Transcript Tallenna lehti PDF-muodossa

Suomen
JÄSENLEHTI
MEDLEMSTIDNING
1|14
Taideyhdistys
FINSKA KONSTFÖRENINGEN
1
JÄSENEDUT
MEDLEMSFÖRMÅNER
•
•
•
•
•
•
Vapaa pääsy Suomen Taideyhdistyksen järjestämiin
näyttelyihin kaikkialla Suomessa
Alennushintainen sisäänpääsy Helsingin Taidehallin
näyttelyihin
Jäsenlehti kotiin 2 kertaa vuodessa
Mahdollisuus osallistua yhdistyksen järjestämille retkille
ja kuvataidematkoille
Kaikki jäsenet osallistuvat automaattisesti vuosittaisiin
taideteosarpajaisiin
•
•
•
•
Fritt inträde till alla utställningar som Finska
Konstföreningen ordnar i Finland
Rabatterat inträde till utställningar i Helsingfors Konsthall
Medlemstidningen hemskickad två gånger per år
Möjlighet att delta i de utfärder och konstresor som
föreningen organiserar
Alla medlemmar deltar automatiskt i det årliga
konstlotteriet
JÄSENMAKSUT
MEDLEMSAVGIFTER
Jäsenmaksu maksetaan yhdistyksen lähettämällä laskulla.
Muistathan käyttää viitenumeroa maksaessasi laskun!
Älä maksa usean eri henkilön jäsenmaksuja samalla
viitenumerolla. Jokaisessa laskussa on yksilöllinen
viitenumero, jota käytämme kohdistaaksemme
jäsenmaksusuorituksen oikealle henkilölle. Vuoden 2014
jäsenkortti on voimassa helmikuun 2015 loppuun asti.
Föreningen skickar en faktura för medlemsavgiften.
Kom ihåg att fylla i referensnumret då du betalar!
Betala inte flera medlemmars medlemsavgifter med ett och
samma referensnummer. Varje faktura har ett individuellt
referensnummer som vi använder för att bokföra betalningen
på rätt medlem. Medlemskortet 2014 gäller till slutet av
februari 2015.
UUDET JÄSENET
NYA MEDLEMMAR
Suomen Taideyhdistyksen jäseneksi voi liittyä kuka tahansa
taiteen ystävä maksamalla vuosikohtaisen jäsenmaksun (30
euroa vuonna 2014). Myös lapset voivat liittyä jäseniksi, mutta
alle 15-vuotiailla ei ole äänestysoikeutta yhdistyksen asioista
päätettäessä. Yhdistykseen liittymisen tulee kuitenkin olla
henkilön oman tahdon ilmaus, joten esimerkiksi pientä vauvaa
ei voida liittää yhdistyksen jäseneksi vanhempien pyynnöstä.
Jos lapsi itse haluaa liittyä jäseneksi, hän voi sen tehdä.
Lapsijäsenet ja täysivaltaiset (yli 15-vuotiaat) jäsenet ovat
samanarvoisessa asemassa taideteosarpajaisissa.
Jäsenyyden voi myös antaa lahjaksi toiselle henkilölle,
mutta lahjan saajan tulee tällöin ottaa yhteys yhdistyksen
toimistoon vahvistaakseen jäsenyytensä. Jäsenyys astuu
voimaan tämän jälkeen.
Vem som helst som är intresserad av konst kan bli medlem
i Finska Konstföreningen genom att betala den årliga
medlemsavgiften (30 euro år 2014). Även barn kan bli
medlemmar, men personer under 15 år har inte rösträtt i
frågor som gäller föreningens angelägenheter. Medlemskap
i föreningen ska dock uttrycka personens vilja. Således
kan t.ex. en liten baby inte anslutas till föreningen på
föräldrarnas begäran. Ett barn som själv vill bli medlem
kan ansluta sig. Barnmedlemmarna och de fullvärdiga
medlemmarna (över 15 år) har en jämlik ställning i
föreningens konstlotterier.
Medlemskap kan också ges i present åt en annan, men
mottagaren bör kontakta föreningens kansli och bekräfta
medlemskapet. Först därefter träder medlemskapet i kraft.
Näin voit liittyä:
• käytä palautelomaketta osoitteessa
www.suomentaideyhdistys.fi kohdassa Jäsenet
• lähetä sähköpostia os. [email protected]
• soita puh. 045 7731 4315 tai (09) 454 2060
• Ilmoita nimesi, yhteystietosi ja syntymävuotesi.
Lähetämme sinulle laskun, jonka maksettuasi saat
jäsenkortin.
Gör så här för att bli medlem:
• Du kan ansluta dig på adressen
www.suomentaideyhdistys.fi –> Svenska –> Medlemmar
• Skicka e-post till [email protected]
• Ring till tfn 045 7731 4315 eller (09) 454 2060
• Meddela ditt namn, dina kontaktuppgifter och ditt
födelseår så skickar vi en räkning. När den är betald får
du ditt medlemskort.
CROQUIS-PIIRUSTUSILLAT
CROQUIS-KVÄLLAR
Suomen Taideyhdistys järjestää kaikille avoimia elävän mallin
piirustusiltoja Helsingin Taidehallissa tiistaisin klo 18.15–
20.00 aina silloin, kun se näyttelyjä ajatellen on mahdollista.
Näyttelyiden ripustusviikoilla piirustusiltoja ei järjestetä.
Osallistumismaksu on 6 €. Omat piirustusvälineet mukaan.
Tervetuloa!
Kevään 2014 piirustusillat: 1.4., 15.4., 22.4., 29.4., 6.5., 20.5.,
27.5.
Huom! Muutokset mahdollisia. Päivämäärät löytyvät myös
osoitteesta www.suomentaideyhdistys.fi. Jos haluat
sähköpostia piirustusilloista, lähetä sähköpostiosoitteesi
osoitteeseen [email protected].
2
Finska Konstföreningen ordnar teckningskvällar med levande
modell på Helsingfors Konsthall tisdagskvällar kl. 18.15–
20.00 alltid då det med tanke på utställningarna är möjligt.
De veckor då utställningar tas ner och hängs upp ordnas inte
teckningskvällar. Inträdesavgift är 6 euro. Var och en tar med
sig egna redskap. Välkommen!
Teckningskvällar under våren 2014: 1.4, 15.4, 22.4, 29.4, 6.5,
20.5, 27.5.
Obs! Datumen kan ändras. Datumen finns också på
www.suomentaideyhdistys.fi. Om du vill få information om
teckningskvällar per e-post, skicka din e-postadress till
[email protected].
S
S
Sisällys
Innehåll
TA
E
ID
YHD
s. 2–7
ISTYKSEN AAR
TEE
T/
O N ST F Ö R E N I N G
AK
EN
R
TTE
KA
FI
K
NS
ME
N
TT E R I E T s
STLO
.8
–1
3
N
K IN
FINSKA KO
OT /
NS
TF
18–19 Jäsenmatka Pirkanmaan taidekesään
Medlemsresa till konstsommaren i Birkaland
ÖR
M
UO
PRIS s. 14
–16
EN
ENS
TAIDEYHDISTYKS
IN G
EN
AL
12–16 Suomen Taideyhdistyksen palkinnot 2013
Finska Konstföreningens pris 2013
EN
P
D
TAI
ETEOSARPAJA
I SE
T
SUO
ON
/K
2–7 Suomen Taideyhdistyksen aarteet
löytyvät Kansallisgalleriasta
Finska Konstföreningens skatter finns nu
i Nationalgalleriet
8–11 Teosarvonnan huumaa Kaapelilla
Lotteriyra på Kabelfabriken
20–23 Arpajaisvoittojen takana
Bakom lotterivinsterna
25 Taidehallin näyttelyohjelma
Konsthallens utställningsprogram
S
SUOMEN TAIDEYHDISTYS
FINSKA KONSTFÖRENINGEN
c/o Helsingin Taidehalli, Nervanderinkatu 3, 00100 Helsinki
Puheenjohtaja: Lasse Saarinen, tuottaja
Asiamies: Jan Förster, Taidehallin johtaja
Sähköposti: [email protected]
Kotisivut: www.suomentaideyhdistys.fi
Sihteeri: Anna Kinnunen, puh. 045 7731 4315 tai (09) 454 2060
[email protected]
c/o Helsingfors Konsthall, Nervandersgatan 3, 00100 Helsingfors
Ordförande: Lasse Saarinen, producent
Ombud: Jan Förster, chef för Konsthallen
E-post: [email protected]
Hemsidor: www.suomentaideyhdistys.fi
Sekreterare: Anna Kinnunen, tfn 045 7731 4315 eller (09) 454 2060
[email protected]
Jäsentiedote / Medlemsbrev: Jan Förster, Reetta Haarajoki, Anna Kinnunen
Graafinen suunnittelu / Grafisk form: Maria Appelberg. Käännös / Svensk översättning: Markus Sandberg
KANNEN KUVA / PÄRMBILD: Petteri Cederberg: Rohmu / Roffare, 2011, sekatekniikka paperille / blandteknik på papper, 46 x 32 cm
3
TEKSTI REETTA HAARAJOKI
Suomen Taideyhdistyksen
aarteet löytyvät
Kansallisgalleriasta
Mistä etsiä tietoa, kun Suomen Taideyhdistyksen arkistomateriaali kiinnostaa?
Haastattelimme arkistojen asiantuntijaa intendentti Hanna-Leena Paloposkea, joka
kertoi meille arkistokokoelmien historiasta ja asiakaspalvelusta sekä Kansallisgallerian
organisaatiomuutoksesta.
”Ennen Suomen Taide­yhdistyksen perustamisvuotta
1846 Suomessa ei ollut taidemuseoita ja Suomen
taide-elämä oli hyvin pienimuotoista. Suomen Taideyhdistyksen perustaminen loi pohjan laajalle
toiminnalle ja eri instituutioille”, taustoittaa Hanna-Leena Paloposki arkistomateriaalin historiaa.
”1800-luvun puolivälistä karttuneen STY:n arkiston
rooli Suomen taidehistorian tutkimuksen kannalta
on merkittävä.” Sekä Suomen Taideyhdistyksen että
Helsingin Taidehallin arkistomateriaali löytyy nykyisen Kansallisgallerian arkistokokoelmista.
