Transcript Vuosikertomus - Energiateollisuus ry

Vuosikertomus
Svensk resumé
2011
SISÄLLYSLUETTELO
Energiateollisuuden vuosikertomus 2011
Toimitusjohtajan katsaus ........................................................................2
Hallituksen kertomus..............................................................................4
Tilinpäätös ..........................................................................................13
Tilinpäätöksen allekirjoitus ....................................................................27
Tilintarkastuskertomus .........................................................................29
Hallitus...............................................................................................30
Valiokunnat.........................................................................................31
Varsinaiset jäsenet...............................................................................35
Yhteistoimintajäsenet ...........................................................................37
Svensk resumé....................................................................................38
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
Vuotta 2011 leimasi Fukushiman ydinvoimalaitoksen vakava vaurioituminen maanjäristyksen aiheuttaman tsunamiaallon
seurauksena.Fukushiman onnettomuus on
vaikuttanut ydinvoiman käyttöön ja hyväksyttävyyteen erityisesti Saksassa, Sveitsissä, Italiassa ja Japanissa. Toisaalta monissa maissa, kuten Ruotsissa, Britanniassa,
Suomessa, Ranskassa, Puolassa ja USAssa,
ydinvoimaohjelmia jatketaan aiempien suunnitelmien mukaan.
Suomessa onnettomuuden välittömänä vaikutuksena oli ydinvoiman hyväksyttävyyden
nopea ja melko voimakaskin heikkeneminen. Nyt myöhemmin tehdyn tutkimuksen
mukaan ydinvoimaan suhtautuminen on
kuitenkin palautunut ja hyväksyttävyys
on lähes onnettomuutta edeltävällä tasolla: 42 prosenttia suomalaisista suhtautuu
ydinvoimaan myönteisesti ja 23 prosenttia
kielteisesti. Samansuuntainen asennekehitys
on tapahtunut muun muassa Britanniassa
ja Yhdysvalloissa. Ydinvoima koetaan Suomessa edelleen osaksi monipuolista tuotantorakennettamme ja turvalliseksi tavaksi
tuottaa energiaa. Monipuolisen tuotantorakenteen merkitys energiaomavaraisuuden
ylläpitämisessä, hyvinvoinnin osatekijänä ja
ilmastonmuutoksen hillinnässä ymmärretään
varmaankin varsin laajasti.
2
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehityksessä on eräitä huolestuttavia piirteitä.
Tehokkaasti toimivat sähkömarkkinat tukevat EU-kansalaisten hyvinvointia ja EU:n
kilpailukykyä. Nyt markkinakehitys on lähdössä aivan väärään suuntaan. Etenkin isot
jäsenmaat virittävät omia kansallisia markkinasovelluksiaan. Myös uusiutuvan energian
tukijärjestelmät syövät koko ajan markkinaehtoisen toiminnan osuutta. Uusiutuvalle
energialle on asetettu erilliset maakohtaiset
tavoitteet, ja kaikki 27 EU-maata ovat kukin
tehneet omat kansalliset tukijärjestelmänsä.
EU on näin hajautunut 27 erilaisin pelisäännöin toimivaan alueeseen. Tämänlaisessa
ympäristössä jäsenmaat alkavat helposti
kilpailla keskenään investoinneista ja uusiutuvan energian polttoaineista omilla
tukijärjestelmillään ja tukitasoillaan. Tämä
luo väistämättä tehottomuutta ja aiheuttaa
lisäkustannuksia.
EU:ssa pitäisi nyt pystyä luomaan selvä
kokonaiskäsitys siitä, mitä energiasisämarkkinoilla tarkoitetaan ja mitä niillä halutaan
tavoitella. Tältä pohjalta voitaisiin selkiyttää tavoitteet, arvioida nykyiset ongelmat
ja sopia yhteiset toimenpiteet ja aikataulut
asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Euroopan komission viime vuoden lopulla
julkistama energiatiekartta 2050 osoittaa
sähkön olevan tärkeä tekijä, kun EU tavoittelee 85 prosentin hiilidioksidipäästöjen vähentämistä energiankäytössä vuoteen 2050
mennessä. Tiekartta tukee vahvasti käsitystä, että pidemmällä aikavälillä tehokkain
vaihtoehto niin ilmastohaasteen hoitamisessa kuin EU:n kilpailukyvyn turvaamisessa
on monipuolinen tuotantovalikoima, jonka
kehitystä ohjaa päästökauppajärjestelmä.
Tiekartan tarkastelut osoittavat selvästi, että
valittava tie vaikuttaa merkittävästi sähkön hintaan ja tätä kautta EU-kansalaisten
hyvinvointiin ja elinkeinoelämän kilpailukykyyn.
Energiatehokkuuden lisääminen on tiekartan
yksi keskeinen tavoite. Tämän tavoitteen
toteuttamisessa sähköllä on merkittävä
rooli. Samalla kun kokonaisenergian käyttö
EU:ssa laskee kasvavan energiatehokkuuden
seurauksena ainakin noin kolmanneksella,
kasvaisi sähkönkäyttö nykyisestä jopa noin
puolitoistakertaiseksi. Tiekartan olisi kuitenkin tullut ottaa paremmin huomioon myös
sähkön ja lämmön yhteistuotannon merkitys
energiatehokkuuden parantamisessa.
Toimintavuonna kaukolämmitykseen liittyen valmistui kaksi merkittävää selvitystä.
Energiateollisuuden ja työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa selvityksessä todettiin,
että kaukolämmön asema säilyy merkittävänä Suomen energiajärjestelmässä jatkossakin. Kilpailuvirasto julkisti pitkäaikaisen
selvityksensä kaukolämmön hinnoittelusta.
Selvityksen tulokset osoittavat, että nykyinen kilpailulakiin perustuva viranomaisvalvontamalli ja eri lämmitysmuotojen kiristyvä
kilpailu lämmitysmarkkinoilla takaavat, että
kaukolämmön hinnoittelu on riittävän kustannusperusteista ja hinta pysyy kohtuullisena.
Juha Naukkarinen
Toimitusjohtaja
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
3
HALLITUKSEN KERTOMUS 2011
kiokorvaussäädösten kiristämistä ja verkkoyhtiöiden varautumisvelvoitteen kirjaamista
sähkömarkkinalakiin. Lisäksi ministeriö
haluaa muuttaa maantielakia maakaapeloinnin edistämiseksi.
Vuonna 2011 ET:n toiminta keskittyi viiteen
pääteemaan:
Toimintaympäristö
vuonna 2011
Kulunut vuosi oli Energiateollisuus ry:n seitsemäs toimintavuosi.
Sähköä kulutettiin Suomessa vuonna 2011
noin 4 prosenttia edellisvuotta vähemmän,
84,4 mrd kWh. Vuoden alkupuoliskolla
teollisuuden suhdanteet sekä kylmä talvi
kasvattivat sähkön kulutusta, mutta syksyllä
nopeasti edennyt talouden laskusuhdanne
sekä lämmin syksy käänsivät kulutuksen
laskuun. Sähkön kulutuksesta nettotuonnin
osuus oli 16,4 %.
Lämpimät säät vähensivät kaukolämmön
myyntiä noin 13 %, sitä myytiin noin
30,1 TWh. Bioenergian käyttö kaukolämmön
tuotannossa nousi yli 20 %:iin.
Energiavuoden merkittävin tapahtuma koettiin, kun Japanin historian suurin maanjäristys ja sitä seurannut tsunamiaalto vaurioitti
pahoin Fukushima Dai-ichin ydinvoimalaitosta 11.3.2011. Onnettomuuden seurauksena
laitokselta vapautui ilmaan ja mereen radioaktiivisia päästöjä. Fukushiman ydinonnettomuus luokiteltiin myöhemmin kansainvälisellä INES-asteikolla vakavimpaan
luokkaan 7.
Fukushiman jälkeen Saksa teki nopeasti
päätöksen sulkea ydinvoimalansa nopeutetussa aikataulussa. Myös Sveitsi päätti luopua ydinvoimasta ja Italia perui suunnitelmansa ydinvoiman rakentamisesta. Tsekki,
Slovakia, Iso-Britannia, Ruotsi ja Suomi ovat
jatkaneet omien suunnitelmiensa toteuttamista.
YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokous
Durbanissa onnistui kohtuullisesti. Koko-
4
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
uksessa päätettiin uuden ja laajan ilmastosopimuksen valmistelusta vuoteen 2015
mennessä ja päätettiin Kioton pöytäkirjan
jatkokaudesta, johon vain EU sitoutui. Jatkokausi mahdollistaa nk. joustomekanismien
käytön.
Norjan vesivarantotilanne oli alkuvuoden
hyvin heikko, kunnes syksyllä kääntyi päinvastaiseksi runsaiden sateiden seurauksena.
Aluehintaerot olivat merkittäviä ja aiheuttivat tappioita monille suomalaisille toimijoille.
Kevään eduskuntavaalit mullistivat poliittisia
valtasuhteita. Vaalien jälkeen käytiin pitkät
ja vaikeat hallitusneuvottelut ja pääministeri
Jyrki Kataisen kuuden puolueen (Kok., SDP,
RKP, Vihr., Vas. ja KD) hallitus asetettiin
vasta juhannuksen alla. Hallitusohjelma perustuu oletukseen vahvasta talouskasvusta,
painottaa taloutta ja etsii toimia tasapainottaa tulojen ja menojen välistä ns. kestävyysvajetta.
Tapaninpäivänä Suomeen osui voimakas
myrsky, jonka seurauksena noin
600 000 kotitaloutta jäi sähköttä. Keskeytysten seurauksena vakiokorvauksia maksetaan yli 200 000 asiakkaalle yli 40 miljoonaa
euroa. Myrskyn sähköverkolle aiheuttamat
vahingot olivat yli 30 miljoonaa euroa.
Verkkoyhtiöt ja palveluntuottajat toimivat
tehokkaassa yhteistyössä myrskyvahinkojen
korjaamiseksi ja asentajia saatiin nopeasti
liikkeelle.
Laajat, pitkäkestoiset ja paljon julkisuutta
saaneet keskeytykset pakottivat viranomaiset toimimaan ripeästi. Tammikuussa TEM
esittikin toimenpiteitä, joiden tavoitteena on
sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantaminen 10–20 vuodessa. Ministeriö esitti va-
•
•
•
•
EU-edunvalvonta ja sen organisointi
eduskuntavaalit ja hallitusohjelma
palkkaneuvottelut
pohjoismaiset sähkön
vähittäismarkkinat sekä
• bioenergiamarkkinat.
1. EU-edunvalvonta ja sen
organisointi
ET painotti EU-edunvalvonnassaan energiatiekarttaa ja energiatehokkuusdirektiiviä.
Sekä energiatiekartan että energiatehokkuusdirektiivin kohdalla kehitys oli ET:n
tavoitteiden mukaista. EU-edunvalvontaa
ET teki läheisessä yhteistyössä TEMin,
Eurelectricin ja Euroheat& Powerin kanssa.
Merkittävä osa ET:n edunvalvontaa tehtiin jo
asioiden valmisteluvaiheessa komissiokäsittelyssä.
ET on nostanut esille huolen siitä, kuinka kunnianhimoiset uusiutuvan energian kansalliset tavoitteet ja niihin liittyvät
kansalliset tukitoimet ovat synnyttämässä
sähkömarkkinoiden yhdentymiskehitykselle
vastaista ilmiötä. Myös eräissä jäsenmaissa
tehdyt ja suunnitellut kansalliset erillisratkaisut häiritsevät markkinoiden kehitystä.
Keskustelu sähkömarkkinoiden kehityksestä
ja merkityksestä sekä kansallisista tukijärjestelmistä onkin lisääntymässä. ET on
korostanut, että uusiutuvan energian tuilla
voidaan edistää uusien tuotantomuotojen
markkinoille tuloa, mutta että tukien pitäisi olla väliaikaisia. ET on korostanut myös
uusiutuvan tukitasojen ja -muotojen harmonisoinnin tärkeyttä.
Vuosi oli pitkän aikavälin (2050) ilmasto- ja
energiastrategian valmistelun vuosi EU:ssa.
Komission maaliskuussa julkaisemaa nk.
ilmastotiekarttaa seurasivat tiekartat energiaan, liikenteeseen ja luonnonvaroihin.
Yhteistä tiekartoille on tavoite ilmastonmuutoksen torjunnasta ja resurssi- ja energiatehokkuuden lisäämisestä. Sähköllä on merkittävä tehtävä eri tiekarttojen tavoitteiden
saavuttamisessa. Tiekartat ovat käynnistäneet keskustelun matalahiiliseen yhteiskuntaan siirtymisen välivaiheista, tavoitteista
vuodelle 2020 ja mahdollisesti tarvittavista
vuoden 2030 tavoitteista kasvihuonekaasuille, uusiutuvalle energialle ja energiatehokkuudelle.
Ilmastotiekartta esittelee arvion ja suunnitelman kasvihuonekaasujen vähentämisestä
vähintään 80 %:lla vuoteen 2050. Suunnitelman mukaan sähköntuotannon päästöt
alenisivat 93–99 %.
Joulukuussa komissio antoi energiatiekartan,
joka kuvaa energiaan liittyvien päästöjen
vähentämistä eri tulevaisuusskenaarioissa
85 %:lla vuoteen 2050. Tiekartta vastaa
monilta osin sekä Eurelectricin linjauksia että ET:n tulevaisuusvisioita korostaen sähkön- ja yhteistuotannon merkitystä
päästöjen hillinnässä, toimivia markkinoita, uusiutuvan tukien harmonisointia sekä
energiatehokkuutta. Ydinvoima esitetään
sähköntuotantovaihtoehtona muiden joukossa.ET korosti energiatiekartassa erityisesti
sähkömarkkinoiden toimivuutta, uusiutuvien
tukien harmonisointia ja asteittaisen vähentämisen merkitystä sekä biomassan käyttöedellytysten turvaamista.
Kesäkuussa komissio antoi ehdotuksen uudeksi energiatehokkuusdirektiiviksi, jonka
tavoitteena on varmistaa vuodelle 2020
asetetun energiansäästötavoitteen toteutuminen. Ehdotuksessa oli useita Suomen
kannalta huolestuttavia piirteitä. ET:n näkemyksen mukaan esitys ei riittävästi huomioi
jäsenvaltioiden välisiä lähtötilanne-eroja ja
varhaisia toimia energiatehokkuuden parantamiseksi. Sitovien toimien asemesta
tarvitaan kannustimia energiatehokkuusinvestointien toteuttamiseksi ja energiatehokkuuspalveluiden kehittämiseksi. ET laati
artiklakohtaiset muutosehdotukset perus-
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
5
teluineen. Muutosehdotukset kohdistuivat
energiatehokkuustavoitteisiin, energiatehokkuusvelvoitejärjestelmään, kulutuksen mittaamiseen ja informatiiviseen laskutukseen,
lämmityksen ja jäähdytyksen tehokkuuden
lisäämiseen, energian siirtoon ja jakeluun
sekä delegoituihin säädöksiin. Ne toimitettiin
suomalaisille europarlamentaarikoille sekä
keskeisille sidostahoille EU:ssa ja kotimaassa. ET vei asiaa eteenpäin myös Euroheat&
Powerin ja Eurelectricin työryhmissä sekä
TEMin taustaryhmässä.
ET vaikutti komission, eurooppalaisten
sääntelyviranomaisten ja kantaverkkoyhtiöiden vastuulla olevaan sähkömarkkinoiden
sääntöjen laadintaan lähinnä Eurelectricin ja
myös Nordenergin kautta. Seuraavan päivän
ja päivänsisäisen kaupan säännöt ovat tyydyttävästi toteuttamassa pohjoismaista sähkömarkkinamallia Euroopassa, pidemmän
aikavälin siirtotuotteissa on ollut enemmän
eroavia näkemyksiä ja ET osallistuu edelleen
keskusteluun niistä.
