Transcript Vahingonkorvaus- ja vakuutusoikeus

Vahingonkorvaus- ja vakuutusoikeus
Syksy 2012
Sanna-Maria Klemetti
Sisältö
 Vahingonkorvausoikeuden kehityksestä
 Vahingonkorvausoikeus osana oikeusjärjestystä
 Vastuuperuste
 Syy-yhteysvaatimus
 Vahingon lajit
 Vahingon määrä ja korvausoikeuden vanhentuminen
2
Vahingonkorvausoikeuden
kehityksestä
 Kehittynyt pikku hiljaa omaksi oikeudenalakseen
 Itsekosto
 Vähitellen syyllisyyden merkitys
 Aluksi RL 9 luvussa
3
Mikä ero on sopimuksenulkoisella ja
sopimusperusteisella vahingonkorvauksella
4
Jako
 Normitasolla kyse on siitä, että vahingonkorvauslaki ei ulotu
sopimusperusteiseen vahingonkorvaukseen Vahl 1:1 §
 Lisäksi löytyy muitakin eroja:
5
Sääntelyperusta
 Deliktivastuussa yleislakina vahingonkorvauslaki VahL
 Lisäksi paljon erityissääntelyä (tuotevastuulaki,
raideliikennevastuulaki, ympäristövahinkolaki, ydinvastuulaki
jne.
 Oikeuskäytännön ratkaisulinjat keskeisiä.
 Vahingonkorvausnormien perusoikeusmyönteinen tulkinta
esim: Pel 7 §, 10 §, 15 § , voi toimia myös vastaargumentaationa esim. Pel 18 §
6
Mieti mitä tavoitteita
vahingonkorvausoikeudella
on?
7
Miksi vahinko pitää korvata?
Korvausvastuun edellytyksistä
Korvausvastuun edellytyksistä
 Miten vahinko määritellään?
9
Vastuuperusteet
1. tuottamusvastuu
2. ankara vastuu
10
jatkuu
 Vahingonkorvaussäännöksen sisältö on varauksellinen
 Vahl 2:1,
 Tämä tarkoittaa niin vastuun laajennuksia kuin rajoituksiakin!
 Esim. vastuun laajennus tulee esiin VahL 3 luvussa
 Rajoituksia esim. vastuun määrä tai kohtuullistamissäännökset
tai VahL 5:1 josta ilmenee, että tuottamus ei välttämättä saa
aikaan taloudellisen vahingon korvattavuutta.
11
Tuottamus
 Tuottamuksen asteet:
12
Tuottamus
 Huomaa, että huolimattomuuden lievinkin aste
täyttää yleisen tuottamusvaatimuksen!
 Huomaa kuitenkin Vahl 5:4 a ja 5:4 b, Vahl
5:6.3-4 §
 Vahl 4:1 § lievä tuottamus poistaa
vahingonkorvausvelvollisuuden tai Vahl 4:2 §
13
Tuottamus
 Tahallisuus on korkein tuottamuksen aste!
 Tahallisuuden asteet, onko niitä? KKO 1999:41
 Moitittavuuden asteita arvioidaan eri tavoin
vahingonkorvausoikeudessa kuin vakuutusoikeudessa:
 Vakuutustapahtuman tahallinen aiheuttaminen johtaa yleensä
korvausoikeuden epäämiseen
 Perussääntönä tuottamusasteen arvioinnissa on: kuinka
merkittävästi vahingon aiheuttaneen toiminta on poikennut
vaadittavasta huolellisuudesta!
14
Jatkuu
 Törkeä huolimattomuus on lähellä tahallisuutta
 Törkeän huolimattomuuden arvostelussa huomioidaan teon
subjektiivista moitittavuutta: Onko vahingonaiheuttajan
toiminta esim. häikäilemätöntä tai välinpitämätöntä seurausten
suhteen.
 Objektiivisesti huomioidaan: esim. miten paljon
vahingonaiheuttajan menettely määrällisesti poikkeaa siitä, mitä
häneltä olisi vaadittu.
15
Jatkuu
 Lievän tuottamuksen arvioinnissa huomioitavaa:
 Vahingonaiheuttajan toiminta ei ole erityisen riskialtista mahdollisten
vahinkojen todennäköisyyden ja vakavuuden osalta
 Pitkälle meneviä varotoimia ei voida vaatia
 Tilanne on yllätyksellinen
 Liian vaativat työtehtävät ja puutteellinen kokemus
16
 Seikat, jotka poistavat tuottamuksen
Tuottamuksen poistavat seikat
 Hätävarjelu
 Pakkotila
 Loukatun suostumus
 Erehdys
18
Ankara vastuu ja isännän vastuu
Jatkuu

