Kansalliskirjasto
Download
Report
Transcript Kansalliskirjasto
Digitoitavan aineiston
elinkaaren hallinta
Esa-Pekka Keskitalo - 28.9.2011 – Rovaniemi
Armas Launis: Seitsemän veljestä –sävellyskäsikirjoitus (1913). Kansalliskirjasto
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201109092370
Esittäjästä
Pitkäaikaissäilytyksen toimintayksikön vetäjä; yksikkö vastaa
digitaalisesta säilyttämisestä, e-vapaakappaleiden keräämisestä,
URN-tunnisteista
Tiiviisti mukana KDK-pitkäaikaissäilytyshankkeessa ja KDKkokonaisarkkitehtuurissa
Kansalliskirjastossa v:sta 2002
www.helsinki.fi/people/esa-pekka.keskitalo , [email protected]
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
2
Esityksen aiheet
Digitaalisen aineiston elinkaari
Digitoinnin suunnittelun lähtökohdat
Digitoinnin käytännön järjestelyistä
Digitointi ja pitkäaikaissäilytys
Kansalliskirjaston palvelut
Yhteistyön mahdollisuuksista
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
3
Digitoitavan aineiston elinkaari
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
Aineiston synty ja käyttö
Valmistelu digitointiin
Digitointi
Jälkikäsittely
Käyttöönasettaminen
Pitkäaikaissäilytys
4
Digitoitavan aineiston elinkaari - metadata
Tekninen metadata
Konservointitedot
Kokoelman kuvaus
Rakenteellinen metadata
Käyttöoikeustiedot
Provenienssi
Käyttötilastot
Bibliografiset tiedot
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
5
Digitoitavan aineiston elinkaari
Digitointi on vain pieni osa aineiston elinkaaresta.
Itse skannaus tai kuvaus on vain osa digitoinnin prosessista.
Elinkaari ennen digitointia vaikuttaa digitointiin.
Ajatus elinkaaresta digitoinnin jälkeen vaikuttaa digitointiin.
Koko elinkaari tuottaa relevanttia metadataa.
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
6
Digitoinnin suunnittelun lähtökohdat
Kokoelmapolitiikka – Digitointipolitiikka Säilytyspolitiikka
http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/secure/showPage.html?conversationId=1&action=entryPage&id=925688
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
7
Kokoelmapolitiikka
Mikä on kirjaston toiminta-ajatus ja kohderyhmä?
Mitä kokoelmia kirjastolla on; mikä on niiden taso ja status?
Mihin suuntaan kokoelmia kehitetään?
Tuoko digitointi näihin lisäarvoa? Miten digitoitu aineisto niveltyy
palvelujen kokonaisuteen?
Muuttaako digitointi kokoelmapolitiikkaa?
Digitaaliset kokoelmat osana jotakin laajempaa politiikkaa /
verkkoaineistot osana omaa politiikkaa
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
8
Digitointipolitiikka
Digitoinnin perustelu: suojelu / käytettyys / kiinnostavuus
Käyttöoikeuksien vaikutus digitointipäätöksiin
Digitointi tarpeen mukaan / ennakoiden
Digitointi yksittäiskappalein / kokoelmittain
Digitoinnin laatutaso ja soveltaminen käyttötarkoitukseen
Konservointiperiaatteet
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
9
Säilytyspolitiikka
Kuka vastaa aineiston säilymisestä
Säilymiselle asetettavat tavoitteet
Suunnitelmat kriisitilanteisiin (talous, organisaatiomuutokset)
”Testamentti”
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
10
Digitoinnin käytännön järjestelyistä
Constantinuns Africanus
Theorica Pantegni .
Helsinki-käsikirjoitus
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
(Codex EÖ.II.14)
11
”Köyhällä ei ole varaa halpaan”
Digitointi kannattaa tehdä vain kerran
Digitointiprosessi on yhtä onnistunut kuin sen heikoin kohta
Hyvin pienelle aineistolle onnistuneen prosessin luominen saattaa olla
suhteettoman kallista
Skannaaminen ei ole digitointia!