EU:ssa oli toimintavuonna voimakasta painetta vuoden 2020 päästötavoitteen nostamiseen. ET toimi aktiivisesti, ettei nykyistä
20 % tavoitetta lähdetä näin lyhyellä aikavälillä enää muuttamaan. ET antoi tukensa
energiaverodirektiiville. ET lisäsi toimia EU:n
tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edunvalvonnassa.
EU:n päästökauppajärjestelmän toimeenpanosäännöt ja niiden kansallinen soveltaminen vuosien 2013–2020 kauppajaksolle on
ET:lle tärkeä edunvalvontakohde. Vuoden
aikana huutokaupan säännöt valmistuivat ja
ilmaisjaon ja todentamisen sääntöjen valmistelutyöt etenivät.
Osana ET:n edunvalvontastrategiaa valmisteltiin EU-edunvalvonnan kehittämisohjelma.
Ohjelman toimeenpanoa jatketaan vuonna 2012. ET aktivoi EU-edunvalvontaansa
tehostamalla myös etujärjestöjen kautta
tapahtuvaa vaikuttamista. ET käynnisti
henkilöstönsä asiantuntijakierron Brysselin
toimistossa. Kiertoon osallistui kaksi asiantuntijaa yhteensä 8 kuukauden ajan.
6
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
ET:n hallitus, viestinnän ohjausryhmä,
sähköntuotanto- ja sähkökauppavaliokunnat sekä jäsenyritysten toimitusjohtajien
sihteeriryhmä ovat tavanneet energia-alan
päättäjiä Brysselissä ja tutustuneet EU:n
päätöksentekoon.
2. Eduskuntavaalit ja
hallitusohjelma
Hallitusohjelmatyössä ET korosti ohjelman
merkitystä energiatulevaisuuden rakentamisessa. Tärkeitä teemoja ET:n mielestä olivat
kohtuulliset asumis- ja energiakustannukset,
uuden teknologian energiatehokkuus, vähäpäästöisyys sekä kotimaisuus energiantuotannossa. Hallitusohjelman mukaan Suomi
tukee yhtenäisen eurooppalaisen energiamarkkinan toteuttamista, energiaverkon
markkinalähtöistä kehittämistä ja energiatehokkuuden parantamista.
Hallitusohjelma huomioi monia ET:n ajamia
näkemyksiä. Hallitus mm. tunnistaa EU:n
keskeisen roolin Suomen ja Euroopan energiatulevaisuuden määrittelyssä, selkeyttää
mahdollisuuksia nopeuttaa kaavoitusta,
luvitusta ja muita tuulivoimainvestointeja
hankaloittavia tekijöitä, pidättäytyi sähköveron korotuksista, turvasi energiatehokkaan
sähkön ja lämmön yhteistuotannon aseman
ja rajasi ilmastolain ohjaamaan päästökaupan ulkopuolella syntyvien päästöjen vähentämistä. Hallitus myös sitoutui edellisen
eduskunnan hyväksymään energiapakettiin.
Energiateollisuuden tavoitteena on aktiivinen ja aloitteellinen Suomi EU:n energia- ja
ilmastopäätöksenteossa. ET:n tavoitteen
mukaisesti Kataisen hallitusohjelmaan kirjattiin pitkän aikavälin kansallisen EU-strategian valmistelu ilmasto- ja energia-asioista.
Strategian tavoitteena on vahvistaa Suomen
mahdollisuuksia vaikuttaa EU:n ilmasto- ja
energiapäätöksiin. Strategian on määrä
olla valmis vuoden 2012 loppuun mennessä. Samassa yhteydessä piti arvioida sen
yhteydessä uusiutuvan energian tukilakien
toimivuutta. Tukilakeja muutettiin kuitenkin
jo 2011, mikä aiheutti epävarmuutta investointiympäristössä.
Kataisen hallituksen ohjelma esittää ET:n
tavoitteiden vastaisesti windfall-veroa ja
selvittää mahdollisuuksia uraaniveron käyttöönottamiseksi. Ohjelmassa korotettiin
myös turpeen verotusta. Ydinvoiman lisärakentamiseen hallitusohjelmassa otettiin
kielteinen kanta. Vesivoimaan hallitusohjelma suhtaudutaan periaatteessa myönteisesti, mutta koskiensuojelulakia päätettiin olla
tarkistamatta.
Hallitus päätti lakkauttaa ns. kiinteän tuotantotuen, jolla tuettiin pienvesivoimaa, ennen vuotta 2009 valmistunutta tuulivoimaa
ja pienimuotoista metsähakkeen käyttöä.
Vesivoiman osalta huomio oli alueellisissa
vesienhoitosuunnitelmissa sekä kansallisessa kalatiestrategiassa. Ne saatavat aiheuttaa
muutoksia rakennettujen vesistöjen tilaan ja
vaikuttaa vesivoimalaitosten virtaamamääriin ja -aikoihin.
Luottamuksellisten suhteiden luominen
uusiin poliittisiin päättäjiin alkoi välittömästi
eduskunnan järjestäytymisen ja hallituksen
muodostamisen jälkeen. Loppuvuonna käynnistettiin uudelle eduskunnalle, hallitukselle, ministereiden poliittiselle esikunnalle ja
avainministeriöiden virkamiehille kohdistettu
sidosryhmätutkimus.
3. Palkkaneuvottelut
Palkkaneuvottelujen lisäksi ET kävi varsinaiset työehtosopimusneuvottelut kaikkien
sopimusosapuolien kanssa.
ET neuvotteli energiateollisuuden työntekijöitä, toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä koskevien vuonna 2010 solmittujen
työehtosopimusten perusteella huhti–toukokuussa palkankorotuksista ajalle 1.9.2011–
31.8.2012. Toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä koskevista palkankorotuksista
päästiin sopimukseen toukokuussa. Työntekijäliittojen korkeat korotusvaatimukset
estivät työntekijöitä koskevan palkkaratkaisun syntymisen. Tämän seurauksena
Sähköalojen ammattiliitto sekä Julkisten
ja hyvinvointialojen liitto JHL irtisanoivat
työehtosopimuksen päättymään 31.8.2011.
Valtakunnansovittelijan avustuksella ET saavutti sopimuksen Sähköliiton ja JHL:n kanssa syyskuun alussa. Sopimukseen ei tullut
tekstimuutoksia eikä se ollut tasoltaan korkeampi tai poikennut juurikaan rakenteeltaan toukokuussa sovituista toimihenkilöiden
ja ylempien toimihenkilöiden ratkaisuista.
Syyskuussa 2011 työmarkkinoiden keskusjärjestöt käynnistivät neuvottelun keskitetystä tulopoliittisesta ratkaisusta. Neuvottelutulos, joka nimettiin raamisopimukseksi,
syntyi lokakuussa. Sen voimaantulo edellytti
keskeisten alojen, ml. logistiikka ja energia,
mukaantuloa. Raamisopimukseen liittyminen
oli rakennettu ns. viuhkamalliin, joka energiateollisuuden kohdalla merkitsi sitä, että
raamisopimuksen mukainen ensimmäinen
korotuskausi alkaisi vasta 1.9.2012 eli käytännössä EK:n kentässä viimeisten joukossa.
ET neuvotteli marraskuussa 2011 uusista
työehtosopimuksista kaikkien sopijaosapuolten kanssa ja sopimukset syntyivät
raamisopimuksen asettamassa aikataulussa. Palkankorotukset ovat raamisopimuksen mukaiset. Tekstimuutokset ovat hyvin
vähäisiä eikä niillä ole kustannusvaikutuksia.
Uudet työehtosopimukset ovat voimassa
30.9.2014 saakka. Lisäksi sovittiin, että
sopimuskauden aikana palkansaajajärjestöjen kanssa neuvotellaan useissa työryhmissä
sekä jatketaan yhteisiä hankkeita paikallisen
sopimisosaamisen ja työhyvinvoinnin edistämiseksi.
ET ja Sähköalojen ammattiliitto käynnistivät harmaata taloutta torjuvan hankkeen ja
laativat energia-alalle yksinkertaistetun ohjeistuksen, joka on käännetty useille kielille.
Se on tarkoitettu Suomessa työskenteleville
ja tänne tuleville ulkomaisille yrityksille ja
näiden työntekijöille. Myös ET:n jäsenille
tarkoitettua Energia-alan hankinta- ja kilpailutusohjetta täydennettiin harmaan talouden
torjuntaa koskevilla ohjeilla.
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
7
4. Pohjoismaiset sähkön
vähittäismarkkinat
ET on ollut aktiivisesti mukana Pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden harmonisointia
käsittelevissä hankkeissa. Hanketta ovat
vaikeuttaneet ristikkäiset tavoitteet.
Pohjoismaisten sääntelyviranomaisten NordREGin yhteisiä sähkön vähittäismarkkinoita
koskeva pitkään jatkunut harmonisointihanke sai 2011 suppean organisaation ja budjetin. Hankkeen tavoitteeksi on ilmoitettu
kuluttajan aseman parantaminen, kilpailun
lisääminen sekä vähittäismarkkinoiden ja
tukkumarkkinoiden välisen yhteyden parantaminen.
ET on ollut edustettuna hankkeeseen perustetuissa työryhmissä. Eräs ryhmistä ehdotti
eri asiakasprosessien osalta ns. myyjävetoista toimintamallia, joka pääosin vastaa
nykyisiä toimintatapoja Suomessa. VaasaETT jatkoi työtä ehdottamalla pakollista
yhteislaskua yhteisten vähittäismarkkinoiden
laskutusratkaisuksi. Tämä ehdotus herättää
ET:n jäsenistössä hyvin eriäviä näkemyksiä.
ET kritisoi VaasaETT:nselvitystä ja varsinkin
sen jatkoksi tekemää kustannus- ja hyötyanalyysiä.
Pohjoismaiset energiaministerit toistivat syksyllä yleisellä tasolla tukensa hankkeelle.
ET ilmaisi huolensa pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden ehdottamista tiukennetuista
tasepalvelun ja taseselvityksen määräajoista. Määräaikoja ei pidä ET:n mielestä lyhentää, kun mittaustiedon määrä kasvaa merkittävästi etämittausuudistuksen myötä.
Ruotsi jakautui marraskuussa 2011 neljään
hinta-alueeseen, mikä on selvä takaisku
pohjoismaisen markkina-alueen yhtenäisyydelle sekä vähittäis- että tukkumarkkinoita
koskien. Komission kilpailupääosasto vaati
jakoa, koska koki Ruotsin järjestelmävastaavan rutiininomaiset, Ruotsin sisäisten
siirtorajoitusten takia tehdyt sähkön siirron
rajoitukset sisämarkkinakaupan esteiksi.
8
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
5. Bioenergiamarkkinat
ET toimi edistääkseen energiapuun markkinoille tuloa ja puumarkkinoiden kehittämistä
metsäpolitiikassa. Tavoitteena on, että lainsäädännöllä ei aseteta rajoitteita biomassan
energiakäytölle talousmetsissä biomassan
kestävyyskriteereiden vuoksi.
ET osallistui kansallisesta metsäohjelmasta vastaavan metsäneuvoston sekä TEMin
koordinoiman metsäalan strategisen ohjelman neuvottelukunnan ja näiden alaisten
työryhmien työhön. ET kutsuttiin myös EUmetsäjaoston jäseneksi. ET osallistui myösTEMin energiatukien ja verojen vaikutuksia
puumarkkinoille koskevan seurantajärjestelmän laatimiseen.
Pienpuun energiatuki on jumittunut EU:n
notifiointimenettelyyn. ET on toiminut vakaan toimintaympäristön luomiseksi ja äkillisten tukimuutosten estämiseksi.
on kolme vuotta ja se sisältää kymmeniä eri
laajuisia kehittämishankkeita.
Teollisuuspäästödirektiivin kotimainen valmistelu käynnistyi Suomessa ympäristönsuojelulain uudistuksella. Valmistelutyössä
ET on korostanut direktiivin merkitystä
investointien suunnittelulle ja toimintaympäristön ennustettavuudelle ja vaikuttanut
lainsäädännön rakenteeseen. Direktiivin
päästörajat astuvat voimaan jo vuonna 2016
ja yritykset kaipaavat tietoa toimeenpanon
edellyttämistä investoinneista.
Vuoden 2012 alusta käynnistyneen verkkoliiketoiminnan kolmannen valvontajakson valvontamallin suuntaviivat julkaistiin vuoden
2011 alussa. ET sai aktiivisella osallistumisellaan muutoksia suunnitelmien suurimpiin
epäkohtiin, mutta lopullisiin vahvistuspäätöksiin niitä jäi kuitenkin niin, että 70 ET:n
jäsenyritystä päätti hakea muutosta Markkinaoikeudesta. Ratkaisua odotetaan aikaisintaan vuoden 2013 alussa.
Energiaturpeen tulevaisuudelle tärkeä suoja turvemaiden strategia valmistui helmikuussa 2011, mutta strategian toimeenpanon käynnistävää valtioneuvoston päätöstä
ei ole annettu. ET osallistui strategian valmistelutyöhön. Strategia on hyvä kompromissi, joka mahdollistaa sekä soiden suojelu- että käyttötarpeet. Kataisen hallituksen
ohjelma haluaa lopettaa turpeen energiakäytön suunnittelun pitkällä aikavälillä ja
nosti turpeen energiaveroa. ET on puolustanut energiaturpeen asemaa nostaen esille
turpeen energiakäytön positiivisia vaikutuksia sekä sen todellisia ympäristövaikutuksia.
Turpeen verokorotuksen myötä käynnistyi
myös metsähakkeen syöttötariffin alentamisen valmistelu, koska tuki on hyväksytty
EU:n valtiontukitarkastuksessa suhteessa
turpeen hintaan.
ET:n merkittävien sidostahojen kanssa
teettämä Sähkömarkkinavisio 2030 -raportti
totesi laajoihin hinta-alueisiin ja kilpailuun
perustuvien sähkömarkkinoiden edesauttavan pitkän aikavälin energiatavoitteita ja
ET:n energiavision toteutumista, mutta edellyttää sähkön siirtoyhteyksien kehittämistä
ja kysyntäpuolen aiempaa merkittävämpää
osallistumista markkinoille ja hinnanmuodostuksen. Raportti teetettiin Lappeenrannan teknisellä yliopistolla. Eri EU-maiden
kansalliset uusiutuvan energian tukimuodot,
kapasiteetin turvaamistoimet ja hintasäätely
ovat uhka sähkömarkkinavision toteutumiselle. ET jatkaa Sähkömarkkinavision 2030
kehittämistä ja vie selvitystyötä sekä syvemmälle että pidemmälle osaksi ET:n visio
2050 -strategiaa.
Muut edunvalvonta- ja
viestintätoimet
ET:n sähköisen liikenteen edunvalvonta tehtiin pääosin Teknologiateollisuuden yhteydessä toimivan toimialaryhmän kautta. ET
oli perustamassa ryhmää ja on sen hallituksessa.
ET jatkoi elinkeinopoliittisen edunvalvontastrategian valmistelua, joka hyväksyttiin
toimintavuoden lopulla. Strategian aikajänne
Kilpailuviraston selvitys kaukolämmön hinnoitteluperusteista valmistui ja ET seurasi
valmistelutyötä tarkasti. Selvitys ei anna
perusteita kaukolämmön nykyisen regulaation muuttamiseksi. ET:n näkemyksen mukaan kaukolämmön hinnoitteluperusteiden
läpinäkyvyyteen on jatkossa kiinnitettävä
huomiota.