Vastuuperusteena ankara vastuu voi tulla kyseeseen lainsäädännön kautta tai
sitten oikeuskäytännön kautta
Varsinainen ankara vastuu kyseessä:
1.
TuotevastuuL, RaideliikennevastuuL,YmpäristövahinkoL,
vahingonaiheuttajalle itselleen on asetettu tuottamuksesta riippumaton vastuu
2.
20
Tapaturmavakuutuslaki, potilasvahinkolaki, liikennevakuutuslaki, näissä
vahingonkärsijä saa hyvityksen ilman, että vahingonkorvausvastuun
edellytyksiin tarvitsee ottaa kantaa (korvausjärjestelmä rakentuu
vakuutuspohjalle)
jatkuu
 Ankara vastuu eroaa tuottamusperusteisesta vastuusta siinä,
että vahingonaiheuttajan toiminnan hyväksyvyyttä tai
hylättävyyttä koskevaan arviointiin ei ole tarvetta.
 Harkinta suuntautuu siten siihen, ankaran vastuun käyttöala
on rajattu
 Tästä voi tulla soveltamisongelmia esim. ympäristöoikeuden
alalla ympäristövahingon määritelmän kanssa
21
jatkuu
 Ankara vastuu voi tulla kyseeseen ilman erityissäännöstäkin
oikeuskäytännön kautta!
 Tällainen vastuu on liitetty esim. poikkeuksellisen vaaralliseen
toimintaan.
 KKO käyttänyt tällöin argumentteina ” on luotu ilmeinen vaara
käyttämällä tai varastoimalla suuria energiamääriä tai vaarallisia aineita”
 ”toimintaan liittyy sellainen vaaramomentti, joka yleisen kokemuksen
mukaan ei ole täysin hallittavissa, vaan joka tietyissä olosuhteissa saa
aikaan vahinkoa”
-> Toiminnan erityisvaarallisuus arvioidaan vahinkoon johtaneen
toiminnan aikana vallinneen tietotason perusteella
22
Isännänvastuu
 Mitä sinä ymmärrät isännänvastuulla?
23
Isännänvastuu
 Kyse on siitä, että työntekijäasemassa oleva henkilö aiheuttaa
TYÖSSÄÄN vahingon ja korvausvastuu syntyy työnantajalle
eli oikeushenkilölle
 - riittää anonyymi tuottamus
 Säädösperusta VahL 3:1 §
24
Isännänvastuu
 Työntekijän käsite laaja
 Myös julkisyhteisön työntekijät ja virkamiehet (paitsi ei, jos
kyse on julkisen vallan käyttämisestä. Jos näin niin sitten
sovelletaan VahL 3:1 sijasta VahL 3:2-5 ja 5:1 § eli näiden
pykälien perusteella vastuu on lievempää kuin mitä se olisi
VahL 3:1 johdosta, mutta nämä tosin johtavat
varallisuusvahinkojen automaattiseen korvauskelpoisuuteen!
25
Isännänvastuu
 Korvausprosessi isännänvastuussa
 Riittävää on vahingonaiheuttajan tuottamus
 Työnantajan tuottamuksella ei ole merkitystä
 Isännänvastuuseen liittyy se, että isännänvastuuta ei synny
lainkaan, jos vahinko on aiheutettu vain lievällä
tuottamuksella!
 Korvausvelvollisuus vain kohtuulliseen määrään saakka, paitsi
jo kyseessä on ollut tahallinen teko.
 Työntekijän vastuu on myös toissijaista!
 - kanavointisäännös VahL 6:2 §
26
Isännänvastuu
 Kanavointisäännös ei kuitenkaan estä korvauskanteen ajamista
yhtäaikaisesti oikeudessa niin työntekijää kuin työnantajaakin
vastaan
 Yleensä työntekijää ei haasteta saapumaan oikeuteen (Vahl 7:5
mukaan työntekijää pitää kuitenkin kuulla)
 - tämä kuitenkin johtaa siihen, että korvaustuomio kirjoitetaan
siten, että työantaja maksaa korvauksen ja vasta siinä tapauksessa,
jos Ta ei maksa ja perintä epäonnistunut, voidaan korvausta vaatia
työntekijältä!
27
Isännänvastuu
 Isännänvastuuseen liittyy regressioikeus
 VahL 4:3 §
 Työntekijän vastuuta kaventaa työnantajan myötävaikutus
(onko ta antanut riittävän opastuksen tms.
28
Erityiset vastuutilanneryhmät
 Alaikäiset, Valh 2:2 §
 Mieleltään häiriintyneet, VahL 2:3 §
29
Syy- yhteys
Syy-yhteys
 Mitä elementtejä korvausvelvollisuudelle vaaditaan?
31
Syy-yhteys
 Syy-yhteys sidoksissa rikosoikeuteen, kuitenkin
rikosoikeudessa vaatimukset vastuuseen asettamiselle on
ankarammat kuin vahingonkorvausoikeudessa
 Korvausvaatimuksen lähtökohdan muodostaa aiheutunut
vahinko siis esim: jokin ruumiinvamma, haitta, kärsimys,
hautauskulut
32
Syy-yhteys
 Yksinkertaisimmillaan kyse on siitä, olisiko vahinko





