Transcript Terveydenhuollon ajankohtaispäivä

Osaatko oikeutesi – tiedätkö
turvasi
Matti Tolvanen
OTT, professori
Potilasvahinko
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Potilasvahinkolakia sovelletaan:
Suomessa annetun
terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä
potilaalle aiheutuneen
henkilövahingon korvaamiseen
potilasvakuutuksesta
terveyden- ja sairaanhoitona pidetään myös lääkkeen toimittamista silloin,
kun siitä on lääkemääräys
potilaana pidetään myös veren, kudoksen tai elimen luovuttajaa sekä
lääketieteellisen tutkimuksen tervettä tutkittavaa
terveyden- tai sairaanhoitotoimintaa harjoittavan on otettava vakuutus
vakuutusyhtiöstä
jos vakuutusta ei ole, korvaus maksetaan potilasvakuutuskeskuksen
varoista
vakuutusvelvollisuuden laiminlyönnistä enintään kymmenkertainen
vakuutusmaksu
Potilasvahinko
•
•
•
•
•
•
•
Mikä on korvattava henkilövahinko?
vahinko, joka on todennäköisesti aiheutunut:
tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen
laiminlyönnistä edellyttäen, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö
olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja siten
todennäköisesti välttänyt vahingon (tuottamusvastuu)
tutkimuksessa, hoidossa tai muussa vastaavassa käsittelyssä käytetyn
sairaanhoitolaitteen tai -välineen viasta (ankara vastuu);
tutkimuksen, hoidon tai muun vastaavan käsittelyn yhteydessä alkaneesta
infektiosta, jollei potilaan ole siedettävä vahinkoa ottaen huomioon infektion
ennakoitavuus, aiheutuneen vahingon vakavuus, käsiteltävänä olleen
sairauden tai vamman laatu ja vaikeusaste sekä potilaan muu terveydentila
ankara vastuu);
tapaturmasta tutkimus- tai hoitotoimenpiteen taikka muun vastaavan
toimenpiteen yhteydessä tai tapaturmasta sairaankuljetuksen aikana
(ankara vastuu);
.
Potilasvahinko
• hoitohuoneiston tai -laitteiston palosta taikka muusta vastaavasta
hoitohuoneiston tai -laitteiston vahingosta (ankara vastuu);
• lääkkeen toimittamisesta lain tai asetuksen tai niiden perusteella
annettujen määräysten vastaisesti (tuottamusvastuu);
• tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä
edellyttäen, että siitä on seurannut pysyvä vaikea sairaus tai vamma
taikka kuolema ja seurausta voidaan pitää kohtuuttomana ottaen
huomioon vahingon vakavuus, käsiteltävänä olleen sairauden tai
vamman laatu ja vaikeusaste, potilaan muu terveydentila, vahingon
harvinaisuus sekä vahingonvaaran suuruus yksittäistapauksessa
• ankara vastuu: syyllisyydestä riippumaton vastuu
• tuottamusvastuu: huolimattomuuteen tai taitamattomuuteen
perustuva vastuu
• vahingon korvaamisen edellytyksenä ei ole yksittäisen syyllisen
nimeäminen vaan laissa tarkoitettu vakuutustapahtuma
Potilasvahinko
• resurssipulasta johtuvia vahinkoja ei korvata potilasvahinkona
• vahinkoa kärsinyt voi vaihtoehtoisesti hakea korvausta
vahingonkorvauslain perusteella vahingonaiheuttajalta ja hänen
työnantajaltaan
• vahingonkorvauslain mukaisesti vastuu on ensi sijassa työantajalla
• työntekijä ei lainkaan korvausvastuussa, jos hänen viakseen jää
vain lievä huolimattomuus
• vahingonkorvauslain 4 luvun 3 § voi johtaa siihen, että työntekijä
joutuu maksamaan työnantajalle sen, mitä työnantaja on velvoitettu
korvaamaan vahinkoa kärsineelle (korvausvelvollisuutta rajoittaa
kuitenkin kohtuullistaminen, jossa otetaan huomioon vahingon
suuruus, teon laatu, aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve ja
muut olosuhteet)
• käytännössä henkilökohtainen vastuu terveydenhuollossa on hyvin
harvinainen (koskee lähinnä tahallaan aiheutettuja vahinkoja)
Oikeustapauksia
•
•
•
KKO 1997:92: Potilaan sappi- ja haimatiehyitä oli tutkittu sisätähystimen
avulla (ERCP-tutkimus), koska oli epäilty, että tiehyissä oli kasvain tai kivi.