ET tuki hajautetun pienimuotoisen sähköntuotannon edistämistä uudistamalla tuotannon verkkoon liittämistä koskevat sähköalan
yleiset sopimusehdot ja julkaisemalla ohjeet. Sähköverkkoyhtiöille julkaistiin ohjeet
hajautetun tuotannon verkkovaikutusten
huomioimisesta sekä laadittiin kannanotto
hajautetun tuotannon edistämiskeinoista.
ET toimi aktiivisesti vähentääkseen tuulivoiman viranomaiskäsittelyiden tuomia investointiesteitä ja neuvotteli eri viranomaisten
kanssa ongelmien helpottamiseksi. ET:n
koordinoima mallinnushanke tuulivoiman
vaikutuksista puolustusvoimien tutkajärjestelmiin valmistui.
ET edisti sähköjohtojen ja -laitteistojen
sijoittamista. Avainasemassa on maantielainsäädännön muuttaminen. Maantielainsäädäntöä on tarpeen muuttaa siten, että
maantiealueet selkeästi määritellään alueiksi, jotka valtio lunastaa eri infraverkkoja
varten yhteiseen käyttöön.
ET laati yhdessä MTK:n kanssa vierimetsien hoitoa koskevan suosituksen. Suosituksen tavoitteena on parantaa sähkönjakelun
toimitusvarmuutta ilman, että siitä aiheutuu
kustannuksia tai menetyksiä metsänomistajalle.
ET käynnisti hankkeet energia-alan tapaturmatilastoinnin keräämiselle ja kehittämiselle
sekä työhyvinvoinnin kehittämiseen. Energia-alan maine nuorison keskuudessa selvitettiin, minkä seurauksena nuorisosivuston
ilmettä ja sisältöä kehitettiin. Vuoden aikana
ET käynnisti hankkeen oppilaitosyhteistyöhön ja edisti alan koulutuksen ja työvoiman
vastaavuuden kehittämistä yhteistyössä
EK:n ja Opetushallituksen kanssa. ET:n
aloitteesta käynnistettiin vuoden alussa
energia-alalle suunnattu työnjohtokoulutus.
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
9
ET laati palveluntuotanto- ja verkonrakennusyritysten energiatehokkuuteen ja ympäristöasioihin liittyvän selvityksen.
ET jatkoi alan yhteisen Mainehankkeen koordinointia.
ET:n uudet, aiempaa käyttäjäystävällisemmät julkiset nettisivut avattiin syyskuun
alussa. Sivuille tuotiin Energiaa! -blogi, jossa
ET:n henkilöstö pohdiskelee energiapolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Loppuvuonna
käynnistettiin myös jäsenekstranet-sivuston
uudistus. Uusille verkkosivuille lisättiin jakeluverkonhaltijoiden yhteinen häiriösivusto,
jolla tuetaan jäsenyritysten asiakasviestintää.
ET viesti hankkeistaan ja kannoistaan lähes
60 tiedotteen avulla. Keskeisten tiedotusvälineiden toimituksia tavatiin taustoittavissa
tapaamisissa, minkä lisäksi medialle järjestettiin teematilaisuuksia ET:n hallitusohjelmaviesteihin, energiatehokkuuskysymyksiin,
tuulivoimaan, työmarkkinatilanteeseen sekä
EU:n energiatiekarttaan liittyen.
Jäsenviestinnän keskeisiä välineitä olivat
kahdesti kuukaudessa ilmestyvä Energiasanomat-nettilehti, jäsenekstranet sekä toimialojen jäsentiedotteet. ET järjesti maakunnallisen energiatapaamisen jäsenyrityksille
maaliskuussa Kuopiossa, huhtikuussa Turussa ja lokakuussa Oulussa. Energiavuositiedotustilaisuus pidettiin tammikuussa.
Liiton kevät- ja syyskokouksen yhteydessä
pidettiin seminaarit ja tiedotustilaisuudet
medialle. Lahdessa pidettyyn kevätseminaariin osallistui noin 290 henkeä ja Helsingissä
pidettyyn syysseminaariin noin 230 henkeä.
T&K-toiminta
ET on seurannut EU:n ja kotimaista t&kpolitiikkaa aiempaa aktiivisemmin perustamansa ohjausryhmän kanssa. Komissio
antoi loppuvuodesta 2011 ehdotuksen EU:n
uudeksi tutkimus- ja innovaatiotoiminnan
rahoitusohjelmaksi (Horisontti 2020).
10
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
ET:n omassa tutkimustoiminnassa käynnistyi ympäristöpoolin kolmas toimintavuosi.
Ympäristöpooli rahoitti 14 hanketta ja järjesti ympäristötutkimusseminaarin. Poolin
hankkeet tukivat ET:n edunvalvontatyötä
mm. biopolttoaineiden, teollisuuspäästöjen,
tuhkien hyötykäytön, vesivoiman ympäristövaikutusten ja energiatehokkuuden aloilla. Ympäristöpooli rahoitti myös selvityksen
valkoisten sertifikaattien järjestelmistä ja
niiden soveltuvuudesta Suomen toimintaympäristöön.
Sähköntutkimuspoolin viisivuotinen poolikausi päättyi. Pooli rahoitti 39 hankekokonaisuutta vuosina 2007–2011 lähes
1,6 miljoonalla eurolla. Rahoitettavien hankkeiden kokonaiskustannukset olivat noin
9 miljoonaa euroa. Poolin osapuolet allekirjoittivat sopimuksen uudesta kolmivuotisesta sopimuskaudesta loppuvuodesta ja sopimuskauden painopisteitä ideoitiin työpajassa
joulukuussa.
Sähköntutkimuspoolin hankkeella kehitettiin jakeluverkoille menettely energiatehokkuussopimuksen edellyttämän raportoinnin
tuottamiseksi ja häviöihin liittyvien säästötavoitteiden todentamiseksi. Turun kauppakorkeakoulu toteutti Sähköntutkimuspoolille PAVE-kehityshankkeen, joka keskittyi
jakeluverkkoyhtiöiden ja palveluntuottajien
välisiin suhteisiin ja palveluverkostojen johtamiseen. ET ja TEM käynnistivät Motivan
kanssa hankkeen energiayhtiöiden asiakkaille suunnattujen energiansäästövaikutusten
valtakunnalliseksi arvioimiseksi. Kaukolämmön energiatehokkuustarkasteluihin kehitettiin useita optimointi- ja laskentatyökaluja.
ET osallistui Motivan sähkölämmityksen
tehostamista tähtäävään Elvari-ohjelmaan.
Pooli osallistui myös tutkimushankkeeseen,
joka selvitti jakeluverkkoyhtiöiden ja palveluntuottajien välisiä suhteilta ja palveluverkostojen johtamista.
Hallinto ja talous
Hallitus
Energiateollisuus ry:n hallitus syysliittokokoukseen 17.11.2011 saakka
Lauri Virkkunen (pj)
Pohjolan Voima Oy
Pekka Haapalainen (vpj)
Kurikan Kaukolämpö Oy
Timo Pylvänen (vpj)
Savon Voima Oyj
Ralf Bertula
Herrfors Nät-Verkko Oy Ab
Anne Brunila
Fortum Oyj
Juhani Järvelä
Oulun Energia
Pentti Kellokumpu
Inergia Oy
Hannu Kostiainen
Vattenfall Oy
Lasse Lahti
Kannuksen Kaukolämpö Oy
Jussi Laitinen
Tampereen Sähkölaitos Oy
Taisto Lehonmaa
Suomen Energia-Urakointi Oy
Juha Lindholm
Vatajankosken Sähkö Oy
Janne Savelainen
Lahti Energia Oy
Energiateollisuus ry:n hallitus syysliittokokouksen 17.11.2011 jälkeen
Lauri Virkkunen (pj)
Pohjolan Voima Oy
Timo Pylvänen (vpj)
Savon Voima Oyj
Matti Rintanen (vpj)
Pori Energia Oy
Anne Brunila
Fortum Oyj
Antti Jukarainen
HeadPower Oy
Juhani Järvelä
Oulun Energia
Pentti Kellokumpu
Inergia Oy
Lasse Lahti
Kannuksen Kaukolämpö Oy
Juha Lindholm
Vatajankosken Sähkö Oy
Tapani Liuhala
LNI Verkko Oy
Ari-Matti Mattila
Laihian Nuuka Lämpö Oy
Jukka Ruusunen
Fingrid Oyj
Risto Vaittinen
Turku Energia Oy
Antti Vilkuna
Kanteleen Voima Oy
Kevätkokous 19.5.2011 vahvisti tilikauden
2010 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Kokouksen yhteydessä järjestettiin palveluntuotantoalan seminaari.
Syyskokouksessa 17.11.2011 mm. hyväksyttiin hallituksen esittämät sääntömuutosehdotukset, hyväksyttiin vuoden 2012 toimintasuunnitelma,vahvistettiin talousarvio,
päätettiin jäsenmaksuista, valittiin hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle ja valittiin
liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat.
Hallituksella oli tilikauden aikana 15 kokousta.
Joulukuusta 2004 liiton toimitusjohtajana on
toiminut Juha Naukkarinen.
Liiton jäsenmäärä oli liittoa perustettaessa
149. Vuoden 2011 lopussa varsinaisia jäseniä oli 258 ja yhteistoimintajäseniä 77.
Energiateollisuus ry:llä on tytäryhtiö Adato
Energia Oy, jonka osakkeista se on vuodesta
2007 alkaen omistanut 100 %.
Konsernin ja liiton taloudellinen asema ja
toiminnan tulos käyvät ilmi konsernin ja
liiton tuloslaskelmasta ja taseesta.
Liiton tilintarkastajana on toiminut KPMG Oy
Ab ja vastuullisena tilintarkastajana KHT
Kai Salli.
ET rahoitti 13 kaukolämmön tutkimus- ja
kehityshanketta pääosin kaukolämmön tutkimusmaksuilla.
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
11
Taloutta kuvaavia tunnuslukuja
Konserni
ENERGIATEOLLISUUS RY
Konserni
Konserni
2010
Energiateollisuus
2010
2009
Energiateollisuus
2009
2011
Vars. toiminnan tuotot
5 529
1 821
4 965
1 273
4 902
1 360
Vars. toiminnan kulut
11 090
7 680
9 812
6 433
9 493
6 200
Jäsenmaksutuotot
5 591
5 591
5 002
5 002
4 483
4 483
Tilikauden tulos
203
189
310
290
-63
-29
Euroa
Poolien osuus tuloksesta
-247
-247
43
43
-10
-10
VARSINAINEN TOIMINTA
Taseen loppusumma
5 348
4 615
4 886
4 210
4 830
4 299
Henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja
Konserni
Konserni
2011
Energiateollisuus
2011
Konserni
2010
Energiateollisuus
2010
2009
Energiateollisuus
2009
Henkilöstön keskimääräinen
lukumäärä tilikaudella
55
41
55
41
52
37
Joista perhevapaalla osan
vuotta tai koko vuoden
4
2
4
2
2
1
Palkat ja palkkiot (TEUR)
3 411
2 625
3 230
2 471
2 988
2 218
Miehiä/naisia (vakituinen
hlöstö vuoden lopussa)
25/28
19/19
24/31
18/21
21/32
15/22
Keski-ikä (vakituinen hlöstö
vuoden lopussa)
45,5
42,8
45,9
44,9
45,7
45,6
Hallitus ehdottaa liittokokoukselle tilinpäätöksen vahvistamista.
12
TILINPÄÄTÖS
TEUR
Energiateollisuus
2011
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
1.1.2011 -31.12.2011
Konsernituloslaskelma
Tuotot
Tuotot tilaisuuksista ja myynnistä
Poolit ja tutkimustoiminta
Muut tuotot
Tuotot yhteensä
Kulut
Henkilöstökulut
Suunnitelman mukaiset poistot
Muut kulut
Kulut yhteensä
1.1.201131.12.2011
4 142 671,22
1 065 704,41
321 041,28
5 529 416,91
-4 172
-117
-6 800
-11 090
275,13
766,38
124,27
165,78
1.1.201031.12.2010
4 056
812
95
4 964
242,50
937,41
657,68
837,59
-3 941
-102
-5 768
-9 812
404,74
854,52
091,64
350,90
Varsinainen toiminta yhteensä
-5 560 748,87
-4 847 513,31
Kulujäämä
-5 560 748,87
-4 847 513,31
VARAINHANKINTA
Jäsenmaksutuotot
5 590 939,45
5 002 222,18
Varainhankinta yhteensä
5 590 939,45
5 002 222,18
Kulujäämä
30 190,58
154 708,87
SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA
Rahoitustuotot ja -kulut
62 997,81
44 194,47
Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä
62 997,81
44 194,47
Kulujäämä
93 188,39
198 903,34
SIIRROT SIDOTTUIHIN RAHASTOIHIN
Rahastosiirrot yhteensä
109 933,62
111 349,26
Tilikauden ylijäämä
203 122,01
310 252,60
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
13
Konsernitase
Konsernitase
31.12.2011
Euroa
31.12.2010
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat yhteensä
24 270,00
0,00
0,00
24 270,00
36 360,00
60 571,66
0,00
96 931,66
198 902,04
9 883,04
208 785,08
73 454,34
9 883,04
83 337,38
5 466,18
5 466,18
5 466,18
5 466,18
238 521,26
185 735,22
14
19 644,78
27 554,07
47 198,85
17 783,00
33 819,56
51 602,56
612
94
201
908
535,56
972,37
451,54
959,47
542
95
98
737
410,80
900,95
812,88
124,63
Rahoitusarvopaperit
Stipendirahasto
Skyn lahjoitusrahasto
Määräaikaistalletukset
Rahoitusarvopaperit yhteensä
181
276
2 365
2 824
921,50
888,88
755,85
566,23
185
383
2 103
2 672
160,85
622,45
487,50
270,80
Rahat ja pankkisaamiset
Rahat ja pankkisaamiset yhteensä
1 328 818,65
1 239 465,14
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
5 109 543,20
4 700 463,13
5 348 064,46
4 886 198,35
Vastaavaa yhteensä
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
31.12.2010
OMA PÄÄOMA
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Keskeneräiset tuotteet
Valmiit tuotteet/tavarat
Vaihto-omaisuus yhteensä
Saamiset
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä
31.12.2011
Vastattavaa
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Konserniliikearvo
Muut pitkävaikutteiset menot
Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Sijoitukset
Muut osakkeet ja osuudet
Sijoitukset yhteensä
Euroa
Muut rahastot
Stipendirahasto
Skyn lahjoitusrahasto
Edellisten tilikausien ylijäämä
Tilikauden ylijäämä
Oma pääoma yhteensä
650
186
282
2 420
203
000,00
342,68
293,79
918,79
122,01
650
185
393
2 110
310
000,00
382,80
187,29
666,19
252,60
3 742 677,27
3 649 488,88
Lyhytaikainen
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
Lyhytaikainen yhteensä
756
65
783
1 605
503
-10
743
1 236
Vieras pääoma yhteensä
1 605 387,19
1 236 709,47
5 348 064,46
4 886 198,35
VIERAS PÄÄOMA
Vastattavaa
yhteensä
653,95
247,31
485,93
387,19
245,34
450,25
914,38
709,47
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
15
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot 31.12.2011
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen
käyttöajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta paitsi tytäryhtiön
koneet ja kalusto, mikä poistetaan 25 % menojäännöspoistona.