Arkistojen asiantuntija on itse tehnyt gradun Suomen Taideyhdistyksen alkuajoista ja osaa kertoa,
kuinka 1800-luvulla kiisteltiin sitä, tulisiko yhdistyksen kartuttaa kokoelmia vai jakaa teoksia arvonnan
kautta jäsenilleen. Tänäkin päivänä suositut taidearpajaiset olivat jo 1800-luvulla tärkeä toimintamuoto:
taiteen tuntemusta vietiin eteenpäin ja tuettiin kotimaisia taiteilijoita, aivan kuten nykyäänkin.
Taideteosarpajaiset kirjattiin STY:n perustamissääntöihin 1846. Toiminnan alusta alkaen yhdistys
hankki teoksia arpajaisiin, mutta myös piirustuskoulun mallikappaleiksi: ajan tavan mukaisesti taiteilijaksi opiskeltiin kopioimalla.
Historiankuvaus innostaa pohtimaan millainen
tapaus arpajaiset aikanaan olivat. Tähän STY:n
arkisto onkin paras tietolähde, lisätietoja ja täsmennyksiä löytyy ajan sanomalehdistä. Kurkistamme
STY:n painettuihin vuosikertomuksiin, joiden keller2
täviin sivuihin ja ajankuvaan houkuttaisi paneutua
tarkemminkin.
Paloposki kertoo, että arkistokokoelmien asiakkaita ovat erityisesti tutkijat ja opiskelijat: taidehistorian lisäksi aloina ovat muun muassa historia
ja uskontotiede. Muita kyselyitä tulee esimerkiksi
sukututkijoilta. Myös Helsingin Taidehallin näyttelytietous löytyy juuri tämän arkiston kätköistä, ja yksi
käyttäjäryhmä ovat näyttelyiden tekijät ja museot.
Pääasiassa kaikki aineisto on julkista, lukuun ottamatta esimerkiksi Suomen Taideyhdistyksen apurahahakemusten henkilötietoja. Lisäksi lahjoituksina
kokoelmiin saatujen arkistoaineistojen lahjoitussopimuksiin voi sisältyä käyttöä rajoittavia ehtoja.
Kansallisgalleria muuttui 1.1.2014 valtion laitoksesta julkisoikeudelliseksi säätiöksi. Tämä ei kuitenkaan vaikuta arkiston perustoimintoihin, vaikka
esimerkiksi rahoituspohja on uudistuksen myötä
muuttunut. Käytännössä erona arkistokokoelmien
kannalta on, että ne kuuluvat nyt myös lain mukaan
osaksi Kansallisgallerian kokoelmia. ”Kansallisgalleriassa on Kokoelmahallintaosasto, jonka yhtenä
yksikkönä on arkisto- ja kirjastoyksikkö, jonka tehtäviin kuuluu arkistokokoelmien hoito”, tarkentaa
Paloposki.
Asiakaspalvelua hoidetaan sähköpostitse, puhelimitse ja etukäteen sovituilla tapaamisilla, joissa
opastetaan asiakkaita arkistoaineistojen käyttöön.
Pienempiin kyselyihin vastataan, mutta laajoja
hakuja tai tutkimuksia ei pystytä asiakkaille tekemään.
Osa arkiston ja kirjaston kokoelmista on julkaistu
värikkäässä muodossa Lähteillä-verkkosivustolla.
Sivustolla asiakirjoja, valokuvia, lehtileikkeitä ja
painatteita voi tutkia jopa suurennuslasin tarkkuudella. Dokumentteja on esillä aina 1800-luvun puolivälistä uusimpiin nykytaideteoksiin ja taiteilijoihin
eli aina Daniel Nyblinistä Erkki Kurenniemeen. Paloposki kertoo, kuinka tällä hetkellä työstetään seuraavaksi julkaistavaa kokonaisuutta, aiheena suomalaiset taiteilijat ja Berliini.
Lähteillä-sivusto kertoo kiinnostavasti lisää myös
Suomen Taideyhdistyksen historiasta, kokoelmien
kartuttamisesta ja lähes legendaarisista taidearpajaisista. Sivuston mukaan ensimmäiset teokset
arvottiin 10.3.1847. Ensimmäinen arpajaisvoittaja
oli valtioneuvos Leo Mechelin, joka voitti itselleen
Robert Wilhelm Ekmanin (1808–1873) teoksen Italialainen majatalo. Taideyhdistys osti maalauksen
toiseen kertaan vuonna 1888, tällä kertaa omaan
taidekokoelmaansa, ja se kuuluu edelleen Ateneumin taidemuseon kokoelmiin.
3
Pähkinänkuoressa
1846 Suomen Taideyhdistys perustetaan.
1847 Yhdistys aloittaa näyttelytoiminnan
Helsingissä. Kokoelman teoksia suuren
yleisön nähtäville myöhemmin, vuonna
1859. Vuodesta 1847 vuosinäyttely, jossa
arpajaisteoksetkin esillä.
1848 Taideyhdistys perustaa piirustuskoulun.
1846–1867
Suomen Taideyhdistyksen taidekokoelma
alkaa muodostua ostojen ja lahjoitusten
kautta.
14.10.1863
Virallisesti yleisölle avoin kokoelma
perustetaan, jolloin Suomen
Taideyhdistyksen galleria (sittemmin
Ateneumin taidemuseo ja Suomen
Kansallisgalleria) perustetaan.
1880–1890-luku
Taideyhdistys hankkii kokoelmiinsa
ensimmäisen kirjekokoelman: ajatus siitä,
että taiteen tutkimukseen tarvitaan muutakin
materiaalia kuin teokset.
1887 Ateneum-rakennuksen vihkiäisiä vietetään
marraskuussa 1887.
1897 Leikekokoelman kerääminen aloitetaan STY:n
sihteeri J.J. Tikkasen toimesta.
1940 Perustetaan Suomen Taideakatemian
säätiö, STY jää harrastajien ja taiteesta
kiinnostuneiden omaksi yhdistykseksi.
1990 Ateneum valtiollistetaan, ja Valtion
taidemuseo syntyy.
Vuodesta 1995 arkistojen merkittävä karttuminen,
hyllymetrit kasvavat muutamista metreistä
reiluun kahteensataan.
2004 Myös STY:n myöhempi arkisto lahjoitetaan
arkistokokoelmiin.
2013 Päätetään panostaa uniikkiaineistoihin,
leikekokoelman kartuttaminen ostoleikkein
lopetetaan.
2014 Valtion taidemuseo muuttuu
julkisoikeudelliseksi säätiöksi, Suomen
Kansallisgalleriaksi. Kansallisgalleriaksi
muuttumisen yhteydessä Kuvataiteen
keskusarkisto erillisenä osastona
lakkautetaan, ja arkistokokoelmat sijoittuvat
uuteen kokoelmahallintaosastoon.
Kokoelmien omistus jää Suomen valtiolle.
Tällä hetkellä kokoelmissa on STY:n
arkistomateriaaleja vuodesta 1846 vuoteen
2009, apuraha-aineistot vuoteen 2010.
Yhteystiedot nettisivulla tietopalveluun,
samassa yksikössä toimivaan kirjastoon sekä
kuvamyyntiin, tapaamiset sovitusti: http://
www.fng.fi/tietopalvelu_ja_kuvamyynti.
Kansallisgallerian kuvakokoelmat sisältävät
noin 610 000 kuvaa ja muodostavat erittäin
merkittävän kuvataiteeseen liittyvän kuvaaineiston. Av-arkistossa tallenteita noin
2500 kpl, vanhimmat 1960-luvulta, uusimmat
helmikuulta 2014.
Suomen Kansallisgallerian taidehistoriallisten
asiakirja-arkistojen kokoelmatietokanta
www.lahteilla.fi/karkki.
Lähteillä-nettisivusto: www.lahteilla.fi
4
TEXT REETTA HAARAJOKI
Finska Konstföreningens
skatter finns nu
i Nationalgalleriet
Vart ska man vända sig om man vill söka i Finska Konstföreningens arkivmaterial?
Vi intervjuade en arkivexpert, intendent Hanna-Leena Paloposki som berättade om
arkivsamlingarnas historia och kundbetjäning och om organisationsreformen vid
Nationalgalleriet.
”Före 1846 då Finska Konstföreningen grundades
fanns det inga konstmuseer i landet och konstlivet
var mycket småskaligt. Grundandet av Finska Konstföreningen skapade en grund för bred verksamhet
och nya institutioner”, berättar Paloposki. ”FKF:s
arkiv har vuxit allt sedan mitten av 1800-talet och
dess betydelse för forskningen i Finlands konsthistoria är stor.” Både Finska Konstföreningens och
Helsingfors Konsthalls arkivmaterial ingår numera i
Nationalgalleriets arkivsamlingar.
Hanna-Leena Paloposki skrev själv sin pro gradu-uppsats om Finska Konstföreningens tidiga år
och kan berätta om hur man på 1800-talet polemiserade om huruvida föreningen skulle utöka sina samlingar eller lotta ut verk åt sina medlemmar. Konstlotteriet som även idag är väldigt populärt var en
viktig verksamhetsform redan på 1800-talet: dels
ökade det kännedomen om konst, dels stödde föreningen inhemska konstnärer – precis som idag.
Konstlotteriet infördes i Konstföreningens första stadgar 1846. Redan från starten förvärvade föreningen konstverk för utlottning, men också för att
användas som modeller vid ritskolan: på den tiden
var kopiering en viktig del av konstnärsstudierna.
Paloposkis historiska återblick får mig att tänka
på hur konstlotteriet såg ut förr. Vill man ta reda på
det är FKF:s arkiv den bästa källan. Mer information
och exaktare uppgifter hittas i gamla dagstidningar.
Vi tar oss en titt på de gulnade sidorna i FKF:s tryckta
årsberättelser och på den tidsbild de förmedlar – en
bild som lockar till närmare studier.
Paloposki berättar att arkivsamlingarna framför allt anlitas av forskare och studerande i konsthistoria men också i bl.a. historia och religionsvetenskap. Även t.ex. släktforskare kan sända förfrågningar. I FKF:s arkiv finns också information om Helsingfors Konsthalls utställningar, varför det anlitas
också av utställningsarrangörer och museer. Största
delen av materialet är offentligt, dock inte personuppgifterna i stipendieansökningarna. Därtill kan
donationsavtalen för donationer till föreningens
samlingar ha delvis begränsad tillgänglighet.