33
aiheutunut, jos vahingon syyksi epäiltävää tapahtumaa ei olisi
sattunut?
-> Oppi välttämättömästä syystä Conditio sine qua non
Vahingonkorvausoikeudessa vahingonkärsijä osoittaa, että
vahingon ja vastuuperusteen välisen syy-yhteyden
olemassaolon -> tuottamusvastuu syntyy
Kenelle kuuluu näyttövelvollisuus
-> OK 17:1 § kantajalla
Tietyissä vahinkotyypeissä todistamisvelvollisuutta
lievennetty
Syy-yhteys
 Muista kuitenkin:
 ” Mitä suurempaa moitittavuutta teko edustaa, sitä
pienemmät mahdollisuudet ovat siihen, että vastuuta
rajoitettaisiin tapahtumaketjun poikkeuksellisuuden tms.
väliin tulevien syiden perusteella”
34
Vahinkolajit
Vahinkolajit
 Puhtaan varallisuusvahingon korvaamiseksi vaaditaan
 -> VahL 5:1 § mukaiset perusteita tai
 -> erityissäännöstä ( esim. HolhTL 45 §,YrSanL93-94 §,
YksVelkL 70 §, OikTL 25 §, PerintäL 15 §, OYL 15:1 §,
PatenttiL 58 §, HankintaL 8 §,YhdL 39 §, AML 9:2 §,
ToiminimiL 23 §, HetiL 47 § )
36
Vahinkolajit
 Jos erityissäännöstä ei ole vaaditaan VahL 5:1 § perusteiden
käsillä oloa
 -> Vahinko on aiheutettu :
1. Rangaistavaksi säädetyllä teolla
2. Julkista valtaa käytettäessä
3. Korvaamiseen on muissa tapauksissa erittäin painavia syitä
37
Vahinkolajit
 Varallisuusvahingot:
 Seuraavat joko henkilö- tai esinevahingosta (esim.
hoitokustannukset, korjauskustannukset) tai sitten ovat näistä
riippumattomia eli tällöin puhutaan puhtaista
varallisuusvahingoista.
38
Vahinkolajit
 Henkilövahingot VahL 5 luku
 -> suoranainen henkilövahinko esim. vahingon aiheuttamat kulut esim.