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET
Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat
Aineettomat oikeudet
Konserniin on yhdistelty seuraavat yhtiöt
EmoyhtiöTytäryhtiöOmistusosuus
Energiateollisuus ry
Adato Energia Oy
kotipaikka Helsinki
100,00 %
Konsernitilinpäätös on saatavissa emoyhtiön tiloissa, osoitteessa
Fredrikinkatu 51-53 B, 5. krs, 00100 HELSINKI
Muut aineelliset hyödykkeet
5 vuotta tasapoisto
Koneet ja kalusto 23 %
5 vuotta tasapoisto
Koneet ja kalusto 0 %
5 vuotta tasapoisto
Koneet ja kalusto, tytäryhtiö
25 % menojäännöspoisto
Konserniliikearvo sekä konsernireservi
Tytäryhtiön osakkeet on hankittu neljässä vaiheessa. Ensimmäiset 35 % osakkeista yhdistys sai lahjoituksena helmikuun lopussa 2005. Lahjoituksen arvo oli 58 611,47 euroa.
Tästä syntyi konsernireserviä 227 883,86 euroa. Toisessa vaiheessa 26.10.2005
yhdistys hankki 16 % tytäryhtiön osakkeista, mistä syntyi konserniaktiivaa 247 766,53
euroa. Kolmannessa vaiheessa 26.10.2006 osakkeita hankittiin 12,25 %. Kolmannen
vaiheen hankinnasta syntyi konserniaktiivaa 165 587,46 euroa. Viimeisessä vaiheessa
16.4.2007 osakkeita hankittiin 11,75 %, mistä syntyi konserniaktiivaa 117 838,21 euroa.
Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät
Pysyviin vastaaviin merkityt aineettomat hyödykkeet on arvostettu suunnitelmapoistoin
vähennettyyn hankintamenoonsa ja aineelliset hyödykkeet samoin suunitelmapoistoin
vähennettyyn hankintamenoonsa.
Vaihtuvien vastaavien vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoonsa noudattaen
fifo-periaatetta sekä KPL 5 luvun 6 § 1 momentin mukaista alimman arvon periaatetta.
7.5.2007 tytäryhtiö hankki itse 25 % omia osakkeitaan, jotka sitten mitätöitiin. Tämän
toimenpiteen jälkeen yhdistys omistaa tytäryhtiön osakkeet 100 %:sesti.
Rahoitusomaisuuteen merkityt myynti-, laina- ja muut saamiset on arvostettu
nimellisarvoonsa tai tätä alhaisempaan todennäköiseen arvoonsa.
Konsernin sisäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmää käyttäen.
Sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat on eliminoitu.
Konsernitilinpäätöksessä edellä mainitut konsernireservi sekä -aktiivat on käsitelty yhtenä kokonaisuutena niin, että konsernireserviä ei ole esitetty omana eränään, vaan kaikkien hankintojen konsernireservi ja -aktiivat on laskettu yhteen. Tämän yhteenlaskun
seurauksena on saatu konserniliikearvoksi 303 308,33 euroa, joka poistetaan 5 vuoden
tasapoistoina. Nyt on kirjattu liikearvopoistoa kumulatiivisesti 60571,66 euroa
ja konserniliikearvo on poistettu kokonaan.
1.1.2011 - 31.12.2011
Henkilöstökulut
1.1.2010 - 31.12.2010
Laskennassa on käytetty hankintamenomenetelmää.
Sisäisen omistuksen ja sisäisten liiketapahtumien eliminointi
3 411 050,21
3 230 473,55
Eläkekulut
610 973,26
563 817,12
Muut henkilösivukulut
150 251,66
147 114,07
4 172 275,13
3 941 404,74
1.1.2011 - 31.12.2011
1.1.2010 - 31.12.2010
55
55
1.1.2011 - 31.12.2011
1.1.2010 - 31.12.2010
Aineettomista oikeuksista
12 090,00
12 090,00
Koneista ja kalustosta
45 104,72
30 102,85
Konserniaktiivasta
60 571,66
60 661,67
117 766,38
102 854,52
Palkat ja palkkiot
Yhteensä
Henkilökunnan keskim. lukumäärä
Suunnitelman mukaiset poistot
Yhteensä
16
5 vuotta tasapoisto
Liikearvo5 vuotta tasapoisto
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot
Tuotot osuuksista muissa yrityksissä
Korkotuotot
Korkokulut
Yhteensä
1.1.2011 - 31.12.2011
1.1.2010 - 31.12.2010
0,00
1 083,00
63 189,66
43 404,11
-191,85
-292,64
62 997,81
44 194,47
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
17
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot 31.12.2011
KÄYTTÖOMAISUUDEN MUUTOKSET 1.1.2011 - 31.12.2011
OMAN PÄÄOMAN ERITTELY
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Toimintarahasto tilikauden alussa
Muutos
Aineettomat oikeudet
Kirjanpitoarvo 1.1.2011
Lisäykset tilikaudella
Tilikauden poisto
36 360,00
0,00
-12 090,00
Kirjanpitoarvo 31.12.2011
24 270,00
Aineettomat hyödykkeet yhteensä
24 270,00
31.12.2011
650 000,00
0,00
Toimintarahasto tilikauden lopussa
650 000,00
Stipendirahasto tilikauden alussa
185 382,80
Muutos
Stipendirahasto tilikauden lopussa
Skyn lahjoitusrahasto tilikauden alussa
Muutos
Skyn lahjoitusrahasto tilikauden lopussa
959,88
186 342,68
393 187,29
-110 893,50
282 293,79
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Ed. tilikausien ylijäämät tilikauden alussa
Koneet ja kalusto 23 %
Muutos
Ed. tilikausien ylijäämät tilikauden lopussa
Kirjanpitoarvo 1.1.2011
Lisäykset tilikaudella
Tilikauden poisto
Kirjanpitoarvo 31.12.2011
2 110 666,19
310 252,60
2 420 918,79
10 186,33
0,00
Tilikauden ylijäämä
203 122,01
Oma pääoma yhteensä
3 742 677,27
-5 093,18
5 093,15
Moottoriajoneuvot ei alv
LEASINGVUOKRAVASTUUT
Kirjanpitoarvo 1.1.2011
2011
63 268,01
Lisäykset tilikaudella
200 023,86
Leasingvastuut yhteensä
66 579,33
Vähennykset tilikaudella
-37 908,12
Seuraavan tilikauden aikana erääntyvät
37 435,18
Myöhemmin erääntyvät
83 079,14
Myyntivoitot
10 094,28
Myyntitappiot
-1 657,60
Tilikauden poisto
-40 011,54
Kirjanpitoarvo 31.12.2011
193 808,89
Koneet ja kalusto yhteensä
198 902,04
Kulumaton käyttöomaisuus
18
Kirjanpitoarvo 1.1.2011
9 883,04
Kirjanpitoarvo 31.12.2011
9 883,04
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
19
Energiateollisuus ry:n tuloslaskelma
Euroa
Energiateollisuus ry:n tase
1.1.201131.12.2011
1.1.201031.12.2010
Euroa
PYSYVÄT VASTAAVAT
TUOTOT
Tuotot tilaisuuksista ja myynnistä
Poolit ja tutkimustoiminta
Muut tuotot
Tuotot yhteensä
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Muut osakkeet ja osuudet
Sijoitukset yhteensä
543,14
704,41
297,90
545,45
280
812
179
1 272
416,90
937,41
259,25
613,56
KULUT
Henkilöstökulut
Suunnitelman mukaiset poistot
Muut kulut
Kulut yhteensä
-3 225
-33
-4 420
-7 679
884,72
074,31
907,64
866,67
-3 016
-21
-3 395
-6 432
081,14
604,69
297,27
983,10
Varsinainen toiminta yhteensä
-5 858 321,22
-5 160 369,54
Kulujäämä
-5 858 321,22
-5 160 369,54
VARAINHANKINTA
Jäsenmaksutuotot
5 590 939,45
5 002 222,18
Varainhankinta yhteensä
5 590 939,45
5 002 222,18
-267 381,77
-158 147,36
Kulujäämä
Pysyvät vastaavat yhteensä
Saamiset
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä
56 458,04
6 192,00
62 650,04
871 411,47
5 466,18
876 877,65
871 411,47
5 466,18
876 877,65
1 052 534,52
939 527,69
216 297,67
0,00
94 972,37
122 948,57
434 218,61
75 647,51
0,00
95 900,95
73 411,93
244 960,39
Rahoitusarvopaperit
Muut arvopaperit
Stipendirahasto
Skyn lahjoitusrahasto
Rahoitusarvopaperit yhteensä
1 500
181
276
1 958
Rahat ja pankkisaamiset
Rahat ja pankkisaamiset yhteensä
1 169 848,24
1 056 558,91
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
3 562 877,23
3 270 302,60
4 615 411,75
4 209 830,29
650
186
282
2 192
189
650
185
393
1 902
289
346 742,78
336 483,95
Vastaavaa yhteensä
Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä
346 742,78
336 483,95
Vastattavaa
79 361,01
178 336,59
Rahastosiirrot yhteensä
109 933,62
111 349,26
Tilikauden ylijäämä
189 294,63
289 685,85
SIIRROT SIDOTTUIHIN RAHASTOIHIN
169 464,87
6 192,00
175 656,87
VAIHTUVAT VASTAAVAT
SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA
Rahoitustuotot ja -kulut
Kulujäämä
31.12.2010
Vastaavaa
VARSINAINEN TOIMINTA
353
1 065
402
1 821
31.12.2011
OMA PÄÄOMA
Muut rahastot
Stipendirahasto
Skyn lahjoitusrahasto
Edellisten tilikausien voitto
Tilikauden voitto
Oma pääoma yhteensä
000,00
921,50
888,88
810,38
000,00
342,68
293,79
512,64
294,63
3 500 443,74
1 400
185
383
1 968
000,00
160,85
622,45
783,30
000,00
382,80
187,29
826,79
685,85
3 421 082,73
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
Lyhytaikainen yhteensä
553
-19
581
1 114
Vieras pääoma yhteensä
1 114 968,01
788 747,56
4 615 411,75
4 209 830,29
Vastattavaa
20
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
yhteensä
793,32
878,89
053,58
968,01
294
-34
528
788
498,18
094,26
343,64
747,56
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
21
Energiateollisuus ry:n tilinpäätöksen
liitetiedot 31.12.2011
TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET
TOIMIALAKOHTAISET TULOKSET (EUROA)
Tilikausi 1.1.2011-31.12.2011
Yhdistyksen henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa vakuutusyhtiössä.
Eläkekulut on kirjattu suoriteperusteisesti tilinpäätökseen. Kattamatonta eläkevastuuta
ei ole.
Yhteensä
Hallinto
Tuotot tilais. ja myynnistä
353 543
116 798
Poolit ja tutkimustoiminta
1 065 704
Sähköntuotanto
Kaukolämpö
Sähköverkot
Sähkökauppa
Palvelutuotanto
Työmarkkina
59 142
90 720
6 213
5 448
10
75 210
270 000
213 818
YMPpooli
STpooli
297 603
284 284
VARSINAINEN TOIMINTA
Pysyvät vastaavat on aktivoitu välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman
mukaisilla poistoilla. Aktivoidut investoinnit poistetaan suunnitelman mukaan.
TUOTOT
85 298
Vuokratuotot
Henkilöstökulut
1.1.2011 - 31.12.2011
1.1.2010 - 31.12.2010
2 624 681,88
2 470 735,66
Eläkekulut
474 073,54
427 678,61
Muut henkilösivukulut
127 129,30
117 666,87
3 225 884,72
3 016 081,14
1.1.2011 - 31.12.2011
1.1.2010 - 31.12.2010
41
41
Palkat ja palkkiot
Tuotot yhteensä
1.1.2011 - 31.12.2011
1.1.2010 - 31.12.2010
33 074,31
21 604,69
Koneista ja kalustosta
127 000
509 142
304 538
6 213
5 448
10
85 210
297 603
411 284
-3 225 885
-1 142 126
-495 321
-498 883
-314 126
-302 106
-78 102
-343 712
-23 071
-28 437
-33 074
-12 932
-5 219
-8 769
-389 141
-261 288
-33 078
-29 458
-18 879
-17 144
-3 246
-26 048
-14 374
-1 594
-628
-10 745
-12 035
-20 883
-6 154
-25 039
-25 039
-264 047
-71 319
-62 297
-53 700
-30 008
-28 490
-1 637
-64 904
-1 371
-32 820
-4 512
-6 849
-12 396
-6 955
Toimistokulut
-377 645
-227 517
-33 639
-32 311
-10 767
-18 988
-2 518
-29 126
Kokoukset, jäs.til., edustus
-248 709
-114 812
-30 412
-25 167
-12 792
-17 705
-5 113
-21 434
-392
Viestintä
-273 748
-224 842
-31
-3 713
-60
-16
-43 257
-1 830
-475 036
-325 860
-61 574
-12 750
-500
-248 406
Vuokrakulut muut
Matkakulut
Jäsenten matkakulut
Suunnitelman mukaiset poistot
10 000
202 096
Poistot
Vuokrakulut toimistotilat
Henkilökunnan keskim. lukumäärä
180 000
1 821 545
KULUT
Henkilöstökulut
Yhteensä
85 298
317 000
Muut tuotot
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen
Koulutus
käyttöajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta.
Projektit, tutkimustoimin.
-1 716 643
-11 560
-11 560
-592 517
Konsulttipalv., tilastopalv.
-520 597
-212 765
-49 213
-20 588
-204 643
-23 745
Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat
Jäsenmaksut
-184 672
-26 236
-48 434
-54 195
-33 514
-22 082
Koneet ja kalusto 23 %
5 vuotta tasapoisto
Muut kulut
-344 202
-104 993
-106 124
-39 782
-30 764
-15 167
-2 158
-45 214
Koneet ja kalusto 0 %
5 vuotta tasapoisto
Kulut yhteensä
-7 679 867 -2 425 240 -1 366 405 -1 093 388
-732 744
-470 589
-104 585
-531 144
-297 599
-658 173
Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot
Tuotot osuuksista muissa yrityksissä
Osingot tytäryrityksestä
Korkotuotot
Korkokulut
1.1.2011 - 31.12.2011
-1 114
-3 673
-210
VARSINAINEN TOIMINTA -5 858 321
-2 223 144
-857 263
-788 850
-726 531
-465 141
-104 574
-445 934
4
-246 889
-5 858 321
-2 223 144
-857 263
-788 850
-726 531
-465 141
-104 574
-445 934
4
-246 889
1 886 981
-484 583
-421 779
-423 008
-266 110
-57 377
-234 124
-336 163
-1 341 846
-1 210 629
-1 149 539
-731 251
-161 951
-680 058
4
-246 889
1 416 531
1 071 261
1 206 566
943 959
161 229
791 393
4
-246 889
1.1.2010 - 31.12.2010
2 815,80
1 083,00
300 000,00
300 000,00
44 101,03
35 631,28
-174,05
-230,33
346 742,78
336 483,95
TUOTTO- JA KULUJÄÄMÄ 1
Osuudet yht.kust.
