alla intressenter publiceras handlingen på
kommunens hemsidor www.kyrkslatt.fi / Service / Planer, tomter och geoinformation /
Planläggning / Program för deltagande och bedömning
Adressen för eventuell respons finns angiven på sista sidan i PDB:n.
Toimeksisaaneeea / enligt uppdrag
,ffi"mr'"rtAv--
kaavoitussihteeri / planläggningssekreterare
Postiosoite
Kunnantalo
Kirkkonummen kunta
Ervastintie 2
02400 Kirkkonummi
PL20
O24OI
KIRKKONUMMI
Puhelin
(09) 296 7t
Faksi
(09) 878 6226
www.kirkkonummi.fi
KIRKKONUMMEN KUNTA
KAAVOITU S- JA LI I KENN EJARJ ESTELMÄPALVELUT
Hankenro: 33000
Asianro:
1 1 191
1
0.02.021201
Yt-lautakunta: 21 .1 1 .20 13
MASALAN OSAYLEISKAAVA
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 62 S ja 63 g)
.
VITTRÄSK
J\...'-"'-...
!
-\
\
---lYou'
tsGÅcx
lt-
t,.
\,.
\-\
e -,%_... . *,:
{
-1rr-
\"
\..-
i
i
'\.
-'\i.
"'lr-r'J"\l;o,*.1
r_.
,.
\r!.r...:i.-
*\'
'1.
l\
'tt\
.\
)
urr.:.gj\|-oHTl
......r.r"o\o"\
l:,,
1\i|
AVAl
,,t;i:
ALUSTAVA
SUUN NITTELUALUE
.i
";#:::'
'-.
\.
...r.{*""
\.
SUNDSBERG
SUNDSBERG
I
I
I
.f
t'$*uoa
'..\.r/
VAIKUTUSALUE
iYF[SirT:i (:LriitL]i.,
MITA SUUNNITELLAAN?
Osayleiskaavalla tarkennetaan valtakunlallisissa alueidenkäyttötavoitteissa 0/AT) ia Uudenmaan maakuntakaavassa asetetftrja maankäytön kehittämislinjauksia.
Osayleiskaavalla vastataan milr. rakentamispaineeseen,
iota Helsingin seudulle slluntautuva muuttoliike aiheuttaa.
Osayleiskaavan tavoitewotena voidaan pitää vnotta
2035, mikä tarkoittaa, että osayleiskaavoissa osoitetut
asemakaava-alueet .ja liikenne.iäriestelmä on toteutettu
Masalan osayleiskaavan tavoitteena on
t
)
)
5000 asukasta.
huomioida Luoman seisakkeen ntleva kohtalo
kehittaa alueen liikenneiärjestelyjä erityisesti
j
oukkoliikenteen osalta
)
t
kehittaa raideyhteyttä kaupunkirataa kohti
)
parantaa alueen elinkeinoelämän
kyseiseen \uoteen mennessä.
Osayleiskaavalla mahdollistetaan yli 2500 uuden asukkaan ia yli 800 uuden asunnon siioittuminen Masalaan
sen väestönkaswn lisäksi" mita kaavoitusohielmaan sisältyvät asemakaavahankkeet io mahdollistavat. Tällöin
Masalan tavoiteltava väestönkasvu on yhteensä noin
eheyttää Masalan yhdyskuntarakemetta
selvittää alueen palvelutarve niin.julkisten kuin
kaupalli stenkin palveluj en osalta
toirnintaedellytyksi
)
ä
edistää tietoliikenneverkostoj en rakentamista mah-
dollisuuksien mukaan
)
turvata maakunnallinen viheryhteystarve Keskusmetsään
)
turvata virkistyskäyttö alueella ja
virkistysyhteydet alueelta Keskusmetsään sekä
)
tuodaliikuntamahdollisuudet lähelle ihrnisiä.
1
MIKSI SUUNNITELLAAN?
Kaavoitusohjelma
Maakuntakaava
Masalan osayleiskaava sisält1y Kirkkonummen kaavoitusohjelmaan, joka on hyväksy'tty kunnanvaltuustossa
Suunnittelualueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka on hyväksytty \.uonna 2006. Suunnittelualue
on maakuntakaavassa luoteisosaa lukr.run ottamatta taaj a-
I8.6.2012. Kaavoitusohjelman liniausten mukaisesti
Kirkkonummen kaavoituksessa plritään taloudellisesti j a
ekologisesti perusteltuun maankäyttöön sekä hyvään elin-
ympäristöön.
Ns. ekotehokas yhdyskuntarakenne tarkoittaa mm. nykyisten keskusta-alueiden ja asemanseutujen kehittämistä, olemassa olevien asuinalueiden täydennysrakentamista, j oukkoliikenteen edistämistä, kevytliikenneverkoston
täydentämistä ja autottoman elämiintavan mahdollistamista. Yhdyskuntarakenteen eheyttärniseltä pyritäiin paitsi pienentämään yhdyskuntien hiiliialanjälkeä ia hillitsemäiin ilmastonmuutostå, myös keventiimään kuntataloutta ja parantamaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.
Hyvä elinympäristö tarkoittaa edellisten lisiiksi monipuolisen ia laadukkaan asuntotuotannon varmistamista, johon
kaavoitus tähtää Helsingin seudun uudistetun MAL-aiesopimuksen mukaisesti, sekä virkistysmahdollisuuksien
parantamista etenkin asutuksen läheisyydessä, rannikolla
ia vesistöien äärellä. Viimeksi mainittuun kuuluu yhtenä
osana myös luonnonsuojelun edistäminen ja luontopolustoien toteuttaminen. Paineet Keskusmetsän virkistyskäytön kehittämiseen lisäänt1vät asukaslulun kasvaessa.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoiffeet (VAT)
Valtioneuvosto päätti vuonna 2000 valtakunnallisista
alueidenkäyttötavoitteista, joita on osin tarkistettu vuonna
2009. Maankäytön suunnittelussa tulee edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Niista
suunnittelualuetta koskevat kaikki muut paitsi luonto- ja
kulruuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.
Helsingin seudun erityiskysl'rnyksiä koskevat tavoitteet
edellyttavat mm. että
.
.
o
.
.
alue-
ja yhdyskuntarakennetia kehitetään väestönkas-
vun edellyttämällä tavalla
kasrusuunnat valitaan hyödyrtämäIlä joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen sekä seutua ympäröiviin kaupunki- j a taaj amaverko ston rnahdolli suuks ia
yhdyskuntarakenteessa varaudutaan raideliikenteen
tehokkuuden parantamiseen sijoittamalla riittavasti
asuntotuotantoa ja työpaikkarakentamista niiden vaikutusalueelle
alakeskusten ia liikenteellisesti merkittävien solmukohtien asemaa vahvistetaan sekä työpaikka-alueina
että palvelukeskuksina sekä
turvataan ylikunnalliset virkistyskäyttöön soveltuvat
väestön tarpeisiin nähden riittävän laaiat ia vetovoimaiset vapaa-ajan alueet siten, ettii alueista muodostuu iatkuva verkosto ja yhtenäinen kokonaisuus.
