Transcript PEF-seuranta - Helsinki.fi

Astma
Eeva-Maija Nieminen
Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT
Kliininen opettaja HY/HYKS
Astma on
Hengitysteiden tulehduksellinen sairaus,
johon liittyy
► vaihteleva,
ainakin osittain laukeava
keuhkoputkien ahtautuminen
► hengitysteiden
lisääntynyt herkkyys monille
ärsykkeille (hyperreaktiviteetti)
Astma on luonteeltaan
vaihteleva
Allergeeni
Infektio
Rasitus
Kylmä ilma
Paljon
Oireita
Avaava lääke
tarvittaessa
Vähän
aika
Riskitekijät  astman ehkäisy
► Tärkein
riskitekijä on sisarusten ja vanhempien
astma/atopia
► Allerginen nuha
► Passiivinen tupakointi ja tupakointi riskitekijöitä
► Imetyksellä voi olla merkitystä (>3 kk?)
► Kotieläimet lisäävät herkistymisen ja
hengitystieallergian riskiä, mutta eläimille
altistuminen voi vähtentää astman riskiä
► Tietyt ammatit (leipurit, kemian teollisuus,
elintarviketyöntekijät, hitsaajat, hammashoitolan
työntekijät...)
Astman patofysiologiaa
Astmaatikon keuhkoputki
pahenemisvaiheessa
Asthma: Clinical expression and molecular mechanisms
Robert F. Lemanske Jr., William W. Busse. JACI 2010
Terveen
bronkuksen
limakalvo
Astmaatikon
bronkuksen
limakalvo
Limakalvomuutokset astmassa
►Tulehdussoluja
runsaasti limakalvon pinnan
vaurio
►Tyvikalvon paksuuntuminen
►Verisuonten läpäisevyys
plasmaa pääsee soluvälitilaan
turvotus
►Sileän lihaksen paksuuntuminen
►Limasolujen lisääntyminen värekarvasoluihin
nähden
Perusdiagnostiikkaa
Astman diagnoosi perustuu
► Keuhkojen
toimintahäiriön osoittamiseen
 vaihteleva ja ainakin osittain palautuva
bronkusobstruktio
ja
► Oireisiin:






yskä
limaneritys
hengenahdistus
hengityksen vinkuminen
toistuvat keuhkoputkitulehdukset
väsymys, huono yleiskunto erityisesti lapsilla
Astmaoireita aiheuttavat/pahentavat:
► hengitystieinfektiot
► allergeenit
► rasitus
► kylmä
ilma
► tupakansavu
► pölyt, hajut, käryt, kemikaalit
► stressi
► ASA-yliherkillä tulehduskipulääkkeet
Potilaan
näkemys oireista
Suomen Lääkärilehti 2008
Astman diagnostiikka
► Esitiedot
(oireet, allergiat, suku)
► Kliininen
status (usein normaali)
► Keuhkofunktiotutkimukset:
 PEF-kotiseuranta (PEak Flow = uloshengityksen huippuvirtaus)
 spirometria
 hyperreaktiviteetin osoitus (histamiini- tai metakoliinialtistuskoe)
 rasituskoe
► Laboratoriokokeet
(poissulkuna pvk,crp/La, yskös- tai b-
eosinofiilit)
► Röntgentutkimukset
► Allergiatutkimukset
verestä)
(keuhkortg, nenän sivuontelot)
(Prick-ihonpistokokeet tai IgE-seula
Keuhkofunktiotutkimukset
Perustutkimukset
►PEF
(Peak Flow= uloshengityksen
huippuvirtaus) kotimittauksena
►spirometria
ja bronkodilataatiokoe
Lisätutkimuksina (erikoissairaanhoidossa):
► epäspesifit
altistuskokeet
(histamiinille, metakoliinille)
► spesifit
altistuskokeet (harvoin, esim jauhoaltistus),
yleensä ammattiastmaa epäiltäessä
► uloshengitysilman
typpioksidi (eosinof. tulehdus)
Tärkeä työkalu
Diagnostinen PEF-seuranta: 2 vk
 1.viikko: aamulla ja illalla PEFx3 *
► saa
ottaa oireisiin bronkodilatoivaa lääkettä
► jos oireita esim. yöllä - lisäpuhalluksia (kirjataan ylös)
 2.viikko tai molemmat viikot: PEFx3, sen jälkeen
bronkodilatoiva lääke ja 15 min kuluttua uudelleen
PEFx3
► lisäpuhallukset
oireisiin
jos oireita, lääkitystä tarvittaessa myös
 Bronkodilatoiva lääke = lyhytvaikutteinen avaava lääke
eli β2-sympatomimeetti
► salbutamoli
200-400 µg tai terbutaliini 0.5 mg
 Puhallukset myös oireiden yhteydessä ylimääräisenä
*uusi päivä hoito –päivitys tulee jättämään pois
Ikä, pituus
”Oma viitearvo”
Moodi 3/2011
22
• Mies 30 v.
tupakoimaton
• Pitkittynyttä yskää
kuukausia, limaa
nousee
• Rasituksen sieto
huonontunut, lenkkeilyn
aikana ja sen jälkeen
hengenahdistusta
PEF-seuranta – astmalle
diagnostiset löydökset
►
Bronkodilaatiovaste:
 (PEFpost – PEFpre)/ PEFpre
 parenema ≥15% ja ≥ 60 litraa/min merkittävä
 2 viikon seuranta-aikana vähintään 3:sti
ja/tai
► Vuorokausivaihtelu:
 (PEFilta-PEFaamu) / (PEFilta+PEFaamu)/2
 vuorokausivaihtelu ≥20% ja ≥60 litraa/min merkittävä
 2 viikon seuranta-aikana vähintään 3:sti
►
ja/tai
Steroidihoitokokeessa PEF-tason paranema (5vrk
keskiarvot) ≥20%
Merkitsevä
muutos:
vähintään 15 % ja
≥ 60 l/min
Kortikosteroidihoitokoe diagnostiikassa
:
► Hoitokokeilu
 peroraalisella kortisonilla
(prednisolon 30-40 mg x1 2-3 viikon ajan)
 inhaloitavalla kortisonilla (esim. beclometasoni tai
budesonidi 1600 µg/vrk tai flutikasoni 1000µg/vrk)
► Diagnostinen
löydös:
 hoitokokeilun lopussa FEV1 suurenee vähintään 15
% (ja >200 ml)
 tai PEF-arvot suurenevat usean vuorokauden
mittausjakson aikana keskimäärin vähintään 20 %
 PEF-arvot suositellaan laskettavaksi 5 vrk ennen
lääkitystä ja 5 viimeistä vuorokautta lääkityksen
aikana
Keuhkoputkien
supistumisherkkyyden tutkiminen
► Voimakas
tai kohtalaisen voimakas
hypereaktiviteetti on astmalle spesifinen
► Histamiinialtistus
 diagnostinen raja on < 0.4 mg histamiinia
Tai
► metakoliinialtistus
 diagnostinen raja on < 0.6 mg metakoliinia
Keuhkoputkien supistumisherkkyyden
(hyperreaktiviteetin) tutkiminen
► Potilas
hengittää nousevia pitoisuuksia
ainetta ja mitataan sekuntikapasiteettia tai
PEF:ta
► Ilmoitetaan PD15-arvoina (provocative
dose)
 annos, joka laskee puhallusarvoja 15 %
 histamiinille PD15 alle 0.1 mg = voimakas, alle
0.4 mg = kohtalaisen voimakas ja < 1.6 mg =
lievä hyperreaktiviteetti
Hengitysteiden
limakalvon tulehdus
5-10 %
Astman kaltainen tulehdus
terveet
5% ASTMA
Jos astmaan sopivia oireita on,
diagnostisia kriteereitä ei
► Astmalle
viitteelliset muutokset (PEF:ssä
10-15 % BD-vaste, 10-19 % vrk-vaihtelu)
 astma on - KELA-kriteerit eivät täyty
 hoidetaan kuten astmaa
► Kaikki
löydökset normaalin rajoissa
 astman kaltainen oireisto
 hoidetaan empiirisesti 1-3 kk
inhalaatiosteroidikuurilla
 jos oireita infektion aikana - jaksottainen hoito
Astma ja keuhkoahtaumatauti – eri
sairauksia
Hoitolinjat, lääkehoito ja
lääkkeetön hoito
Hyvän hoitotasapaino/sairauden
hallinta:
►
Ei oireita (yskä, ahdistus, vinkuna)
►
Ei poissaoloja astman vuoksi (työ, koulu, harrastukset)
►
Ei yöheräämisiä
►
Ei oirelääkkeen käyttöä
►
Ei rasitusoireita
►
Vakaa PEF-taso
►
Pahenemisvaiheita vähän/ei ollenkaan
PEF- tavoitteet astmassa
► astman
diagnostiikassa vuorokausivaihtelun
seuranta
► bronkodilaatiovasteen
seuranta
► astman
lääkehoidon tehon seuranta
(hyvän tilanteen PEF-lukemat)

tyydyttävä hoitotasapaino 100 - 80 %
parhaasta PEF-lukemasta tai yli 85 %
optimaalisesta PEF-tasosta