TUOTTO- JA KULUJÄÄMÄ 2
Yhteensä
-4 856
-5 858 321
VARAINHANKINTA
Jäsenmaksutuotot
5 590 939
RAH.- JA SIJOITUSTOIMINTA
346 917
336 318
7 123
-174
-155
0
-10
-7
-2
RAH.- JA SIJ.TOIMINTA YHT. 346 743
336 163
7 122
-10
-7
3 475
TUOTOT
KULUT
SIIRROT RAHASTOIHIN
109 934
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 189 295
22
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
3 477
110 894
0
74 685
-21 353
-960
57 018
212 702
-723
113 850
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
23
Energiateollisuus ry:n tilinpäätöksen
liitetiedot 31.12.2011
Kirjanpitoarvo 1.1.2011
YMPÄRISTÖPOOLI, VUOSILASKELMA 1.1. - 31.12.2011, EUROA
56 458,04
Lisäykset tilikaudella
169 593,86
Vähennykset tilikaudella
-27 908,12
Myyntivoitot
Tuotot
297 603
Kulut
11 560
Hallinnointikustannukset 1)
35 803
-1 657,60
Tilikauden poisto
-33 074,31
Kirjanpitoarvo 31.12.2011
169 464,87
Koneet ja kalusto yhteensä
250 236
Ympäristötutkimusseminaari
6 053,00
Myyntitappiot
297 603
Avustukset
Tutkimustoiminta
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Henkilöautot ei alv
POOLIEN VUOSILASKELMAT
Poolin osanottomaksut
KÄYTTÖOMAISUUDEN MUUTOKSET 1.1.2011 - 31.12.2011
297 599
Vuoden 2011 ylijäämä
4
Alijäämäkertymä 31.12.2010
-4
Loppusaldo 31.12.2011
0
169 464,87
Kulumaton käyttöomaisuus
Kirjanpitoarvo 1.1.2011
6 192,00
Lisäykset tilikaudella
0,00
Vähennykset tilikaudella
0,00
Kirjanpitoarvo 31.12.2011
6 192,00
OSAKKEET JA OSUUDET
Adato Energia Oy
Elisa Oyj
Avustukset
Hallinnointikustannukset 1)
Markkina-arvo
5 466,18
34 937,58
876 877,65
34 937,58
Sidotut rahastot
265 284
19 000
127 000
411 284
Stipendirahasto
Pääoma 1.1.2011
185 382,80
Korkotuotot
Kulut
Tutkimustoiminta
45
871 411,47
RAHASTOT
Tuotot
Muut tuotot
Hankinta-arvo
2166
ST-POOLI, VUOSILASKELMA 1.1. - 31.12.2011, EUROA
Poolin osanottomaksut
kpl
592 517
65 656
Vuoden 2011 alijäämä
Ylijäämäkertymä 31.12.2010
Loppusaldo 31.12.2011
3 476,58
Pankkikulut
658 173
-246 889
246 911
22
1) Sisältää asiamiehen työtuntien kustannukset, toimistokulut, matkat, kokouskulut ja seminaarit.
-16,70
Stipendit
-2 500,00
Pääoma 31.12.2011
186 342,68
Stipendirahaston tuotolla on tarkoitus kannustaa energia-alaa opiskelevia nuoria. Rahaston varojen käytöstä päättää
Energiateollisuus ry:n työmarkkinavaliokunta.
Skyn lahjoitusrahasto
Pääoma 1.1.2011
393 187,29
Korkojaksotukset 31.12.2008
-2 278,34
Professuuri ja tutkimus
-118 000,00
Korkotuotot
7 165,45
Pankkikulut
PROJEKTI- JA TUTKIMUSKULUT
Energiateollisuus ry:n projekti- ja tutkimustoiminnan kulut v. 2011 olivat 1 716 643 euroa
(v. 2010 829 118 euroa). Projekti- ja tutkimustoiminnan rahoitus jakautui siten, että liiton
jäsenmaksuilla rahoitettu osuus oli 232 860 euroa (215 704 euroa) ja ulkopuolisen rahoituksen
osuus 1 483 783 euroa (613 414 euroa).
-11,41
Osinkotuotot
2 230,80
Pääoma 31.12.2011
282 293,79
Skyn lahjoitusrahastolla on tarkoitus rahoittaa Aalto-yliopiston viisivuotinen yhdyskuntien energiatekniikan professuuri sekä käyttää ylijääneet varat kaukolämpöalan tutkimukseen ja kehittämiseen. Rahaston varojen käytöstä päättää
Energiateollisuus ry:n kaukolämpövaliokunta.
Rahastojen käsittelyä tuloslaskelmassa muutettiin vuodesta 2011 alkaen siten, että rahastojenkaikki kulut menevät
tuloksen kautta (menotili ja vastakirjaksena siirrot rahastoon).
OMISTUKSET MUISSA YRITYKSISSÄ
Nimi
Kotipaikka
Adato Energia Oy Helsinki
24
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
Omistusosuus
100,00 %
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
25
Energiateollisuus ry:n tilinpäätöksen
liitetiedot 31.12.2011
OMAN PÄÄOMAN ERITTELY
Toimintarahasto tilikauden alussa
Muutos
650 000,00
0,00
Toimintarahasto tilikauden lopussa
650 000,00
Stipendirahasto tilikauden alussa
185 382,80
Muutos
Stipendirahasto tilikauden lopussa
Skyn lahjoitusrahasto tilikauden alussa
Muutos
Skyn lahjoitusrahasto tilikauden lopussa
Ed. tilikausien ylijäämät tilikauden alussa
Muutos
Ed. tilikausien ylijäämät tilikauden lopussa
Tilikauden ylijäämä
Oma pääoma yhteensä
26
31.12.2011
959,88
186 342,68
393 187,29
-110 893,50
282 293,79
1 902 826,79
289 685,85
2 192 512,64
189 294,63
3 500 443,74
LEASINGVUOKRAVASTUUT
2011
Ge Capital Equipment Finance Ab
20 846,61
Seuraavan tilikauden aikana erääntyvät
21 361,50
Myöhemmin
53 420,10
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
27
KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT 01.01.-31.12.2011
Päiväkirja, pääkirja, tuloslaskelma ja tase sähköisellä tallennusvälineellä
Reskontrat sähköisellä tallennusvälineellä
Palkkakirjanpito atk-tulosteena
KÄYTETYT TOSITELAJIT 01.01.-31.12.2011
01 Jäsenmaksulaskut
02 Muu laskutus
03 EK:n jäsenmaksulaskutus
10 Myyntireskontra, maksut
20 Pankkitositteet
30 Ostolaskut
35 Ostoreskontra, maksut
40 Palkat
41 Palkkiot
70 Käyttöomaisuuskirjanpito
80 Muistiotositteet
28
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
29
HALLITUS
VALIOKUNNAT 2011
Kaukolämpövaliokunta
11/2010-11/2011
11/2011-11/2012
Puheenjohtaja
Puheenjohtaja
Lauri Virkkunen, Pohjolan Voima Oy
Lauri Virkkunen, Pohjolan Voima Oy
Varapuheenjohtajat
Varapuheenjohtajat
Pekka Haapalainen, Kurikan Kaukolämpö Oy
Timo Pylvänen, Savon Voima Oyj
Timo Pylvänen, Savon Voima Oyj
Matti Rintanen, Pori Energia Oy
Hallituksen muut jäsenet
Hallituksen muut jäsenet
Ralf Bertula, Herrfors Nät-Verkko Oy Ab
Anne Brunila, Fortum Oyj
Anne Brunila, Fortum Oyj
Antti Jukarainen, HeadPower Oy
Juhani Järvelä, Oulun Energia
Juhani Järvelä, Oulun Energia
Pentti Kellokumpu, Inergia Oy
Pentti Kellokumpu, Inergia Oy
Hannu Kostiainen, Vattenfall Oy
Lasse Lahti, Kannuksen Kaukolämpö Oy
Lasse Lahti, Kannuksen Kaukolämpö Oy
Juha Lindholm, Vatajankosken Sähkö Oy
Jussi Laitinen, Tampereen Sähkölaitos Oy
Tapani Liuhala, LNI Verkko Oy
Taisto Lehonmaa, Suomen Energia-Urakointi Oy
Ari-Matti Mattila, Laihian Nuuka Lämpö Oy
Juha Lindholm, Vatajankosken Sähkö Oy
Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj
Janne Savelainen, Lahti Energia Oy
Risto Vaittinen, Turku Energia Oy
Antti Vilkuna, Kanteleen Voima Oy
30
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
Gullsten Kristian
Rovaniemen Energia Oy
Haikarainen Jouni
Fortum Power and Heat Oy
Heikkinen Martti
Savon Voima Oyj
Ijäs Harri
Loimaan Kaukolämpö Oy
Järvelä Juhani***)
Oulun Energia
Keränen Pekka Kajaanin Lämpö Oy
Riipinen Marko**)
Helsingin Energia
Suortti Ossi
Vaasan Sähkö Oy
Toiva Olavi *)
Tampereen Kaukolämpö Oy
Sähköverkkovaliokunta
*)
pj
**)
vpj
***) hallituksen jäsen
Eklund Tony
Nykarleby Kraftverk
Gylen Arto **)
PKS Sähkönsiirto Oy
Huhtala Osmo
Fortum Sähkönsiirto Oy - 07/2011 asti
Riikka Hirvisalo-Oja
Fortum Sähkönsiirto Oy - 08/2011 lähtien
Jalonen Tapio
Rovakaira Oy
Kuronen Pertti
Fingrid Oyj
Lappi Risto Vantaan Energia Sähköverkot Oy
Lindholm Juha ***)
Vatajankosken Sähkö Oy
Myllymäki Jorma
Vattenfall Verkko Oy
Väänänen Kari *)
Kuopion Energia
Sähkökauppavaliokunta
*)
pj
**)
vpj
***) hallituksen jäsen
Alaoja Päivi *)
Energiapolar Oy
Heiskanen Pirja Fortum Power and Heat Oy - 08/2011 asti
Jukka Toivonen
Fortum Power and Heat Oy - 09/2011 lähtien
Kuusela Akke
Suomen Voima Oy
Laitinen Jussi ***)
Tampereen Sähkölaitos Oy
Mäkilä Vesa
Satapirkan Sähkö Oy
*)
pj
Niemi Jukka
Helsingin Energia
**)
vpj
Pyymäki Aku
Kymenlaakson Sähkö Oy
***) hallituksen jäsen
Reko Ilkka **)
Vantaan Energia Oy
Salonen Ilkka
Vattenfall Sähkönmyynti Oy - 05/2011 asti
Ari Lehtinen
Vattenfall Sähkönmyynti Oy - 06/2011-09/2011
Jorma Roiha
Vattenfall Sähkönmyynti Oy - 10/2011 lähtien
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
31
VALIOKUNNAT 2012
32
Sähköntuotantovaliokunta
Kaukolämpövaliokunta
Andsten Risto*)
Fortum Power and Heat Oy
Gullsten Kristian
Rovaniemen Energia Oy
Korkeaoja Minna
Pohjolan Voima Oy
Haikarainen Jouni
Fortum Power and Heat Oy
Lamminmäki Kari
Kemijoki Oy
Heikkinen Martti
Savon Voima Oyj
Lehto Jussi **)
Keravan Energia Oy
Järvelä Juhani***)
Oulun Energia
Renvall Anders
Kymppivoima Oy
Lehtonen Pekka
Kangasalan Lämpö Oy
Savelainen Janne ***)
Lahti Energia Oy
Raunio Ari
Porvoon Energia Oy
Vartia Markku
Vantaan Energia Oy
*)
pj
Riipinen Marko**)
Helsingin Energia
*)
pj
Vilkuna Antti
Kanteleen Voima Oy
**)
vpj
Toiva Olavi *)
Tampereen Kaukolämpö Oy
**)
vpj
Vuola Rami
EPV Energia Oy
***) hallituksen jäsen
Vihervuori Pekka
Paimion Lämpökeskus Oy
***) hallituksen jäsen
Työmarkkinavaliokunta
Sähköverkkovaliokunta
Aarto Tuomas *)
Empower Oy
Eklund Tony
Nykarleby Kraftverk
Kellokumpu Pentti ***)
Inergia Oy
Gylen Arto **)
PKS Sähkönsiirto Oy
Laukkanen Pertti **)
Vantaan Energia Oy
Harjanne Risto
Helen Sähköverkko Oy
Nurminen Kimmo
Paneliankosken Voima Oy
Hirvisalo-Oja Riikka Fortum Sähkönsiirto Oy
Parvio Leena
Tampereen Sähkölaitos
Jalonen Tapio
Rovakaira Oy
Pietikäinen Urpo
Voimatel Oy - 10/2011 asti
Kuronen Pertti
Fingrid Oyj
Tähtinen Matti
Fingrid Oyj
*)
pj
Lindholm Juha ***)
Vatajankosken Sähkö Oy
*)
pj
Urkola Päivi
Fortum Oyj
**)
vpj
Myllymäki Jorma
Vattenfall Verkko Oy
**)
vpj
Vaimala Soili
Teollisuuden Voima Oyj
***) hallituksen jäsen
Väänänen Kari *)
Kuopion Energia
***) hallituksen jäsen
Palveluntuotantovaliokunta
Sähkökauppavaliokunta
Elomaa Kari
Proma-Palvelut Oy
Alaoja Päivi *)
Energiapolar Oy Jukarainen Antti *) HeadPower Oy
Kuusela Akke
Suomen Voima Oy Kuusisto Mika
Ravera Oy
Laitinen Jussi
Tampereen Sähkölaitos Oy Lehonmaa Taisto ***)
Suomen Energia-Urakointi Oy
Mäkilä Vesa
Satapirkan Sähkö Oy Metsälä Lassi
Mitox Oy
Niemi Jukka
Helsingin Energia Pietilä Risto
Infratek Finland Oy
Pylvänen Timo ***)
Savon Voima Oyj Pöntinen Jorma **)
Suur-Savon Sähkötyö Oy
*)
pj
Reko Ilkka **)
Vantaan Energia Oy *)
pj
Tahkoniemi Kim
Empower Oy
**)
vpj
Roiha Jarmo
Vattenfall Oy
**)
vpj
Timonen Antti
Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy
***) hallituksen jäsen
Toivonen Jukka
Fortum Markets Oy
***) hallituksen jäsen
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
33
JÄSENET
Sähköntuotantovaliokunta
Varsinaiset jäsenet 14.4.2012
Adven Oy
Hyvinkään Lämpövoima Oy
Kiinteistö Oy Uudenkaupungin Teräsjää
Alajärven Lämpö Oy
Höyrytys Oy
Kiteen Lämpö Oy
Alajärven Sähkö Oy
Iin Energia Oy
Kittilän Aluelämpö Oy
Pohjolan Voima Oy
Alavuden kaupungin lämpölaitos
Imatran Energia Oy
Koillis-Lapin Sähkö Oy
Laine Ari
Helsingin Energia
Alholmens Kraft Oy Ab
Imatran Lämpö
Koillis-Satakunnan Sähkö Oy
Lehto Jussi **)
Keravan Energia Oy Alkkulan Aluelämpö Oy
Imatran Seudun Sähkö Oy
Kokemäen Lämpö Oy
Renvall Anders
Kymppivoima Oy
Botnia Power Service Oy
Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy
Kokemäen Sähkö Oy
Cybersoft Oy Ab
Imatran Seudun Sähkörakennus Oy
Kokkola Power Oy Ab
Rintanen Matti ***)
Pori Energia Oy pj
Ekenäs Energi
Inergia Oy
Kokkolan Kaupunki / Liikelaitos
vpj
Ellappi Oy
Inergia Lämpö Oy
Kokkolan Energia
Empower Oy
Infratek Finland Oy
Kokkolan Voima Oy
Energiapolar Oy
Innopower Oy
Korpelan Voima Kuntayhtymä
Enerke Oy
Jakobstads Energiverk
Kotkan Energia Oy
Enontekiön Sähkö Oy
Jalasjärven Lämpö Oy
Kraft&Kultur i Sverige AB filial Finland
E.ON Kainuu Oy
JE-Siirto Oy
Kraftnät Åland Ab
E.ON Kainuun Sähköverkko Oy
Joroisten Energialaitos
Kronoby Elverk
EPV Alueverkko Oy
Juuan kunnan kaukolämpölaitos
KSS Energia Oy
EPV Energia Oy
Jylhän Sähköosuuskunta
KSS Lämpö Oy
ESE-Verkko Oy
Jyväskylän Energia Oy
KSS Rakennus Oy
Esse Elektro-Kraft Ab
Jyväskylän Energiatuotanto Oy