Toimenpiteen jälkeen potilaalle oli kehittynyt haimatulehdus. Kun
tutkimuksen yhteydessä ei ollut tehty varsinaista hoitotoimenpidettä ja kun
todennäköisesti tutkimuksesta aiheutunut haimatulehdus oli ollut
määritettävän sairauden laatu ja vaikeusaste sekä potilaan muu
terveydentila huomioon ottaen kohtuuton seuraus, vahinko oli korvattava
potilasvahinkona.
KKO 1997:93: Leikkaus oli ollut lääketieteellisesti perusteltu ja suoritettu
hyväksyttävällä tavalla. Hoidosta aiheutunutta komplikaatiota ei pidetty
potilasvahinkona yksin sillä perusteella, että vastaavilta komplikaatioilta oli
vältytty sittemmin toisella menetelmällä suoritetussa korjausleikkauksessa.
KKO 1997:94: Potilaalle tehdyt jalkaterän korjausleikkaukset eivät olleet
johtaneet toivottuun tulokseen vaan hänen vaivansa olivat leikkauksista
pahentuneet. Korvausvaatimus potilasvahinkolain perusteella hylättiin, kun
leikkaushoitoon ryhtyminen ja hoitomenetelmien valinta oli ollut
lääketieteellisesti perusteltua ottaen huomioon myös
komplikaatiomahdollisuudet.
Oikeustapauksia
•
•
•
•
•
KKO 1997:95: Umpilisäkkeen poistoleikkauksen jälkitilana potilaalle oli
syntynyt haavaneuralgia. Sen korjaamiseksi oli suoritettu kolme leikkausta,
joiden seurauksena vamma oli pahentunut. Koska kahta viimeistä
korjausleikkausta ei voitu pitää lääketieteellisesti perusteltuina, potilaalle
aiheutunut vahinko oli korvattava potilasvahinkona.
KKO 1998:79: Korkein oikeus katsoi tuomiosta lähemmin ilmenevillä
perusteilla,
että virustartunta yksin ei ollut sellainen henkilövahinko, joka olisi
oikeuttanut vahingonkorvaukseen viasta tai muusta pysyvästä haitasta
tartunnasta ainakin osaksi aiheutunut masennus oli korvaukseen oikeuttava
muu henkilövahinko ja että virustartunnasta aiheutunut vahinko oli
korvattava potilasvahinkona.
A:lle oli vuonna 1989 tehty Virossa suomalaisen sairaalan ostettuna
palveluna sydämen ohitusleikkaus. Leikkauksen yhteydessä A:lle oli annettu
paikallista verta tai veriplasmaa. A oli saanut kroonisen hepatiitti C virustartunnan.
Korvauksen perusteet
•
•
•
•
•
•
vahingon korvaamiseen sovelletaan vahingonkorvauslain henkilövahingon
korvaamista koskevia säännöksiä
vahinkoa kärsineen oma myötävaikutus alentaa korvausta vain, jos se on
tahallista tai törkeän huolimatonta
vähäistä vahinkoa ei korvata
vastuu terveydenhuollossa voi olla poikkeuksellisesti ankaraa myös
potilasvakuutuksen ulkopuolella
KKO 1995:53: Valtion viranomaiset olivat uhkaavan polioepidemian
torjumiseksi järjestäneet niin sanotun massarokotuksen. Rokotuksen
saatuaan A oli sairastunut. Vaikka rokotuksen ja sairauden syy-yhteyttä ei
voitu pitää lääketieteellisesti selvitettynä, A:n katsottiin riittävästi näyttäneen
syy-yhteyden rokotuksen ja sairastumisen välillä.
Valtio rokotuksen toimeenpanijana velvoitettiin korvaamaan rokotuksen
aiheuttama yllättävä vahinko, jota enempää rokotuksen toimeenpanijat kuin
rokotettavat itse eivät olleet pystyneet ennakoimaan.
