Transcript Velvoiteoik
VELVOITEOIKEUS
Eija Heikkinen
Syksy 2014
Vahingonkorvaus
Vahinkotilanteessa kulujen oikeudenmukainen
jakaantuminen vahingonkärsijän ja –aiheuttajan kesken
Hyvitys
Preventio
Harkinta:
Onko vahinkoa aiheutunut
Onko vahinko aiheutunut toisen toiminnasta
Ovatko osapuolet toiminnallaan vaikuttaneet edellisiin?
Vahinkojen jakoa esim.
Esinevahingot
Henkilövahingot
Varallisuusvahingot
kärsimyskorvaukset
Vahinkojen jakoa
Aineelliset
Esim. hoitokustannukset, ansiomenetykset
Aineettomat
Särky, kipu tai muu tilapäinen haitta sekä pysyvä haitta
Äkillinen haitta
Pysyvä haitta
Vahinkojen jakoa
Suoranaiset
Eli välitön vahinko, vahingon oikaisemistoimista aiheutuneet
vahingot (sairaanhoitokulut ym.)
Epäsuorat
Eli välilliset vahingot, vahinkotapahtumasta aiheutunutta
haittaa ja rasitusta, joka ilmenee muina kuin suoranaisina
kuluina ja kustannuksin (ansiotulojen vähentyminen, esineen
tuhoutumisen vuoksi saamatta jäänyt liiketulo)
Vahingon kokonaismäärä
Lähtökohtana on kahden tapahtumaketjun vertaaminen
toisiinsa
Odotettu / ei odotettu tapahtuma ja niiden epäedullinen
ero
Täyden korvauksen periaate
Rikastumiskielto (perusteeton etu)
Sovittelu
Syy-yhteys
Vahinkoa aiheuttaneen teon tai toiminnan ja
vahinkoseurauksen välistä syy- seuraus suhdetta
Vain mikäli mahdollisuus vaikuttaa toimintaan
Vahinkotilanteen hallinta eli kontrolli
Riittävä edellytys
Positiivinen kontorolli (tekee itse päätöksen)
Välttämätön edellytys (pystyy estämään)
Negatiivinen kontrolli
Oikeudellinen vastuuperuste
Vahinkojen sijoittaminen osaksi laajempaa kokonaisuutta
Määritellään kontrollin jakaantuminen eri tahojen kesken
vahinkotilanteessa
Vahingonaiheuttajan ja vahingonkärsijän vastuunjako
Kontrolli? Vastuulle ei perustetta, jos ei valtaa vaikuttaa
tilanteeseen
Riskinjakonormit
Aiheuttamisperiaate aiheuttaman tulisi olla aina
vastuussa aiheuttamistaan vahingoista
Tuottamusperiaate vain johonkin moitittavaan
(totunnaisesta poikkeavaan) syyllistyneen aiheuttajan
vastuu
Painottaa tilannekontrollia
Huolellisuus, varovaisuus
Ankara vastuu
Vahingonkärsijöillä on vain vähäinen mahdollisuus
vaikuttaa tilanteisiin tai edes varautua niihin
Esim. rokotukset
Voi aiheutua vahinkoa vaikka niiltä pyritään välttymään
Vastuussa riippumatta siitä, miten huolellisesti hän toimi
(pääperiaate)
Muissa kuin ankaran vastuun tilanteissa vastuuperusteeksi
muodostuu aiheuttajan tuottamus
Vahingonkorvauslaki 2:1§
”Joka tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttaa toiselle
vahingon on velvollinen korvaamaan sen”
Tuottamus käyttäytyminen
Huolellisuustaso bonus pater familias ”huolellisen
perheenpään standardi”
Tuottamus usein toimintaa varten annettujen
sääntöjen rikkominen (esim. liikennerikkomus) (KKO
1997:73)
KKO 1997:73
C oli osallistuessaan sukellusleirin yhteydessä järjestettyyn
luolasukellukseen eksynyt luolaan ja hukkunut. Sukelluksen
aikana oli menetelty Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n
antamien turvamääräysten ja luolasukelluksessa
noudatetun käytännön vastaisesti. C:lta, joka oli melko
kokenut sukeltaja, oli puuttunut luolasukellukseen
osallistumiseen vaadittava kokemus. C oli siten osallistumalla
sukellukseen omalta osaltaan tietoisesti rikkonut
turvamääräyksiä ja muita vahingon välttämiseksi annettuja
ohjeita. Sukellusvanhimman ei katsottu
huolimattomuudellaan aiheuttaneen C:n kuolemaa.