KSS Verkko Oy
Etelä-Savon Energia Oy
Jyväskylän Voima Oy
Kuopion Energia Liikelaitos
Etelä-Suomen Energia Oy
Jämsän Aluelämpö Oy
Kuopion Energia Oy
Fennovoima Oy
Järvi-Suomen Energia Oy
Kuoreveden Sähkö Oy
Fingrid Oyj
Järvi-Suomen Voima Oy
Kuortaneen energiaosuuskunta
Forssan Energia Oy
Kaakon Energia Oy
Kurikan Kaukolämpö Oy
Forssan Verkkopalvelut Oy
Kainuun Voima Oy
Kymenlaakson Sähkö Oy
Fortum Asiakaspalvelu Oy
Kajaanin Lämpö Oy
Kymenlaakson Sähköverkko Oy
Fortum Oyj
Kalajoen Lämpö Oy
Kymin Voima Oy
Fortum BCS Oy
Kangasalan Lämpö Oy
Kymppivoima Oy
Fortum Espoo Distribution Oy
Kannuksen Kaukolämpö Oy
Kymppivoima Hankinta Oy
Fortum Markets Oy
Kanteleen Voima Oy
Köyliön-Säkylän Sähkö Oy
Fortum Nuclear Services Oy
Karhu Voima Oy
Lahti Energia Oy
Fortum Portfolio Services Oy
Karis Fjärrvärme Ab
Laihian Nuuka Lämpö Oy
Fortum Power and Heat Oy
Karvian Lämpö Oy
Laitilan Lämpö Oy
Fortum Sähkönsiirto Oy
Kauhajoen Lämpöhuolto Oy
Lammaisten Energia Oy
Haapajärven Lämpö Oy
Kauhavan Kaukolämpö Oy
Lankosken Sähkö Oy
Haminan Energia Oy
Kausalan Lämpö Oy
Lapin Biolämpö Oy
Harjavallan Kaukolämpö Oy
Kemijoki Oy
Lappeenrannan Energia Oy
Haukiputaan Energia Oy
Kemijärven Kaukolämpö Oy
Lappeenrannan Energiaverkot Oy
Haukiputaan Sähköosuuskunta
Kemin Energia Oy
Lappeenrannan Lämpövoima Oy
HeadPower Oy
Keminmaan Energia Oy
Lappeenrannan Verkonrakennus Oy
Helen Sähköverkko Oy
Kenet Oy
Lapuan Energia Oy
Helsingin Energia
Keravan Energia Oy
LE-Sähköverkko Oy
Herrfors Oy Ab
Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö
Lempäälän Lämpö Oy
Herrfors Nät-Verkko Oy Ab
Keuruun Lämpövoima Oy
Leppäkosken Energia Oy
Hiirikosken Energia Oy
Keuruun Sähkö Oy
Leppäkosken Sähkö Oy
Andsten Risto *)
Fortum Power and Heat Oy
Holm Roger
Alholmens Kraft Oy Ab
Korkeaoja Minna
*)
Savelainen Janne
Lahti Energia Oy
**)
Torvinen Timo
Kemijoki Oy
***) hallituksen jäsen
Työmarkkinavaliokunta
Aarto Tuomas *)
Empower Oy - 04/2012 asti Kellokumpu Pentti ***)
Inergia Oy
Laukkanen Pertti **)
Vantaan Energia Oy - pj 05/2012 lähtien
Lehonmaa Taisto
Suomen Energia-Urakointi Oy
Nurminen Kimmo
Paneliankosken Voima Oy
Parvio Leena
Tampereen Sähkölaitos Tähtinen Matti
Fingrid Oyj
Urkola PäiviFortum Oyj
Vaimala Soili
Teollisuuden Voima Oyj
*)
pj
**)
vpj
***) hallituksen jäsen
Palveluntuotantovaliokunta
Elomaa Kari **)
Proma-Palvelut Oy
Hyvönen Pekka
Tampereen Vera Oy
Jukarainen Antti ***)
HeadPower Oy
Knaapila Ari-Jussi
Empower Oy
Kuusisto MikaRavera Oy
Metsälä LassiMitox Oy
34
Pietilä Risto
Infratek Finland Oy
*)
pj
Pöntinen Jorma *)
Suur-Savon Sähkötyö Oy
**)
vpj
Vehkala Antero
Pohjolan Werkonrakennus Oy
***) hallituksen jäsen
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
35
36
Yhteistoimintajäsenet 14.4.2012
Liedon Lämpö Oy
Rauman Energia Oy
Vatajankosken Sähkö Oy
LNI Lämpö Oy
Oy Ravera Ab
Vattenfall Oy
LNI Verkko Oy
Riihimäen Kaukolämpö Oy
Vattenfall Sähkönmyynti Oy
ABB Oy
PV-Putkitus Oy
Lohjan Energiahuolto Oy LOHER
Rovakaira Oy
Vattenfall Sähköntuotanto Oy
Aidon Oy
Pöyry Finland Oy
Loimaan Kaukolämpö Oy
Rovaniemen Energia Oy
Verkko Korpela Oy
Alfa Laval Nordic Oy
Ramse Consulting Oy
Lämpö Korpela Oy
Rovaniemen Verkko Oy
Vetelin Lämpö Oy
ALSTOM Finland Oy
Rejlers Oy
Lännen Omavoima Oy
Saarijärven Kaukolämpö Oy
Vetelin Sähkölaitos Oy
Arvo-Putki Oy
Reka Kaapeli Oy
Mankala Oy Ab
Sallila Energia Oy
Vierumäen Infra Oy
Belimo Finland Oy
Renewa Oy
Mariehamns Energi Ab
Sallila Sähköasennus Oy
Vieskan Voima Oy
Oy Callidus Ab
Samcom Oy
Mariehamns stads elverk
Sallila Sähkönsiirto Oy
Vimpelin Lämpö Oy
Chemitec Consulting Oy
Schneider Electric Finland Oy
Mitox Oy
Liikelaitos Salon Kaukolämpö
Vimpelin Voima Oy
CLS-Engineering Oy
Siemens Osakeyhtiö
Muonion Sähköosuuskunta
Sastamalan Lämpö Oy
Virtain kaupunki
Oy Danfoss Ab
Svea Perintä Oy
Mäntsälän Sähkö Oy
Satapirkan Sähkö Oy
Voimatel Oy
Destia Oy
Tekla Oyj
Mäntän Kaukolämpö Oy
Savon Voima Oyj
VS Lämpö Oy
EGL Finland Oy
Teknologian tutkimuskeskus VTT, Energia ja Metsäteollisuus
Naantalin Energia Oy
Savon Voima Verkko Oy
Westenergy Oy Ab
Ekogen Oy
There Corporation Oy
Nivalan Kaukolämpö Oy
Seinäjoen Energia Oy
Ålands Elandelslag
Elomatic Oy
Tieto Finland Oy
Nurmeksen Lämpö Oy
Seinäjoen Vesi Oy
Ääneseudun Energia Oy
Enfo Oyj
Tietokoura Oy
Nurmijärven Sähkö Oy
Seiverkot Oy
Ensto Sekko Oy
Turun Aikuiskoulutuskeskus
Nurmijärven Sähköverkko Oy
Someron Lämpö Oy
Gasum Oy
Turun Asennus ja Luokkahitsarit Oy
Nykarleby Kraftverk
Statkraft Suomi Oy
Gebwell Oy
Tyco Electronics Finland Oy
Orimattilan Lämpö Oy
Suomen Energia-Urakointi Oy
Oy Grundfos Pumput Ab
Uponor Suomi Oy
Oulun Energia
Suomen Voima Oy
Hiilitieto ry
Vaasa Engineering Oy
Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy
Suur-Savon Sähkö Oy
HiQ Finland Oy
Vahterus Oy
Oulun Energia Urakointi Oy
Suur-Savon Sähkötyö Oy
Hyxal Oy
VEM motors Finland Oy
Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy
Tampereen Energiantuotanto Oy
Högfors Oy
Vestas Northern Europe
Oulun Sähkönmyynti Oy
Tampereen Kaukolämpö Oy
HögforsGST Oy
Vexve Oy
Outokummun Energia Oy
Tampereen Sähkölaitos Oy
Intrum Justitia Oy
Wilo Finland Oy
Paimion Lämpökeskus Oy
Tampereen Sähkönmyynti Oy
IntStream Oy
WFTT-1 Group Oy
Paneliankosken Voima Oy
Tampereen Sähköverkko Oy
Julkaisutuotanto Risto Valkeapää Oy
ÅF-Consult Oy
Pargas Fjärrvärme Ab - Paraisten
Tampereen Vera Oy
Kampek International Oy
7-Technologies A/S
Kaukolämpö Oy
Tenergia Oy
Kamstrup A/S
Parikkalan Valo Oy
Teollisuuden Voima Oyj
Kaukora Oy
PKS Sähkönsiirto Oy
Teuvan kunnan kaukolämpölaitos
Kupari Oy
Pohjois-Karjalan Sähkö Oy
Toholammin Energia Oy
Oy KWH Pipe Ab Thermopipe
Pohjolan Voima Oy
Tornion Energia Oy
Landis+Gyr Oy
Pohjolan Werkonrakennus Oy
Tornionlaakson Sähkö Oy
Lappeenrannan Lämpöasennus Oy
Pori Energia Oy
Tunturiverkko Oy
Lassila & Tikanoja Oyj
Pori Energia Sähköverkot Oy
Turku Energia Sähköverkot Oy
Logica Suomi Oy
Porvoon Energia Oy - Borgå Energi Ab
Turku Energia Oy - Åbo Energi Ab
Logica Suomi Oy
Porvoon Sähköverkko Oy -
TuuliSaimaa Oy
LOGSTOR Finland Oy
Borgå Elnät Ab
Ulvilan Lämpö Oy
Lämpöinsinööritoimisto Teuvo Ollikka
Posiva Oy
Vaasan Sähkö Oy
Länsirannikon Koulutus Oy WinNova
Powest Oy
Vaasan Sähköverkko Oy
Metso Power Oy
Proma-Palvelut Oy
Vakka-Suomen Voima Oy
MW Power Oy
Puhuri Oy
Valkeakosken Energia Oy
Naval Oy
PVO-Huippuvoima Oy
Vantaan Aviaenergia Oy
Netcontrol Oy
PVO-Pool Oy
Vantaan Energia Oy
Oilon Oy
PVO-Lämpövoima Oy
Vantaan Energia Sähköverkot Oy
Onninen Oy
PVO-Vesivoima Oy
Vapo Oy Lämpö ja sähkö
Planora Oy
Raahen Energia Oy
Varissuon Lämpö Oy
Power-Deriva Oy
Radiki Oy
Varkauden Aluelämpö Oy
Process Vision Oy
Rantakairan Sähkö Oy
Vaskiluodon Voima Oy
Puolustushallinnon Rakennuslaitos
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
37
Svensk resumé
STYRELSENS BERÄTTELSE FÖR 2011
Omvärlden 2011
Det gångna året var Finsk Energiindustri rf:s
sjunde verksamhetsår.
År 2011 förbrukade Finland ca 4 procent
mindre el än föregående år, 84,4 miljarder
kWh. Industrikonjunkturerna och den kalla
vintern ökade elförbrukningen under början
av året, men den snabba fördjupningen av
lågkonjunkturen på hösten och det varma
höstvädret vände förbrukningen nedåt.
Nettoimportens andel av elförbrukningen var
16,4 %.
Det varma vädret minskade
fjärrvärmeförsäljningen med ca 13 %,
totalt såldes ca 30,1 TWh. Användningen av
bioenergi inom fjärrvärmeproduktionen steg
till över 20 %.
Den viktigaste händelsen under energiåret
var då den största jordbävningen i
Japans historia och den efterföljande
tsunamin orsakade allvarliga skador
på kärnkraftverket Fukushima Dai-ichi
11.3.2011. Olyckan medförde radioaktiva
utsläpp i luften och havet från kraftverket.
Kärnkraftsolyckan i Fukushima klassades
senare som en 7:a (den högsta klassen) på
den internationella INES-skalan.
Efter Fukushima beslutade Tyskland snabbt
att påskynda avvecklingen av kärnkraften.
Även Schweiz beslutade att avveckla
kärnkraften och Italien lade ner sina planer
på att bygga kärnkraft. Tjeckien, Slovakien,
Storbritannien, Sverige och Finland har
fortsatt genomföra sina egna planer.
FN:s klimatkonventions partsmöte i Durban
var relativt framgångsrikt. Vid mötet
beslutade man om beredning av ett nytt
38
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
och omfattande klimatavtal 2015 och en
andra åtagandeperiod för Kyotoprotokollet,
som bara EU gick med på. Den andra
åtagandeperioden möjliggör s.k. flexibla
mekanismer.
Vattensituationen i Norge var mycket
svag under början av året, tills den rikliga
nederbörden under hösten ledde till överfulla
vattenmagasin. Områdesprisskillnaderna var
betydande och orsakade förluster för många
finländska aktörer.
Vårens riksdagsval förändrade de politiska
maktförhållandena. Valet följdes av
långa och svåra regeringsförhandlingar
och statsminister Jyrki Katainens
sexpartiregering (Saml, SDP, SFP, Gröna,
VF och KD) utnämndes först strax före
midsommar. Regeringsprogrammet grundar
sig på ett antagande om kraftig ekonomisk
tillväxt, betonar ekonomin och försöker
finna åtgärder för att balansera det s.k.
hållbarhetsunderskottet mellan inkomster
och utgifter.
På annandag jul drabbades Finland av
en hård storm som gjorde ca 600 000
hushåll strömlösa. Till följd av avbrotten
betalas sammanlagt över 40 miljoner euro
i standardersättningar till över 200 000
kunder. Stormen orsakade skador på elnätet
för över 30 miljoner euro.
Nätbolagen och serviceproducenterna
samarbetade effektivt för att reparera
stormskadorna och montörerna
mobiliserades snabbt.
De omfattande och långvariga avbrotten
som fick stor publicitet tvingade
myndigheterna att agera snabbt. I januari
föreslog ANM en rad åtgärder som ska
förbättra elleveranssäkerheten inom
10–20 år. Ministeriet föreslog att reglerna
för standardersättningar skärps och att
nätbolagens beredskapsskyldighet skrivs in i
elmarknadslagen. Ministeriet vill också göra
ändringar i landsvägslagen för att underlätta
placeringen av jordkablar.
År 2011 var ET:s verksamhet fokuserad på
fem huvudteman:
• EU-intressebevakningen och dess
organisation
• riksdagsvalet och regeringsprogrammet
• löneförhandlingarna
• en gemensam nordisk slutkundsmarknad
för el samt
• bioenergimarknaden.
1. EU-intressebevakningen
och dess organisation
Vid sin EU-intressebevakning
betonade ET energifärdplanen och
energieffektivitetsdirektivet. I fråga
om såväl energifärdplanen som
energieffektivitetsdirektivet överensstämde
utvecklingen med ET:s mål. ET bedrev sin
EU-intressebevakning i nära samarbete med
ANM, Eurelectric och Euroheat & Power. En
betydande del av ET:s intressebevakning
skedde redan i beredningsskedet vid
behandlingen i kommissionen.
ET har uttryckt oro över hur de ambitiösa
nationella målen för förnybar energi och de
nationella stödåtgärderna i samband därmed
håller på att ge upphov till ett fenomen som
går emot en integrering av elmarknaden.
Marknadsutvecklingen störs även av
nationella särlösningar som genomförts och
planerats i en del medlemsländer. Det finns
därför en ökad diskussion om elmarknadens
utveckling och betydelse och de nationella
stödsystemen. ET har framhållit att
etableringen av nya produktionsformer kan
främjas genom stöd för förnybar energi,
men att dessa stöd borde vara temporära.
ET har också framhållit vikten av att
harmonisera stödnivåerna och stödformerna
för förnybar energi.