Korvauksen hakeminen
• potilasvakuutuskeskukselta
• kolmen vuoden kuluessa siitä, kun potilas tiesi vahingosta tai hänen
olisi pitänyt tietää siitä
• erityisestä syystä myöhemminkin, kuitenkin viimeistään kymmenen
vuoden kuluttua vahinkoon johtaneesta tapahtumasta
• korvaus maksetaan vakuutusyhtiön tai potilasvakuutuskeskuksen
varoista
• nämä määräajat koskevat vain vahingon korvaamista
potilasvakuutuksesta, esimerkiksi vahingonkorvauslaissa on erilaiset
vanhentumisajat, ja korvausta on mahdollista hakea sen perusteella
vahingon aiheuttaneelta työntekijältä ja hänen työnantajaltaan
(kuitenkin vahingonkorvauslain perusteella korvausta saa vain, jos
työntekijän viaksi jää huolimattomuus)
Rikosoikeudellinen vastuu
•
•
•
•
•
•
•
virkavastuu rikoslain 40 luvun 9 ja 10 §:n mukaan
perustuu siihen, että virkamies on
virkaansa toimittaessaan
tahallaan tai
huolimattomuudesta
rikkonut
virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai
määräyksiin perustuvan
• virkavelvollisuutensa
• eikä teko ole kokonaisuutena vähäinen, kun otetaan
huomioon sen haitallisuus ja vahingollisuus sekä muut
tekoon liittyvät seikat
Rikosoikeudellinen vastuu
•
•
•
•
•
•
•
•
•
huolellisen toiminnan malli otetaan
laista potilaan asemasta ja oikeuksista (2 luku)
laista terveydenhuollon ammattihenkilöistä (3 ja 4 luvut)
ohje- ja johtosäännöistä, joista pitäisi ilmetä henkilöstön
keskinäinen vastuu ja työnjako
työpaikkakohtaisista työnkuvista
hyvästä ammattitavasta
merkitystä myös työpaikkakohtaisella perehdyttämisellä
ja tosiasiallisella työnjaolla
erityistiedot ja –taidot otetaan huomioon
keneltäkään ei silti vaadita aina huippusuoritusta, vaan
suoritusta, jota kunkin ammattitaito, tehtävä ja ammatin
asettamat vaatimukset kohtuudella edellyttävät
Keskeiset yleiset velvollisuudet
• laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä määrittää
• päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien
ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä
lievittäminen
• velvollisuus soveltaa yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä
perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen
on pyrittävä jatkuvasti täydentämään
• velvollisuus tasapuolisesti ottaa huomioon ammattitoiminnasta
potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat
• velvollisuus ottaa huomioon, mitä potilaan oikeuksista säädetään
• velvollisuus aina antaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua.
• potilasasiakirjojen laatiminen ja säilyttäminen sekä niihin sisältyvien
tietojen salassapito
• salassapitovelvollisuus
• täydennyskoulutusvelvollisuus (työantajan on luotava edellytykset)
Oikeuskäytäntöä
•
•
•
•
•
KKO 1988:34: Lääkäri oli sairaanhoitajan avustamana erehdyksessä
antanut leukemiapotilaalle suoneen tarkoitetun lääkkeen selkäytimeen
seurauksin, että potilas oli halvaantunut. Lääkäri ja sairaanhoitaja tuomittiin
rangaistukseen yksin teoin tehdyistä virkavirheestä ja ruumiinvamman
tuottamuksesta koska heidän, huolimatta siitä, että he olivat joutuneet
suorittamaan kyseessä olevaa lääkitystä sitä aikaisemmin yrittäneen
lääkärin ja sitä aikaisemmin valmistelleen sairaanhoitajan sijasta, olisi tullut
itse varmistautua lääkkeen oikeasta antotavasta.
KKO 1977 II 11 – virkaan perustuva (opettajan vastuu lapsesta)
Kun kansalaiskoulun oppilaiden uimahalliin tekemän uintiretken valvojaksi
määrätty opettaja oli poistunut uima-altaan reunalta ennen kuin kaikki
oppilaat olivat uintiajan päätyttyä nousseet altaasta ja eräs oppilas oli
tuolloin kenenkään havaitsematta vajonnut altaan pohjalle ja hukkunut,
opettaja oli syyllistynyt yksin teoin tehtyihin kuolemantuottamukseen ja
laiminlyönnistä tehtyyn virkavirheeseen.