PEF-seuranta opettaa tuntemaan oman astman
ja ennakoimaan pahenemisvaiheet
Aikainen hoidon aloitus kannattaa
Paraneminen aamu-PEF:ssä oireiden
keston mukaan
Astman lääkehoidon
periaatteet
► Hoidon
kulmakivenä sisäänhengittettävä
anti-inflammatorinen lääkitys
► Kohtauslääke
jokaiselle potilaalle
► Hoidon
tehostaminen, kun pelkkä
inhaloitava kortikosteroidi ei riitä
 pitkävaikutteinen sympatomimeetti
►kombinaatiovalmiste
 leukotrieeniantagonisti
Hoidon oikea toteutus
► Hoitava
lääke säännöllisesti
(sisäänhengitettävä kortisoni)
► Avaava lääke vain tarvittaessa – ei juuri
koskaan yksin vaan aina hoitava lääke
► Avaavan lääkkeen tarpeen lisääntyminen
viittaa astmatulehduksen pahentumiseen
 etsitään syy ja hoidetaan se
 tarvittaessa lisätään astmalääkitystä
► Potilasohjaus
on kaiken a ja o
Inhaloitavien kortikosteroidien
vaikutusmekanismit
► Vähentävät
tulehdusvälittäjäaineiden
tuotantoa
► Vähentävät tulehdussolujen tarttumista
verisuonen seinämään
► Vähentävät turvotusta vähentämällä
verisuonten läpäisevyyttä
► Vähentävät limantuottoa
► Korjaavat limakalvovauriota
Budesonidin teho
astmatulehdukseen
Kortikosteroidien ekvipotentit annokset
Lääke
Matala
annos (µg)
Beclometasoni 200-500
Keskisuuri
annos (µg)
Suuri annos
>500-1000
>1000-2000
(µg)
Budesonidi
200-400
>400-800
>800-1600
Flutikasoni
100-250
>250-500
>500-1000
Mometasoni
200-400
>400-800
>800-1200
Siklesonidi
80-160
>160-320
>320-1280
Inhaloitavien kortikosteroidien
annosvasteet
Kankanranta ja Moilanen SLL 2005
Lyhytvaikutteiset beeta2agonistit
► Vaikuttavat
suoraan sileään lihakseen
β2reseptorin kautta relaksoiden lihaksen
► Käytetään tarvittaessa, ei säännöllisesti –
myös ennaltaehkäisevästi
► Jos tarve päivittäistä, tulehdusta hoitava
lääkitys ei ole riittävä!
Lyhytvaikutteiset beeta2agonistit
► Salbutamoli
(Buventol, Ventoline, Airomir)
► Terbutaliini (Bricanyl)
► Fenoteroli (kombinaatiossa Atrovent comp)
Pitkävaikutteiset beeta-agonistit
►Salmeteroli
(50 µgx2) (Serevent)
 käytetään säännöllisesti päivittäin
 annostelu 2 kertaa vrk:ssa
►Formoteroli
Oxis)
(6-12 µgx2) (Formoterol,
 nopea- ja pitkävaikutteinen
 annostelu 2 kertaa vrk:ssa
 voidaan käyttää myös tarvittaessa
► EI
KOSKAAN ILMAN INHALAATIOSTEROIDIA
Beeta-agonistien vaikutuksen alku ja kesto
Kankaanranta ja Moilanen SLL 2005
Kombinaatiovalmisteet
►Flutikasoni+salmeteroli
(Seretide®),
budesonidi+formoteroli (Symbicort®),
beclometasoni+formoteroli (Innovair®)
►Kun pelkkä inhalaatiosteroidi ei riitä
 avaavan lääkkeen tarve päivittäistä
 rasitusastmaoireilua
 yöllisiä heräämisiä astmaoireisiin
►Sivuvaikutukset!
►Parempi
hoitomyöntyvyys
Kombinaatiovalmiste vs
yksittäisvalmisteet
Hoidon sivuvaikutukset
► Inhalaatiokortikosteroidit
äänen käheytyminen
suun ja nielun sieni-infektiot
hammasvauriot
oman kortisolituotannon suppressio suurilla
annoksilla
 osteoporoosi isoilla annoksilla
 ihon oheneminen ja mustelmat, harmaakaihi,
glaucoma...