Jatkoa…
Rikosoikeudellinen tuottamus rikkoo olosuhteiden
edellyttämä huolellisuutta ja huolellisuusvelvoitetta,
vaikka olisi pystynyt niitä noudattamaan
Onko perusteita katsoa vahingonaiheuttajan syyllistyneen
liialliseen riskinottoon toisille aiheutuvista haitoista.
Kuinka ennakoitavissa vahinkoseuraukset olivat
toimintaan ryhdyttäessä ja sitä harjoittaessa. (KKO 1997 II
64)
KKO 1997 II 64
Yhdistyksen järjestämän jääkiekko-ottelun aikana oli
kentältä ns. pitkänsivun katsomoon lentänyt jääkiekko
osunut yleisöön kuuluneen henkilön suulle aiheuttaen tälle
vammoja. Koska vahinko oli syntynyt jääkiekko-ottelulle
tyypillisellä tavalla ja sitä voitiin pitää myös ennalta
arvattavissa olevana eikä ottelun järjestäjä ollut näyttänyt
täyttäneensä velvollisuuttaan huolehtia siitä, että katsojat
olisivat olleet turvatut tällaiselta vahingolta, yhdistys oli
vastuussa syntyneestä vahingosta. Ään.
Erityiset vastuu- ja vaara-asetelmat
Vastuun harkinta tehdään oletuksella että
korvausvelvollisella oli tilanneherruus
Täydellinen sekä negatiivinen että positiivinen kontrolli
Kärsijän, oletus olevan vailla tilannekontrollia
Todelliset vahinkotilanteet voivat poiketa näistä
Vastuuasemassa oleva voi menettää vaikuttaa tapahtumiin
Itse mukana toiminnassa
Vahingonkärsijä vaikuttanut tapahtumiin
a. Tilannekontrollin menetys
Vastuuasemassa oleva menettänyt yllättäen omaa
tilannekontrolliaan
Vahinko toiminnalle tyypillinen, mutta aiheutunut tekijästä
jota vastuuasemassa ollut henkilö ei voinut etukäteen
huomioida
Kun vastuu liitetään osapuolten vaikutusmahdollisuuksiin,
tullaan tulokseen että kaikkien vaikutusmahdollisuuksilla
on rajansa.
Force majeure (ylivoimaiset esteet)
KKO 1989:98
Luottokorttiyhteisö oli luottokorttiohjelmansa käyttöehdoissa
sitoutunut toimimaan niin, että luottokorttia voitiin käyttää
maksuvälineenä. Ehtojen mukaan yhteisö ei vastannut niin
sanottujen force majeure- tekijöiden sen toiminnalle
aiheuttamista häiriöistä.
Yhteisön jäsenyritys oli kieltäytynyt hyväksymästä asiakkaan
luottokorttia maksuvälineenä, koska yritys tietoliikenteessä
selvittämättömästä syystä sattuneen tilapäisen häiriön vuoksi ei
ollut saanut tarkistetuksi kortinhaltijan luottorajan
enimmäismäärää. Häiriötä ei pidetty ylivoimaisena esteenä.
Luottokorttiyhteisö velvoitettiin korvaamaan kortinhaltijalle
kortin käytön epäämisestä aiheutunut vahinko.
Jatkoa…
Toiseksi, vastuuasemassa oleva saattaa tilannekohtaisen
pakkotilan vuoksi menettää tilannekontrollin ja samalla
mahdollisuuden toimia toisin.
On uhrattava vähemmän arvokas intressi toisen
pelastamiseksi
”tavaroiden veteen heittäminen, jottei laiva uppoa”
b. työnjako
Perustellussa työnjaossa vastuuasemassa oleva saa
tiettyyn rajaan saakka luottaa toisen toiminnan
asianmukaisuuteen
1. Isännänvastuu: Vastuuasemassa oleva taho ei
välttämättä vapaudu vastuusta käyttämällä toiminnassa
apuna muita, varsinkaan määräysvallassaan olevia
tahoja.