tässä on kysymys ilmiselvästä virkaan perustuvasta velvollisuudesta
vrt. Porin päiväkotitapaus (Anton Engholmin karkaaminen päiväkodista ja
hukkuminen)
Oikeuskäytäntöä
•
•
KKO 1969 II 9: Kun sotilaslääkäri oli todennut alokastarkastuksessa tarkastamansa
alokkaan, joka lääkärintarkastus- ja valvontakortin sekä lääkärintodistuksen mukaan
oli sairastanut synnynnäistä sydänvikaa, sairastavan sydämen läppävikaa, mutta 3
päivää myöhemmin katsonut alokkaan tämän käydessä sydämessään tuntemansa
pistoksen vuoksi lääkärin vastaanotolla edelleen täysin palveluskelpoiseksi
ryhtymättä lääkärintarkastusohjesäännön 23 §:n edellyttämiin toimenpiteisiin
alokkaan sydänvian laadun ja vaikeusasteen tarkemmaksi selvittämiseksi seurauksin,
että alokas oli jouduttuaan noin viikon kuluttua alokasosaston mukana
maastonkäyttöharjoituksiin sen aiheuttaman rasituksen johdosta kuollut, sotilaslääkäri
tuomittiin rangaistukseen yksin teoin tehdyistä laiminlyönnistä tapahtuneesta
virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kuolemantuottamuksesta.
KKO 1977 II 37: Lääkäri oli hoitotoimenpiteestä päättäessään tosin päätynyt
tulokseen, jota lääketieteellisen kokemuksen mukaan jälkikäteen arvostellen ei voitu
pitää oikeana, mutta hänen ei kuitenkaan katsottu menetelleen virkavelvollisuutensa
vastaisesti huomioon ottaen hänen ratkaisua tehdessään, tiedossaan olleet,
sairaskertomuksesta ja suoritetuissa tutkimuksissa ilmenneet seikat. Potilas oli käynyt
kahdesti vastaanotolla vatsakipujen vuoksi. Hänelle oli varattu uusi aika ja annettu
kipulääkitys. Potilas oli kuollut muutaman päivän kuluttua suolitukokseen. Ainakin
tuolloin käytössä olevin menetelmin tukos olisi voitu havaita vain avaamalla
vatsaontelo.
Oikeuskäytäntöä
• KKO 1979 II 69: Leikkaustoimenpidettä varten
esilääkityksen saanut ja siten toiminnanhäiriöille
altis potilas, joka sairaalan anestesiaosastolla
noudatetun käytännön mukaisesti oli asetettu
istumaan leikkauspöydälle odottamaan
selkäydinpuudutuksen suorittavan lääkärin
saapumista paikalle, oli pyörtynyt ja pudonnut
lattialle loukkaantuen vaikeasti.
Osastonylilääkärin sijainen ja kaksi
sairaanhoitajaa tuomittiin rangaistukseen,
lähinnä osastolla noudatettujen huonojen
rutiinien vuoksi.
Oikeuskäytäntöä
• KKO 1992:144: Terveyskeskuslääkärin virkaapupyynnön perusteella poliisi oli noutanut lääkärin
tutkittavaksi henkilön, jonka oli terveyskeskuksen tietoon
tulleiden seikkojen perusteella katsottu voineen olla
tahdostaan riippumattoman mielisairaanhoidon
tarpeessa. Kun lääkäri oli laiminlyönyt huolehtia siitä,
että mielisairaslain 19 §:ssä (L 23.6.1977/521) tarkoitettu
terveydenhuoltoalan ammattikoulutuksen saanut saattaja
olisi ollut mukana henkilön kuljetuksessa
terveyskeskukseen, hänen katsottiin syyllistyneen
tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen.
Oikeuskäytäntöä
• KKO 1994:8: Asevelvollinen, joka oli suorittanut
siviilipalvelusta terveyskeskuksen päivystävänä
lääkärinä, ei ollut tuossa toimessa rikoslain 2 luvun 12
§:ssä tarkoitettu virkamies.
• Tässä tapauksessa oli (käräjäoikeudessa ja
hovioikeudessa) kysymys myös sairaanhoitajan
vastuusta
• Käräjäoikeus ja hovioikeus vapauttivat sairaanhoitajan
rangaistusvastuusta (asianomistajataho vaati
rangaistusta, syyttäjä ei)
• Tapauksessa oli kysymys myös syy-yhteydestä: ei syyyhteyttä kuolemaan, koska potilaan ennuste oli joka
tapauksessa niin huono, etteivät radikaalitkaan pikaiset
hoitotoimenpiteet olisi häntä todennäköisesti pelastaneet
Yleinen laiminlyöntivastuu
• RL 3:7: Tekijän menettely on huolimatonta, jos hän rikkoo
olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa
huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä
noudattamaan (tuottamus).