Inhalaatiolääkkeen kulku
Hoidon sivuvaikutukset
►Beeta2agonistit
 takykardia
 vapina
 hypokalemia (?)
 yksinään käytettynä pahentavat
hyperreaktiviteettia
 astmatulehduksen maskeerautuminen
 Toleranssin kehittyminen
Kromonit astman hoidossa
► Kromoglikaatti, nedokromiili
► Vaihtoehtona inhaloitavalla kortikosteroidille
► Anti-inflammatorinen teho heikohko
► Kallis hinta
► Tiheä annostelu (4-2 kertaa päivässä)
► Käyttöalueet




hankalan yskän hoidossa
rasitusastman hoidossa
äänityöläiselle
kortisonia pelkäävälle?
EG2-positive eosinophils, mm-2
p=0.67
p=0.002
p=0.048
p=0.74
600
500
400
300
200
100
0
Before
After
Salmeteroli
Before
After
Flutikasoni
Lindqvist et al JACI 2003
Before
After
Kromogl.
Before
After
Plasebo
Kromoglikaatti vs budesonidi lapsilla
Antikolinergit astman hoidossa
► Avaavana
lääkkeenä, kun beeta2agonisti ei
käy
► Vanhuksilla
► Yskä, limaisuus (erityisesti tupakoivilla)
► Avaava teho hitaammin
► Sivuvaikutuksen vähäisiä (virtsaumpi
harvoin)
Antileukotrieenit
► Leukotrieenireseptorin
salpaajat
 vaikutus CysLT1-reseptorin kautta
 keuhkoputkia avaava teho
 anti-inflammatorinen teho - heikompi kuin steroidilla,
vain osalla hyötyä (10-20 %)
 erityiskorvattavuus: montelukasti, tsafirlukasti
 etu annostelussa – tablettimuoto
 ainoana lääkkeenä?? – yleensä lisälääke
 ASA-allergiset, atoopikot
 Haitat ovat vähäiset
 Tablettimuoto on edullinen komplianssin kannalta
Teofylliinin käyttö astmassa
► Halpa
lääke - tablettimuodossa
► Kapea terapeuttinen leveys (pitoisuus 25-100
µmol/l), sivuvaikutuksia paljon
► Bronkodilatoiva ja lievä anti-inflammatorinen
vaikutus + mucociliar clearence paranee
► Stimuloi hengitystä (pallean supistusvoima
paranee)
► Merkitys astmalääkkeenä vähäinen - annos pieni
100-200 mg x1
Immunomodulaattorit
► Infliksimabi
(Remicade)
 TNF--vasta-aine
 sporadisia kokeiluja
► Omalitsumabi




IgE-vasta-aine
sc-injektio 4 viikon välein
tehokas vaikeassa allergiassa
kallis
Lääkehoidon portaat
aikuisilla ja yli 5-vuotiailla lapsilla
matala annos
hengitettävää
kortikosteroidia
(ICS)
leukotrieeniantagonisti
(LTA)
Valitse yksi
Lisää yksi tai
useampi
matala annos ICS +
pitkävaikutteinen
b2-agonisti (LABA)
(keski) suuri
annos ICS +
LABA
keskisuuri annos
ICS
LTA
matala annos
ICS+LTA
theofylliini
matala annos
ICS+theofylliini
Hoitotasapainon mukaan:
• jos astma osittain hallinnassa, harkitse lääkityksen tehostamista hallinnan saavuttamiseksi
• jos astma ei hallinnassa tehosta lääkitystä kunnes hallinta on saavutettu
• kun astma hallinnassa, ylläpidä tilanne ja etsi pienin ylläpitävä lääkitystaso
www.ginasthma.com
Valitse yksi
Astman muu hoito
► Nenästeroidit
 astmaatikon allergisen nuhan hoito on tärkeää!
► Antihistamiinit
 allergiaoireiden hoitoon
► Siedätyshoito
► Tupakoinnin
välttäminen - lopettaminen
► Liikunta!
► Ammatinvalinta
Seuranta diagnoosin
jälkeen
Astman hoidon seuranta
► Kontrolli
ainakin vuosittain
► PEF-seuranta
 omahoidossa
 ennen vastaanottoa
► Spirometria
 jos primaaristi on epänormaali - kontrolloi
 tupakoiva astmaatikko - seuranta
 astman ollessa oireinen, eikä hoito auta
► Oireiden seuranta (yskä, yöoireet,
rasitusastma, ahdistus, vinkuna)
Miten hoidon tehoa seurataan?
► Vointi