Nationalgalleriet omvandlades vid årsskiftet från
ett statligt verk till en offentligrättslig stiftelse. Detta
påverkar dock inte arkivets basfunktioner trots att
t.ex. finansieringsbasen har förändrats. För arkivsamlingarna är den praktiska skillnaden den att de
nu också enligt lag utgör en del av Nationalgalleriets samlingar. ”Nationalgalleriet har en avdelning
för samlingsförvaltning med bl.a. en arkiv- och biblioteksenhet till vars uppgifter hör skötseln av arkivsamlingarna”, berättar Paloposki.
Kundbetjäningen sköts per e-post, telefon och
överenskomna möten där kunderna ges handledning i hur arkivmaterialen används. Mindre förfrågningar besvaras, men omfattande sökningar eller
5
studier kan Nationalgalleriet inte göra åt kunderna.
En del av arkivets och bibliotekets samlingar finns
publicerade i färggrann form på webbsidan Lähteillä. Där kan man studera dokument, fotografier,
tidningsurklipp och trycksaker närmare, rentav med
förstoringsglas. På sidorna finns dokument från mitten av 1800-talet ända till den nyaste konsten och
konstnärerna – med andra ord från Daniel Nyblin till
Erkki Kurenniemi. Paloposki berättar om det pågående arbetet för nästa helhet som ska publiceras.
Dess tema är finländska konstnärer och Berlin.
6
På sidan Lähteillä finns dessutom intressant information om Finska Konstföreningens historia, utökningen av dess samlingar och de nära nog legendariska konstlotterierna. Enligt webbsidan utlottades de första verken den 10 mars 1847. Första vinnare var statsrådet Leo Mechelin som vann Robert
Wilhelm Ekmans (1808–1873) verk Italienskt värdshus. Konstföreningen köpte samma målning på nytt
1888, denna gång till sin egen samling, och den
ingår fortfarande i Ateneums samlingar.
I ett nötskal
1846 Finska Konstföreningen grundas.
1847 Föreningen inleder sin
utställningsverksamhet i Helsingfors.
Årsutställning i vilken också lotteriverken
ingår börjar ordnas. För den stora publiken
börjar verk ur samlingen visas senare, 1859.
1848 Konstföreningen grundar en ritskola.
1995– Arkiven växer kännbart, från några få till över
tvåhundra hyllmeter.
2004 Också FKF:s senare arkiv doneras till
arkivsamlingarna.
2013 Föreningen beslutar att satsa på unika
material, utökningen av urklippssamlingen
med köpta urklipp avslutas.
1846–1867
Finska Konstföreningens konstsamling tar
form tack vare köp och donationer.
2014 Statens konstmuseum förvandlas till
en offentligrättslig stiftelse, Finlands
Nationalgalleri. I samband med reformen
upplöses Centralarkivet för bildkonst som
14.10.1863
en separat enhet och arkivsamlingarna
Den öppna samlingen bildas varvid Finska
deponeras i den nya avdelningen för
Konstföreningens galleri (senare Konstmuseet
samlingsförvaltning. Samlingarna ägs
Ateneum och Finlands Nationalgalleri)
fortsättningsvis av Finska staten. I
grundas.
samlingarna ingår för närvarande FKF:s
1880–1890-talen
arkivmaterial från 1846 till 2009 och
Konstföreningen förvärvar den första
stipendiematerial till 2010.
brevsamlingen till sina samlingar. Tanken är
Kontaktuppgifter på webbsidan Adressen
att konstforskningen behöver också annat
till informationstjänsten och biblioteket i
material än konstverk.
samma enhet samt till bildförsäljningen (möte
1887 Konstmuseet Ateneums byggnad invigs i
enligt överenskommelse): http://www.fng.fi/
november.
tietopalvelu_ja_kuvamyynti
1897 Urklippssamlingen börjar byggas upp av
föreningens sekreterare J.J. Tikkanen.
1940 Stiftelsen för Finlands Konstakademi
grundas, FKF blir en förening för amatörer och
konstentusiaster.
1990 Ateneum förstatligas, Statens konstmuseum
skapas.
Nationalgalleriets bildsamlingar innehåller ca
610 000 bilder och är därigenom ett mycket
betydande bildarkiv inom bildkonsten. AV-­
arkivet har omkring 2 500 upptagningar, de
äldsta från 1960-talet, de nyaste från februari
2014.
Finlands Nationalgalleris samlingsdatabas för
konsthistoriska dokumentarkiv:
www.lahteilla.fi/karkki
Webbsidan Lähteillä: www.lahteilla.fi
7
10
TEKSTI / TEXT SUVI JÄRVELIN
Teosarvonnan huumaa
Kaapelilla
Lotteriyra på Kabelfabriken
Vuosittainen hittitapahtuma, Suomen taideyhdistyksen teosarpajaiset, järjestettiin
tammikuun lopulla Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa. Tilaisuudelle oli varattu
tänä vuonna hiukan enemmän tilaa ja Merikaapelihallin suuri alue täyttyi mukavasti
yhdistyksen uusista ja vanhoista jäsenistä. Reilut 600 yhdistyksen jäsentä löysivät
tiensä paikan päälle nauttimaan buffet-tarjoilusta, musiikista ja juonnetusta
ohjelmasta. Illan aikana yhdistys sai 40 uutta jäsentä, tervetuloa!
Den årliga succén, Finska Konstföreningens konstlotteri, ordnades i slutet av januari
i Sjökabelhallen i Kabelfabriken. I år hade vi lite mera plats än tidigare, och Sjökabelhallen befolkades av föreningens nya och gamla medlemmar. Drygt 600 medlemmar
var på plats för att njuta av bufféns delikatesser, musiken och det övriga programmet.
Under kvällen fick föreningen 40 nya medlemmar – välkomna!
Ovien avautuessa tulijoita tervehti viime vuoden
tapaan sello-viulukaksikko Duo Ylinen. Veljesten rento
musiikki, hyvä ruoka ja viinilasilliset nostattivat välittömästi halliin odottavan, juhlallisen tunnelman. Arvottavat työt oli ripustettu yhdelle pitkälle seinämälle ja
yleisö kiersi katsomassa töitä haaveillen omasta voitostaan. Paljon iloista keskustelua käytiin siitä, minkä työn
kukakin toivoi voittavansa, mutta yleisön yhtä suosikkia
ei voine millään julistaa.
Arvottavina oli yhteensä 114 teosta, joihin sisältyi grafiikkaa, valokuvavedoksia, maalauksia, esinekoosteita ja veistoksia. Varsinaisessa arvonnassa oli mukana vuoden 2013 aikana hankitut 89
taideteosta, jotka arvottiin ennen tilaisuutta kyseisenä vuonna jäseninä olleiden kesken. Vuonna 2013
heitä oli yhteensä 1733, eli voittomahdollisuudet olivat taas kerran mainiot. Hyvistä voittokertoimista
kertonee, että tänä vuonna peräti kolme jäsentä
voitti sekä varsinaisessa arvonnassa että pienemmässä paikallisarvonnassa.
Liksom ifjol hälsade cello-violinduon Duo ­Ylinen
gästerna välkomna vid ankomsten. Brödernas av­­
slappnade musik i kombination med den goda
maten och vinet skapade omedelbart en förväntansfull feststämning i salen. Verken som lottades
ut var upphängda på en lång vägg. Publiken vandrade omkring och såg på verken, drömmande om sin
egen eventuella vinst. Många muntra samtal fördes
om vem som ville vinna vilket verk, men någon klar
publikfavorit fanns inte.
Sammanlagt utlottades 114 verk: grafik, fotokonst, målningar, assemblage och skulpturer. Det
egentliga lotteriet för alla medlemmar 2013 ordnades före evenemanget, och där utlottades 89 verk
som föreningen hade förvärvat ifjol. Medlemsantalet ifjol var 1 733 – vinstchanserna var således åter
en gång utomordentliga. Som ett bevis på de goda
koefficienterna kan man väl se att hela tre medlemmar vann ett konstverk både i det egentliga lotteriet
och det mindre lotteriet för de närvarande.
9
PIA HAMARI Huokaus / Suck, 2012, tussi / tusch, ø 14 cm
Perinteiden mukaisesti tilaisuuteen oli erikseen valittu
paikan päällä arvottavaksi
25 teosta, jotka oli aseteltu lavan taakse nähtäville. Kovin moni vieras
ei uskaltautunut tarkastelemaan teoksia lähempää, mutta kuvat töistä
heijastettiin suurelle kankaalle arvonnan aikana. Paikallisesti arvotut työt katosivat vikkelästi innokkaiden voittajien kainaloon, osa voittajista
intoutui jopa hillittyihin riemun osoituksiin.
Tilaisuuden juontajina toimivat kotimaisen iskelmämusiikin pajatso Vexi Salmi ja esiintymislavojen
konkari näyttelijä-juontaja Maarit Poussa. Salmi ja
Poussa kävivät ammattilaisten ottein teosarvonnan
läpi ja arvonnan aikana ehdittiin soittaa jopa tunnetulle taiteenkerääjälle, Lars Swanljungille, hänen
voitettuaan teosarvonnassa.
Tilaisuuden virallisena avaajana toimi Suomen
taideyhdistyksen puheenjohtaja Lasse Saarinen,
joka nosti myös ensimmäisen paikallisarvonnan
arvan. Hänen jälkeensä onnettarina toimivat muun
muassa Taidehallin uusi johtaja ja yhdistyksen asiamies Jan Förster ja teosostolautakunnan jäsen Anna
Tuori. Tuori kertoi kuuntelijoille millä periaatteilla
teoksia valitaan ja miten henkilökohtaiset mieltymykset sovitetaan yhteen lautakunnan jäsenien
kesken. Useaan otteeseen illan aikana kuuli sekä
juonnoissa että yleisön puheensorinassa tunteen
olevan merkittävin tekijä taideteosta valittaessa.
Suomen Taideyhdistys on arponut teoksia jäseniensä kesken jo perustamisvuosista alkaen. Viime
vuosina teosten arvontaan on liittynyt ohjelmallinen
ilta, josta voittajat saavat työt heti mukaansa. Osallistujien määrä on kasvanut vuosi vuodelta ja siksi
tilaisuus on siirretty muutamaan otteeseen isompaan juhlatilaan. Teosten valinnasta vastaa yhdistyksen teosostolautakunta, johon vuonna 2013 kuuluivat puheenjohtaja Heli Hiltunen, Petri Eskelinen,
Jere Järvenpää, Anna Tuori ja Henri Wegelius. Kaikkien arvottujen töiden ja voittajien nimet ovat esillä
taideyhdistyksen verkkosivuilla www.suomentaideyhdistys.fi.