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
12
Digitoinnin logistiikka
Aineisto on hyvin kuvailtu ja tunnistettu
Digitoija saa aineiston ajoissa ja järjestyksessä
Aineisto palautuu oikealle paikalleen
Aineisto ei huku, vahingoitu eikä mene sekaisin
Aineiston sijaintia ja tilaa seurataan
– Kansallisikirjastossa viivakoodeihin
perustuva seurantaohjelmisto
– Aiemmin käytössä
paperiset lähetyslistat
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
13
Aineisto ja sen metadata
Aineiston sisällönkuvailun tulisi olla kunnossa ennen digitointia.
Digitoinnista syntyy tärkeää uutta metadataa.
Aineiston ja metadatan kohtaaminen varmistettava
– Mm. syntyvien tiedostojen ja kuvailun yksilölliset tunnukset
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
14
Digitoinnin tilat
Valaistuksen optimointi
Värimaailman optimointi
Ilmankosteuden säätely
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
15
Digitoinnin laitteistot
Laitevalinnat on tehtävä aineiston ehdoilla.
Massadigitointi vai erikoisdigitointi?
Täytyykö aineistoa kohdella hellävaroen?
Aineiston luonne (painettu, mikrofilmi, valokuva, negatiivi jne.)
Epson GT-15000, Epson GT-20000, Epson V750 perfection Pro,
I2s Digibook SopraScan2, Kodak i620, Atiz BookDrive,
4 DigitalBooks DL 3000, Nextscan Eclipse, Wicks & Wilson 8850, Wicks & Wilson FS300
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
16
Digitoinnin formaatti
Säilytysformaatti ja käyttöformaatti
– Korkea laatu / käsiteltävissä oleva koko
– Kansalliskirjastossa säilytyskopion formaatin (tiff) muuntaminen käyttö- ja
esitysformaatteihin (jpg, jpg2000, pdf) automatisoitu
Formaatin profiili
– Monia tiedostoformaatteja voi käyttää hyvin monin tavoin
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
17
KDK-suosituksia (luonnos)
Broadcast Wave Format
(BWF)
Joint photographic experts
group (JPEG)
Waveform Audio Format
(WAV)
Joint photographic experts
group jpeg 2000 (JP2)
Tagged image file format
(TIFF)
TEKSTI
ÄÄNI
EPUB for electronic books
Extensible Hypertext Markup
Language (XHTML)
Extensible Markup Language
(XML)
Hypertext Markup Language
(HTML)
AAC
ELOKUVA
Open Document Format (ODF)
PDF for long-term preservation
(PDF/A)
Text (plain text)
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
AIFF (PCM-koodattu)
MXF / Motion JPEG 2000
lossless compression
KUVA
18
VERKKOARKISTO
Web Archive Format (WARC)
TIETOKANNAT
Software indpt archiving of
relational db’s (SIARD)
Digitoinnista syntyy paketillinen tietoa
Digitaalinen objekti (tiedosto/tiedostot)
Yhteen kuuluvien tiedostojen suhteiden kuvailu (esim. kirjan sivut
oikeassa järjestyksessä)
Kuvaileva metadata (bibliografinen data)
Hallinnollinen metadata (objektin historia; käyttöoikeudet yms.)
Tekninen metadata
Tämän kaiken esittäminen kokonaisuutena
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
19
METS-kääreformaatti
Kongressin kirjaston ylläpitämä standardi
Kuvailee aineiston rakenteen ja liittää siihen eri typpiset kuvailut
XML-paketointi
Keskeisellä sijalla KDK-hankkeessa.
http://www.loc.gov/standards/mets/
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
20
Digitointi ja pitkäaikaissäilytys
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
21
Kansallisen audiovisuaalisen arkiston
Radio- ja tv-arkisto
Mitä on pitkäaikaissäilytys (PAS)
Pitkäaikaissäilytys tarkoittaa säilyttämistä yli
– Ihmisten
– organisaatioiden ja
– tietojärjestelmien muutosten
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
22
Miten säilyttäminen toteutuu
Säilyttäminen on
– riskien hallintaa,
– prosessien ja järjestelmien laadunvarmistusta ja
– oikea-aikaisia toimenpiteitä
– taloudellisesti kestävällä tavalla.