• RL 3:3: Laiminlyönti on rangaistava myös, jos tekijä on jättänyt
estämättä tunnusmerkistön mukaisen seurauksen syntymisen,
vaikka hänellä on ollut erityinen oikeudellinen velvollisuus estää
seurauksen syntyminen. Tällainen velvollisuus voi perustua:
• 1) virkaan, toimeen tai asemaan;
• 2) tekijän ja uhrin väliseen suhteeseen;
• 3) tehtäväksi ottamiseen tai sopimukseen;
• 4) tekijän vaaraa aiheuttaneeseen toimintaan; tai
• 5) muuhun niihin rinnastettavaan syyhyn.
Oikeuskäytäntöä
• KKO 1994:101 – suhteeseen perustuva (Kuhne-tapaus)
• A oli luontaishoidon asiantuntijana esiintyen ja tietoisena siitä, että
sokeritautia sairastaneen lapsen vanhemmat luottivat häneen ja
noudattivat hänen ohjeitaan, neuvonut vanhempia korvaamaan
lapsen hoidossa lääkärin määräämän insuliinihoidon n.s.
kuhnehoidolla. Sairauden pahennuttua A, joka oli henkilökohtaisesti
tullut hoitamaan lasta ja tuolloin havainnut tämän olevan
hälyttävässä kunnossa, oli lisäksi laiminlyönyt huolehtia siitä, että
lapsi olisi ajoissa saanut insuliinia tai saatettu sairaalahoitoon,
seurauksin, että lapsi oli kuollut.
• A, joka tosin ilmeisesti itse oli uskonut hoitomuotonsa tehokkuuteen,
ei ollut voinut nojautua puolueettomaan tietoon tai perusteeseen,
joka olisi horjuttanut käsitystä, että sokeritaudissa insuliinihoito oli
välttämätön ja ettei se ollut korvattavissa kylpyhoidoilla. Hänen
katsottiin syyllistyneen kuolemantuottamukseen.
• tässä on kysymys tehtäväksi ottamisesta ja ehkä myös tekijän ja
uhrin väliseen suhteeseen perustuvasta vastuusta
Pohdittavaa
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
vastuunjako lääkärin ja hoitohenkilökunnan kesken
L terveydenhuollon ammattihenkilöistä 22 §: lääkäri päättää potilaan
lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä
hoidosta
hoitohenkilöstö vastaa niistä tehtävistä, jotka kuuluvat sen toimenkuvaan
luottamuksensuoja (saa luottaa, että toinen on huolellinen)
kuka vastaa voimavarojen riittävyydestä?
yleensä on katsottu, ettei raskas työtaakka lievennä vastuuta
pitäisikö ajattelua muuttaa, jos on selvää, että osastoja pidetään jatkuvasti
vajaasti miehitettyinä?
onko vahingot vältetty vain hyvällä tuurilla?
kenen on vastuu, kun tuuri muuttuu?
hoitotakuu: kenen on vastuu, jos hoitoon ei pääse säädetyssä ajassa?
tässä on kysymys ollut vain vastuun perusteista; korvattavaa vahinkoa ja
sen määrää ei ole käsitelty
Esimerkki uudentyyppisistä
ongelmista
•
•
•
•
mikä on lääkärin tai optikon vastuu potilaansa ajokunnosta?
TLL(73a §) velvoittaa ilmoittamaan, jos potilas on ajokyvytön
virkalääkäri syyllistyy virkarikokseen, jos ei tee ilmoitusta
kuitenkaan vastuu vamman tai kuoleman tuottamuksesta ei tulle
kyseeseen käytännössä (syy-yhteyden osoittaminen on vaikeaa)
• ongelmia: potilas ei kerro ajo-oikeudestaan; potilas kääntyy lääkärin
puoleen muun kuin ajokykyyn vaikuttavan sairauden vuoksi; lääkäri
kieltää potilasta ajamasta autoa, mutta ei ilmoita ajokyvyn
heikentymisestä poliisille; näyttöongelmat (syylliseksi epäillyllä
lääkärillä ei ole velvollisuutta edesauttaa syyllisyytensä
selvittämistä)
Väkivaltaan ja uhkaan reagoiminen
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Miten suhtautua väkivaltaan tai sen uhkaan?
Pahoinpitely on virallisen syytteen alainen rikos: ilmoittaisin aina poliisille
Laiton uhkaus yleensä asianomistajarikos: ilmoittaisin silti
Mitä on laiton uhkaus?