10
Liksom tidigare år hade man
valt ut 25 verk för utlottning
bland de närvarande. Också
dessa verk hade ställts fram
bakom scenen där gästerna kunde bekanta sig
med dem. Särskilt många
vågade inte gå och titta
närmare på verken, men i
stället projicerades bilder
av dem på en stor duk under
själva lotteriet. Ivriga vinnare
sågs bära hem sina nyss vunna
konstskatter; till och med några diskreta glädjetjut kunde höras.
Konferencierer under kvällen var den finska
schlagerns Pajazzo Vexi Salmi och den erfarna estradören, skådespelaren-speakern Maarit Poussa. De
skötte utlottningen av verken med proffsig elegans
och hann under processens lopp rentav ringa upp
den kände konstsamlaren Lars Swanljung, som var
en av kvällens vinnare.
Evenemanget öppnades o
­ fficiellt av Finska Konstföreningens ordförande Lasse Saarinen som också
drog den första lotten i lotteriet för de närvarande.
Efter honom fungerade bl.a. K
­ onsthallens nya chef
och föreningens ombudsman Jan ­Förster samt
inköpsnämndens med­lem Anna Tuori som fru Fortuna. Tuori förklarade för publiken vilka kriterier
man tillämpar vid val av verk och hur nämndmedlemmarnas personliga preferenser sammanjämkas.
Ett konstaterande som hördes både ur konferencierernas mun och i det allmänna sorlet var att känslan
är det viktigaste då man väljer ett konstverk.
Finska Konstföreningen har lottat ut konstverk bland sina medlemmar allt sedan sina första
år. Under de senaste åren har föreningen i samband med lotteriet ordnat en programafton där vinnarna omedelbart kan ta hem sina konstverk. Deltagarna har blivit fler för varje år, varför också evenemanget redan några gånger har flyttats till en
större sal. För valet av de verk som Föreningen
köper svarar inköpsnämnden som 2013 bestod av
ordförande Heli Hiltunen och medlemmarna Petri
­Eskelinen, Jere Järvenpää, Anna Tuori och Henri
Wegelius. Alla utlottade verk samt namnen på vinnarna finns utlagda på föreningens hemsida, www.
suomentaide­yhdistys.fi.
Kaikkien vuoden 2013 jäsenten kesken arvottiin 89 taideteosta. Voitot osuivat seuraaville:
Bland alla som var medlemmar i föreningen 2013 utlottades 89 konstverk. Här är vinnarna:
BACKSTRÖM Ragnar, Kotka; BERNDTSON Ritva,
Helsinki / Helsingfors; BJÖRKLUND Otto, Helsinki
/ Helsingfors; BLOM Marja-Leena, Espoo / Esbo;
BLOMBERG-AUROLA Mella, Espoo / Esbo; VON
BONSDORFF Camilla, Luoma / Bobäck; BÜLOW
Anneli, Karjaa / Karis; EINIÖ Markus, Espoo /
Esbo; FORSSKÅHL Tuula, Hyvinkää / Hyvinge; VON
FRENCKELL Claire, Helsinki / Helsingfors; GRÖNFORS
Anna, Espoo / Esbo; HAKALA Tuulikki, Helsinki /
Helsingfors; HARNI Heli, Helsinki / Helsingfors;
HELANDER Henna, Helsinki / Helsingfors; HELLE
Jukka, Helsinki / Helsingfors; AF HEURLIN Markku,
Kirkkonummi / Kyrkslätt; HIETALA Anu, Helsinki /
Helsingfors; HILDÉN Emmi, Helsinki / Helsingfors;
HIRSIMÄKI Aarre, Vantaa / Vanda; HOKKA Hannu,
Helsinki / Helsingfors; HOLOPAINEN Tapio, Siivikkala;
HURME Ritva, Helsinki / Helsingfors; JAGIELSKI Sari,
Pukkila; JOENNIEMI Sirpa, Tampere / Tammerfors; DE
JONG Marja, Hiirola; JOUSI Marjaleena, Piispanristi;
JULIN Elina, Helsinki / Helsingfors; JUUTILAINEN Antti,
Hyrylä / Skavaböle; JYVÄLAHTI Annariina, Espoo /
Esbo; JÄÄSKELÄINEN Lauri, Helsinki / Helsingfors;
KANKO Minna, Helsinki / Helsingfors; KANNASROSENIUS Katja, Helsinki / Helsingfors; KANNISTO
Sanna, Helsinki / Helsingfors; KANTANEN Irja,
Helsinki / Helsingfors; KERVINEN Kari, Helsinki
/ Helsingfors; KEVÄJÄRVI Tiina, Vantaa / Vanda;
KIVINEN Outi, Espoo / Esbo; KOISO-KANTTILA
Seija, Helsinki / Helsingfors; KOIVUMÄKI Raili,
Helsinki / Helsingfors; KOKKONEN Pike, Laukkoski
/ Lövkoski; KOPONEN Janna, Kouvola; KORPINEN
Vuokko, Helsinki / Helsingfors; KOTILAINEN Paavo,
Espoo / Esbo; KUMPULAINEN Riikka, Muurame;
KUUSLA Marja, Söderkulla; LAAKKONEN Arja, Vantaa
/ Vanda; LAAKSONEN Taru, Tampere / Tammerfors;
LAAKSONEN Ville, Turku / Åbo; LAUTSO Kari, Helsinki
/ Helsingfors; LINDBORG Anneli, Loviisa / Lovisa;
LUOSTARINEN Leena, Helsinki / Helsingfors; MALMARI
Marsa, Espoo / Esbo; MANTERE Marika, Helsinki /
Helsingfors; MODEN Gerd, Västerås; MÄNNIKKÖ Pia,
Helsinki / Helsingfors; NIEMINEN Jouni, Tuusula /
Tusby; NIEMINEN Marketta, Helsinki / Helsingfors;
NIKANDER Marja-Leena, Lahti / Lahtis; NUMMI Markku,
Tampere / Tammerfors; OIKARINEN Seppo, Helsinki /
Helsingfors; OKSANEN Piia, Espoo / Esbo; OLA Marja,
Helsinki / Helsingfors; PAAGEL Merilyn, Espoo / Esbo;
PALDANIUS Stina, Helsinki / Helsingfors, PARKKINEN
Antti, Helsinki / Helsingfors; PARKKINEN Kirsti,
Helsinki / Helsingfors; PELLINEN Marja, Helsinki
/ Helsingfors; PESSI Anne Birgitta, Espoo / Esbo;
PULKKINEN Sirpa, Helsinki / Helsingfors; PÄIVINEN
Sirpa, Helsinki / Helsingfors; RAUHALA Pasi, Lohja
/ Lojo, REINIKAINEN Petri, Helsinki / Helsingfors;
REMES Mauno, Vantaa / Vanda; RUOTSALO-AARIO
Ritva, Espoo / Esbo; SALOJÄRVI Jouni, Turku / Åbo;
SARPOLAHTI Mia, Helsinki / Helsingfors; SAURI Vieno,
Helsinki / Helsingfors; SEPPÄNEN Ulla, Savonlinna
/ Nyslott; SUOJOKI Saara, Helsinki / Helsingfors;
SWANLJUNG Lars, Helsinki / Helsingfors; TAMMINEN
Keijo, Helsinki / Helsingfors; TARNA Liisa, Porvoo
/ Borgå; TORNBERG Valter, Helsinki / Helsingfors;
UUSITALO Taito, Tampere / Tammerfors; WAHALA
Helena, Helsinki / Helsingfors; VARTIO Kirsti, Oitti;
VUORENMAA Camilla, Espoo / Esbo; WETTERSTRAND
Elina, Helsinki / Helsingfors; ÖSTERLUND Kerstin,
Helsinki / Helsingfors.
Paikallisarvonnassa voittaneet:
Vinnarna i lotteriet bland de närvarande:
AROMAA Kaarina, Helsinki / Helsingfors; BLOMBERGAUROLA Mella, Espoo / Esbo; FALK Pertti, Helsinki
/ Helsingfors; FORSBERG Ann-Marie, Helsinki
/ Helsingfors; FÖRSTER Jan, Espoo / Esbo;
GABRIELSSON Håkan, Kauniainen / Grankulla;
HIRSIMÄKI Aarre, Vantaa / Vanda; HYYRYLÄINEN
Helena, Espoo / Esbo; JOENNIEMI Sirpa, Tampere /
Tammerfors; JOKINEN Liisa, Helsinki / Helsingfors;
JÄRVELIN Antti, Helsinki / Helsingfors; KASPER
Antti, Helsinki / Helsingfors; KONTKANEN Riina,
Helsinki / Helsingfors; KUIVAJÄRVI Kirsti, Helsinki
/ Helsingfors; PAKKANEN Pirjoleena, Espoo /
Esbo; PAUKKUNEN Eero, Helsinki / Helsingfors;
PANKAKOSKI Kyllikki, Espoo / Esbo; RAISKINEN Tarja,
Espoo / Esbo; ROINE Markku, Helsinki / Helsingfors;
SILANDER Lea, Helsinki / Helsingfors; STYF Irmeli,
Helsinki / Helsingfors; SÖDERLUND Natalie, Helsinki
/ Helsingfors; TAIMISTO Eeva, Helsinki / Helsingfors;
TROBERG Pekka, Espoo / Esbo; USKI Sirkka, Helsinki
/ Helsingfors
11
Suomen Taideyhdistyksen
palkinnot 2013
Finska Konstföreningens pris 2013
Suomen Taideyhdistys jakoi joulukuussa 2013 kolmetoista merkittävää taidepalkintoa.
Palkintojen yhteissumma oli 108 500 euroa.
Finska Konstföreningen delade i december 2013 ut tretton betydande bildkonstpris.
Den sammanlagda prissumman var 108 500 euro.
Riikka Kuoppala on nuori mediataitei­
lija kansainvälisen uran kynnyksellä.
Hänen elokuvalliset videoteoksensa
kuvaavat todellisten tilanteiden sijasta
psykologisia maisemia ja mielentilo­ja. Teoksissa käsitellään usein muistia ja traumoja; viimeisimpiä teemoja ovat
olleet mm. sukupuoli, perhe ja sairaus. Toisaalta Kuoppala tekee myös paikkasidonnaista
yhteisötaidetta ajankohtaisista aiheista, kuten
yhteiskunnallisista epäkohdista: yksi viimeaikaisista teoksista oli ruokalahjoituksista koottu installaatio, josta jaettiin ruokaa vähävaraisille perheille.