Valtioneuvoston päätöksen mukaan Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti rnerkittävät rakennetut
kulttuuriympäristöt (RKY 2009) korvaa VAT:eissa mainitun woden 1993 inventoinnin. lnventointiin sisältyy
kohteena Suuri Rantatie, joka kulkee Masalan läpi Masalantie-nimisenä.
matoimintoien aluetta. Radan länsipuolelle on merkiffy
keskustatoimintoien alue, jonka kautta kulkee itä-länsi suuntainen viheryhteystarve. Samansuuntainen viheryhteystame kulkee myös taajaman eteläpuolella. Molemmat
yhtyvät Masalan länsipuolella pohjois-etelä -suuntaiseen
viheryhteystarpeeseen, ioka johtaa Keskusmetsdn suuntaan. Taajamatoimintojen alueen ja Viuraskin jiirven väliin on osoitettu niin ikään Keskusmetsän suuntaan johtava ulkoilureitti. Suunnittelualueen itäosassa kulkee maakaasun runkoputki (k) ja liinsiosassa kaksi 400 kV:n voimaliniaa (z), joista toinen on merkitty kaavaan ohjeellisena linjauksena. Vanha Rantatie sekä Hvittorpin leirikeskus ia Majvikin kokous- ja kongressihotelli tiihiympäristöineen on merkitty kulttuuriS,mpåristön tai maiseman
vaalimisen kannalta t?irkeåiksi tieksi ia alueiksi. Lisiiksi
Espoonlahden luonnonsuojelualue on osoitettu Nafura2000 -verkostoon kuuluvaksi alueeksi.
Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa, joka on hyvi&sytty Uudenmaan maakuntavaltuustossa keväällä 2013,
Masalantien varsi Masalan keskustassa on osoitetfu tiivistettäväksi alueeksi. Taaj amatoirnintojen aluetta on laajennettu eteläosassa Jorvaksen suuntaan sekä Kantatiehen 5l
saakka. Vastaavasti taajamatoimintoien alueen länsiosat
on merkitty taaj a:natoimintojen ja tyopaikka-alueiden reservialueiksi. Lisiiksi Estlinkin tasavirtakaapeli (el) on
merkitty 400 kV:n voimalinjan viereen.
KUUMA-kuntien yhteinen kehityskuva 2035
KUTIMA-kuntien yhteinen kehityskuva hyviiksyttiin
KullMA-hallituksessa vuonna 20 I 2. Kehityskuvan ar,ulla pohjustetaan Helsingin seudun yhteistä maankäyttösuunnitelmaa, ionka laatimisesta on sovittu valtion kanssa
MAl-aiesopimuksessa ja joka on käynnistynyt \uonna
2013 KuuMA-kehityskuvassa on tutkittu kaupunkirakenteen vyöhykkeisyyttä
nykyisiä kaupunkimaisia
alueita, maaseutumaisina kehittyviä
alueita i a niiden välisiä alueita
sekä määritelty yhdyskuntarakenteen eheyt- ja periaatteet kullakin r.yöhykkeellä. Tatiimisen tarpeet
voitevuosi on 2035, mutta työssä on visioitu tulevaisuutta
aina woteen 2050 asti. Kehityskuvassa tarkastellaan erityisesti keskusten kehittämistä, muna myös ryöpaikkoi en,
palveluiden, kulttuuri- j a luontokohteiden sekä virkistysalueiden sijoittumista ja sisältöä sekä toteuttamisen ohjelmointia.
Yleiskaava
Suunnittelualueella on voimassa Kirkkonumrnen yleis_
kaava, joka on tullut lainvoimaiseksi wonna 2000. yleiskaavassa Masalantien varteen on raerkitfy keskustatoimintojen alueita (C). Radanvarteen on osoitettu yritystoiminnan alueita (PT). Asuminen on osoitettu kokonaisuu_
dessaan pientalovaltainen alue -merkinnällä (Ap) ja sita
on sijoitetfu pääosin Masalan keskustan länsi- ja pohjoisosaan mutta osin myös Masalantien itäpuolelle.
Masalan länsi-, pohjois- ia eteläosan asuinalueet on erotettu toisistaan lähivirkistysalueilla (VL). Keskusrasra
sektorimaisesti avautuvat vihenyöhykkeet jatkuvat joko
maatalousalueena (MT), maa- ia metsätalousvaltaisena
alueena (M, M-l) tai maa- ja metsätalousvaltaisena alu-
eena, jolla on ulkoilun ohjaustarvetta jaltai ympiiristöarvoja (MU). L:ihivirkistys- sekä maa- ja metsätalousalueet
kierlävät rnyös Masalan taajamaa rengasmaisena vyöhykkeenä pohj oi sosaa lukuun ottamatta.
Lisäksi tietyt erityiskohteet on merkitty seuraavasti: Maj-
vikin kokous- ja kongressi-hotelli - yksityisten palvelujen ja hallinnon alue (PK), Hvittorpin leirikeskui matkailupalvelujen alue (RM) ja rakennuslainsäädännön no.jalla suojeltava alue (SR) sekä Espoonlahden luonnonsuojelualue - luonnonsuojelualue (SL/v).
Suunnittelualueella
sif
aitsee myös kohdemerkintöjä, .jois-
ta suurin osa koskee paikallisesti merkittäviä rakennus-
kulttuurikohteita i a yleiskaavan laadinta-aikaan voimassa
olleiden rakennuslain tai rakennussuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja kohteita. Alueelle
on
osoitettu myös yksi suojeltu luonnonmuistomerkki ja yksi
suoj eltava muistomerkki.
Asemakaava
Runsas kolmannes suunnittelualueesta on asemakaavoi_
tetfu. Alueella on voimassa yhdeksän asemakaavaa (su_
luissa kaavan hyvåiksymisr,uosi):
.
.
.
o
r
.
.
.
.
.
.
Masalan keskusta ( 1980)
Majvik I (1982)
Masalan keskusta, teollisuusalueet
Hommas (1992)
Sundet I (2000)
Sundet II (2004)
(l
ggg)
Hvittorpinleirikeskusalue(2004)
Sundet III, Kartanonranra (2008) ja
Nissnikunpalvelukortteli(2009)
Ratavalli (201l)
Köpaksenkulma (2012).
Näistii Masalan keskustan asemakaavaa on muutettu \'lro_
sina 1987, 1992, 1998,20Al, Z004ja 2005. Lisiiksi Ma_
salan keskustan teollisuusalueiden asemakaavaa on muu_
tettu v. 1988 ja Hommaksen asemakaavaav.2002.
Suunnittelualueella on vireillä Tinanpuiston, Masalan ur_
heilupuiston j a Bi önsinrnäen asemakiavat.
Rakennusjärjestys
Suunnittelualueella on voimassa Kirkkonummen raken-
nusjä{estys, joka on astunut voimaan r,uonna 200g.
2014
2413
MITEN SUUNNITTELU ETENEE?
å
kaavan laatiia laatii osallistumis-
)
ja arviointi-
suunnitelman eli OAS:n
)
kaavan laatija laatii kaavaluonnoksen
(: kartta ja selostus) sekä vaikutusten arvioinnin
asiantunti.jat laativat liikenneselvityksen, luonto-,
mai sema - j a NATI-JRA+arves e lvityksen, rakennetun
ympåiristön inventoinnin sekä kaupan palvelu-
verkkoselvityksen
MITEN SUUNNITTELUUN VOI VAIKUTTAA?
)
OAS:sta ja asemakaavan vireille tulosta
)
Västra Nylandissa sekä ilmoitetaan suunnittelualueen maanomistaj ille kirj eitse
OAS on nähtiivissä kunnan internet-sivuilla
+
kuulutetaan Kirkkonummen Sanomissa ia
)
ja kunnanvirastossa
å
)
kaavaluonnos pidetiiän julkisesti nähtävillä
kunnantalo ssa j a kunnan kirt astoi s sa vähintiiän
30 päivän ajan, jolloin siitä voi antaa mielipiteitä
ioko suullisesti tai kiriallisesti kaavoittajalle tai
kirjallisesti yhdyskuntatekniikan lautakunnalle
kaavaluonnoksesta plydetään lausunnot ao.
viranomaisilta, yhdistyksilä i a muilta yhteisöiltä
kaavaluonnoksesta j äriestetiiain asukastilaisuus
nähtävillä olostaia asukastilaisuudesta ilmoitetaan
kuulutuksella
KU KA SU U N N ITTELUSTA
)
PÄÄTTÄÄ?
