Transcript Slide 1 - OHA

Uusia näkökulmia johtamiseen ja
strategiatyöhön –
Haamujohtamisesta tarinaindeksiin
Tommi Auvinen (KTT, MTI), yliopistonopettaja
&
Pasi Sajasalo (KTT), dosentti, yliassistentti
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (JSBE)
Esityksen rakenne ja sisältö
Nostamme esiin uusia näkökulmia johtajuuteen ja strategiaajatteluun
– Kielellinen (narratiivinen) näkökulma: miksi? Milloin? Kenelle?
Miten?
Orientaatio
–
–
Esittäytymiset
Keskustelua johtajuudesta
Lyhyt katsaus johtamisteorioihin
– historia, nykyisyys ja tulevaisuus
– Johtajuus suhteissa
– haamujohtajuus
Lyhyt katsaus strategia-ajatteluun
– Rationaalinen ja formaali top-down prosessi narratiivisuuden haastamana
– Tieteellisen ja käytännön näkökulman yhdistäminen: tarinaindeksi
Loppuyhteenveto / keskustelua
Esittäytyminen
Tommi Pekka Auvinen (s. 1976 Jyväskylässä)
– KTT; MTI, yliopistonopettaja
– Työhistoriasta: UPM, yrittäjä, konsultointia
– Opetuksen painopistealueet: HRM, organisoituminen ja
johtajuus, kandiseminaarit ja tutkimusmetodologia
– Tutkimus: Diskursiivinen johtajuus ja valta, narratiivisuus ja
poikkitieteellisyys, sense making (johtajuus, organisaatiot,
johdon laskentatoimi), rationaalisuus
Esittäytyminen
Pasi Sajasalo (s. 1969 Jyväskylässä)
– KTT, dosentti, yliassistentti
– Työhistoriasta: myyntityötä, opetusta, oma yritys,
konsultointia
– Opetuksen painopiste-alueet: kansainvälinen liiketoiminta,
strategia, konsultointi
– Tutkimuksen painopiste-alueet: kansainvälistyminen ja
strategiatutkimus (metsäteollisuus, media-ala),
verkostotutkimus (koneenrakennus), managerial cognition,
business intelligence
Johtajuutta on ollut yhtä kauan
kuin inhimillistä toimintaa
Varhaisimmat johtajan symbolit kaksoisvirran maasta
N. 300 ekr Hippokrates ja 50 jkr: Galenus: morfologiat
(piirreteoria)
Teollinen vallankumous 1700-l lopulta: organisaatiot
kasvoivat, yhteiskunta muuttui, tarve ammattimaiselle
johtajuudella (aluksi sosiaalisia kokeiluja yms.)
– Johtajuus kuitenkin vanhempi ilmiö (esim. sepän paja)
1920-luvulla: hiekkalaatikkoleikit; nokkimisjärjestys
Pitkään (usein yhä?) piirreteoriat vahvassa asemassa
Tyyliteoriat 1960-70
Tilanneteoriat 1970-80
Kulttuuri 1980 –
– Johtajuuden symboliikka
– Diskursiiviset näkökulmat
Mistä ollaan tultu – ja mihin?
A) Autoritaarisuudesta ja käskyttämisestä (yksilökeskeinen; valta
johtajan omaisuutena) B) vuorovaikutteiseen vaikuttamiseen (johtajuus
suhteissa; verkostot)
A) Klassinen/moderni ajattelu (yksilökeskeinen)
•
•
•
Piirreteoriat
Tyyliteoriat
Tilanneteoriat
B) Johtajuus suhteena/sosiaalisesti rakentuneena
•
•
Kulttuurinäkökulma
Johtajuus suhteissa
•
Diskursiivinen / narratiivinen
Viimeaikaisia näkökulmia
johtajuuteen: diskursiivisuus ja
narratiivisuus
Mitä tarkoittaa diskursiivisuus?
– Diskurssi (discourse; discours; discursus) puhuttu ja kirjoitettu
kommunikaatio
– Sosiaaliseen toimintaan liittyvä yhtenäinen kielenkäyttö (esim.
Foucault: aikakauden kielellinen ymmärrys todellisuudesta)
Rationaalisen ja objektiivisen tiedon, tieteen ja johtajuuden kritiikki;
nykymaailmassa huomattu mahdottomaksi
– Taustalla 1960-luvulla filosofian alalla käynnistynyt kielellinen
käänne
– Keskeinen filosofia: (Berger & Luckman 1967) sosiaalinen
konstruktionismi
– ”Kulttuuriparadigman” nousu 1980-luvulla liiketaloustieteissä
Kielellisen käänteen vaikutus
johtamistutkimukselle
Narratiivisuus yritysten taloustieteen yhteydessä
tarkoittaa johtamisen ja organisaatioiden tarkastelua
kielenkäytön (erityisesti kertomusten näkökulmasta) ja
vuorovaikutuksen ilmiöinä
Narratiivisuuden ontologian näkökulma:
– ”me kaikki – johtajat mukaan lukien – elämme,
monimutkaisessa tarinoiden verkostossa, johon olemme
kietoutuneet niin ajattelussamme kuin toiminnassamme” (Boje
1991; 1995; 2008)
Narratiivisen johtajuuden käytännön näkökulma:
– ”what really counts is that I’m Irish and I knows how to tell
stories” Jack Welch, CEO, GE
Homo economicus  homo narrans
Haamujohtajuus
Väitöskirjan eräs ”löydös”
Johtajuus > johtajahenkilö
Aineisto:
– Kohdeorganisaatio suuri suomalainen huipputeknologiaorg.