Kuoppala pyrkii taiteellisessa työskentelyssään
yhdistämään nämä kaksi erillistä tekemisen osaaluetta, psykologisen sekä ulkoisen todellisuuden.
Riikka Kuoppala on valmistunut kuvataiteen
maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2010.
Tällä hetkellä Lillessä asuva taiteilija on mukana
kaksivuotisessa Le Fresnoy – Studio national des
arts contemporains -ohjelmassa, joka tarjoaa pääasiassa elokuvaan keskittyvää jatkokoulutusta nuorille taiteilijoille. Vuonna 1997 perustetun Le Fresnoy
-studion entisiä oppilaita on muun muassa videotaiteilija Anri Sala. Vuoden 2013 aikana vierailevina
12
DUKATPRISET 16 000 €
Riikka Kuoppala (f. 1980 i Helsingfors),
Lille (Frankrike) och Helsingfors
Riikka Kuoppala är en ung mediekonstnär på tröskeln till en internationell
karriär. Hennes filmatiska videoverk
skildrar psykologiska landskap och sinnesstämningar snarare än verkliga situationer. Ofta behandlar de minnen och
trauman; bland hennes senaste teman kan
nämnas kön, familj och sjukdom. Men Kuoppala gör också platsbunden kollektiv konst om
aktuella ämnen, såsom samhälleliga missförhållanden; ett av de senare verken är en installation där
matdonationer delas ut åt mindre bemedlade familjer. Kuoppala vill i sitt konstnärliga arbete kombinera dessa två delområden, den psykologiska och
den yttre verkligheten.
Riikka Kuoppala blev bildkonstmagister från Bildkonstakademin 2010. Hon bor för närvarande i Lille
där hon är med i det tvååriga fortbildningsprogrammet Le Fresnoy – Studio national des arts contemporains för unga konstnärer, huvudsakligen inom
film. Studion Le Fresnoy grundades 1997, och bland
dess tidigare elever kan nämnas videokonstnären
Anri Sala. Gästande professorer 2013 var t.ex. filmregissörerna Jean-Luc Godard och Chantal Akerman, gästande konstnärer var videokonstnären Ben
KUVAT/FOTO Reetta Harajoki
DUKAATTIPALKINTO 16 000 €
Riikka Kuoppala (s. 1980 Helsingissä),
Lille (Ranska) ja Helsinki
professoreina olivat esimerkiksi elokuvaohjaajat
Jean-Luc Godard ja Chantal Akerman sekä vierailevina taiteilijoina videotaiteilija Ben Rivers ja Locarnon elokuvafestivaalien pääpalkinnon vuonna 2012
voittanut vanhemman polven elokuvaohjaaja JeanClaude Brisseau.
Vuonna 1858 perustettu Dukaattipalkinto myönnetään vuosittain erityisestä ansiosta nuorelle,
enintään 35-vuotiaalle kuvataiteilijalle.
Rivers och som en företrädare för den äldre generationen filmregissören Jean-Claude Brisseau, som
vann huvudpriset vid filmfestivalen i Locarno 2012.
Det år 1858 instiftade Dukatpriset ges årligen till
en särskilt meriterad ung bildkonstnär, högst 35 år
gammal.
TUNNUSTUSPALKINTO 10 000 €
Lauri Anttila (s. 1938 Oulussa), Helsinki
HEDERSPRISET 10 000 €
Lauri Anttila (f. 1938 i Uleåborg), Helsingfors
Lauri Anttila on käsitetaiteen pioneereja Suomessa.
Hän on emeritusprofessori sekä taiteiden ja kuvataiteiden kunniatohtori, laaja-alainen taiteilija ja
opettaja, joka on vaikuttanut keskeisellä tavalla
usean suomalaisen taiteilijasukupolven ajatteluun sekä luonut pohjaa kuvataiteelliselle tutkimukselle ja tutkivalle taiteelle. Hän oli
Kuvataide­akatemian pitkäaikainen rehtori
vuosina 1988–1994 ja tila-aikataiteen
osaston (nyk. tila-aikataiteiden koulutusohjelma) perustaja. Taiteellisessa
työskentelyssään tieteen ja taiteen
rajamailla liikkuva Anttila tekee yhä
uusia teoksia. Kesällä 2013 hän osallistui uusiutuvan energian ja kokeellisen
teknologian teemoista koottuun Aurinko­
generaattori-näyttelyyn Staffaksen kartanossa Porvoossa, jossa nähtiin laaja kokonaisuus hänen aurinkoa eri metodein tarkastelevia töitään. Aurinkokelloveistos Helios (2010) Helsingin Kaivopuistossa on Anttilan viimeisin julkinen
tilataideteos.
Lauri Anttila on opiskellut Lahden Taideyhdistyksen ja Suomen Taideakatemian kouluissa sekä valmistunut sisustusarkkitehdiksi vuonna 1965 Taideteollisesta oppilaitoksesta (nyk. Aalto-yliopiston
taideteollinen korkeakoulu).
Tunnustuspalkinto myönnetään varttuneelle
kuva­taiteilijalle huomionosoituksena merkittävästä
elämäntyöstä.
Lauri Anttila hör till konceptkonstens pionjärer i Finland. Han är professor emeritus och hedersdoktor
i konst och bildkonst, konstnär och lärare inom ett
brett fält. Anttila har haft ett betydande inflytande
på många finländska konstnärsgenerationers tänkande och skapat en grundval för bildkonstnärlig forskning och forskande konst. Han
var mångårig rektor för Bildkonstakademin 1988–1994 och grundare av linjen
för tid- och rumkonst (numera utbildningsprogrammet i tid- och rumkonst).
Anttila fortsätter att skapa nya verk i
gränszonen mellan vetenskap och
konst. Sommaren 2013 deltog han i
utställningen Solgenerator på Staffans
gård i Borgå. Utställningen behandlade
teman kring förnybar energi och experimentell teknologi, och Anttila ställde ut en
bred samling verk som studerar solen med olika
metoder. Solurskulpturen Helios (2010) i Brunnsparken i Helsingfors är Anttilas senaste offentliga
rumkonstverk.
Lauri Anttila studerade vid Lahtis konstförenings
skola och Finlands Konstakademi. Han utexaminerades som inredningsarkitekt 1965 från Konstindustriella läroverket (numera Aalto-universitetets högskola för konst, design och arkitektur).
Hederspriset ges till en längre hunnen bildkonstnär som en erkänsla för ett betydande livsverk.
13
WILLIAM THURING -PÄÄPALKINTO 14 000 €
Viggo Wallensköld
(s. 1969 Porvoossa), Tampere
WILLIAM THURING-HUVUDPRISET 14 000 €
Viggo Wallensköld
(född 1969 i Borgå), Tammerfors
Viggo Wallensköld on sanonut, että maalaus käsittelee asioita, joista ei voi puhua. Hän on luonut persoonallisen ja oudonkin gallerian erilaisia ihmisiä ja maisemia jo tähänastisessa tuotannossaan.
­Taitavasti maalatut teokset sisältävät usein jonkin särmän tai haavan. Ne antavat katsojalle
aineksia monenlaisiin kertomuksiin, mutta
jäävät mielenkiintoisella tavalla salaperäisiksi.
Viggo Wallensköld on valmistunut
kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 1995. Hän on saanut
Suomen Taideyhdistyksen Dukaatti­
palkinnon vuonna 2002, ja hänet
valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi
vuonna 2005.
Viggo Wallensköld har sagt att måleriet behandlar
frågor som det inte går att tala om. Han har redan
i sin produktion hittills hunnit skapa ett personligt
och även kuriöst galleri människor och landskap.
De skickligt målade verken innehåller ofta någon
kantighet eller skavank. De erbjuder stoff för
många slags berättelser men förblir fascinerande gåtfulla.
Viggo Wallensköld utexaminerades
som bildkonstmagister från Bildkonstakademin 1995. Han fick Finska Konstföreningens Dukatpris 2002 och valdes
till Årets unga konstnär 2005.
MUUT WILLIAM THURING -PALKINNOT à 6 500 €
myönnettiin seuraaville yhdeksälle kuvataiteilijalle: Eeva-Leena Eklund (s. 1972 Porissa), Helsinki;
Kaisa­leena Halinen (s. 1973 Turussa), Helsinki;
Aino Kannisto (s. 1973 Espoossa), Helsinki; Kimmo
­Ku­mela (s. 1971 Riihimäellä), Helsinki; Johanna
Lecklin (s. 1972 Helsingissä), Helsinki; Niko Luoma
(s. 1970 Helsingissä), Helsinki; Lotta Määttänen (s.
1968 Muurlassa), Helsinki; Jaakko Rustanius (s.
1970 Tampereella), Helsinki; Kalle Turakka Purhonen (s. 1974 Porvoossa), Helsinki.
ÖVRIGA WILLIAM THURING-PRIS à 6 500 €
tilldelades följande bildkonstnärer: Eeva-Leena
Eklund (f. 1972 i Björneborg), Helsingfors; Kaisaleena Halinen (f. 1973 i Åbo), Helsingfors; Aino
Kannisto (f. 1973 i Esbo), Helsingfors; Kimmo
Kumela (f. 1971 i Riihimäki), Helsingfors; Johanna
Lecklin (f. 1972 i Helsingfors), Helsingfors; Niko
Luoma (f. 1970 i Helsingfors), Helsingfors; Lotta
Määttänen (f. 1968 i Muurla), Helsingfors; Jaakko
Rustanius (f. 1970 i Tammerfors), Helsingfors; Kalle
Turakka Purhonen (f. 1974 i Borgå), Helsingfors.
16
William Thuring -säätiön pääpalkinto ja muut
nimikkopalkinnot myönnetään anomuksetta alle
45-vuotiaille kuvataiteilijoille. Palkinnot on tarkoitus jakaa vuosittain ja jaettava rahamäärä sisältyy
säätiön vuosittaiseen lahjoitukseen Suomen Taideyhdistykselle.
William Thuring-stiftelsens huvudpris och de personliga prisen ges utan ansökan till bildkonstnärer
under 45 år. Meningen är att prisen ska delas ut årligen, och prispengarna ingår i den årliga donation
som stiftelsen gör till Finska Konstföreningen.
KIRJALLISUUSPALKINTO 10 000 €
myönnettiin FT, dosentti Harri ­Kalhalle
(s. 1962) kolmesta vuoden 2013 aikana
ilmestyneestä teoksesta: Birger Kaipiainen, Kokottien kultakausi – Belle
Époquen mediatähdet modernin naiseuden kuvastimina ja Muodon vuoksi
– Lasin ja keramiikan klassikot. Kaikki
kirjat ovat Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuran julkaisemia.