)
yhdyskuntatekniikan lautakunta hyväksyy
yhdyskuntatekniikan lautakunta hwiiksl,v
kaavaluonnoksen i a asettaa sen julkrsesti niihtaville
osalli stumis- i a arviointisuunnitelman
KETÄ SUUNNITTELU KOSKEE?
Yhdistykset ja muut yhteisöt:
Kaavoitukseen voival osallistua suunnittelualueen maanomistajat ia ne, ioiden asumiseen, työntekoon tai muihin
oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä ne
viranoma i sen j a yhteisöt, i oiden toimialaa suunnittelussa
käsitellään. Näitä eri tahoia kutsutaan osallisiksi.
Masalan osayleiskaavan osallisia ovat:
Maanomistajat ja asukkaat:
. suunnittelualueen ja sen lähialueen
maanomistai at j a asukkaat
Yritykset:
o Fortum Distribution Oy
. Fortum Power and Heat Oy
. Nordic Energy Link
. Gasum Oy Ab
. Elisa Oyj
. Telia Sonera Oy
. DNA Oy
. Oy VR-Rata Ab
. Oy Pohiolan Henkilöiiikenne Ab
o fiiuut alueella toimivat yritykset
'
. Kirkkonunlnlen Yrittäjät ry
. Kirkkonummen 1'mpäristöyhdistys ry
. Kyrkslätts Natur och Miljö rf
. Kirkkonumfiten riistanhoitoyhdistys ry
. Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa r.y.
. Kirkkonummen pienkiinteistöyhdistys ry
o Mellersta Kyrkslätts Ungdoms- och Bygdeförening rf
r Gesterby-Sepänkylä Kyläyhdistys ry
. Jorvaksen kyläylrdistys
. Luoman kyläyhdistys - Kirkkonummi ry
. Sundsbergin Karlanonrannan asukasyhdistys ry
. Masalan asukasyhdistys
. Masalan Koti- ia kouluyhdistys
. Masalan Nuorisoteatterin kannatusyhdistys ry
. Masaby Ungdoms- och Bygdeförening rf
. Masalan Kisa ry
. Kirkkonummen urheilijat
o Kirkkonummen Melojat ry
. Kirkkonulnmen ratsastajat ry
. Suunnistusseura Lynx ry
å
)
å
kaavaluonnokse sta annettuihin
kaavan laatija laatii mahd. tarkistefun
kaavaehdotuksen (: karttaja selostus) sekä
vastineet kaavaehdotuksesta annettuihin
mielipiteisiin j a lausuntoihin
muistutuksiin j a lausuntoihin
kaavan laatrja laatii kaavaehdotuksen
(: karttaia selostus) sekä vastineet
kaavaehdotu s pidetiiiin iulkisesti nähtävillä
kunnantalossa -ja kunnan kiri astoissa
vähintiiiin 30 päiviin ajan, jolloin siitä voi jatcu
+
kirj allisia muistutuksia kunnanhallitukselle
kaavaehdonrksesta pyydeteiiin lausunnot ao.
å
t
viranomaisilta, yhdistyksiltii ja muilta yhteisöiltä
kaavaehdotuksesta järj estetiiiin asukastilaisuus
nahtavillä o1o sta j a asukastilaisuudesta tiedotetaan
)
kaavan hyväksymispäätöksestä voi tehdä
valituksen Helsingin hallinto-oikeuteen
kuulutuksella j a kirjeillä
å
t
yhdyskuntatekniikan lautakunta käsittelee
kunnanhallitukselle
)
kunnanhallitus hyv?iksyy kaavaehdotuksen ja vastineet ja asettaa kaavaehdonrksen julkisesti nåihtäville
)
kaavan sekä vastineet saatuihin muistutuksiin ia
lausuntoihin j a esittlU ne kunnanhallitukselle
kunn anhallitus käsittelee kaavan j a h1v?iksyy
vastineet sekä e sittää kaavan kunnanvaltuustolle
kunnanvaltuusto hyviiksyy kaavan
yhdyskuntatekniikan lautakunta kåisittelee
kaavaehdotuksen sekä vastineet saatuihin
mielipiteisiin ja lausuntoihin ja esittiiä ne
+
.
.
.
o
.
.
o
.
.
yksityisteiden tiekunnat
Kirkkonummen seurakunta
a
Espoon sewakuntayhtyma
a
MTK-Uusimaa
Nylands Svenskaproducentförbund,
Kyrkslätts lokalavdelning
Nylands Svenskaproducentforbund
Metsänhoitoyhdistys, Eteläinen Metsäreviiri ry
Metsiikeskus Rannikko
Kirkkonummi-Porkkala kalastusalue
a
Viranomaiset:
.
Kirkkonummen kunta: i.mpäristönsuoielu, rakennusvalvonta, investointipalvelut, yhdyskuntatekniikan ia
rakennuskannan kunnossapitopalvelut, vesihuoltolaitos,
suomen- ja ruotsinkieliset varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, vapaa-ajan palvelut, elinkeinotoimi, maatalouselinkeinotoimi, nirristötoimikunta, vanhusneuvosto,
vamrnaisneuvosto
a
Espoon kaupunki
Espoon seudun ympiiristöterveys
HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
HSY Helsingin seudun ympiiristöpaivelut kuntayhtymä
Länsi-Uuderunaan poliisilaitos
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
Länsi-Uudenmaån maakuntamuseo
Museovirasto
Uudenmaan rii stanhoitopiiri
Uudenmaan liitto
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Suomenlahden meripuolustusalue
Liikennevirasto
MIHIN SUUNNITELLAAN?
Alueella sijaitsee lisäksi Kirkkonummen
Sij ainti j a liikenneyhteydet
Masala siiaitsee noin seitsemän kilornetrin päässä Kirkkonummen kuntakeskuksesta koilliseen ia noin 25 kilometrin päässä Helsingistä lånteen. Sen sijainti on erinomainen rantaradan sekä Kehä III:n varressa. Masalassa
pysähtyy arkipäivisin 45 iunaa. Matka-aika Kirkkonummen kuntakeskukseen ja Espoon keskukseen kestää vähimmillään alle kyrnmenen minuuttia sekä Helsingin kes-
seurakunnan
Masalan seurakuntatalo ja Espoon seurakuntayhb.{nän
Hvittorpin leirikeskus Vittrask-jarven rannalla.
Matkailupalveluista tärkein alueella on Espoonlahden rannalla sijaitseva kokous- ja kongressihotelli Majvik.
Luonto ja virkistys
Suunnittelualueen itäosa on suurelta osin rakennetfua ympäristöä-länsiosa on sen sijaan ioko haja-asutusaluetta,
maa- .j a metsätalousaluetta tai luonnontilaista aluetta.
kustaan va.iaa puoli tuntia.