39
sairaanhoitokustannukset
-> epäsuora henkilövahinko esim. ansion menettäminen sairauden johdosta
-> Aineellinen henkilövahinko esim. ansion menetys ja sairaanhoitokulut
-> Aineeton henkilövahinko kipu, särky, muu vika tai haitta
-> Välitön henkilövahinko kohdistuu itse henkilöön
-> Välillinen henkilövahinko hautauskustannukset, elatukseen oikeutetun
jääminen ilman elatusta
Vahinkolajit
 ValhL 5:2 §
Huomaa, että 5:2 § perusteella ei korvata esim. elatuksen
menetystä tai kärsimyskorvausta vahingon kärsineen
omaiselle vaan oikeus korvaukseen on sillä, jolle vamma,
sairaus tai jokin terveydellinen muutos on aiheutunut!
2. Omaiselle korvaus tulee muuta kautta esim. VahL 5:2d, 5:3
§, 5:4 a ja 5:4 b
3. Poikkeus siinä tapauksessa , jos henkilövahingon
nimenomaisena päämääränä on aiheuttaa kärsimystä
kolmannelle!
1.
40
Vahinkolajit
 Henkilövahinko:
 -> ruumiinvamma , menee vahingonkorvauslain piiriin
 -> Rinnastetaanko kehoon liitetyn proteesin vioittuminen
ruumiinvammaan?
 Vakuutusoikeudessa vakuutus voi olla rajoitettu vain
henkilövahinkoihin tai ruumiinvammoihin.
 Aineettomina vahinkoina ruumiinvamman yhteydessä on
korvauskelpoista: kipu, särky pysyvä vika / haitta
41
Vahinkolajit
Aineeton vahinko korvattiin ruumiinvamman yhteydessä vai jos
se oli aiheutettu rikoksella tai korvaamiseen velvoitti lain
säännös -> oikeuskäytäntö on kuitenkin muuttunut tältä
osin.
Kipu ja särky: VahL 5:2c , liikennevahinkolautakunnan
korvaustaulukko
Tilapäinen ja pysyvä haitta: VahL 5:2 § , 5:2c.2
42
Vahinkolajit
Muu välitön henkilövahinko
-> psyykkisen tilan häiriintyminen, voidaan korvata joko 5:2 §
nojalla. Tällöin psyykkinen tila on itsenäinen henkilövahinko
( ei kuitenkaan tavan suru, pelko tms)
-> Mitä hyötyä tästä on?
……vahingonkärsijän asema
 -> Tässä tilanteessa kärsimyksen korvausrajoituksia ei ole
 -> vastuu tulee kyseeseen myös todellisista menetyksistä
43
Vahinkolajit
 Hoitokustannukset:
 - yleensä vain perusteltu lääketieteellinen hoito. Korvausta
pienentää vakuutusoikeudelliset seikat: sairausvakuutusL,
liikennevahinkoL, tapaturvavakL.
 Korvauskelpoiset hoitokustannukset:
44
Vahinkolajit
 Muut tarpeelliset kulut
 -> apuvälineiden hankkiminen
 -> asunnon muutostyöt
 -> kodinhoitopalvelut tietyissä tilanteissa
 -> lääkärintarkastukset
 ” Harkinnassa merkityksellistä, millaisia sosiaali- ja
terveyspalveluita on tarjolla”
45
Vahinkolajit
 Ansionmenetys
 -> onko vahingonkärsijä tilapäisesti vai pysyväisesti
työkyvytön?
 -> tulon menettäminen pitää olla seurausta vahingosta
 -> korvattavia niin pää- kuin sivutoimenkin ansiot
 -> maksettavan korvauksen lähtökohtana arvio ansioista, joka
olisi tullut ilman vahinkotapahtumaa – tulo, jonka
vahingonkärsijä olisi joka tapauksessa onnistunut hankkimaan
46
Vahinkolajit
 Kärsimyskorvaus
 -> VahL 5:6 §
 Korvataan pahaa oloa (tunnetiloja) tietyissä tapauksissa
 -> rangaistavaksi säädetty teko tai tahallisuus /törkeä
huolimattomuus
 -> korvauksen voi saada esim. vapaudenriistosta, raiskauksesta,
yksityiselämää koskevan tiedon levittämisestä, vapaudenriistosta,
salakuuntelusta, salakatselusta, tiedotusvälineiden kautta
tapahtunut yksityiselämän loukkaus, perätön ilmianto, syrjintä
47
Vahinkolajit
48

Oikeus korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä on sillä: VahL 5:6 §