Harri Kalha kirjoittaa aistikkaita tutki­
musesseitä 1900-luvun alun pariisilaises­ta
naiskuvasta, lähimuotokuvan Birger Kaipiaisesta
ja suomalaisen muotoilun klassikoista. Hänen kirjoituksensa perustuvat sivistyneeseen taide- ja kulttuurihistorialliseen tietoon ja näkemykseen. Kirjoittamisessa yhdistyvät tutkimuskohteen syvällinen
tuntemus ja henkilökohtainen kokemus.
Harri Kalhalla on kertojan taito. Hänen tekstinsä
lähtevät esineistä, kuvista ja niihin liittyvästä kulttuurista. Esineiden elämään soljuttautuminen kirjoittajan kanssa pitää lukijan otteessaan. Hyvin kirjoitettu tutkimus on ilo lukijalle. Harri Kalhan tekstit
ovat vastaansanomattomia.
LITTERATURPRISET 10 000 €
tilldelades fil.dr, docent Harri Kalha (f.
1962) för tre böcker som p
­ ublicerats
under år 2013: Birger Kaipiainen,
Kokottien kultakausi – Belle Époquen
media­
tähdet modernin naiseuden
kuvastimina (Kokotternas guldålder –
Belle Époques mediestjärnor som den
moderna kvinnlighetens speglar) och
Muodon vuoksi – Lasin ja keramiikan
klassikot (Pro forma – Glas- och keramikklassiker). Alla tre böcker är utgivna av Finska
Litteratursällskapet.
Harri Kalha skriver stilfulla vetenskapsessäer
om det tidiga 1900-talets parisiska kvinnobild och
tecknar en närbild av Birger Kaipiainen och den finska designens klassiker. Hans skrivande bygger på
konst- och kulturhistorisk bildning och kunskap.
Han förenar djup kännedom om sina studieobjekt
med personlig upplevelse.
Harri Kalha är en begåvad berättare. Hans t­exter
utgår från föremål, bilder och den kultur de är
kopplade till. Med sin förmåga att väcka föremålen till liv håller han läsaren i sitt grepp. Välskriven
15
Kalha tuo tuoreita näkökulmia taidehistoriaan.
Esseistinen tyyli viettelee lukijan pohtimaan kirjoittajan ajatuksia.
Vuoden 2013 taidekirjasato oli runsas, monipuolinen ja tasokas. Suomen Taideyhdistyksen kirjallisuuslautakunta haluaa nostaa esiin muun muassa
seuraavat teokset: Marja Kanervo (Kiasma), Timo
Heino (Helsingin taidemuseo), Den osynliga damen
– Rouva Näkymätön – The Invisible Lady (Amos
Andersonin taidemuseo), Vaivaisukkojen paluu
(Maahenki), Jan-Erik Andersson: Elämää lehdellä
(Maahenki), Jari Tamminen: Häiriköt – Kulttuurihäirinnän aakkoset (Into Kustannus) sekä Kuvataide­
akatemian ansiokkaan julkaisutoiminnan.
Taideyhdistyksen kirjallisuuspalkinnot osoitetaan
kirjoittajille ja toimittajille teoksista, jotka merkittävällä tavalla ovat edistäneet suomalaista taidekirjallisuutta ja taiteen tuntemusta.
v­ etenskaplig text är en fröjd för läsaren. Harri Kalhas
texter är oemotsägliga.
Han introducerar nya perspektiv i konsthistorien.
Den essäistiska stilen lockar läsaren att fördjupa sig
i skribentens tankar.
2013 års skörd av konstböcker var riklig, mångsidig och högklassig. Finska Konstföreningens litteraturnämnd vill lyfta fram bl.a. följande verk: Marja
Kanervo (Kiasma), Timo Heino (Helsingfors konstmuseum), Den osynliga damen – Rouva Näkymätön –
The Invisible Lady (Amos Andersons ­konstmuseum),
Vaivaisukkojen paluu (Fattiggubbarnas återkomst)
(Maahenki), Jan-Erik Andersson: Elämää lehdellä
(Liv på ett blad) (Maahenki), Jari Tamminen: Häiriköt
– Kulttuurihäirinnän aakkoset (Störarna – Kulturstörandets abc) (Into Kustannus) samt Bildkonstakademins förtjänstfulla publikationsverksamhet.
Finska Konstföreningens litteraturpris tilldelas
skribenter och redaktörer som på ett betydande sätt
har främjat finländsk konstlitteratur och kännedomen om konst.
Palkinnoista päättää Suomen Taideyhdistyksen johtokunta lautakuntien ehdotusten perusteella.
Dukaatti- ja tunnustuspalkinnoista ehdotuksen
tekee palkintolautakunta, johon vuonna 2013 kuuluivat taiteilija Antti Tanttu (puheenjohtaja), taiteilija Susanne Gottberg, tutkija, taidehistorioitsija
Hanna Johansson, taiteilija Vesa-Pekka Rannikko ja
toimitusjohtaja, taidekriitikko Pessi Rautio.
Thuring-palkinnon saaneita taiteilijoita ehdottivat Suomen Taideyhdistyksen puheenjohtaja Lasse
Saarinen ja varapuheenjohtaja Päivi Karttunen.
Kirjallisuuslautakunnassa työskentelivät FK Päivi
Karttunen (puheenjohtaja), kuvataidekriitikko
Heikki Kastemaa ja FL Asko Mäkelä.
Konstföreningens styrelse fattar beslut om prisen på
framställning av föreningens nämnder.
Förslag till mottagare av dukat- och hedersprisen
görs av prisnämnden, som 2013 bestod av konstnären Antti Tanttu (ordf.), konstnären Susanne Gottberg, forskaren och konsthistorikern Hanna Johansson, konstnären Vesa-Pekka Rannikko och verkställande direktören, konstkritikern Pessi Rautio.
Mottagarna av William Thuring-prisen föreslogs
av föreningens ordförande Lasse Saarinen och vice
ordförande Päivi Karttunen.
I litteraturnämnden medverkade fil.kand. Päivi
Karttunen (ordf.), bildkonstkritiker Heikki Kastemaa
och fil.lic. Asko Mäkelä.
16
Voitto nro / Vinst nr. 001
ELINA MERENMIES Landscape, 2012
muste paperille / bläck på papper, 14 x 20 cm.
Kuva/Foto: Mariam Falaileh
Voitto nro / Vinst nr. 009
LIISA PESONEN Musta / Svart, 2013
öljy kankaalle / olja på duk, 60 x 50 cm.
Voitto nro / Vinst nr. 011
KATARINA REUTER Talvi ei muista nimeäsi / Vintern minns ej ditt namn, 2014
tussi paperille, puu / tusch på papper, trä, 20,5 x 27 cm.
Kuva/Foto: Jussi Tiainen
Kuva/Foto: Katarina Reuter
17
Jäsenmatka
Pirkanmaan taidekesään
Suomen Taideyhdistys ja matkatoimisto Ingves järjestävät ikimuistoisen
päivämatkan kolmeen kotimaiseen kesätaidenäyttelyyn sunnuntaina 15.6.2014.
Matkaa johtaa Ateneumin kohdeopas Ari Kovero, joka taidekiinnostuksellaan
mahdollistaa mukavan matkan kaikille taiteen ystäville.
OHJELMA
kuvataideviikkojen henkilökunnalta. Vietämme
mukavan iltapäivän tutustuen sekä taide­teoksiin
että videoihin. Pyrimme lähtemään noin klo 16.00
kohti päivän viimeistä kohdetta Orivedellä.
Orivedellä vierailemme Purnun kesätaidenäytte­
lyssä sen avajaispäivänä. Jos onni suo, meillä on
myös mahdollisuus tavata näyttelyn taiteilijoita
ja keskustella heidän kanssaan vierailun aikana.
Ennen lähtöämme Purnusta saamme vielä suolaisen palan kohteessa. Pyrimme lähtemään niin, että
saavumme Helsinkiin noin kello 22.00.
Matkan hinta: 98 euroa / henkilö
Hintaan sisältyy:
• Matkat Ingvesin modernissa linja-autossa ohjelman mukaan
• Matkanjohtajan palvelut
• Kohdeopastukset ohjelman mukaan
• Vierailut ja sisäänpääsymaksut
• Lounas Serlachius-museossa
• Iltapala Purnun taidenäyttelyssä
Ilmoittauduthan viimeistään 30.4.
joko sähköpostitse [email protected] tai puhelimitse 045 7731 4315. Ilmoita nimesi, puhelinnumerosi ja mahdollinen erityisruokavalio. Osallistuminen edellyttää ­Suomen Taideyhdistyksen jäsenyyttä.
Tervetuloa mukaan!
Matkatoimisto Ingves
YLI 60 VUOTTA! MATKOJA – ELÄMYKSIÄ – MUISTOJA
Vaasanpuistikko 22, 65100 Vaasa. www.ingves.fi
18
DAVE BERG Whatever II, videoteos / video
Aamulla klo 06.30 Ingvesin linja-auto lähtee Helsingistä kohti Pirkanmaata. Matkan varrella pysähdymme aamukahville, jonka jälkeen jatkamme kohti
Mänttää ja Serlachiuksen taidemuseota. Saavuttuamme Mänttään kohdeopas opastaa meitä Göstan vanhassa kartanossa ja laajennusten jälkeen
14.6.2014 uudelleen avatussa paviljongissa. Opastuksen jälkeen on aikaa tutustua taideteoksiin, ja
tämän jälkeen saamme nauttia maukkaasta lounaasta ravintola Göstassa.
Lounaan jälkeen suuntaamme kohti Mäntän kuvataideviikkoja, missä saamme opastetun ­kierroksen
Medlemsresa till
konstsommaren i Birkaland
Finska Konstföreningen och resebyrå Ingves ordnar en minnesvärd
endagsresa till tre inhemska sommarutställningar söndagen 15.6.2014.
Reseledare är ­Ateneums guide Ari Kovero, en konstentusiast som säkert
kommer att göra resan angenäm för alla konstvänner.
PROGRAM
Avfärd kl. 06.30 med Ingves buss från Helsingfors.
Under resan stannar vi för att inta en frukost var­efter
vi fortsätter mot Mänttä och Serlachius museum.