Masalan keskustan kautta kulkee lisäksi tällä hetkellä I I
linia-autoreittiä, joiden vuoroväli on ruuhka-aikoina keskimäärin l5 minuuttia. Kirkkonummen linjastosuunnitelmassa 2013-2017 Masalan asemaympäristö on merkitty
linia-autoliikenteen palvelutasoluokituksessa kolmella
tähdellä, mikä mahdollistaa autottoman elämäntavan alu-
Suunnittelualueella sijaitsee osa Espoonlahden luonnonsuojelualueesta, ioka toimii samalla asukkaiden yhtenä
virkistysalueena. Vitträsk-i ärvi rantoineen on suunnittelualueen toinen virkistysalue. Asukkaiden tärkein virkrstysalue on kuitenkin Keskusmetsä, joka alkaa suunnittelualu-
eella.
een keskiosasta ia iatkuu Kuntakeskuksen sltuntaan.
Koko ja maanomistus
Suunnittelualue on kooltaan noin 12.2 neliökilometriä.
Suurin osa suunnittelualueesta on yksityisessä omistuksessa. Alueen merkittävin maanomistaia on kuitenkin
Maaperä, kunnallistekniikka ja rakennukset
Suunnittelualueen maaperä vaihtelee pääasiassa kallioselänteiden sekä savilaaksoienia -notkelmien välillä. Masalan keskustan ympärillä ja länsiosassa sijaitsevan kallioseldnteen reunoilla on myös moreenivyöhykkeitä. Lisäksi
Sundetin ia Bobäck bäcken -puron laaksossa esiintyy rah-
K irkkonunrrrrert kunta.
Väestö, fyöpaikat ja palvelut
Suunnittelualueella asuu noin 5500 asukasta. Masalan
väestö on hyvin nuofta: noin 30 % asukkaista on 15vuotiaita tai sen alle ja keski-ikä on 32,2 \uotta. Työpaikkoja alueella on n. I I00 (lähde: Tilastokeskus 2009).
katurvetta.
Suunnittelualueen itäosassa sijaitseva asutus on kattavasti
kunnan vesi- ia viernäriverkoston piirissä. Länsiosan Hvittorpiin on rakennettu i ätevesihuollon paineviemäri wonna
Suunnittelualueella sij aitsee hyvin vähän kaupallisia palveluja. Tärkeimmåt niistä ovat kaksi alle 2000 k-m2:n
suuruista rnarket-tyyppistä päivittäistavarakauppaa, ap-
1974 sekä vesijohto vuonna 1993.
Asutusta eli rakennettua kerrosalaa suunnittelualueella on
noin 340 000 k-m2. Rakennuskanta on iälräåin pääosin
hyvin nuorta: Yli kaksi kolmasosaa rakennuskannasta on
teekki sekä posti.
rakerurettu Porkkalan parenteesin eli vuoden 1956 jälkeen.
Masalan keskustassa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki rakennukset ovat peräisin vasta tältä a.jalta.
Alueelta löytyy kuitenkin 43 yleiskaavan liitteissä esitettyä suojeltavaa rakennusta, aluetta tai tielinjausta. Tärtein
Kunnallisista palveluista alueelta löf,tyy mrn. terveysasema, kiri asto, urheilupuisto, suomenkielinen lukio, suomen
- ia ruotsinkielinen yläkoulu, kaksi suomenkielistä ia yksi
ruotsinkielinen alakoulu sekä kuusi päiviikotia. Laaj empi
kaupallinen ja kunnallinen palvelutarjonta löyyy Kirkkonummen kuntakeskuksesta. Alueen asukkaat käyttävät
myös Espoon kaupallisia palveluja.
niistä on valtakunnallisestikin merkittävä Hvitträsk ja ns.
Suuri Rantatie (Masalantie).
SUUNNITTILUALUEEN
KIINTEISTÖNJAKO JA
KUNNAN MAANOMISTUS
6
MIHIN SUUNNITTELUSSA KIINNITETÄÄN HUOMIOTA?
Suunnittelu perustuu seuraavalle lähtötietoaineistolle:
Palveluverkko- j a liikenneselvitykset:
.
.
.
Kirkkonummen kunta- ja palvelustrategia
(Kirkkonummen kunta 20 1 l)
Kirkkonummen palveluverkkoselvitys 2025
(Kirkkonummen kunta, 201 I )
Tieverkko-ia liikenneturvallisuusselvitys
(Kirkkonummen kunta, Tiehallinto i a Strafi ca Oy,
2008)
.
Jorvaksen
o
.
Development Finland Oy 2012)
Masalantien kehittiimisselvirys (SITO 2010)
Masalan urheilupuiston yleissuunnitelma (Ramboll
ja Inkilän osayleiskaava, kaupallinen selvitys (Kirkkonummen kunta ja Skanska Commercial
201 1)
lut, Safu Koivisto 2012)
Luontoselvitykset:
.
o
.
.
r
r
Rakennetun ympäristön selvitykset:
.
Missä maat on mainiommat, Uudenmaan kulttuuriympäristöt, Uudenmaan liiton julkaisuja El 14
(Uudenmaan liitto 2012)
.
.
Uudenmaan rannikkoalueiden yleispiirteinen
tulvakartta (Uudenmaan liitto 2007)
Kafianonranta Sundet I, II ja III asemakaava-alueiden
toteuttamisen vaikutukset Espoonlahti-Saunalahti
Nafura 2000 -alueeseen (rekiiä? 2000)
Ratavallin asemakaava (Enviro 2007)
Kartanoffanta Sundet I: Luontoselvifys (2001)
Kartanonranta Sundet II: kasvillisuus-/ympäristöselvitys (Ymptiristösuunninelu OK 2002) sekä linnu stoselvitys (Dick Forsm an 2002-2003)
Kartanonranta Sundet III: Luontoselvitys ja
rakentamissuositus (Suunnittelukeskus Oy 2002) sekä
selvitys ranta-alueen ia läheisen asuntoalueen lnaankäytön vaikutuksista Natura2000-alueeseen
(YS-konsultit Oy 2005)
Selvitys meriuposkuoriaisen esiintymisestä kahdella
vesialueelle Kirkkonummen Sundsbergissä
Kirkkonummenrakennuskulttuuriia
(Olof Biström2002)
kulttuurimaisema (Sigbritt Backma n 1992)
Kirkkonummenhistoriallisettiet
(Maunu Häg5men 1987)
Meluselvitykset:
Kirkkonummi Hvitträsk, kaava-alueen arkeologinen . Ratavallinia Köpaksenkulman asemakaavat
inventointi (Museovirasto, arkeologiset kenttäpalve- (Helimäki 2009 ja 2010)
.
.
Suunnittelun aikana arvioidaan ainakin seuraavia kaavan aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia:
Ympäristövaikutukset:
^i
{
!
.l
vaikutukset luonnonoloihin (maaperäiin,
vesistöön, kasvillisuuteen, eläimistöön,
luontotyyppeihin)
vaikutukset suur-ia lähimaisemaan
vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen
vaikutukset liikenteeseen
ja
Sosiaaliset vaikutukset:
{ vaikutukset virkistyskäyttöön
{
!
{
{
vaikutukset asumisviihtyvyyteen
vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoiminraan
vaikurukset palvelutarjontaan
vaikutukset väestörakenteeseen
liikennefurval li suuteen
{
{
vaikutukset energiahuoltoon
vaikutukset iknastonmuutokseen
Yhdyskuntatalou delliset vaikutukset
{
i
i
:
vaikutukset kunnan verofuloihin
vaikutukset kunnallistekniikan ja kunnallisten palveluiden investointeihin ja ylläpitoon
vaikutuks et maa-ja metsätalouden
harioittamiseen
Vaikutuksia arvioidaan paitsi itse suunnittelualueella,
myös suunnittelualuetta laaiemrnalla alueella, j ossa kaava
oletettavasti aiheuttaa muutoksia (ks. karttakuva). Arvioinnissa hyödynnetiiän em. lähtötietoaineistoa sekä osallisilta saatavaa palautetta. Lisiiksi kaavoitusprosessin aikana laaditaan alueelta luonto- ja maisemaselvitys,
Kult6uuriset vaikutukset:
{
{
{
vaikutukset kulthrudmaisemaan
vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ia
muinaismuistoihin
vaikutukset taajamakuvaan
NATuRA-tarveselvitys, rakennetun yrrpäristön inventointi, liikenneselvitys ia kaupan palveluverkkoselvitys.