1) jonka vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu;

2) jota on rangaistavaksi säädetyllä teolla syrjitty;

-> -> ei vaadita, että vahingonaiheuttaja olisi tuomittu rikoksesta tai, että syyteoikeus olisi
vanhentunut tai esim. tekijä ei olisi rikosoikeudellisessa vastuussa ikänsä tai mielentilansa vuoksi

3) jonka henkilökohtaista koskemattomuutta on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta
vakavasti loukattu;

-> -> ei vaadita rikostunnusmerkistön täyttymistä! Esim. tapon tai murhan yritys, törky
pahoinpitely. Kärsimyskorvausta ei normaalisti tavan pahoinpitelystä , sama törkeässä
vammantuottamuksessa. -> tällöin vaaditaan lisäksi muista syitä, että saa kärsimyskorvauksen eli
ihmisarvon vakava loukkaus

4) jonka ihmisarvoa on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu muulla, 1–3
kohdassa tarkoitettuihin loukkauksiin verrattavalla tavalla.

-> ei paljon käyttöalaa
Vahinkolajit
 Korvaus määrätään sen kärsimyksen perusteella, jonka loukkaus
on omiaan aiheuttamaan ottaen erityisesti huomioon loukkauksen
laatu, loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde sekä
loukkauksen julkisuus.
 -> Korvauksella ei pyritä rangaistusluonteiseen seuraukseen eikä
tällä pyritä hyvittämään mahdollisia taloudellisia menetyksiä.
49
Vahinkolajit
 Maksettavaa kärsimyskorvausta korottaa:
 -> on käytetty hyväksi osapuolten välistä luottamus- tai
riippuvuussuhdetta, loukkaus kohdistuu heikkoon henkilöön,
joka ei kykene suojelemaan itseään esim: sairauden tai ikänsä
vuoksi.
 >kärsimyskorvauksen suuruutta arvioitaessa oikeus kiinnittää
huomiota: teon vakavuus, julkisuus, onko teolla pitkäaikaisia
vaikutuksia (aikaisempaa oikeuskäytäntöä tulisi huomioida)
50
Vahinkolajit
 Elatuksen menetys
 Jos vahingonkärsijä kuolee on mahdollista saada tietyissä
tilanteissa korvausta elatuksen menetyksestä
 -> elatuksen menetys korvataan:
 1) surmansa saanut henkilö oli elatusvelvollinen korvauksen
saajaa kohtaa
 2) Lisäksi tosiasiallinen vakiintunut elatussuhteen olemassaolo
on riittävää
51
Vahinkolajit
 Elatuksen korvaamisessa on keskeistä se, että onko




52
vahingonkärsijältä jäänyt tosiasiassa saamatta elatusta
-> Jos ei esim. elatusvelvollinen ei ole ennen vahinkoa
täyttänyt elatusvelvollisuuttaan eli elatussuorituksia ei ole
tehty tai voidaan pitää ilmeisenä, että niitä ei olisikaan tullut
tehdyksi
-> korvausta ei makseta
Poikkeus: kuolemasta seuraava elatustuen menetys!
Arvioinnissa lisäksi, missä määrin korvaukseen
oikeutettu kykenee itse elättämään itsensä!
Vahinkolajit
 Maksetaan yleensä toistuvaissuorituksia
 Korvaus sinne asti, kun vahingonkärsijä voi elättää itsensä
 Korvausta vähentää esim. vakuutuskorvaukset,
eläkejärjestelmät tms.
 Myös vahingonkärsijän esim. lesken uusi avio- tai avoliitto voi
katkaista korvauksen maksamisen.
53
Vahinkolajit
 Tietyissä tilanteissa voidaan maksaa kulukorvausta