Vår guide visar oss runt i Göstas gamla herrgård och
i paviljongen som efter en utbyggnad öppnats på
nytt så sent som dagen innan. Efter guidningen kan
vi bekanta oss med konstverken, varefter vi intar en
delikat lunch på restaurang Gösta.
Efter lunchen styr vi mot Bildkonstveckorna i
Mänttä, där evenemangets personal för oss på en
guidad rundvandring. Vi tillbringar en angenäm
eftermiddag i Mänttä och bekantar oss med konst­
verk och videor. Siktet är inställt på att omkring kl.
16.00 starta mot resans sista mål, Orivesi.
Där besöker vi öppningen av Purnu konstcenters
sommarutställning. Med lite tur får vi träffa de medverkande konstnärerna och diskutera med dem.
Innan vi åker äter vi en liten salt bit på Purnu. Vi siktar på att starta hemåt så att vi är i Helsingfors ungefär kl. 22.00.
Pris: 98 euro / person
I priset ingår:
• Resor med Ingves moderna buss
enligt programmet
• Reseledarens tjänster
• Guidade turer enligt programmet
• Besök inkl. inträdesavgifter
• Lunch på Serlachius museum
• Liten kvällsbit på Purnu konstcenter
Anmälan senast den 30 april
antingen per e-post [email protected] eller per telefon 045 7731 4315. Uppge ditt namn, ditt
telefonnummer och eventuell specialdiet. Deltagande förutsätter medlemskap i Finska Konstföreningen.
Välkommen med!
Resebyrå Ingves
ÖVER 60 ÅR! RESOR – UPPLEVELSER – MINNEN
Vasaesplanaden 22, 65100 Vasa. www.ingves.fi
19
Voitto nro / Vinst nr. 010
MIKKO KALLIO Naamio / Mask, 2013
tussi, lyijykynä, vesiväri ja paperileikkaus / tusch, blyerts, akvarell och pappersklipp, 29 x 21 cm
22
KOONNUT/SAMMANSTÄLLD AV ANNA KINNUNEN
Arpajaisvoittojen takana
Bakom lotterivinsterna
Artikelserien presenterar konstnärerna bakom de konstverk
som föreningen köpt för att lottas ut som lotterivinster.
MIKKO KALLIO (s. 1971 Espoossa) on Tampereella
asuva kuvataiteilija, joka maalaa, piirtää ja käyttää
kollaasitekniikkaa. Hänen yksityisnäyttelynsä Taikuri ja muovailuvahakamera – paperille tehtyjä teoksia oli vastikään nähtävänä Galleria Huudossa Helsingissä joulu-tammikuun vaihteessa. ”Taiteen tekeminen on minulle pyrkimystä mahdottoman toteuttamiseen, ’taikomiseen’. Teoksissa ihmismäiset
hahmot – pellet, kodittomat askeetit ja akrobaatit
– voittavat painovoiman ja yhdistävät maan ja taivaan”, Mikko Kallio kuvailee.
Viime vuosina Kallio on työskennellyt myös New
Yorkissa. Hänen teoksiaan on ollut esillä brooklyniläisen Pierogi-gallerian Flat Files -kokoelmassa syksystä 2011 asti, ja tammi-maaliskuussa 2014 hän
osallistui ryhmänäyttelyyn Sideshow Nation II Sideshow-galleriassa Brooklynissä. Vuonna 2013 hänellä
oli yksityisnäyttely myös Finlandia University Galleryssa Michiganissa, Yhdysvalloissa.
Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2006
kuvataiteilijaksi (AMK) valmistunut Kallio on Taidemaalariliiton hallituksen jäsen (2013–) ja Tampereen taiteilijaseuran jäsen. Hän on toiminut läänintaiteilijana Pirkanmaalla vuosina 2008–2011.
Mikko Kallion teoksia on mm. Nykytaiteen museo
Kiasman, Helsingin taidemuseon, Suomen valtion,
Tampereen ja Valkeakosken kaupunkien, Raimo
Anttilan säätiön ja Tampereen seurakuntien kokoelmissa sekä yksityiskokoelmissa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa.
www.mikkokallio.com
KUVA/FOTO Laura Vesa
Juttusarjassa esitellään arpajaisvoitoiksi hankittujen
taide­teosten tekijöitä.
MIKKO KALLIO (f. 1971 i Esbo) är en i Tammerfors
bosatt bildkonstnär som målar, tecknar och gör collage. Hans separatutställning Trollkarlen och kameran av modelleringslera – verk gjorda på papper
visades vid årsskiftet i Helsingfors. ”Konstskapandet är för mig en strävan efter att göra det omöjliga
möjligt, att ’trolla’. De människolika gestalterna i
mina verk – clowner, hemlösa asketer och akrobater
– övervinner tyngdkraften och förenar jord och himmel”, beskriver Kallio.
Under de senaste åren har han också arbetat i
New York. Galleri Pierogi i Brooklyn har sedan hösten 2011 visat hans verk i samlingen Flat Files, och
i januari-mars i år har han deltagit i grupputställningen Sideshow Nation II i galleri Sideshow, även
det i Brooklyn. År 2013 hade han dessutom en separatutställning på Finlandia University Gallery i Michigan, USA.
Kallio blev bildkonstnär (YH) från Tammerfors
yrkeshögskola 2006. Han är medlem i Målarförbundets styrelse (2013–) och i Tammerfors konstnärsgille. Åren 2008–2011 var han länskonstnär i Birkaland.
Mikko Kallios verk ingår i bl.a. Kiasmas, Helsingfors konstmuseums, Finska statens, Tammerfors och
Valkeakoski städers, Raimo Anttilas stiftelses och
Tammerfors församlingars samlingar samt i privata
samlingar i Finland, Sverige, Danmark och Fören­ta
staterna.
www.mikkokallio.com
21
PETTERI CEDERBERG (s. 1976 Espoossa) on viimeisten kolmen vuoden ajan tehnyt stop motion
-animaatioita maalaamisen ja piirtämisen välineillä.
Tammikuussa 2014 Kluuvin galleriassa Helsingissä
esillä ollut yksityisnäyttely If you have to ask you’ll
never know koostui kolmen animaation muodostamasta kokonaisuudesta ja animaation tekoon liittyvistä piirroksista. Teokset saivat alkunsa vuonna
2010 syntyneestä ajatuksesta: miten saada maalausprosessi näkyväksi?
”Hyvin pian huomasin, että animaatiot alkoivat
elää omaa elämäänsä ja herättivät omat kysymyksensä ja vastauksensa. Mitä on tieto ja tuleeko sen
kautta totuus? Mistä kuva syntyy ja miksi?” Cederberg pohtii. Hän tutkii usein teoksissaan ihmisen
mielen tiedostamatonta puolta ja alitajunnan logiikkaa, jotka huomaamattamme ohjaavat käyttäytymistämme.
Näyttelyn yhteydessä julkaistiin myös kuvakirja
Mikä laulaen tulee se viheltäen menee vuosien
2010–2013 aikana syntyneistä piirustuksista.
Kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemian
maalaustaiteen osastolta vuonna 2011 valmistunut Cederberg asuu ja työskentelee Espoossa. Hän
on Taidemaalariliiton kokelasjäsen. Kahden Helsingissä pitämänsä yksityisnäyttelyn lisäksi – joista
aiempi oli Galleria Huudossa vuonna 2012 – hän on
osallistunut useisiin yhteisnäyttelyihin Suomessa ja
ulkomailla, mm. Silent Revolution Tallinnan Taidehallissa elokuussa 2012 ja Katugalleriat 2013 -projekti, jota varten hän toteutti kuusi piirustusta Fleminginkadun sähkökaappeihin.
www.pettericederberg.fi
22
PETTERI CEDERBERG (f. 1976 i Esbo) har under de
tre senaste åren gjort stop motion-animationer med
målarens och tecknarens redskap. Separatutställningen If you have to ask you’ll never know som visades på Glogalleriet i Helsingfors i januari i år bestod
av tre animationer samt teckningar från animationens tillblivelseprocess. Verken sprang fram ur en
idé han fick 2010: hur synliggöra målningsprocessen?
”Mycket fort märkte jag att animationerna började
leva sitt eget liv och väcka egna frågor med egna
svar. Vad är kunskap och leder kunskap till sanning?
Ur vad uppstår bilden och varför?” Cederberg grubblar. I sina verk utforskar han ofta det mänskliga psykets omedvetna sida och det undermedvetnas logik
som styr vårt beteende utan att vi själva märker det.
I samband med utställningen publicerades också
bildboken Mikä laulaen tulee se viheltäen menee
(ung. Lätt fånget, lätt förgånget) med teckningar från
åren 2010–2013.
Cederberg blev bildkonstmagister från Bildkonst­
akademin 2011 och han bor och arbetar i Esbo. Han
är provmedlem i Målarförbundet. Förutom två separatutställningar i Helsingfors – varav den tidigare
hölls på galleri Huuto 2012 – har han deltagit i talrika gemensamma utställningar i Finland och utomlands, bl.a. Silent Revolution i Tallinns Konsthall i
augusti 2012 och projektet Gatugallerier 2013, för
vilket han gjorde sex teckningar på elskåp på Flemingsgatan.
www.pettericederberg.fi
Voitto nro / Vinst nr. 002.
PETTERI CEDERBERG Täten julistan / Härmed förklarar jag, 2011
sekatekniikka paperille / blandteknik på papper
23
Nuorten taiteilijoiden apuraha
haettavissa 2.5.–5.9.2014
Stipendier till unga konstnärer
kan ansökas 2.5–5.9.2014
Suomen Taideyhdistyksen nuorten taiteilijoiden
apurahan hakuaika siirtyy vuoden alusta kesään ja
alkusyksyyn.
Apurahaa voivat hakea enintään 35-vuotiaat,
ammattiin valmistuneet kuvataiteilijat.
Myönnettävä summa on 6 000 euroa. Apuraha
jaetaan k
­ olmellekymmenelle nuorelle taiteilijalle
joulukuussa. Hakulomakkeen voi tulostaa
Suomen Taideyhdistyksen kotisivulta www.
suomentaideyhdistys.fi (Apurahat). Hakemukset
liitteineen lähetetään 5.9. mennessä osoitteeseen:
Suomen Taideyhdistys / Nuorten apuraha, c/o
Helsingin Taidehalli, Nervanderinkatu 3, 00100
Helsinki.
Ansökningstiden för Finska Konstföreningens
stipendier till unga konstnärer flyttas från början
av året till sommaren och början av hösten.