Vaikutusten arviointi esitetään sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa osana kaavaselosfusta. Vaikutusten arvioinnin suorittaa pääasiassa kaavan laatija.
KUKA SUUNNITTELEE?
Masalan osayleiskaava laaditaan kunnan omana työnä. läinen Kirkkonummen kunnan kaavoitus- ja
liikennejärKaavan laatijana toimii kaavoitusarkkitehti Kaisa Kilpe- iestelmäpalveluista.
MITEN VOI ANTAA PALAUTETTA
OSALLISTUM IS. JA ARVIOI NTISU UNN ITELMASTA?
Tiimä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on
hyviiksytty
Kirkkonummen yhdyskuntatekniikan lautakunnassa
21.11.2013. Suunnitelmaa voidaan tarpeen
vaatiessa
muuttaa suunnittelutyön aikana. Osallistumis- ia arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kunnan kaavoittaialleioko suullisesti tai kirjallisesri (ks. yhteystiedot alla).
LISATIETOJA:
Kaavoifusarkkitehti Kaisa Kilpeläinen, puh: 050-3 27 3413 tai
Kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen, puh: 040-538 9587
etunimi. sukunimi@kirkkonummi. fi
Kaavoitus- j a liikennej åirjestelmäpalvelut
http : \\www.kirkkonummi. fi/palvelut/kaavat
Yhdyskuntatekniikka tai
Yhdyskuntatekniikan lautakuntaÄ(unnanhallitus
Kirkkonummen kunta
KIRKKONUMMI
,ri!'i:'
PL20
KYRKSLATT
02401Kirkkonummi
8
Yhdyskuntatekniikkr:
Ssmhollstekt;rsks ydscndei
Projektnummer: 33000
KYRKSLATTS KOMMUN
PLANLAGG N I NGS_ OCH TRAFIKSYSTEMTJANSTER
Ärendenummer:
1 1 19 I 1
A.A2.021201
1
St-nämnden : 21 .1 1 .2013
MASABY DELGENERALPLAN
Program för deltagande och bedömning (MBL 62 S och 63 $)
PRELIMINART
PLANERINGS-
OMRÄDE
I
INFLUENSOMRADE
lkm
VAD PLANERAR MAN?
Med delgeneralplanen preciseras de riktlinier för utvecklingen av markanvändningen som ställts i de riksomfattande målen for rnarkanvändningen (VAT), i landskapsplanen och i Kyrkslätts generalplan 2020. Med delgeneralplanen svarar man bl.a. på byggnadstrycket som flyttningsrörelsen till Helsingforsregionen fiirorsakar.
Målet rned Masaby delgeneralplan
Man kan se år 2035 som delgeneralplanens målår, vilket
avser att detal.iplaneområdena och trafiksystemet som
anvisats i delgeneralplanen har genomforts lore detta år.
)
)
utveckla spårtrafiken mot stadsbanan
t
forbäura verksamhetsforutsättningarna ftir
näringslivet i området
t
främia byggandet av datakommunikationsnät i mån
Med delgeneralplanen möjliggörs placering av över
500 nya invånare och över 800 nya bostäder
i
2
Masaby
utöver den befolkningsökning som möjliggörs genom
detaljplaneprojekten som ingår i planläggningsprogrammet. Den eftersträvade befolkningsökningen for Masaby
skulle vara totalt ca 5 000 invånare.
)
t
)
är en sammanhängande samhallsstruktur i Masaby
beakta Bobäcks hållplats kommande öde
utveckla trafikregleringarna på området framfor allt i
fråga om kollektirtrafiken
utreda servicebehovet på området både i fråga om
offentlig och om kornmersiell service
av möjlighet
å
trygga det landskapliga behovet av en grönforbindelse
till
Centralskogen
å
trygga rekreationsanvändningen på området och
rekreationsförbindelserna från området till
Centralskogen samt
)
lora motionsmöjligheter närmare människorna.
VARFOR PLANERAR MAN?
Planläggningsprogram
Masaby delgeneralplan ingår i Kyrkslätts planläggningsprogram som godkiints i kommunfullmiiktige 18.6.2012.
Enligt riktlinjerna i planläggningsprogrammet strävar
man i planlaggningen i Kyrkslätt efter ekonomiskt och
ekologiskt motiverad markanviindning och en god livs-
miliö.
En s.k. ekoeffektiv samhällsstruktur innebiir bl.a. utveckling av de nuvarande centrumornrådena och stationsregionerna, kompletterande byggande av befintliga bostadsområden, främiande av kollektir,trafiken, komplettering
av gång- och cykelnätet och möjliggörande av en bilfri
livsstil. Genom en sammanhängande samhällsstrukrur
strävar man forutom efter att minska samhällenas kolfotspår och stävja klimatforändringen även efter att avbörda
kommunekonomin och forbättra verksamhetsförutsättningarna för näringslivet.
Byggda kulturmiljöer av riksintresse (RKY 2009) den inventering fran 1993 som nämns i VAT. I inventeringen
ingår Stora Kustvägen som löper genom Masaby under
namnet Masabyvägen.
Landskapsplan
På planeringsområdet gäller landskapsplanen for Nyland
som godkiints ar 2006. Planeringsområdet iir i landskapsplanen med undantag for den nordvästra delen område
för tätortsfirnktioner. Väster om banan har man märkt ut
ett område ftir centrumfunktioner genom vilket ett grönförbindelsebehov löper i riktning öst-väst. Även söder om
tätorten löper ett grönforbindelsebehov i samma riktning.
Båda forenas väster om Masaby med grönftirbindelsebehovet i nordlig-sydlig riktning som leder i riktning mot
Centralskogen. Mellan området ör tätortsfunktioner och
En god livsmiliö innebrir utöver det ovan nämnda siikrande av mångsidig och högklassig bostadsproduktion
siön Vitträsk har man anvisat en friluftsrutt som likaså 1öi riktning mot Centralskogen. I planeringsområdets
östra del löper en naturgashur,udledning (k) och i västra
delen fvå 400 kV kraftledningar (z) av vilka en märkts ut
i enlighet med det reviderade MBT-intentionsartalet för Helsingforsregionen
samt forbättring av rekreationsmöi ligheterna framfor allt
i närheten av bosättning, liings kusten och vid vattendragen. Till det sist niimnda hör som en del även fråimiandet
av naturvård och anläggande av natustigar. Trycket på
utveckling av Centralskogen for rekreationsbruk ökar då
i planen som riktgivande linje. Gamla Kustvägen samt
Hvittorps lägergård och mötes- och kongresshotellet Maivik med niiromgivningar har märkts ut som viktig väg
och viktiga områden med tanke på våirnande om kulturmiljö eller landskap. Dessutom har Esbovikens naturskyddsområde anvisats som ett område som hör till nätverket Natura-2000.
invånarantalet ökar.