– Pitkittäisaineisto; (uusi) johtaja ja 4 alaista haastateltu (2-4 krt)
Haamujohtajan muodot ja vaiheet:
1.
2.
3.
4.
5.
Ennen johtajan virallista saapumista disk. hahmona
Johtajan ensimmäinen vuorovaikutus alaistensa kanssa;
johtajan viesti jo värittyy aiemman disk. hahmon kautta
Johtaja muuttaa mieltään; alaiset mieltävät johtajan sellaisena
kuin tämä oli aiemmin  ei reaaliaikaista ”minää”
Epävirallinen johtaja nousee (organisatorinen vastustus)
Johtaja lähtenyt pois organisaatiosta, hänen haamunsa pysyy
organisaatiossa
Löydökset avaavat johtajuuden rakentumisen prosesseja ja
ilmenemistä diskursiivisessa organisaatiotodellisuudessa
Strategia-ajattelun kehitys
Strategia tieteenalana
Pitkä historia – 500 eKr...
–
–
–
–
Johdannainen sotatieteistä
Soveltava tieteenala
Poiminut ”rusinoita lukuisista pullista”
Lukuisia koulukuntia erilaisin näkökulmin ja
painotuksin
Strategia-ajattelun kehitys:
perinteiden painolasti
Normatiivinen
Deskriptiivinen
Strategiakonsepti
Asema, suunnitelma, Toimintamalli, perspektiivi
juoni
Strategiaideaali
Strategiaprosessi
Toteutuu aiottuna
Analyyttinen
Esiinnouseva
Intuitiivinen
Strategi
Johtaja: top-down
Toimijat: bottom-up
Käyttäytymis-oletus
Rationaalisuus
Rajallinen rationaalisuus,
epärationaalisuus
Tarkasteluote
Maailmankuva
Opastava
Kapea
Problematisointi
Holistinen
Strategia käytäntönä
Strategia käytäntönä (strategy as practice)
lähestyy strategiaa ihmisten toimintana/
luomuksena
– Pyrkii karistamaan gloorian ja mystiikan strategian
ympäriltä
– Strategia ei ole organisaation omaisuutta – syntyy
ja on olemassa vain ihmisten toiminnan tuloksena
– Käytäntö, käytänteet, käytännön toimijat keskeisinä
vaikuttajina strategian luomisessa
Muutoksen ja pysyvyyden suhteen tarkastelu
Strategia tarinana
Keskeiset ajatukset
– Strategian luomisessa keskeistä tulevaisuuteen
suuntautuvan kehitystarinan luominen  kielellä
keskeinen rooli
– Tarina näyttelee merkittävä osaa niin itse
strategian luonnissa kuin sen toteutuksessakin
• Merkityksenanto (sense-giving) ja luominen
(sense-making) toiminnalle ja sen tavoitteille
• Vaikuttaminen ja vakuuttaminen tarinan keinoin
– Abstraktin konkretisoiminen
Tarinaindeksi – miksi ja
milloin?
Tarinaindeksi on organisaation johdon resurssi ja
työkalu strategisten muutoshankkeiden
johtamiseen
– Fysiikassa läpinäkyvä aine (kuten ilma ja vesi) tehdään näkyväksi
värjäämällä
– Organisaatioissa valta (ja toiminta) on näkymätöntä kunnes se
toteutuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja tehdään
näkyväksi puheessa.
– Tarinaindeksi tekee organisaatioiden liikkeen, tavoitteet ja
vastustuksen (rationaliteetit) näkyväksi ja havainnoitavaksi.
– Tämä mahdollistaa ymmärryksen siitä, mikä on ihmisille todellista ja
tärkeää; ja edelleen havainnoitavaksi ja siten hallittavaksi sen, mikä
on organisaation toimijoiden dynamiikan takana.
Tarinaindeksin käytettävyys ja
hyödyt
Tarinaindeksi antaa tietoa strategian
implementoinnin ja organisaatiokulttuurin sen
hetkisestä tilasta
Erityisesti painotus on strategian
ymmärryksessä ja tulkinnassa henkilöstön
keskuudessa
Tiedon avulla voidaan strategian
eteenpäinvientiä ohjata, sopeuttaa ja muovata
tilanteen mukaiseksi, sekä parantaa
organisaatiokulttuuria
Pohdittavaksi...
Strategian rakentaminen yliopistossa:
– Top down vai bottom up?
– Opiskelija asiakkaana:
• Yhdessä menestyminen
• Millaista strategisesti merkityksellistä
informaatiota rakentuu opiskelijan ja työelämän
rajapinnassa
• Miten välittyy (vai välittyykö?) yliopiston
opetusstrategiaan?
Kiitos mielenkiinnosta!