Stipendierna kan sökas av utbildade, högst
35 år gamla bildkonstnärer. Trettio unga
bildkonstnärer tilldelas stipendiet på 6 000 euro
i december. Ansökningsblanketten kan skrivas
ut från Finska Konstföreningens hemsida, www.
suomentaideyhdistys.fi (Stipendier). Skicka det
ifyllda formuläret inkl. bilagor senast 5.9 till:
Finska Konstföreningen / Ungas stipendium, c/o
Helsingfors Konsthall, Nervandersgatan 3, 00100
Helsingfors.
Richter-apurahan
hakuaika 1.8.–30.9.2014
Richter-stipendier kan sökas
1.8–30.9.2014
Kuvataidearvostelijoille suunnatun apurahan
hakuaika pitenee kuukaudella.
Apurahan tarkoituksena on mahdollistaa
tutustuminen ajankohtaiseen kansainväliseen
kuvataiteeseen ulkomailla. Vapaamuotoiset
hakemukset, joista käy ilmi apurahan
käyttösuunnitelma ja haettu määrä, voi lähettää
elo–syyskuun aikana osoitteeseen: Suomen
Taideyhdistys / Edvard Richter -apuraha, c/o
Helsingin Taidehalli, Nervanderinkatu 3, 00100
Helsinki. Apuraha jaetaan joulukuussa.
Ansökningstiden för stipendierna till bildkonst­
kritiker förlängs med en månad.
Syftet med stipendiet är att ge stipendiaten
möjlighet att bekanta sig med aktuell internationell
konst utomlands. Fritt formulerade ansökningar av
vilka framgår det ansökta beloppet och planen för
hur det ska användas kan under augusti-september
skickas till: Finska Konstföreningen / Edvard
Richter-stipendium, c/o Helsingfors Konsthall,
Nervandersgatan 3, 00100 Helsingfors. Stipendiet
delas ut i december.
Pirkanmaan taidesuunnistus
viettää 10-vuotisjuhlaansa 26.–27.4.2014. Yleisöllä on mahdollisuus vierailla ateljeissa, työtiloissa ja
gallerioissa tapaamassa kuvataiteilijoita, käsityöläisiä ja muotoilijoita työnsä äärellä. Mukana on 74
kohdetta Tampereella ja 56 Pirkanmaan maakunnissa. Vapaa pääsy. Lue lisää: www.taidesuunnistus.net
Konstorienteringen i Birkaland
firar tioårsjubileum 26–27.4.2014. Publiken kan besöka ateljéer, arbetsrum och gallerier för att träffa
konstnärer, hantverkare och formgivare i arbete. I evenemanget ingår 74 besöksobjekt i Tammerfors och
56 i övriga Birkaland. Fritt inträde. Läs mer: www.taidesuunnistus.net
24
TAIDEHALLIN NÄYTTELYOHJELMA
KONSTHALLENS UTSTÄLLNINGSPROGRAM
Esitäthän jäsenkorttisi lippukassalla!
Var vänlig och visa upp ditt medlemskort vid kassan!
Metsästäjät:
Sydänpuoli ylöspäin
Arbetsgruppen Jägarna:
Hjärtsidan upp
”Mistä ja miten motivaatio luoda syntyy?” Kysymys
taiteen tekemisen syistä ja luovuuden synnystä yhdistää
Työryhmä Metsästäjiä eli kuvataiteilijoita Heini Aho,
Sirkku Ketola ja Tamara Piilola. Yhteinen vuoropuhelu
sai heidät toteuttamaan näyttelyn Sydänpuoli ylöspäin
sekä toimittamaan luovuutta käsittelevän kirjan, johon
kymmenen oman alansa asiantuntijaa kirjoitti tekstin.
Taidehalliin toteutetut teokset muodostuvat kepeän
ja vakavan yhdistelmistä sekä kesyttämättömyydestä.
Suurikokoisissa maalauksissa, installaatioissa ja
grafiikassa on läsnä materiaalin ja sen työstämisen tuntu
sekä tilan käytön lumoavuus.
”Varifrån kommer motivationen att skapa, hur uppstår
den?” Motiven för konstskapandet och kreativitetens
rötter är frågor som förenar Arbetsgrupp Jägarnas
medlemmar Heini Aho, Sirkku Ketola och Tamara Piilola.
Deras diskussioner kring dessa frågor sporrade dem att
ordna utställningen Hjärtsidan upp och att redigera en
bok om kreativitet med texter av tio experter från olika
områden. De utställda verken kombinerar lätthet med
seriositet; också otämjbarhet är ett genomgående tema. I
de stora målningarna, installationerna och grafiska verken
är materialet och dess bearbetning starkt närvarande,
rumsanvändningen förtrollande.
8.3.–6.4.2014
8.3–6.4.2014
STUDIO: NANNA HÄNNINEN: Witnesses of the Others
Nanna Hänninen liittää historialliset valokuvat nykyhetkeen
niiden pintaan maalatuin akryylimaalin vedoin.
STUDIO: NANNA HÄNNINEN: Witnesses of the Others
Nanna Hänninen förenar historiska fotografier med nuet
genom penseldrag i akryl.
PÄÄSYLIPUT: 10 €
Suomen Taideyhdistyksen jäsenet: 7 €
INTRÄDESBILJETT: 10 €
Finska Konstföreningens medlemmar: 7 €
Heli Ryhänen:
Ihmisten laji
Heli Ryhänen:
Människans art
Taidehallin Vuoden taiteilija Heli Ryhänen tuo keino­
nahkaiset tekstiiliveistoksensa Taidehalliin. Valtavissa,
surrealistisissa teoksissa hämärtyvät hyvän ja pahan,
tutun ja vieraan väliset rajat. Kuinka jokin kevyt voikin olla
raskasta – ja toisin päin?
Heli Ryhänen, Konsthallens Årets konstnär, visar sina
textilskulpturer av konstläder. I de enorma surrealistiska
verken utsuddas gränsen mellan gott och ont, bekant och
obenkant. Hur kan någonting lätt vara tungt – och vice
versa?
12.4.–11.5.2014
STUDIO: PEKKA VESTERINEN
Kymmenistä pienistä maalauksista koostuva Pekka
Vesterisen Avoin sarja tutkii maalaamisen mahdollisuuksia.
Vesterisen vuodesta 2007 maalaamassa sarjassa
sekoittuvat maisemallisuus, luonnon värit ja
valovaikutelmat.
PÄÄSYLIPUT: 10 €
Suomen Taideyhdistyksen jäsenet: 7 €
12.4–11.5.2014
STUDIO: PEKKA VESTERINEN
Pekka Vesterinens Öppen series studerar med sina
tiotals små målningar måleriets möjligheter. I serien som
Vesterinen målat sedan 2007 blandas landskapsmåleri,
naturens färger och ljusimpressioner.
INTRÄDESBILJETT: 10 €
Finska Konstföreningens medlemmar: 7 €
Heikki Marila
Heikki Marila
Heikki Marilan teoksissa vallan symbolit sortuvat,
vähäinen kasvaa suureksi ja ylitsepursuava kauneus
kohtaa vastakohtansa. Retrospektiivinen näyttely esittelee
palkittujen kukkamaalausten tekijän teoksia kolmelta
vuosikymmeneltä. Marilan uusia töitä nähdään myös
Korjaamo Gallerian näyttelyssä.
I Heikki Marilas verk faller maktens symboler sönder,
det lilla växer sig stort och den översvallande skönheten
möter sin motpol. Den retrospektiva utställningen
presenterar verk från tre decennier av de prisbelönta
blomstermålningarnas skapare. Nya verk av Marila visas
också på en utställning på Korjaamo Galleria.
17.5.–3.8.2014
17.5–3.8.2014
STUDIO: SHOJI KATO: My Marks: Third Movement
New Yorkin metrossa vierekkäin istuvat huomaavat
pitävänsä sormissaan sormuksia, joissa lukee ”Anthony”.
Ujostellen he kääntävät katseensa pois toisistaan. My
Marks tutkii nimeämisen ja anonymiteetin suhdetta.
STUDIO: SHOJI KATO: My Marks: Third Movement
Människor som sitter bredvid varandra i New Yorks
tunnelbana märker att de bär ringar med namnet Anthony.
Besvärade tittar de bort från varandra. My Marks studerar
relationen mellan benämnande och anonymitet.
PÄÄSYLIPUT: 10 €
Suomen Taideyhdistyksen jäsenet: 7 €
INTRÄDESBILJETT: 10 €
Finska Konstföreningens medlemmar: 7 €
Esko Männikön näyttelyssä
22 656 kävijää
22 656 såg Esko Männikkös
utställning
Suomen Taideyhdistyksen näyttely Esko ­Männikkö
– Time Flies Helsingin Taidehallissa oli yleisö­
menestys. Näyttelyn 10 100. kävijä, Kristiina
­Hautamäki, palkittiin Taidehallin vuosikortilla ja
Time Flies -kirjalla.
Esko Männikkö – Time Flies on esillä Turun
­taidemuseossa 16.5.–14.9.2014. Suomen
Taideyhdistyksen jäsenillä on vapaa
pääsy näyttelyyn.
Finska Konstföreningens utställning Esko ­Männikkö
– Time Flies på Helsingfors Konsthall blev en
publiksuccé. Utställningens 10 100:e besökare
Kristiina Hautamäki belönades med ett årskort och
boken Time Flies.
Esko Männikkö – Time Flies visas på Åbo
konstmuseum 16.5–14.9.2014. Finska
Konstföreningens medlemmar har fritt
inträde till utställningen.
Taidehallin johtaja Jan Förster onnittelee
yllätyspalkinnon saanutta Kristiina
Hautamäkeä. Kuva: Marko Saranpää
Konsthallens chef Jan Förster gratulerar
Kristiina Hautamäki som fick en
överraskningspresent.
Foto: Marko Saranpää
Suomen Taideyhdistyksen vuosikokous pidetään yhdistyksen
toimistolla keskiviikkona 16.4.2014 klo 17.00. Osoite: Helsingin Taidehalli,
Nervanderinkatu 3, 00100 Helsinki. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen
sääntöjen 14 §:ssä määritellyt asiat.
Tervetuloa kaikki jäsenet!
Finska Konstföreningens årsmöte hålls på föreningens kansli
onsdagen 16.4.2014 kl. 17.00. Adress: Helsingfors Konsthall,
Nervandersgatan 3, 00100 Helsingfors. På mötet behandlas
de ärenden som nämns i 14 § i föreningens stadgar.
Alla medlemmar är välkomna!