I
som planläggningen strävar efter
per
turmiljöer.
etapplandskapsplan 2 för Nyland som godkänts i Nylands landskapsfullmäktige våren 2013 har Masablwägens vägren i Masaby centrum anvisats som område som
ska göras tätare. Området for tätortsfunktioner har utvidgats i den södra delen i riktning mot Jorvas och anda till
stamväg 51. I motsvarande grad har de västra delarna av
området for t2itortsfunktioner märkts ut som reservområden ftir tätortsfunktioner och arbetsplatsområden. Dessutom har Estlinks likströmskabel (e1) miirks ut intill kraftledningen på 400 kV.
De mål som gäller siirskilt specialfrågor i Helsingforsregionen ftirutsätter bl.a. att
KuuMA-kommunernas utvecklingsbild 2035
Riksomf. måt för områdesanvändningen (VAT)
Statsrådet beslutade fu 2000 om riksomfattande mål for
områdesanvåindningen. Målen reviderades delvis är 2009.
I planeringen av markanvändningen ska man fråimja genomforandet av de riksomfattande målen för områdesanviindningen. Planeringsområdet berörs av alla mål forutom de siirskilda områdeshelheterna som natur- och kul-
.
.
.
.
.
områdes- och samhällssffukturen utvecklas på det sätt
som befolkningsökningen forutsätter
tillväxtriktningama väljs genom att utny*ia de möjligheter som erbiuds av kollektivtrafiken, framfor allt
spårtrafiken och av stads- och tiitortsnätverket som
omger regionen
i samhällsstrukturen bereder sig på att forbättra
spårtrafi kens effektivitet genom att placera tillräckli gt
med bostadsproduktion och arbetsplatsbyggande i deras influensområden
sekundfucentrumens och de trafikmässigt betydande
knupunkternas ställning stärks både som arbetsplatsområden och som servicecentrum samt
man lryggar tillräckligt omfattande och attraktiva for
man
rekreationsbruk liimpliga kommunöverskridande friluftsområden i förhållande till befolkningens behov
så att områdena utgör ett kontinuerligt nätverk och en
sammanhängande helhet.
Enligt statsrådets beslut ersätter Museiverkets inventering
Den gemensamma utvecklingsbilden lor
KUTII\44kommunerna godkändes i KuuMA-styrelsen 2012. Med
hiälp av utvecklingsbilden forbereds den gemensamma
markanviindningsplanen for Helsingforsregionen. Man
har avtalat med staten om dess uppgörande i MBTintenJionsavtalet som inletts 20i3. I KUUMA-utvecklingsbilden har man undersökt stadsstrukturens zonering:
nuvarande stadsaktiga områden, områden som utvecklas
som landsbygdsaktiga områden och områden emellan
dem, samt fastställt behoven av och principerna för sammanforande av samhällsstrukturen inom varje zon. Målåret är 2A35, men i arbetet har man en vision för framtiden
ända till år 2050. I utvecklingsbilden granskas framftir
allt utvecklingen av centrumen, men även placeringen av
och innehållet i arbetsplatser, service, kultur- och nafurobiekt samt rekreationsområden, samt programmeringen
av genomförandet.
I KuLlMA-uwecklingsbilden har Masaby definierats som
ett småstadsaktigt centrum där man strävar efter att bl.a.
steirka lokala attraktionsfaktorer och sfy'rkor samt göra
serviceutbudet mangsidigare. lnvånarantalet och befolkningstätheten är lägre åin i stadsliknande centra som i
Kyrkslätt representeras av kornmuncentrum. Masaby
stödjer sig även i fortsättningen i kustbanan. I utvecklingsbilden har området längs banan miirkts ut som bebyggd zon (Kustbanans zon) och kanterna om kring området som zon som ska utvecklas.
Generalplan
På planeringsområdet gäller Kyrkslätts generalplan, som
trädde i kraft år 2000. I generalplanen har man liings
Masabyvägen märkt ut områden för centrumfunktioner
(C). Längs banan har områden för foretagsverksamhet
anvisats (PT). Boende har i sin helhet anvisats med beteckningen småhusdominerat område (AP) och de har i
huwdsak placerats i de västra och norra delama av Masaby centrum men även delvis öster om Masabyvägen.
i den västra, norra och södra delen av
Masaby har åtskilts från varandra med nåirrekreationsområden (VL). Grönzonema som öppnar sig sektorlikt
från centrun fortsätter endera som jordbruksområde
(MT), jord- och skogsbruksdominerat område (M, M-l)
eller iord- och skogsbruksdominerat område med behov
att styra friluftslivet och/eller miljöviirden (MU). Niirrekreations- och jord- och skogsbruksområden omger också
Masaby tätort som en cirkelformad zon med undantag for
Bostadsområdena
den norra delen.
Dessutom har vissa specialobjekt miirkts ut enligt foljande: Mötes- och kongresshotellet Maivik - område for
enskild service och administration (PK), Hvittorps lägergård - område för turistanläggningar (RM) och område
som bör skyddas med stöd av byggnadslagstiftningen
(SR) samt Esbovikens naturskyddsområde - naturskydds-
område (SL/v).
På planeringsområdet finns också objektsbeteckningar av
vilka största delen gäller byggnadskulturobjekt av lokal
betydelse och objekt som med stöd av bygglagen eller
byggnadsskyddslagen som varit i kraft vid uppgörandet
av generalplanen varit skyddade eller avsedda av skyddas. Området har även anvisats ett skyddat naturminnesmärke och ett skyddat minnesmärke.
Detaljplan
En dryg tredjedel av planeringsområdet har detaljplanerats. På området gäller nio detaljplaner (inom parentes
året då planen godkändes): Masaby centrum (1980),
I (1982), Masaby centrum, industriområdena
(1988), Hommas (1992), Sundet I (2000), Sundet II
(2004), Hvittorps lägerområde (2004), Sundet III, Herr-
Majvik
gårdsstranden (2008) och Nissniku servicekvarter (2009),
Banvallen (201l) samt Köpashömet (2012).
Av
dessa har detaljplanen fiir Masaby centrum ändrats
åren 1987, 1992, 1998,2001,2004 och 2005. Dessutom
har detaljplanen fiir Masaby centrums industriområden
ändrat 1988 och Hommas detaljplan 2002. Pä planeiir Tinaparkens, Masaby idrottsparks och
ringsområdet
Bjönsbackens detaljplaner anhängiga.
Byggnadsordning
På planeringsområdet gäller Kyrkslätts byggnadsordning,
som trädde i kraft år 2008.
2013
2014
HUR FRAMSKRIDER PLANERINGEN?
)
planforfattaren utarbetar ett program för
gande och bedömning alltså ett PDB
delta-
t
planörfattaren utarbetar ett planutkast
(: karta och beskrir,ning) och en konsekvens-
r
:lf;:ffitläru.o,
en trafikutredning, narur-, tandskapsoch NATURA-behovsutredning, inventering av den
byggda mil j ön och handelns servicenärsutredning
HUR KAN JAG PAVERKA PLANERINGEN?
)
+
anhängiggörandet av PDB och detaljplanen
kungörs i Kirkkonummen Sanomat och i Västra
Nyland samt meddelas per brev till markägarna
på planområdet
PDB finns till påseende på kommunens webbplats och kommunkansliet
)
t
t
t
planutkastet hålls offentligt framlagt
i kommunhuset och i kommunens bibliotek i minst
30 dagar under vilken tid man kan framföra sina
åsikter endera muntligen eller skrifrligen till planläggaren eller skriftligen till samhiillstekniska nämnden
om planutkastet begärs utlåtanden av berörda
myndigheter, ft)reningar och övriga samfund
ett invånarmöte ordnas om planutkastet
om framläggningen och invånannötet meddelas
med en kungörelse
VEM BESLUTAR PLANERINGEN?