Under året pågick beredningen av en
långsiktig (2050) klimat- och energistrategi
i EU. Den s.k. färdplan för klimatet som
kommissionen lade fram i mars åtföljdes
av färdplaner för energi, trafik och
naturresurser. Gemensamt för färdplanerna
är målet att bekämpa klimatförändringen
och öka resurs- och energieffektiviteten.
Elen har en viktig uppgift vid uppnåendet
av målen för de olika färdplanerna.
Färdplanerna har startat en debatt om
mellanfaserna i övergången till ett kolsnålt
samhälle, målen för 2020 och vilka mål
som eventuellt behövs för 2030 i fråga
om växthusgaser, förnybar energi och
energieffektivitet.
Färdplanen för klimatet presenterar en
kalkyl och en plan för att minska utsläppen
av växthusgaser med minst 80 % till
2050. Enligt planen ska utsläppen från
elproduktionen minska med 93–99 %.
I december lade kommissionen fram en
energifärdplan, som i olika framtidsscenarier
beskriver hur de energirelaterade
utsläppen ska minskas med 85 % till
2050. Färdplanen motsvarar till många
delar både Eurelectrics riktlinjer och
ET:s framtidsvisioner med betoning
på el- och kraftvärmeproduktionens
betydelse för kontrollen över utsläppen,
en fungerande marknad, harmonisering
av stöden till förnybar energi samt
energieffektivitet. Kärnkraft presenteras
som ett elproduktionsalternativ bland andra.
I energifärdplanen betonade ET särskilt
elmarknadens funktion, harmoniseringen
av stöd till förnybar energi och vikten av
att trappa ner dem stegvis samt tryggandet
av förutsättningarna för utnyttjande av
biomassa.
I juni lade kommissionen fram ett förslag
till nytt energieffektivitetsdirektiv vars
syfte är att bidra till att energisparmålet
för 2020 uppnås. Förslaget innehöll flera
drag som var oroväckande ur finländsk
synvinkel. Enligt ET:s syn beaktar förslaget
inte i tillräcklig grad medlemsstaternas olika
utgångslägen och tidiga insatser för att
förbättra energieffektiviteten. I stället för
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
39
bindande åtgärder behövs det incitament för
att investera i energieffektivitet och utveckla
energieffektivitetstjänsterna. ET formulerade
ändringsförslag med motiveringar för
varje artikel. Ändringsförslagen gällde
energieffektivitetsmålen, kvotpliktsystemet
för energieffektivitet, mätning av
förbrukningen och informativ fakturering,
ökad effektivitet inom värme och kyla,
energiöverföring och energidistribution samt
delegerade akter. Förslagen lämnades till
de finländska europarlamentarikerna och
centrala intressenter i EU och hemlandet.
ET drev frågan även i Euroheat & Powers
och Eurelectrics arbetsgrupper och i ANM:s
bakgrundsgrupp.
av programmet fortsätter under 2012.
ET aktiverade sin EU-intressebevakning
genom att även intensifiera påverkan
via intresseorganisationer. ET inledde
personalrotation bland expertisen vid byrån
i Bryssel. I rotationen deltog två experter
under sammanlagt 8 månader.
ET påverkade närmast via Eurelectric
och även via Nordenergi utarbetandet
av regler för elmarknaden, en uppgift
som åligger kommissionen, de
europeiska regleringsmyndigheterna och
stamnätsbolagen. Reglerna för handel
för påföljande dag resp. intradagshandel
håller på att förverkliga den nordiska
elmarknadsmodellen i Europa på ett
tillfredsställande sätt, medan åsikterna om
överföringsprodukter med längre löptid har
gått mera isär och ET deltar fortsättningsvis
i diskussionen om dem.
2. Riksdagsvalet och
regeringsprogrammet
Inom EU fanns det under verksamhetsåret
ett starkt tryck på att höja utsläppsmålet
för 2020. ET verkade aktivt för att det
nuvarande målet på 20 % inte längre ska
ändras i ett så här kort tidsperspektiv. ET
gav sitt stöd till energiskattedirektivet. ET
ökade intressebevakningen i fråga om EU:s
forsknings- och innovationsverksamhet.
Genomförandebestämmelserna för EU:s
utsläppshandelssystem och den nationella
tillämpningen av dem för handelsperioden
2013–2020 är ett viktigt föremål för ET:s
intressebevakning. Auktionsreglerna blev
klara under året och utarbetandet av regler
för gratis tilldelning och verifiering fortsatte.
Som en del av ET:s
intressebevakningsstrategi bereddes
ett program för utveckling av EUintressebevakningen. Genomförandet
40
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
ET:s styrelse, styrgruppen för
kommunikation, elproduktions- och
elhandelsutskotten samt medlemsföretagens
VD-sekreterargrupp har besökt Bryssel
för att träffa beslutsfattare inom
energibranschen och bekanta sig med EU:s
beslutsfattande.
Under arbetet med regeringsprogrammet
betonade ET programmets betydelse för
vilken energiframtid vi skapar. Viktiga
teman enligt ET var skäliga boende- och
energikostnader, energieffektivitet i ny
teknik, utsläppssnålhet och självförsörjning
inom energiproduktionen. Enligt
regeringsprogrammet stöder Finland
skapandet av en gemensam europeisk
energimarknad, ett marknadsinriktat
utvecklande av ett energinät och
förbättrandet av energieffektiviteten.
Regeringsprogrammet beaktar många
synpunkter som ET driver. Regeringen
inser bl.a. EU:s centrala roll vid valet av
energiframtid för Finland och Europa,
förtydligar möjligheterna att försnabba
planläggningen, tillståndsförfarandena och
andra faktorer som försvårar investeringar
i vindkraft. Regeringen avstod också
från att höja elskatten, tryggade den
energieffektiva kraftvärmens roll och
avgränsade klimatlagen till att reglera en
minskning av de utsläpp som inte omfattas
av utsläppshandeln. Regeringen höll också
fast vid det energipaket som godkänts av
den föregående riksdagen.
Energiindustrin vill se ett Finland som
är aktivt och initiativrikt inom EU:s
beslutsfattande kring energi och klimat. I
överensstämmelse med ET:s mål innehåller
Katainens regeringsprogram en skrivning om
att regeringen utarbetar en klimatpolitisk
EU-strategi på lång sikt. Syftet med
strategin är att stärka Finlands möjligheter
att påverka EU:s klimat- och energibeslut.
Strategin ska vara klar före utgången av
2012. Avsikten var att samtidigt utvärdera
hur stödlagarna för förnybar energi
fungerade. Stödlagarna ändrades emellertid
redan 2011, vilket medförde osäkerhet i
investeringsmiljön.
Katainens regeringsprogram föreslår i
strid med ET:s mål en windfallskatt och
utreder möjligheterna att införa skatt på
uran. I programmet höjdes också skatten
på torv. Regeringsprogrammet förhåller sig
negativt till en utbyggnad av kärnkraften.
Regeringsprogrammets inställning till
vattenkraft är i princip positiv, men
forsskyddslagen kommer inte att ses över.
Regeringen beslutade att slopa det s.k.
fasta produktionsstöd som använts för att
stödja småskalig vattenkraft, vindkraft
som färdigställts före 2009 och småskalig
användning av skogsflis. I fråga om
vattenkraften låg uppmärksamheten
på regionala vattenvårdsplaner och en
nationell fiskvägsstrategi. Dessa kan leda
till förändringar i utbyggda vattendrag och
påverka vattenkraftverkens flödesmängder
och -tider.
Skapandet av förtroendefulla relationer till
de nya politiska beslutsfattarna startade
omedelbart efter att riksdagen konstituerat
sig och regeringen bildats. Under slutet av
året inleddes en intressentundersökning
som riktade sig till den nya riksdagen,
regeringen, ministrarnas politiska stab och
tjänstemän vid nyckelministerierna.
3. Löneförhandlingarna
Utöver löneförhandlingarna förde ET
ordinarie kollektivavtalsförhandlingar med
samtliga avtalsparter.
I april-maj förhandlade ET om
löneförhöjningar för tiden 1.9.2011–
31.8.2012 på basis av de kollektivavtal som
ingåtts 2010 för arbetstagare, tjänstemän
och högre tjänstemän inom energiindustrin.
I maj nåddes överenskommelse om
löneförhöjningarna för tjänstemän och högre
tjänstemän. Arbetstagarförbundens höga
löneförhöjningskrav lade hinder i vägen för
en löneuppgörelse för arbetstagarna. Detta
ledde till att Elbranschernas fackförbund
och Förbundet för den offentliga sektorn
och välfärdsområdena JHL sade upp
kollektivavtalet per 31.8.2011. Med
riksförlikningsmannens hjälp nådde ET ett
avtal med Elektrikerförbundet och JHL i
början av september. Avtalstexten ändrades
inte och nivån var inte heller högre och
avtalet inte nämnvärt annorlunda uppbyggt
än de uppgörelser som nåddes i maj för
tjänstemännen och de högre tjänstemännen.
I september 2011 inledde arbetsmarknadens
centralorganisationer förhandlingar om
en inkomstpolitisk helhetsuppgörelse.
Förhandlingarna ledde till ett så kallat
ramavtal i oktober. För att ramavtalet
skulle träda i kraft måste de centrala
branscherna, inklusive logistik och energi,
vara med. Anslutningen till ramavtalet hade
byggts upp som en solfjäder, vilket för
energiindustrins del innebar att den första
löneförhöjningsperioden enligt ramavtalet
börjar först 1.9.2012 eller i praktiken bland
de sista i EK:s fält.
I november 2011 förhandlade ET om nya
kollektivavtal med alla avtalsparter och
avtalen nåddes inom den tidsplan som
fastställts i ramavtalet. Löneförhöjningarna
följde ramavtalet. Ändringarna i
texten är mycket små och har inga
kostnadseffekter. De nya kollektivavtalen
är i kraft till 30.9.2014. Man kom också
överens om att under avtalsperioden
förhandla med löntagarorganisationerna
i en rad arbetsgrupper och fortsätta de
gemensamma projekten för att främja den
lokala avtalskompetensen och arbetshälsan.
ET och Elbranschernas fackförbund startade
ett projekt för att bekämpa grå ekonomi
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
41
och utarbetade en förenklad vägledning
för energibranschen som översatts till
flera språk. Den är avsedd för personer
som arbetar i Finland samt för utländska
företag som kommer hit och deras
anställda. Anvisningen om upphandling och
konkurrensutsättning i energibranschen
som är avsedd för ET:s medlemmar
kompletterades också med anvisningar om
bekämpning av grå ekonomi.
4. En gemensam nordisk
slutkundsmarknad
ET har aktivt medverkat i projekt som
gällt harmonisering av den nordiska
slutkundsmarknaden för el. Projektet har
försvårats av motstridiga mål.
De nordiska regleringsmyndigheterna
NordREG:s långvariga projekt för att skapa
en gemensam nordisk slutkundsmarknad
för el fick en snäv organisation och en
budget 2011. De angivna målen för
projektet är att förbättra konsumentens
ställning, öka konkurrensen och förbättra
sambandet mellan slutkundsmarknaden och
grossistmarknaden.
ET har suttit med i arbetsgrupperna som
inrättats inom projektet. En av grupperna
föreslog en kundprocessmodell där
elhandelsföretaget är kundens huvudsakliga
kontaktpunkt, vilket huvudsakligen
motsvarar det nuvarande systemet i
Finland. VaasaETT fortsatte arbetet genom
att föreslå obligatorisk samfakturering på
den gemensamma slutkundsmarknaden.
Åsikterna om det här förslaget går kraftigt
isär bland ET:s medlemmar. ET kritiserar
VaasaETT:s utredning och i synnerhet den
cost-benefit-analys som tankesmedjan gjort
som fortsättning på utredningen.
De nordiska energiministrarna upprepade på
hösten sitt stöd för projektet på ett allmänt
plan.
ET uttryckte sin oro över de kortare
tidsfrister för balanstjänst och
42
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
balansavräkning som de nordiska
stamnätsbolagen föreslagit. ET anser att
tidsfristerna inte ska förkortas, eftersom
fjärravläsningsreformen kommer att öka
mängden mätdata betydligt.
I november 2011 indelades Sverige i fyra
prisområden, vilket är ett klart bakslag för
ett enhetligt nordiskt marknadsområde
med avseende på både slutkunds- och
grossistmarknaden. Kommissionens
konkurrensdirektorat krävde en indelning,
eftersom det ansåg att de rutinmässiga
begränsningar i elöverföringen som
Sveriges systemansvariga gjort på grund
av överföringsbegränsningar inom Sverige
utgjorde handelshinder på den inre
marknaden.
5. Bioenergimarknaden
ET verkade för att få ut energived på
marknaden och utveckla trämarknaden inom
skogspolitiken. Målet är att användningen av
biomassa som energikälla i ekonomiskogar
inte ska begränsas genom lagstiftning
på grund av hållbarhetskriterierna för
biomassa.
ET deltog i arbetet inom skogsrådet som
ansvarar för det nationella skogsprogrammet
och inom delegationen för strategiska
programmet för skogsbranschen som
samordnas av ANM, samt i arbetsgrupperna
under dessa. ET kallades också till medlem i
EU:s skogspolitiska sektion. ET deltog även
i utarbetandet av ett system för uppföljning
av hur ANM:s energistöd och skatterna
påverkar trämarknaden.
Energistödet för klenträd har fastnat i EU:s
notifieringsförfarande. ET har verkat för
att skapa en stabil verksamhetsmiljö och
förhindra plötsliga förändringar i stöden.
Strategin för myr- och torvmarker som är
viktig för energitorvens framtid blev klar
i februari 2011, men det statsrådsbeslut
som ska inleda genomförandet av
strategin har inte meddelats. ET deltog
i beredningen av strategin. Strategin är
en bra kompromiss som möjliggör både
skydd och utnyttjande av myrmarker.
Katainens regeringsprogram vill på lång
sikt planmässigt minska användningen
av torv och höjde energiskatten på torv.
ET har försvarat energitorvens ställning
genom att lyfta fram de positiva effekterna
av energianvändning av torv och dess
faktiska miljöpåverkan. Med höjningen av
skatten på torv startade också beredningen
av en sänkt inmatningstariff för skogsflis,
eftersom stödet har godkänts vid EU:s
statsstödsgranskning i förhållande till priset
på torv.
Övriga intressebevakningsoch kommunikationsinsatser
ET fortsatte beredningen av en
näringspolitisk intressebevakningsstrategi,
som godkändes i slutet av verksamhetsåret.
Strategin omspänner tre år och innehåller
tiotals utvecklingsprojekt av varierande
storlek.
Förberedelserna för att genomföra
industriutsläppsdirektivet i Finland inleddes
med en översyn av miljöskyddslagen. Vid
förberedelserna har ET betonat direktivets
betydelse för planeringen av investeringar
och omvärldens förutsägbarhet och påverkat
lagstiftningens uppbyggnad. Direktivets
utsläppsgränser träder i kraft redan 2016
och företagen vill veta vilka investeringar
genomförandet kommer att kräva.
Riktlinjerna för tillsynsmodellen under den
tredje tillsynsperioden för nätverksamheten
som började vid ingången av 2012
publicerades i början av 2011. Tack vare
sin aktiva medverkan lyckades ET lindra de
största missförhållandena i planerna, men
i de slutliga fastställelsebesluten kvarstod
ändå så många missförhållanden att 70 av
ET:s medlemsföretag beslutade att söka
ändring hos Marknadsdomstolen. Ett beslut
väntas tidigast i början av 2013.