Vastuu pysyy isännällä sen vuoksi että isännällä on on/on
ollut madollisuus vaikuttaa toiminnan puitteisiin ja
toimintatapoihin
Jatkoa…
Olosuhteet ovat olleet sellaiset, että toiminnan
alullepanijan luottamusta siihen, että muut tekevät oman
osuutensa asianmukaisesti, suojataan varsin pitkälle.
Esim. Omakotitaloalueella tehtävä räjähdystyö
Viranomaisten ohjeiden ja vastuuvaikutusten merkitys?
Toiminnallinen merkitys
Missä määrin toiminnan harjoittajan on ollut perusteltua
luottaa viranomaisen antamiin ohjeisiin ja missä määrin
hänen on oltava itse selvillä mitä tekee?
KKO 2009:24
Pääkonsulaatin toimistosihteerin, joka oli välittänyt yhtiölle
virheellisen neuvon Suomeen myönnettyjen työlupien
merkityksestä Espanjassa työskentelyn kannalta, ei katsottu
käyttäneen julkista valtaa.
Virheellisen neuvon välittäessään toimistosihteeri oli
menetellyt huolimattomasti. Koska erittäin painavia syitä ei
ollut, yhtiön vaatimus niin sanotun puhtaan
varallisuusvahingon korvaamisesta hylättiin.
c. myötävaikutus
Toiminta, jossa vaara-asemassa oleva itse kohottaa
vahingonvaaraansa (luolasukellus)
Relevanttia ei ole mukaan meneminen (esim.
asepalveluksen suorittaminen)
Esim. vahingonkärsijä aloitti tupakoinnin, päätti osallistua
extreme- tapahtumaan jne.
Loukatun etukäteen antama suostumus ei koskaan vapauta
vastuusta kuolemasta tai vakavasta henkilövahingosta
Oikean tiedon perusteella antanut suostumuksen
d. Vahingon minimoimisvelvoite
Toiminta sallittua ei seuraa että vapaata…
Turvatoimet
Virheelliset toimintatavat.
Esim. silmälasivalmistajan tulee varautua että joku imee
sankoja…
Matkustajaveneessä oltava paikkoja matkustajia enemmän
Standardisäännös: ”vastuu muodostuu milloin ”toimen tai
tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon
ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole
noudatettu”
Jatkoa…
Minimoimisvelvoite myös vahingonkärsijällä
Varautumistoimet ennen vahinkoa
Minimoimisvelvoite myös vahingon syntymisen jälkeen
Ennakollisen toiminnan varatoimien asianmukaisuuden
arviointi aina tilannekohtaisesti
Deliktikelpoisuus ja työntekijän
vastuuasema
Mahdollisuus kontrolliin
Kyky kontrolliin?
Kykyyn perustuu se, että henkilö saattaa joutua
korvausvelvolliseksi (deliktikelpoisuus)
Pieniltä lapsilta puuttuu
Ps vastuu huoltajalla
Huoltajan kasvattamistuottamus
Valvontatuottamus huoltaja jättää pienen lapsen
valvomatta
KKO 1995:125
Vastaaja, joka oli 29-vuotias ja jonka älyllinen toimintataso
synnynnäisestä kromosomihäiriöstä (downin oireyhtymä)
johtuen vastasi 6 - 7-vuotiaan tasoa, oli pannut palavan
savukkeen roskalaatikkoon. Roskat olivat syttyneet tuleen
seurauksin, että myös vieressä ollut kioskirakennus oli
palanut. Vastaajan, joka oli vajaata vuotta aikaisemmin
sytyttänyt roskalaatikon tuleen ja muulloinkin uhkaillut
roskalaatikkojen polttamisella, katsottiin aiheuttaneen
tulipalon ja siitä seuranneet vahingot vakuutussopimuslain
25 §:n 1 momentissa (132/33) tarkoitetulla törkeällä
huolimattomuudella. Ään.
Jatkoa…
Työntekijä vaikuttaa omaan deliktikelpoisuuteen
Työntekijällä ei ole asemansa perusteella juurikaan
mahdollisuuksia vaikuttaa tekemänsä työn johtoon ja
valvontaan
Työntekijä vastaa itse tuottamusperiaatteen (ei
aiheuttamispa) mukaisesti vahingosta, jonka hän työssään
virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa
Jos jää lievä tuottamus ei vahingonkorvausvastuuta
Kanavointisäännös: tt vastaa vain siitä määrästä, jota ei
voida saada vahingosta ta:lta (ei tahallisten osalta)
Sopimusoikeus
Laaditut sopimukset
Velvollisuus noudattaa laadittuja sopimuksia
Velvoite käyttäytyä sopimuksen sisällön mukaan
Sopimuksen sitovuuden normi ”pacta sunt servanda”
Sopimukset on pidettävä!