I
samhällstekniska nämnden godkänner
programmet ftir deltagande och bedömning
)
samhällstekniska nämnden godkåinner
planutkastet och lägger fram det offentligt
VEM GALLER PLANERINGEN?
Markägarna på området och de vars boende, arbete eller
öwiga förhållanden kan påverkas betydligt av planen
samt de mpdigheter och sammansluaringar vars verksamhetsområde behandlas vid planeringen, kan delta i
planläggningen. Dessa grupper kallas intressenter.
lntressenter
i delgeneralplanen för Masaby
är:
Markägare och invånare:
r
markägarna och invånarna i planeringsområdet med
närområde
Yritykset:
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
Forhrm Distribution Oy
Fortum Power and Heat Oy
Nordic Energy Link
Gasum Oy Ab
Elisa Oyj
Telia Sonera Oy
DNA Oy
Oy VR-Rata Ab
Oy Pohjolan Henkiloliikenne Ab
övriga företag med verksamhet i området
4
Föreningar och andra samfund:
r
.
r
.
.
.
o
o
.
.
.
.
.
.
.
o
.
.
.
.
Kyrkslätts Företagare rf
Kyrkslätts miljöförening rf
Kyrkslätt Natur och Miljö rf
Kyrksläts viltvårdsforening rf
Helsingforstraktens ornitologiska örening Tringa r.f.
Kirkkonummen Pienkiinieistöyhdistys ry
Mellersta Kyrkslätts Ungdoms- och Bygdeförening rf
Gesterby-Sepänkylä kyläyhdistys ry
Byforeningen i Jorvas
Luoman kyläyhdistys - Kirkkonummi ry
Herrgårdsstrandens innevånareförening i Sundsberg
Masaby invånarft)rening
Masalan koti ja kouluyhdistys
Masalan Nuorisoteatterin kannatusyhdistys ry
Masaby Ungdoms- och Bygdeförening rf
Masalan Kisa ry
Kirkkonummenurheilijat
Kirkkonummen Melojat ry
Kirkkonumlnen ratsasta.jat ry
Suunnistusseura Lynx ry
)
planläggaren utarbetar ett planförslag
(:karta och beskrirming) samt bemötanden
till åsiktema och utlåtandena som getts om planutkastet
)
planförfattaren utarbetar ett evenfuellt justerat
planförslag (:karta och beskrivning) samt
bemötanden till anmiirkningarna och utlåandena
som getts om planförslaget
)
planfiirslaget hålls offentligt framlagt
i kommunhuset och i kommunens bibliotek
i minst 30 dagar under vilken tid man kan liimna
in skriftliga anmärkningar till kommunstyrelsen
om planforslaget begiirs utlåtanden av berörda
mlmdigheter, ftireningar och öwiga samfund
ett invånarmöte ordnas om planfi)rslaget
om framläggningen och invånarmötet meddelas
med en kungörelse
)
beslutet om godkännande av planen kan
överklagas hos Helsingfors fiirvaltningsdomstol
samhällstekniska nämnden behandlar planfiirslaget
och bemötandena på inkomna åsikter och utlåtanden
och fram{ijr dem för kommunsfyrelsen
kommunstyrelsen godkiinner planfiirslaget och bemötandena och lägger fram planörslaget offentligt
å
samhåillstekniska nämnden behandlar
planen och bemötandena på inkomna åsikter och
utlåtanden och forelägger kommunsfyrelsen dem
kommunstyrelsen behandlar planen och godkiinner
bemötandena samt lorelägger planen ftir
)
å
)
+
)
t
.
.
.
.
.
.
.
.
.
väglagen för de enskildavägarna
a
Kyrkslatts församling
Esbo kyrkliga samfiillighet
MTK-Uusimaa
Nylands Svenska Producentforbund, Kyrkslätt lokalavdelning
Nylands Svenska producentförbund
a
Skogsvårdsföreningen Södra Skogsreviret
Kustens skogscentral
Kyrkslätt-Porkalafiskeområde
Myndigheter:
o
Kyrkslätts kommun: miljövård, byggnadstillsyn, investeringsti änster, underhållstj iinster for samhällsteknik och
byggnadsbeståndet, vattenftirsörjningsverket, finska och
svenska dagvards- och utbildningstj iinster, fritidstj iinster,
näringsväsendet, namnkommittdn, äldrerådet, handikapprådet
a
a
kommunfullm:iktige
kommunfullmäktige godkiinner planen
Esbo stad
Esboregionens miljö- och halsoskydd
HRT Samkommunen Helsingforsregionens trafik
HRM S amko mmunen Helsingforsregionens milj öt-
iänster
Polisinrättningen i Västra Nyland
Västra Nylands räddningsverk
Viistra Nylands landskapsmuseum
Museiverket
Nylands j akrvårdsdistrikt
Nylands ftirbund
Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland
Finska vikens marinkommando
Trafikverket
VAR PLANERAR MAN?
Läge och trafi kförbindelser
Masaby ligger ca sju kilometer nordost orn Kyrkslätts
kommuncentrum och ca 25 kilometer väster om Helsingfors. Området har eJt )pperligt läge längs kustbanan och
Ring III. I Masaby stannar 45 täg per vardag. Restiden till
Kyrkslätts kommuncentrum och Esbo centrum är som
minst under tio minuter och till Helsingfors centrum en
knapp halv timme.
Dessutom trafikeras via Masaby centrum for närvarande
I I bussrutter vars turintervall under rusningstid 2ir i genomsnitt l5 minuter. I Kyrkslätts linjenätsplan 2013_2017
anges omgiwingen av Masaby station med tre stjärnor i
servicenir'åklassificeringen för busstrafik, vilket gör en
bilfri livsstil möjlig i området.
Den viktigaste turismservicen på området är mötes- och
kongresshotellet Maj vik på Esbovikens strand.
Natur och rekreation
Den östra delen av planeringsområdet är till stor del bebyggd miljö, den västra delen därernot är endera glesbygdsområde, jord- och skogsbruksområde eller område i
naturligt tillstånd.
På planeringsorrådet ligger en del av Esbovikens naturskyddsområde som samtidigt fungerar som ett rekreationsområde för invånarna. Sjon Vitträsk med sina stränder
är ett annat rekreationsområde på planeringsområdet. Ett
viktigt rekreationsområde ör invånarna åir ändå Centralskogen som börjar i mitten av planeringsområdet och fortsätter mot Kommuncentrum.
Storlek och markägoförhållanden
Planeringsonrådet är ungeftir I 2,2 kvadratkilometer stort.
Största delen av planeringsområdet är i privat ägo. Den
mest betydande markägaren på området
iir
ändå
Jordmån, kommunalteknik och byggnader
Planeringsområdets jordmån varierar i hur,udsak mellan
bergsryggar och lerdalar och -dälder. Kring Masaby cent-
i
Kyrkslätts kommun.
rum och vid kanten av bergsryggen
Befolkning, arbetsplatser och service
zoner av morän. Dessutom forekommer vitmosstorv
len vid Sundet och bäcken Bobäck.
På planeringsområdet bor ca 5500 invånare. Masabys befolkning är mycket ung: ca 30 oÄ av invånare är 15 år eller
yngre och rnedelåldern är 32,2 år. På området finns ca
I 100 arbetsplatser (källa: Statistikcentralen 2009).
På planeringsområdet finns väldigt lite kommersiell service. De viktigaste av dem är två under 2 000 v-m2 stora
dagligvaruhandlar av markettlp, apoteket och posten.