Rapporten Elmarknadsvision 2030, som ET
utarbetat i samråd med viktiga intressenter,
konstaterade att en elmarknad som
baserar sig på omfattande prisområden
och konkurrens främjar de långsiktiga
energimålen och ET:s energivision, men
förutsätter att elöverföringsförbindelserna
utvecklas och att efterfrågesidan mer
än tidigare deltar i marknaden och
prisbildningen. Rapporten utarbetades vid
Villmanstrands tekniska universitet. De
olika EU-ländernas nationella stödformer
för förnybar energi, åtgärder för att
trygga kapaciteten samt prisreglering
utgör ett hot mot förverkligandet av
elmarknadsvisionen. ET fortsätter att
utveckla Elmarknadsvisionen 2030 och
integrerar alltmer utredningsarbetet i ET:s
strategi Vision 2050.
ET:s intressebevakning i fråga om
elektronisk kommunikation skedde
huvudsakligen via den branschgrupp som
verkar i anslutning till Teknologiindustrin. ET
var med om att inrätta gruppen och sitter
med i dess styrelse.
Konkurrensverket slutförde sin utredning
av prissättningsgrunderna för fjärrvärme
och ET följde beredningsarbetet noga.
Utredningen ger ingen anledning att ändra
den nuvarande regleringen av fjärrvärmen.
ET anser att man i fortsättningen måste
ägna uppmärksamhet åt transparensen i
prissättningsgrunderna för fjärrvärme.
ET stödde främjandet av småskalig
elproduktion genom att förnya elbranschens
allmänna avtalsvillkor för anslutning av
produktion till elnätet och genom att ge ut
anvisningar. För nätbolagen publicerade
ET anvisningar om beaktande av den
decentraliserade produktionens nätpåverkan
och formulerade ett ställningstagande om
metoder för främjande av decentraliserad
produktion.
ET verkade aktivt för att minska
de investeringshinder som
myndighetsbehandlingarna av vindkraft
medför och förhandlade med olika
myndigheter om hur problemen
kan underlättas. Det projekt för
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
43
modellberäkning av vindkraftens påverkan
på försvarsmaktens radarsystem som ET
samordnat slutfördes.
ET befrämjade placeringen av elledningar
och elanläggningar. Det som behövs är
en ändring av landsvägslagstiftningen.
Landsvägslagstiftningen borde ändras så att
landsvägsområdena tydligt definieras som
områden som staten löser in för gemensamt
bruk för infrastrukturnät av olika slag.
Tillsammans med MTK utarbetade ET
en rekommendation för skötsel av
skogar vid ledningsområden. Syftet
med rekommendationen är att förbättra
elleveranssäkerheten utan att det medför
kostnader eller förluster för skogsägarna.
ET inledde projekt för insamling och
utveckling av olycksfallsstatistik i
energibranschen och för utveckling av
arbetshälsan. Energibranschens image
bland ungdomar utreddes, vilket ledde
till att ungdomssajtens profil och innehåll
utvecklades. Under året inledde ET ett
projekt för läroanstaltssamarbete och
verkade för att förbättra motsvarigheten
mellan utbildning och arbetsliv i samarbete
med EK och Utbildningsstyrelsen. På ET:s
initiativ inleddes en arbetsledarutbildning för
energibranschen i början av året.
ET gjorde en utredning om
energieffektiviteten och miljöfrågorna i
serviceproduktions- och nätbyggnadsbolag.
ET fortsatte att samordna branschens
gemensamma renomméprojekt.
ET:s nya användarvänligare offentliga
webbplats öppnades i början av september.
En nyhet på webbplatsen är bloggen
Energiaa!, där ET:s personal tar upp
energipolitiska frågor. Under slutet av året
började man också förnya extranätsidorna
för medlemmar. För att stödja
medlemsföretagens kundkommunikation
innehåller de nya sidorna nu även
gemensamma störningssidor för
nätinnehavarna.
44
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
ET kommunicerade om sina projekt
och ställningstaganden med hjälp av
närmare 60 meddelanden. ET träffade
redaktionerna för de viktigaste medierna
och gav bakgrundsinformation om aktuella
frågor, och ordnade även tematillfällen
för medierna i samband med ET:s
budskap till regeringsprogrammet,
energieffektivitetsfrågor, vindkraft,
arbetsmarknadssituationen samt EU:s
energifärdplan.
De viktigaste vägarna för
medlemskommunikation har varit
webbtidningen Energiasanomat som
utkommer två gånger per månad,
extranätet för medlemmar samt sektorernas
medlemsbulletiner. ET ordnade energiträffar
för medlemsföretagen ute i landskapen: i
Kuopio i mars, i Åbo i april och i Uleåborg i
oktober. Ett informationsmöte om Energiåret
hölls i januari. I samband med förbundets
vår- och höstmöten ordnades seminarier
och presskonferenser för medierna.
Vårseminariet i Jyväskylä samlade ca 290
deltagare och höstseminariet i Helsingfors
cirka 230 deltagare.
Forskning och utveckling
ET har aktivare än förut bevakat EU:s och
Finlands FoU-politik tillsammans med den
styrgrupp som förbundet inrättat. I slutet av
2011 lade kommissionen fram ett förslag till
nytt europeiskt ramprogram för finansiering
av forsknings- och innovation (Horisont
2020).
Inom ET:s egen forskningsverksamhet
började miljöpoolens tredje verksamhetsår.
Miljöpoolen finansierade 14 projekt och
ordnade ett miljöforskningsseminarium.
Poolens projekt stödde ET:s
intressebevakning kring bl.a. biobränslen,
industriutsläpp, utnyttjande av aska,
vattenkraftens miljöpåverkan och
energieffektivitet. Miljöpoolen finansierade
också en utredning av systemen för vita
certifikat och deras lämplighet för finländska
förhållanden.
Elforskningspoolens femåriga poolperiod
gick ut. Under åren 2007–2011 finansierade
poolen 39 projekthelheter med närmare
1,6 miljoner euro. Totalkostnaderna för de
finansierade projekten var ca 9 miljoner
euro. Parterna i poolen undertecknade
ett avtal om en ny treårig avtalsperiod
i slutet av året och höll en workshop i
december där fokuseringarna under den nya
avtalsperioden diskuterades.
Ett av elforskningspoolens projekt gick
ut på att för distributionsnäten ta fram
rutiner för att producera den rapportering
som energieffektivitetsavtalen kräver
och verifiera sparmålen i fråga om
nätförluster. Åbo handelshögskola
genomförde utvecklingsprojektet PAVE
för elforskningspoolen. Projektet inriktade
sig på relationerna mellan nätbolagen och
serviceproducenterna och på ledning av
servicenätverken. Tillsammans med Motiva
startade ET och ANM ett projekt för att på
nationell nivå utvärdera energispareffekterna
av de åtgärder som energibolagen riktat till
kunderna. För granskningen av fjärrvärmens
energieffektivitet utvecklades en rad
optimerings- och beräkningsverktyg. ET
medverkade i Motivas program Elvari som
syftar till effektivare eluppvärmning. Poolen
medverkade också i ett forskningsprojekt
som utredde relationerna mellan nätbolagen
och serviceproducenterna och ledningen av
servicenätverken.
ET finansierade 13 forsknings- och
utvecklingsprojekt kring fjärrvärme,
huvudsakligen med fjärrvärmens
forskningsavgifter.
Förvaltning och ekonomi
Styrelsen
Finsk Energiindustri rf:s styrelse fram till
förbundets höstmöte 17.11.2011
Lauri Virkkunen (ordf.)
Pohjolan Voima Oy
Pekka Haapalainen
Kurikan Kaukolämpö Oy
(vice ordf.)
Timo Pylvänen
Savon Voima Oyj
(vice ordf.)
Ralf Bertula
Herrfors Nät-Verkko Oy Ab
Anne Brunila
Fortum Abp
Juhani Järvelä
Oulun Energia
Pentti Kellokumpu
Inergia Oy
Hannu Kostiainen
Vattenfall Oy
Lasse Lahti
Kannuksen Kaukolämpö Oy
Jussi Laitinen
Tampereen Sähkölaitos Oy
Taisto Lehonmaa
Finlands Energi-Entreprenad Ab
Juha Lindholm
Vatajankosken Sähkö Oy
Janne Savelainen
Lahti Energia Oy
Finsk Energiindustri rf:s styrelse efter
förbundets höstmöte 17.11.2011
Lauri Virkkunen (ordf.)
Pohjolan Voima Oy
Timo Pylvänen Savon Voima Oyj
(vice ordf.)
Matti Rintanen (vice ordf.) Pori Energia Oy
Anne Brunila
Fortum Abp
Antti Jukarainen
HeadPower Oy
Juhani Järvelä
Oulun Energia
Pentti Kellokumpu
Inergia Oy
Lasse Lahti
Kannuksen Kaukolämpö Oy
Juha Lindholm
Vatajankosken Sähkö Oy
Tapani Liuhala
LNI Verkko Oy
Ari-Matti Mattila
Laihian Nuuka Lämpö Oy
Jukka Ruusunen
Fingrid Abp
Risto Vaittinen
Åbo Energi Ab
Antti Vilkuna
Kanteleen Voima Oy
Vårmötet 19.5.2011 fastställde bokslutet för
2010 och beviljade styrelsen och verkställande
direktören ansvarsfrihet. I samband
med mötet ordnades ett seminarium för
serviceproduktionssektorn.
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
45
Vid höstmötet 17.11.2011 godkände man
styrelsens förslag till stadgeändringar,
godkände verksamhetsplanen för 2012,
fastställde budgeten, beslutade om
medlemsavgifter, valde styrelsemedlemmar
i stället för dem som var i tur att avgå och
valde ordförande och vice ordförande för
förbundet.
Vid grundandet hade förbundet 149
medlemmar. Vid utgången av 2011 var
de ordinarie medlemmarna 258 och
samarbetsmedlemmarna 77.
Styrelsen sammanträdde 15 gånger under
räkenskapsperioden.
Koncernens och förbundets ekonomiska
ställning och verksamhetsresultat
framgår av koncernens och förbundets
resultaträkning och balansräkning.
Finsk Energiindustri rf har dotterbolaget
Adato Energia Oy och innehar 100 % av
aktierna sedan 2007.
Juha Naukkarinen har varit förbundets
verkställande direktör sedan december
2004.
KPMG Oy Ab har varit förbundets revisor
med CGR Kai Salli som ansvarig revisor.
Ekonomiska nyckeltal
Resultaträkning för Finsk Energiindustri rf
INTÄKTER
Intäkter från sammankomster och försäljning
Pooler och forskning
Övriga intäkter
Intäkter sammanlagt
353
1 065
402
1 821
543,14
704,41
297,90
545,45
280
812
179
1 272
416,90
937,41
259,25
613,56
KOSTNADER
Personalkostnader
Avskrivningar enligt plan
Övriga kostnader
Kostnader sammanlagt
-3 225
-33
-4 420
-7 679
884,72
074,31
907,64
866,67
-3 016
-21
-3 395
-6 432
081,14
604,69
297,27
983,10
Ordinarie verksamhet sammanlagt
-5 858 321,22
-5 160 369,54
Underskott
-5 858 321,22
-5 160 369,54
MEDELSANSKAFFNING
Intäkter från medlemsavgifter
5 590 939,45
5 002 222,18
5 590 939,45
5 002 222,18
-267 381,77
-158 147,36
PLACERINGS- OCH FINANSIERINGSVERKSAMHET
Finansiella intäkter och kostnader
346 742,78
336 483,95
Placerings- och finansieringsverksamhet sammanlagt
346 742,78
336 483,95
79 361,01
178 336,59
Fondöverföringar sammanlagt
109 933,62
111 349,26
Räkenskapsperiodens överskott
189 294,63
289 685,85
1000 euro
Finsk Energi- Koncernen Finsk Energiindustri
industri
2010
2009
2009
Intäkter från den ordinarie
verksamheten
5 529
1 821
4 965
1 273
4 902
1 360
Kostnader för den ordinarie
verksamheten
11 090
7 680
9 812
6 433
9 493
6 200
Intäkter från
medlemsavgifter
5 591
5 591
5 002
5 002
4 483
4 483
Räkenskapsperiodens
resultat
Medelsanskaffning sammanlagt
203
189
310
290
-63
-29
Poolernas andel av
resultatet
Underskott
-247
-247
43
43
-10
-10
Balansomslutning
5 348
4 615
4 886
4 210
4 830
4 299
Koncernen
Underskott
2011
Finsk Energi- Koncernen Finsk Energi- Koncernen Finsk Energiindustri
industri
industri
2011
2010
2010
2009
2009
55
41
55
41
52
37
Varav familjelediga hela eller
en del av året
4
2
4
2
2
1
Löner och arvoden
(1000 euro)
3 411
2 625
3 230
2 471
2 988
2 218
Män/kvinnor (ordinarie
personal vid årets slut)
25/28
19/19
24/31
18/21
21/32
15/22
Medelålder (ordinarie
personal vid årets slut)
45,5
42,8
45,9
44,9
45,7
45,6
Medelantal anställda under
räkenskapsperioden
1.1.201031.12.2010
ORDINARIE VERKSAMHET
Koncernen Finsk Energi- Koncernen
industri
2011
2011
2010
Nyckeltal för personalen
1.1.201131.12.2011
Euro
ÖVERFÖRING TILL BUNDNA FONDER
Styrelsen föreslår för förbundsmötet att bokslutet fastställs.
46
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
47
Balansräkning för Finsk Energiindustri rf
Euro
31.12.2011
31.12.2010
169 464,87
6 192,00
175 656,87
56 458,04
6 192,00
62 650,04
871 411,47
5 466,18
876 877,65
871 411,47
5 466,18
876 877,65
1 052 534,52
939 527,69
216 297,67
0,00
94 972,37
122 948,57
434 218,61
75 647,51
0,00
95 900,95
73 411,93
244 960,39
Aktiva
BESTÅENDE AKTIVA
Materiella tillgångar
Maskiner och inventarier
Övriga materiella tillgånger
Materiella tillgångar sammanlagt
Placeringar
Andelar i företag inom samma concern
Övriga aktier oh andelar
Placeringar sammanlagt
Bestående aktiva sammanlagt
RÖRLIGA AKTIVA
Fordningar
Kortfristiga
Kundfordningar
Fordningar hos företag inom samma koncern
Övriga fordningar
Resultatregleringar
Kortfristiga fordningar sammanlagt
Finansiella värdepapper
Övriga värdepapper
Stipendiefond
Skys donationsfond
Finansiella värdepapper sammanlagt
1 500
181
276
1 958
Kassa och bank
Kassa och bank sammanlagt
1 169 848,24
1 056 558,91
Rörliga aktiva sammanlagt
3 562 877,23
3 270 302,60
4 615 411,75
4 209 830,29
EGET KAPITAL
Övriga fonder
Stipendiefond
Skys donationsfond
Överskott från tidigare räkenskapsperioder
Räkenskapsperiodens överskott
650
186
282
2 192
189
650
185
393
1 902
289
Eget kapital sammanlagt
3 500 443,74
Aktiva sammanlagt
000,00
921,50
888,88
810,38
1 400
185
383
1 968
000,00
160,85
622,45
783,30
Passiva
000,00
342,68
293,79
512,64
294,63
000,00
382,80
187,29
826,79
685,85
3 421 082,73
FRÄMMANDE KAPITAL
48
Kortfristigt
Skulder till leverantörer
Övriga skulder
Resultatregleringar
Kortfristigt sammanlagt
553
-19
581
1 114
Främmande kapital sammanlagt
1 114 968,01
788 747,56
Passiva sammanlagt
4 615 411,75
4 209 830,29
ENERGIATEOLLISUUDEN VUOSIKERTOMUS 2011
793,32
878,89
053,58
968,01
294
-34
528
788
498,18
094,26
343,64
747,56
Energiateollisuus ry
www.energia.fi