Sopimusvapaus
Kenen kanssa, sisältä jne
Sopimusten synty
Yleiset edellytykset
Oikeustoimikelpoisuus
Hyvän tavan mukaisuus
Oikeuden väärinkäytön kielto
Pakottava lainsäädäntö
a. oikeustoimikelpoisuus
Henkilöt ja yhteenliittymät, jotka voivat olla oikeuksien ja
velvollisuuksien kantajia
Luonnolliset ja juridiset henkilöt
Suurimmalla osalla oikeuskelpoisista tahoista on
mahdollisuus omalla toiminnalla vaikuttaa siihen, millaisiksi
muodostuvat kunkin oikeudet ja velvollisuudet
tätä vaikutusmahdollisuutta kutsutaan
oikeustoimikelpoisuudeksi
jatkoa…
Perusta perusoikeusjärjestelmässä : ”jokaisella on
säädetty oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen,
koskemattomuuteen ja turvallisuuteen (perustuslain 7§)
sekä taloudellinen itsemääräämisoikeus, kuten oikeus
hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla
tai elinkeinolla (perustuslain 18§)
Holhoustoimilaki
b. Hyvän tavan vastaisuus
Suomen varallisuusoikeuteen ei sisälly säännöstä
Usein kuitenkin säännöksissä annetaan asemaa
Patenttilain 1 luvun 4 §, patenttia ei myönnetä keksintöön
jonka hyväksikäyttö on siveellisyyden tai yleisen järjestyksen
vastaista
MK 2: 11.1,4 §, kiinteistönkaupassa ei ole sellainen ehto
sitova, joka rajoittaa ostajan henkilökohtaista vapautta tai
joka on muutoin sopimaton taikka jonka noudattaminen on
lainvastaista
Oikeuden väärinkäytön kielto (kiinteistön kauppa:
shikaani, esineoikeus oikeuden kollusiivinen käyttö)
c. pakottava lainsäädäntö
Osapuolet eivät voi pätevästi sopia lain säännöksestä
poikkeavasti
Kuluttajien kanssa tehtävät kauppa- ja palvelusopimukset
Työsopimukset
Vuokrasopimukset
Tavoite heikomman osapuolen suojaaminen
Kollektiiviset oikeushyvät (esim. markkinoiden toiminnan
varmistaminen)
Sopimuksen synnyn tilannekohtaiset
edellytykset
Sitovan sopimuksen syntyminen edellyttää
sopimuksentekotilanteessa ajankohtaistuvien
erityisten edellytysten täyttymistä.
Sopimuksen syntyyn ei saa liittyä
Tilannekohtaista häiriötä
Sopimuksen on oltava muodoltaan asiallinen
a. Tilannekohtaiset
syntyhäiriösäännökset
Soveltuvat pääsääntöisesti vain sellaista sopimuspuolta
vastaan, joka itse käytti epäasianmukaista menettelyä tai
joka tiesi taikka jonka olisi pitänyt tietää sellaisesta
ELI JOKA oli vilpillisessä mielessä
Vain sellainen osapuoli, joka perustelluista syistä oli
tietämätön olosuhteista
Vilpittömän mielen suoja
Jatkoa…
Osapuolet pyrkivät itselleen mahdollisimman edulliseen
tulokseen. Houkuttelu, suostuttelu, taivuttelu
Säädetty rajat:
Painostus
Uhkaus
Suoja törkeältä pakolta
Sopimuksenteon pohjan informaation virheellisyys
Normaali ”kehuminen”, valttikorttien piilottaminen ym ok
Vilpillinen menettely
Yksilöity väärä tieto
Olennaisuusvaatimus
Oikeustoimilaki 30 § (petollista viettelyä koskeva)
Petollinen viettely, ns. Siviilipetos toisen osapuolen
erehdyttäminen, arvio yksittäistapauksittain, huomioitava
vastaanottava taho
Toisen osapuolen asema
taloudellisen ahdingon hyväksikäyttö
KKO 1985 II 58
Osakkeiden kauppa tuomittiin OikTL 33 §:n nojalla
pätemättömäksi, kun kaupan aikana myyjä ei
ollut tietänyt osakkeiden arvoon olennaisesti
vaikuttavasta seikasta, mutta ostaja oli tietänyt
siitä ja hänen täytyi olettaa tietäneen sen
merkityksestä myyntipäätökselle.