54
vahingonkärsijän läheiselle:
vanhemmat, lapset, aviopuoliso sekä muulla näihin rinnastettava
erityisen läheinen henkilö
Pitää olla erityinen syy aina ja joka tapauksessa!
Korvaus on kohtuullinen
Korvausta voi saada henkilövahinkoa kärsineen hoitamisesta
syntyneistä kuluista ja ansionmenetyksestä, korvaukskelpoinen
myös vierailu vahingoittuneen luona, jos se editää hänen
toipumistaan
Vahinkolajit
 Hautauskulut, VahL 5:3 §
 > korvaus sille, joka on huolehtinut hautauksesta, lähiomainen,
kuolinpesä
-> ei korvata perunkirjoituspalkkiota tai pesänselvitykseen liittyviä
kustannuksia
55
Vahinkolajit
 Tämän lisäksi korvaukseen oikeutettu on surmansa saaneen
läheinen eli vanhemmat, lapset, puoliso
 > ei näiden henkilöiden matkat, kukkalaitteet , suruvaatteet,
mutta näiden osalta korvauksen määrää vähentää
suruvaatteiden jäljelle jäävä käyttöarvo
56
Vahinkolajit
 VahL 5:4 a §
 Surmansa saaneen vanhemmilla, lapsilla ja aviopuolisolla sekä
muulla näihin rinnastettavalla surmansa saaneelle erityisen
läheisellä henkilöllä on oikeus saada korvausta
kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä, jos
kuolema on aiheutettu tahallisesti tai törkeästä
huolimattomuudesta ja korvauksen tuomitseminen harkitaan
kohtuulliseksi ottamalla huomioon surmansa saaneen ja
korvausta vaativan välisen suhteen läheisyys, teon laatu sekä
muut olosuhteet
57
Vahinkolajit
 Kompensoi surutyötä, helpottaa omaista selviämään
äkillisestä menetyksestä
Tahallisuus tai törkeä huolimattomuus
Korvauksen saanti on rajoitettua: tavallisesta
huolimattomuudesta sattunut kuolemantapaus jää
korvausoikeuden ulkopuolelle
58
Vahinkolajit
 Myös surmansa saaneen läheinen voi saada korvausta hänelle
itselleen tapahtuneesta henkilövahingosta!
 -> Jos kuolema on aiheutettu tahallisesti tai törkeästä
huolimattomuudesta, surmansa saaneen vanhemmilla, lapsilla
ja aviopuolisolla sekä muulla näihin rinnastettavalla surmansa
saaneelle erityisen läheisellä henkilöllä on oikeus korvaukseen
59
Vahinkolajit
 Esinevahinko: Esinevahinkona on korvattava esineen
korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut
sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen
arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen
 Korjaustaso ei saa ylittää esineen aikaisempaa tasoa
 Jos hankintaan uusi esine, otetaan huomioon uuden esineen
pidempi käyttöodotus, lisäominaisuuden tms.

60
Vahingon määrä ja korvausoikeuden
vanhentuminen
Korvausta alentavat seikat:
 1) vahingonkärsijän myötävaikutus
 2) korvauksen sovittelu
62
Korvausoikeuden vanhentuminen
 Deliktivastuussa vanhentuminen alkaa kulua vahingon
tiedoksisaannista eli kun vahingonkärsijä on saanut tietää tai
hänen olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta
(VanhL 7:1.3 §)
 Sopimusperusteisessa siitä, kun suorituksen virheellisyys
havaittiin
 > tällä jaottelulla nykyään vähän merkitystä!
 Deliktivastuussa keskeistä se, arvioidaanko
vanhentumiskysymystä vanhentumislain vain jonkin
erityislain mukaan
63
Korvausoikeuden vanhentuminen
 Yleinen 3 vuoden vanhentumisaika
 > vanhentumisen katkaisu mahdollista
 -> joko vapaamuotoinen tai oikeudellinen katkaisu
 Lisäksi takaportti 10 vuoden vanhentuminen
 -> jos tätä ehtii täyttyä korvausoikeus on menetetty, vaikka
vahinko ei olisi ehtinyt edes ilmetä!
 > poikkeus henkilö- tai ympäristövahingot
 Jos korvaussaatava perustuu rikokseen ei korvausvastuu
vanhene ennen syyteoikeuden vanhentumista!
64
Korvausoikeuden vanhentuminen
 Jos kyse yhteisvastuutilanteesta:
 > arvioidaan jokaista yhteisvastuullista erikseen eli on
mahdollista, että vahingonkärsijä saa tiedon jostain
yhteisvastuullisen persoonasta tiedon vasta myöhemmin
65