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
23
Pitkäaikaissäilytyksen päämäärä
Aineiston käytettävyyden säilyttäminen;
kohderyhmän tarpeita ajatellen.
Kohderyhmän (designated community) määrittely on tärkeää.
”Kansalaisella” eri tarpeet kuin ”tutkijalla”
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
24
Säilyttämisen kolme tasoa
Bittitason säilyttäminen
Käytettävyyden säilyttäminen
Ymmärrettävyyden säilyttäminen
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
25
Bittitason säilyttäminen
Säilytetään digitaalinen objekti täsmälleen alkuperäisenä.
Passiivinen säilöminen ei riitä.
– Digitaalinen aineisto rappeutuu itsestään.
Aineistoa tulee tarkkailla ja korjata
– esim. vertailemalla useaa kopiota ja korjaamalla poikkeavuudet
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
26
Käytettävyyden säilyttäminen
(A) Pidetään yllä ympäristöä, jolla aineistoa voidaan käyttää
(”emulointi”).
(B) Muunnetaan aineisto niin, että sitä voi käyttää kulloisessakin
ympäristössä (”migrointi”).
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
27
Säilymisen uhat
Korruptio: biteillä on taipumus muuttua spontaanisti
Muistivälineiden käyttö – aina vaara, että jotakin tapahtuu
Muistivälineiden vanhentuminen (lerppu…)
Formaattien vanhentuminen (TEKO…)
Käyttöjärjestelmien muuttuminen (vaikka olisikin TEKO-ohjelmisto,
pyöriikö se nykyisillä koneilla?)
Kaikki tejnologia on hankalaa – tarvitaan riskienhallintaa ja
laadunvarmistusta.
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
28
Digitointi ja metadata
Metadata on elintärkeä osa digitaalista aineistoa
Kuvailutiedot: mistä aineistossa on kysymys, mihin se liittyy jne.
Hallinnollinen metadata: kuka saa käyttää aineistoa, kuka omistaa sen
jne.
Tekninen metadata: mitä tarvitaan näyttämiseen; minkä tasoinen jne.
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
29
PAS ja Kansallinen digitaalinen kirjasto
PAS-yhteistyötä valmisteltu jo vuodesta 2007
Osaksi KDK-hanketta: PAS-jaosto
Loppuraportti 2010 – jatkohanke 2011
Suunnitelma yhteiseksi pitkäaikaissäilytysjärjestelmäksi
Standardi- ja protokollasuosituksia
”Pienten organisaatioiden” tukipalveluita suunnitteilla
www.kdk.fi
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
30
Digitoitujen aineistojen käyttö
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
31
Hintaluettelo no 11. Helios – teknillinen tehdas, Riihimäki.
http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/secure/showPage.html?action=page&id=345283
Data ja palvelu ovat eri asia
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
Älä vangitse tietoa palvelimeen /
tietokantaan / järjestelmään / käyttöliittymään
32
Datan avoimuus
Aineisto, joka leviää, on aineistoa, jota käytetään ja joka säilyy
Älä tuijota käyttöliittymän käyntimääriin / kirjaston logon näkymiseen.
Näkyvyys hakukoneille; linkitettävyys
Standardien johdonmukainen käyttö
OAI-PMH- ja SRU-rajapinnat ym.