KKO 1971 II 2
Rajoitetusti suojaa motiivierehdykselle:
Kun myyjät lomanviettopaikaksi tarkoitetun, järven rannalla
sijaitsevan määräalan kaupan yhteydessä olivat jättäneet
ilmoittamatta ostajille, että järven veden korkeus, joka
kauppaa tehtäessä oli harvinaisen korkea, eri vuosina oli
suuresti vaihdellut sekä että matalan veden aikana muodostui
määräalan ja järven väliin laaja vesijättöalue, ja ostajat siten
olivat myyjien tieten erehtyneet kaupan päättämiseen
olennaisesti vaikuttaneesta seikasta, kauppa julistettiin OikTL 33
§:n nojalla pätemättömäksi. Myyjät velvoitettiin suorittamaan
ostajille takaisin paitsi kauppakirjaan kauppahinnaksi merkitty
määrä, myös kaupan johdosta suoritettu ns. musta
kauppahinta.
1973-II-38
Määräalan kaupassa oli ostajalle A pidätetty oikeus
ottaa kantatilalta polttopuuta. Kun kantatilan omistaja B
oli myynyt tilansa C:lle pidättämättä kaupassa puunottooikeutta, eikä tätä oikeutta ollut kiinnitetty, katsottiin, ettei
A:n ja B:n tuota oikeutta koskeva sopimus sitonut C:tä,
mutta B, joka oli laiminlyönyt pidättää puunottooikeuden, velvoitettiin suorittamaan A:lle
vahingonkorvausta, C:n, joka samoin oli myynyt tilan
edelleen pidättämättä kaupassa tuota oikeutta, ei sen
sijaan katsottu olevan vastuussa A:lle aiheutuneesta
vahingosta, koskei hän ollut sitoutunut pysyttämään
mainittua oikeutta voimassa.
Sopimuksen muoto
Yleinen normi vapaamuotoisuudesta
Suulliset sopimukset sitovat (ps)
Lakeihin sis. Myös muotomääräyksiä sitovasta
sopimuksesta (MK)
Suullisessa ongelmat:
Epäilys, poikkeuksellisen nopea sopiminen, puutteellinen
markkinointi informaatio, sovittelut, syntyhäiriön
säännöksen nojalla
Sopimusten pätemättömyys
Vahva tehottomuus mitättömyys
Mitättömyyden vastakohta on heikoin pätemättömyys
Tilanne, jossa häiriö aiheuttaa
vain osittaisen tehottomuuden, joka vaikuttaa
vain suhteessa tiettyyn henkilötahoon ja joka
edellyttää tietyntyypistä vetoamista sekä joka
voi korjaantua osapuolten yhdessä tekemien tai vain
toisenkin osapuolen toimenpiteiden johdosta.
Sopimuksen sisältö
Vastavuoroisuus ja kohtuus
Ei satunnaisuutta vaan mielummin vastavuoroisuutta
Kohtuupohjaiset sovittelusäännökset
Oikeustoimilaki 36 §
Oikeustoimen ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon
ottamatta, jos ehto on kohtuuton tai jos sen soveltaminen johtaisi
kohtuuttomuuteen.
Kohtuuttomuutta harkittaessa tulee ottaa huomioon oikeustoimen koko ja
sisältö, osapuolten asema sekä oikeustointa tehtäessä tai sen jälkeen
vallinneet olosuhteet.
Kohtuuttomuus voi perustua myös muihin seikkoihin.