RL 25:7: Joka nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa
olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen
turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa, on tuomittava, jollei teosta muualla
laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, laittomasta uhkauksesta sakkoon tai vankeuteen
enintään kahdeksi vuodeksi.
Kunnianloukkaukset (huorittelut ym.): kuuluvatko toimen kuvaan (kuten poliisilla)?
RL 17:13: Joka
1) metelöimällä tai muulla sellaisella tavalla aiheuttaa häiriötä virantoimituksen yhteydessä
muualla kuin yleisellä paikalla taikka yleisöltä suljetussa virastossa, toimistossa, liikkeessä tai
tehtaassa tai muussa vastaavassa paikassa,
2) aiheuttaa häiriötä soittamalla puheluita virastoon, toimistoon, liikkeeseen taikka muuhun
vastaavaan paikkaan taikka
3) käyttämällä joukkoliikenteen kulkuneuvon, hissin tai muun laitteen hätäjarrua tai hälytintä
aiheuttaa ilkivaltaisesti väärän hälytyksen,
on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä rangaistusta, ilkivallasta sakkoon.
Ilkivallasta ilmoitus harkinnan mukaan
Ilmoittaminen ja salassapito
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
salassapitosäännökset eivät koske näistä hoitohenkilöstöön tai sairaalan omaisuuteen
kohdistuneista rikoksista ilmoittamista
Oikeudenkäymiskaaren 17 luku 23 §
Todistaa ei saa:
1) virkamies tahi julkista tehtävää tai asiaa toimittamaan valittu tai määrätty siitä, mitä hänen tässä
toimessaan on salassa pidettävä;
2) kukaan siitä, mikä valtakunnan turvallisuuden tähden tai sen oikeuksien tahi etujen
suojelemiseksi on vieraalta valtiolta pidettävä salassa;
3) lääkäri, apteekkari tai kätilö tahi heidän apulaisensa siitä, mitä he asemansa perusteella ovat
saaneet tietää ja mitä asian laadun vuoksi on salassa pidettävä, ellei se, jonka hyväksi
vaitiolovelvollisuus on säädetty, todistamiseen suostu;
4) asiamies tai oikeudenkäyntiavustaja siitä, mitä päämies on hänelle asian ajamista varten
uskonut, ellei päämies todistamiseen suostu.
Papin vaitiolovelvollisuudesta on erikseen säädetty.
Edellä 1 momentin 3 ja 4 kohdassa olevien säännösten estämättä voidaan muu niissä tarkoitettu
henkilö paitsi syytetyn oikeudenkäyntiavustaja velvoittaa todistamaan asiassa, jossa virallinen
syyttäjä ajaa syytettä rikoksesta, mistä saattaa seurata vankeutta kuusi vuotta tai ankarampi
rangaistus, taikka sanotunlaisen rikoksen yrityksestä tai osallisuudesta siihen. (19.7.1974/622)
Mitä 1 momentin 1, 3 ja 4 kohdassa on sanottu, noudatettakoon, vaikkei todistaja enää ole siinä
asemassa, jossa hän on saanut tiedon todistettavasta seikasta.
Ilmoittaminen ja salassapito
•
•
•
•
•
•
•
•
•
asianosaisen suostumuksella saa kertoa ja antaa lääkärintodistuksia rajoituksetta
muutoin sovelletaan em. sääntöä: siis esim. törkeää pahoinpitelyä tai raiskausta
koskevassa asiassa annetaan, mutta ei tavallisen pahoinpitelyn tapauksessa
voiko uhri peruuttaa antamansa suostumuksen lääkärinlausunnon antamiseen?
salassapito koskee vain potilas- tai muun asiakassuhteen perusteella saatuja tietoja
jos sairaanhoitaja näkee ambulanssin ikkunasta pahoinpitelyn, hänellä on oikeus ja
velvollisuus todistaa näkemästään OK 17:23 §:n rajoittamatta
samoin, jos terveyskeskuksessa potilas tai joku muu pahoinpitelee toista
saa ilmoittaa myös, jos näkee humalaisen tulevan autolla ajaen terveyskeskukseen
potilassuhteen ja mitä sen piiriin kuuluu, määrittelee laki potilaan oikeuksista
salassapito alkaa siitä, kun potilassuhde lain mukaan alkaa ja päättyy potilassuhteen
päättymiseen siten, että salassapito koskee näiden ajankohtien välisenä aikana
tehtyjä havaintoja, jotka liittyvät nimenomaan potilas- tai asiakassuhteeseen