Näkyvyys asiakasliittymässä ja muissa vastaavissa
Linkki kirjastojärjestelmään
Pysyvät tunnisteet
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
33
Kansalliskirjaston palvelut
Polska (Metsän puita tuuli tuudittaa) - 1901
Suomalainen Lauluseura;
Sivori, Emil (sov.); Putro, Mooses (joht.)
http://urn.fi/URN:NBN:FI:RAI-Gramophone24558
Mooses Putron kuva: www.inkeri.com
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
34
Kansalliskirjaston strategiset päämäärät
Kansallisaineiston saatavuudella säilyvyydellä on turvattu
kansakunnan muisti ja kansalaisten oikeus tietoon
Palvelujen ja tietosisältöjen muodostama kansallinen tiedon
infrastruktuuri on yhteiskunnalle tehokas ja taloudellisesti
kannattava
Kirjastoverkko tarjoaa nopean ja helpon tiedonsaannin
tiedeyhteisölle ja kansalaisille
Kirjastoverkko, muistiorganisaatiot, tiedeyhteisö ja julkishallinto
hyötyvät Kansalliskirjaston kansainvälisestä yhteistyöstä
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
35
Kansalliskirjasto ja digitointi
Digitointi / Digitointi- ja konservointikeskus, Mikkeli
– Merkittävä massadigitoija
– Digitoinnin asiantuntija
Digitaalinen pitkäaikaissäilytys / Kirjastoverkkopalvelut
– Standardit
– Pitkäaikaissäilytyksen ratkaisut; mukana KDK-PAS-hankkeessa
Aineistot ja niiden kuvailu / Tutkimuskirjastopalvelut
– Metadata
– Asiakaspalvelu
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
36
Kansalliskirjasto digitoijana
• Luotettava kumppani
laadukas
• Kokemusta prosesseista
• Tuntee kirjastoalan
• Kansainvälisestikin vertaillen
Asiakas
Digitointi- ja konservointikeskus
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
37
Elektroniset vapaakappaleet
” Kansalliskirjaston tehtävänä on ohjelmallisesti hakea ja tallentaa
yleisön saatavilla olevaa verkkoaineistoa tietoverkoista.”
Verkkoarkisto: haravoitua aineistoa
– http://verkkoarkisto.kansalliskirjasto.fi/
Luovutuksia: esim. musiikkia, kartta-aineistoja ja muuta, jota ei voida
haravoida.
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
38
Miksi vapaakappaleet eivät korvaa PAS:tä
Hyvin rajattu käyttö (vapaakappalekirjastojen tiloissa)
Vapaakappaleista ei voida antaa julkaisijallekaan aineistoa
digitaalisena
Verkkoharava tallentaa tietoa sellaisena kuin se näkyy käyttäjälle
Verkkoharava ei tallenna tietokantoja tms.
Luovutuksia otetaan vastaan resurssien mukaan.
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
39
Kansalliskirjaston palvelut aineistojen esiinpanossa
Dspace-ohjelmistoon perustuvat julkaisuarkistot
– www.doria.fi
– publications.theseus.fi
Fokus kurantissa tieteellisessä julkaisussa, mutta käytetty myös
kulttuuriaineistojen julkaisemiseen
Sanomalehdillä, kausijulkaisuilla, pienpainatteilla itse tehty järjestelmä
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
40
Pysyvät tunnisteet
WWW-osoitteet muuttuvat, pysyvä tunnus säilyy
Kansalliskirjasto suosittelee URN-tunnuksia
http://www.kansalliskirjasto.fi/julkaisuala/urn.html
URN-tunnus edellyttää järjestelmää, joka pystyy pitämään yllä
ajantasaista URN-rekisteriä.
URN?
”URN=URL”
URN
URL
Repository
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
41
URN
Resolver
URL
Yhteistyön mahdollisuuksista
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
42
Mieluummin yhdessä kuin yksin
Erottamalla datan ja palvelun taso säilytetään vapaus kehittää
hyvinkin erityisiä palveluita paikallisesti
Korkealaatuinen digitointiprosessi ei synny käden käänteessä
KAM-ulottuvuus?
http://www.digiwiki.fi/fi/
KIRJASTOVERKKOPALVELUT
43