Tahdonvaltainen lainsäädäntö
Voi olla tärkeitä oikeuspoliittisia linjavalintoja
Voi poiketa vain asiallisesta syystä ja hyvin perustein
Yksipuolista hyödyntämistä toisen kustannuksella ei
pidetä asianmukaisena perusteena, vaan
poikkeamissyyn tulee liittyä kulloinenkin tilanteen
edellyttämiin käytännön näkökohtiin tai tasapuolisiin
liiketoiminnallisiin valintoihin
Ei pidä liittää heikomman suojeluun/kuluttajasuhteisiin
c. vakioehdot
Useiden sopimuskumppanien kanssa samansisältöisinä
käytettäviä yleisiä sopimusehtoja
”pienet tekstit” ja niiden ongelma
Onko tullut osa sopimusehtoja arvioidaan
kokonaisharkinnalla
Yllättävien ja ankarien ehtojen sitovuutta harkittaessa
keskeisen merkityksen saa se, onko ehtojen käytölle ollut
jokin harjoitetussa liiketoiminnasta johtuva perusteltu syy.
Jatkuu…
Perustellut syyt
Ei pidetä sitä,
että sopimuspuolen ainoa tarkoitus on olennaisesti
parantaa omaa juridista asemaa heikentämällä
vakioehdoilla vastapuolen oikeusasemaa
Perusteluja syitä: käytännön tekniset hankaluudet,
d. Sopimusten sisällön määrittäminen
ja tulkinta
Läpäisee ”ulkoisen sensuurin”, ”sisäisen sensuurin”
Osapuolten yhteisistä ja molempien tiedossa olleista
sopimuksenteon motiiveista muodostuu sopimuksen
tarkoitus.
Sopimusehtojen sisällön määrittämisessä lähtökohtana on
se kokonaisuus (kokonaisjärjestely), joka osapuolten välillä
vallitsee.
Näin löydetään se tapa, jolla kukin ehto kuvastaa ja
edistää sopimuksen yhteisen tarkoituksen toteutumista
Jatkoa…
Jos molemmat osapuolet ovat tarkoittaneet toista ehdon
selvästäkin sanamuodosta voidaan poiketa, jos molemmat
osapuolet ovat tarkoittaneet sillä muuta.
Jos sisältö tulkinnanvarainen: voidaan käyttää sopimuksen
tulkintasääntöjä:
Epäselvyyssääntöä
Riskin lopultakin tulkinnanvaraiseksi jääneen ehdon
vaikutuksesta kantaa se osapuoli, joka helpoimmin olisi
voinut välttää epäselvyyden muodostumisen (laatija)
Minimisääntöä
Sopimuksen osapuolelle asettamia vaatimuksia ei ole
syytä tulkita laajentavasti
Erityisiä sopimustyyppejä
Velvoiteoikeus rakentuu tyyppivapauden ajatukselle
Juridiset järjestelyt voivat muodostua ilman, että
jokaisesta uudesta sopimustyypistä pitäisi ensin säätää
laissa
Huom, hyvän tavan vastaiset, oikeuden väärinkäytön
kielto soveltuu kuitenkin näihinkin
Perusoikeutta edistävää, ei olennaisesti niitä haittaavaa
tai vastoin niiden toteutusta
Kauppa
Kaupan oikeudellinen sääntely
Kauppalaki
Kuluttajansuojalaki
Maakaari
Joiden pohjalta tarkasteltavana:
Yleinen irtaimen kauppa
Maakaaressa säännelty kiinteistönkauppa
kuluttajakauppa
Jatkoa…
Kauppalaki
Pyrkimys luoda myyjän että ostajan perusteltuihin
oikeussuojan tarpeisiin tasapuolisesti suhtautuva sääntely
Caveat emptor – ajatus
Korostaa ostajalle kaupassa asetettavaa riskiä
Ostajan tulee huolellisin tarkistustoimin varmistautua siitä,
että kauppa vastaa hänen odotuksiaan
Kauppalaissa on erkaannuttu Caveat emptor- normista
Ilmentää tapa, jolla osapuolten asema on säännelty
erilaisissa häiriötilanteissa, kuten kaupan kohteen
virhesääntelyssä.