Kommunal seruice som finns på området iir bl.a. hälsostation, bibliotek, idrottspark, finskt gymnasium, finskt
och svenskt högstadium, två finska och ett svenskt lågstadium samt sex daghem. Ett mer omfattande kommersiellt
och kommunalt serviceutbud finns i Kyrkslätts kommuncentrum. Områdets invånare anviinder även kommersiell
service i Esbo.
väster finns även
i
da-
i den östra delen av planeringsområdet omstor del av kommunens vatten- och avloppsnät. I
Bosättningen
fattas
till
den västra delen
i
Hvittorp byggdes ett tryckavlopp for
avloppsservicen 1974 och en vattenledning 1993.
På planeringsområdet finns ca 340 000 v-m2 bosättning
alltså byggd våningsyta. Byggnadsbeståndet iir i huvudsak
mycket ungt: över två tredjedelar av byggnadsbestandet
har byggts efter Porkalaparentesen, dvs. efter ar 1956.
Bortsett från några undantag i Masaby centrum är alla
byggnaders urspmng forst fran den här tiden. På området
finns ändå 43 i generalplanens bilagor framforda byggnader, orråden eller väglinjer som ska skyddas. Viktigast
av dem iir Hvitträsk som även är av nationell betydelse
och s.k. Stora Kustvägen (Masabyvägen).
På området finns dessutom Ky'rkslätts forsamlings församlingshem i Masaby och Esbo kyrkliga samf;illighets
lägergard Hvittorp på sjön Vitträsks strand.
FASTIGHETSI NDELNINGEN OCH
KOMMUNENS MARKÄGO PÅ PLANERINGSOMRÅDET
VAD FÄSTER MAN UPPMÄRKSAMHET VID I PLANERINGEN?
Planeringen grundar sig på foljande ursprungsmaterial:
Servicenät- och trafikutredningar:
.
Kyrkslatts kommun- och servicestrategl
(Kyrkslätts kommun, 201 l)
Kyrkslättsservicenätsutredning2025
(Kyrkslätts kommun, 201 1)
Väguäts- och trafiksäkerhetsutredning (Kyrkslätts
kommun, Vägforvaltningen och Snafica Oy,2008)
Jorvas och Ingvalsby delgeneralplan, kommersiell
utredning (Kyrkslätts kommun och Skanska
Commercial Development Finland Oy 2012)
Uwecklingsutredning ör Masabyvägen (SITO 2010)
Allmän plan ör Masaby idrottspark (Ramboll 2011)
o
.
.
.
o
Naturutredningar:
Allmiin karta över översviimningsfaran för den
nyländska kusten (Nylands forbund 2007)
Konsekvenserna av genomförandet av detaljplaneområdena Hengårdsstranden Sundet I, II och III,
på Natura 2000-området Esboviken-Baswik (2000)
Banvallens detaljplan (Enviro 2007)
Herrgårdsstranden Sundet I : Utredningsplan (200 I )
Herrgårdsstranden Sundet II: växtlighets-/
mil j öutredning (Ympiiristösuunnittelu OK 2002) och
fägelbestandsutredning (Dick Forsm an 2002-2003)
Herrgårdsstranden Sundet III: Naturutredning och
byggrekommendation (Suunnittelukeskus Oy 2002)
samt utredning om konsekvenserna av markanvändningen på strandområdet och det närliggande bostadsområdet for Natura 2000-området
(YS-konsultit Oy 2005)
Utredning som stor natebocks fiirekomst på wå vattenområden i Sundsberg i Kyrkslätt (Olof Biström2A02)
a
a
a
Utredningar om den byggda miljön:
r
o
o
o
Missä maat on mainiommat, Uudenmaan kulttuuriympäristöt, Nylands forbunds publikationer EI 14
Q.lylands forbund 20 I 2)
Byggnadskultur och kulturlandskap i Kyrkslätt
(Sigbri* Backman 1992)
Kyrkslätts historiska vägar (Maunu Häyrynen 1987
Kyrkslätt Hvitträsk, arkeologisk inventering på
planområdet (Museiverket, arkeolo giska f?ilttj änster,
Satu Koivisto 2012)
Bullerutredningar:
.
Detaliplanerna för Banvallen och Köpashörnet
(Helimäki 2009 och 2010)
Under planeringen bedöms åtminstone följande direkta och indirekta konsekvenser som medfors av planen:
Miljökonsekvenser!
{
konsekvenser ftir naturforhållandena
(ordmånen, vattendragen, viixtligheten,
dj urviirlden, naturlyp ema)
Sociala konsekvenser:
{ konsekvenser ftlr rekreationsanviindningen
{
{
konsekvenser
ör
boendetrivseln
konsekvenser fiir arbetsplatserna och
nåiringsverksamheten
{
{
konsekvenser ftir samhåillsstrukturen
'V
{
konsekvenser ftir serviceutbudet
konsekvenser ftir trafiken och
r/
konsekvenser fiir befolkningsstrukturen
konsekvenser ftir stor- och niirlandskapet
trafiksiikerheten
{
./
konsekvenser ftir energiftirsörjningen
konsekvenser ftir klimatftiriindringen
Samhällsekonomiska konsekvenser:
{
{
{
konsekvenser
ör
kommunens skatteinkomster
konsekvenser ftir kommunaltekniken och investeringar i och underhåll av kommunal service
konsekvenser for idkande avjord- och skogsbruk
Konsekvenser bedöms förutom på själva planeringsområdet även på ett område som är vidare än planeringsområdet och diir planen antagligen fororsakar forändringar (se
kartbilden).
I bedömningen utnyttias
ovan niimnda ur-
sprungsmaterial samt respons från intressentema. Dessutom utarbetas under planläggningsprocessen for området
Kulturella konsekvenser:
rl
{
konsekvenser ftir kulturlandskapet
konsekvenser för den byggda kulturmiljön och
fornminnen
^/
konsekvenser fiir tätortsbilden
en natur- och landskapsutredning, NATURA-behovsutredning, inventering av den byggda miljön, trafikutredning och handelns servicenätsutredning. Konsekvensbedömningen presenteras både i utkast- och i förslagsskedet
som en del av planbeskrirmingen. Konsekvensbedömningen görs i huvudsak av planförfattaren.
VEM PLANERAR?
Masaby delgeneralplan uppgörs som kommunens eget peläinen från Kyrkslätts kommuns planläggnings- och
arbete. Planftirfattare är planläggningsarkitekt Kaisa Kiltrafiksystemdänster.
HUR KAN JAG GE RESPONS PA PROGRAMMET FöR DELTAGANDE
BEDöMNING?
ocH
god- neringsarbetet. Man kan ge endera muntlig eller skriftlig
samhällstekniska nämnden i KyrksläU respons på programmet för deltagande och bedömning till
21.11.2013. Programmet kan vid behov ändras under pla- kommunens planläggare (se kontakfuppgifterna nedan).
Det hiir programmet för deltagande och bedömning
kiindes
i
MER INFORMATION:
Planläggningsarkitekt Kaisa Kilpeläinen, tel: 050-327 3413 eller
Planläggningsarkitekt Seppo Mdkinen, tel: 040-538 9587
fornamn. efternamn@kyrks I att. fi
Planläggnings- och frafiksystemtjänster
http : \\www.kyrkslatt. fi/service/planer
I
q
Samhällstekniska väsendet eller
S amhällstekniska niimnden/Kommunstyrelsen
åi KTRKKONUMMT
Tl *** "
KYRKSLATT
rt
Kyrkslätt kommun
PB 20
02401Kyrkslätt
8
Yhdyskuntotekniikka
Somhd#stekniska vasendet