Jatkoa…
Virhesääntelyn lähtökohtana:
Tavaran tulee soveltua siihen tarkoitukseen, johon sellaisia
tavaroita yleensä käytetään sekä
Myös ostajan erityiseen tarkoitukseen, jos myyjä oli siitä
kaupantekohetkellä selvillä
Tavaran on ominaisuuksiltaan vastattava myyjän
markkinoinnissa tai myyjän kontrollipiirissä olevassa
markkinoinnissa annettuja tietoja sekä
Olla asianmukaisesti pakattu
Jatkoa…
”myyty sellaisena kuin on”…
Katsotaan olevan virhe kolmessa tapauksessa
Jos ei ominaisuuksiltaan vastaa annettuja markkinatietoja
Myyjän tulee huolehtia ostajalle tärkeistä tavoitteista
antamalla tietoja tavaran sellaisesta ominaisuuksista tai
käyttöä koskevista olennaisista seikoista, joista myyjän
pitää käsittää ostajan odottavan saavansa tietoa
On virheellinen, jos se on olennaisesti huonommassa
kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet
huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää
Voidaan päätellä kauppahinnasta
Jatkoa…
Osapuolten sidonnaisuus kauppasopimukseen
noudattelee yleistä vastavuoroisuusideaa.
Kauppalain 23§:n mukaan myyjä ei tilauskaupassa
tietyissä olosuhteissa ole velvollinen täyttämään
sopimusta
Myyjän puolella oleva este tai epäsuhde
Jota myyjä ei voi voittaa tai tilanne, jossa sopimuksen
täyttäminen edellyttäisi uhrauksia, jotka ovat
kohtuuttomia ostajalle sopimuksen täyttämisestä
koituvaan hyötyyn nähden
Ei poista vahingonkorvausvelvollisuutta
Jatkoa…
Kauppalain vahingonkorvausjärjestelmä rakentuu
kahdelle idealle
1. Vahinkojen erottelulle välillisiin (epäsuoriin)
1. Vaikeasti ennakoitavissa olevat vahinkotyypit
(tuotantohäiriö, saamatta jäänyt voitto jne)
2. Vapautuminen jos ei tuottamusta
2. Välittömiin (suoranaisiin) vahinkoihin sekä
Esim. virheen korjaamisesta aiheutuneet kustannukset
3. Kontrolliajatukselle sisältyvä, vahingonaiheuttajan
kontrollimahdollisuuden piiriin kuuluva vahinko
korvattavaksi
Jatkoa…
Yleinen vastuuperuste sekä välillisille että välittömille
vahingoille on se, että vahinkotilanteessa vahingon
aiheuttanut seikka on kuulunut aiheuttajan
kontrollimahdollisuuksien piiriin.
Informointivelvollisuus
Annettava mahdollisuus vastapuolelle valita vaihtoehtoisista
seuraamuksista sekä velvollisuus pyrkiä yhteistä tavoitetta
mahdollisimman vähän loukkaavaan ratkaisulinjaan.
Esim reklamaatioiden merkitys
Kiinteistökauppa
Sovelletaan MK
Muotovaatimus
Yleisen kauppaoikeuden sovitaan oikeuden
luovuttamisesta toiselle vastiketta vastaan
että kiinteistöoikeuden piirteitä tietyt yksilöidyt tiedot
käytävä ilmi, vahvistus
Mustan kauppahinnan tilanteet
Määräajat reagoida kiinteistön kaupassa (2v ja 5v)
Pätemättömät ehdot tehottomia
Sitoumukset rahavelasta
Velkakirjaan perustuvat velkasitoumukset
(Suullisesti tehdyt myös päteviä)
Erityinen kirjallinen, velallisen allekirjoittama asiakirja
Soveltuu velkakirjalain säännökset
Tavallinen velkakirja velallinen sitoutuu maksamaan
velkakirjaan merkityn rahamäärän velkakirjassa nimetylle
henkilölle luovutus eli siirto ei tavallisesti ps. Tuota uudelle
velkojalle velalliseen nähden parempaa oikeutta kuin
luovuttajalla oli
Juokseva velkakirja haltijalle sekä nimetylle henkilölle tai
hänen määräämälleen asetetut velkakirjat. Juoksevan
velkakirjan luovutus tuottaa saajalleen velalliseen nähden
velkojan oikeuden silloinkin kun luovuttaja ei ollutkaan oikeutettu
määräämään velkakirjasta. (ei vilpillisen mielen tilanteissa).
Jatkoa…
Velkakirjalaissa juoksevan velkakirjan haltuunsa saaneelle
uudelle velkojalle annetaan rajoitetusti väitesuojaa.
Väitesuoja toteutuu siten, että tietyt velallisen väitteet,
vaikka paikkansa pitäviä, ei saa merkitystä uuden omistajan
suhteen
Väite että velkakirjaa rasittaa jokin muu oikeustoimilain
mukainen syntyhäiriö kuin väite törkeästä pakosta
Väite sovitun vastikkeen saamatta jäämisestä tai muista
velkakirjan antamisen aiheuttanutta oikeussuhdetta koskevista
seikoista ja
Väite velkasuhteen ennen luovutusta tapahtuneesta
lakkaamisesta tai muuttamisesta maksun, sopimuksen,
kuittauksen, irtisanomisen, tuomion tai muun sellaisen syyn
johdosta
Vahvat väitteet
Velallinen voi tehokkaasti esittää vilpittömässäkin mielessä
ollutta juoksevan velkakirjan uutta haltijaa tai
luovutuksensaajaa kohtaan ovat:
Väite, että velkakirja on väärennetty tai sen on velallisen
puolesta antanut joku, jolta on siihen puuttunut laillinen oikeutus
Väite siitä, että velkakirja on mitätön sen vuoksi, että sen syntyä
rasittaa törkeän pakon käyttö
Väite, että velkakirjan on antanut holhottava tai
sieluntoiminnaltaan häiriintynyt henkilö
Väite, että velkakirja kuoletettu tai maksuvelvollisuus täytetty
tallettamalla velkamäärä asianomaisten viranomaisten
huostaan ja
Väite, että velkoja on vanhentumisen tai velkojien julkisessa
selvittämismenettelyssä edellytetyn ilmoituksen laiminlyönnin
vuoksi menettänyt puhevaltansa
Jatkoa…
Erottelulla heikkoihin ja vahvoihin väitteisiin on siten
merkitystä vain juoksevien velkakirjojen suhteen
Velallinen voi esittää sekä heikkoja että vahvoja väitteitä
tavallisen velkakirjan saanutta uutta velkojaa kohtaan
rajoituksetta
Tämä johtuu siitä, että tavallisen velkakirjan luovutus ei
tuota luovutuksensaajalle parempaa oikeutta kuin
luovuttajalla oli.
b. Velkojan luottotappioriskin
vähentäminen
Myyjä tai ostaja voi viivyttää tai lykätä omaa suoritustaan
ja pyrkiä varmistamaan vastapuolen suorituksen
Takaus
Päävelkasuhde ehtoineen vallitsee velkojan ja päävelallisen
välillä
Takaaja on antanut velkojalle tuohon päävelkaan liittyvän
takaussitoumuksen, jonka sisältö määrittää takaajan
oikeudet ja velvollisuudet suhteessa velkojaan
Päävelallinen ja takaaja puolestaan ovat sopineet ennen
päävelan syntymistä siitä, millaiseen kokonaisjärjestelyyn
takaaja tulee mukaan
Takauksen päätyypit
Omavelkaiset
Takaaja vastaa päävelasta niin kuin henkilökohtaisesti vastuussa
oleva velallinenkin
Velkoja saa omavelkaisen takauksen perusteella vaatia
takaajalta suoritusta, kun päävelka on erääntynyt.
Mahdollisuus valita
Hyvä pankkitapa
Toissijaiset
Jonka mukaan takaaja vastaa päävelasta vain, jollei suoritusta
saada velalliselta
Ensin todettava päävelallisen maksukyvyttömyys tai
varattomuus
Jatkoa…
Takautumisoikeus (regressio)
Luotonantajan tiedonantovelvollisuus
Selvitettävä takaajalle, mistä veloista ottamassa vastuuta,
onko muita takaajia/vakuuksia, maksukyky
Informoitava maksuviivästyksistä
Oikeus saada tietoja pyydettäessä makuista
Takaajat jaotellaan
Yksityisiin
muihin
Epäasianmukaiseen hyötymiseen
puuttuminen
Täyden korvauksen pa, hyötymisen oikaisukeinot;
Vahingonkärsijä ei saa rikastua saamallaan korvauksella
Perusteettoman edun palautus
Velvollisuus palauttaa perusteeton etu koskee
edunsaajaa siitäkin huolimatta, että hän ei olisi omalla
toiminnallaan millään tavoin vaikuttanut tapahtumiin
Etu, edun perusteettomuus, tapahtunut hyötyminen juuri
toisen kustannuksella
Esim. virhemaksu
Yleinen puuttumispa
Puuttumattomuuspa, esim. pelivelka