– oireet
yöheräämiset
rasitusastmaoireet
rasituksen sieto – erityisesti lapsilla
”astmakohtaukset”
pitkittyvät yskät
avaavan lääkkeen tarve
► Astmatestin
käyttö
► PEF-seuranta
► (spirometria)
Astmatesti
Lääkitystä tarpeen mukaan
säädetään hoitotasapainon
perusteella
Astman hallinnan tasot
Päiväaikaiset oireet
HALLINNASSA
(kaikki alla olevat)
OSITTAIN
HALLINNASSA
(joku alla olevista
viikon aikana)
ei lainkaan
(alle kahdesti viikossa)
useammin kuin
kahdesti viikossa
Aktiviteetin rajoitteet
ei lainkaan
yksikin
Yöoireet / heräily
ei lainkaan
yksikin
≤ 2 kertaa viikossa
useammin kuin
kahdesti viikossa
normaali
alle 80% omasta
parhaasta
ei lainkaan
yksi vuodessa*
Avaavan oirelääkkeen
tarve
Keuhkofunktio
(PEF tai FEV1)¤
Pahenemisvaiheet
EI HALLINNASSA
kolme tai useampi
”osittaisen hallinnan”
piirrettä
viikon aikana
*Pahenemisvaihe vaatii aina lääkityksen arviointia. Määritelmän mukaan pahenemisvaihe tarkoittaa aina ”ei hallinnassa” -viikkoa
¤ Spirometrimittaus on epävarma menetelmä alle 6-vuotiailla lapsilla
www.ginasthma.com
yksi*
Astman hallintaan perustuva hoitostrategia
Hallinnan taso
kevennä
Hallinnassa
Hoitotoimenpide
Harkitse tehostamista
hallinnan saavuttamiseksi
Pahenemisvaihe
www.ginasthma.com
tehosta
Osittain hallinnassa
Ei hallinnassa
Ylläpidä tilanne ja hae
matalin ylläpitävä porras
Tehosta kunnes hallinnassa
Hoida pahenemisvaihe
Astma epätasapainossa?
 Infektio (sinuiitti!)
 Allergeenialtistus tms pahentava tekijä
 Nenän tukkoisuus - allerginen nuha
 Onko lääkkeitä käytetty
►onko
käytetty lainkaan tai vähän/väärin
► onko inhalaatiotekniikka oikea
 Tupakointi!
 Refluksitauti
 Astmaatikolle sopimattomat lääkkeet
 Pelkkä taudin pahenemisvaihe
Astman huonosta tasapainosta
kertoo:
► Avaavan
lääkkeen käyttö lisääntyy
► avaavan lääkkeen teho huononee
► Pahenemisvaiheen oireet:
 yskä ja limaisuus lisääntyvät
 yöheräämiset ahdistukseen/nukkuminen
onnistuu istuma-asennossa
 rasituksen sieto huononee (rasitusastma)
Astman pahenemisvaiheen kehitys
Tattersfield et al, 1999
Astman pahenemisvaiheen hoito:
► Kaksinkertaista
tai nelinkertaista hengitettävä
kortisoniannos
► Avaava lääke tarpeen mukaan
► Selvitä pahenemisvaiheen syy, ja hoida sen
mukaan
► Kortisonikuuri per os:
 Prednisolon 40 mg x1 7 vrk
► Tarvittaessa
bronkodilataattori nebulisaattorilla,
hoito päivystyksessä/sairaalassa
Lääkehoidon karikkoja aikuisilla
► Huono komplianssi
► Puutteellineninhalaatiotekniikka
► Potilas käyttää vain avaavaa lääkettä
vaikutus!
► Tupakointi
– hinta ja
 pahentaa hengitystietulehdusta
 heikentää keuhkojen toimintaa normaalia enemmän
 aiheuttaa enemmän pahenemisvaiheita, kuolleisuutta,
huonontaa elämänlaatua
 heikentää kortikosteroidin vaikutusta
 altistaa hengitystietulehduksille
► Piilevä infektio
► Epätavallinen allergeenialtistus
Astmaatikkojen tupakointi
Pietinalho et al Duodecim 2008
Astma erityisryhmillä
► käsitellään







mentor-opetuksessa:
raskaus ja astma
ammattiastma
urheilijan astma
vanhuksen astma
astma ja muut sairaudet
ASA-allergiset
KELA:n erityiskorvattavuus
Milloin lähete erikoissairaanhoitoon?
Onko diagnoosi
oikea?
Tilannearviosta ja
hoidon
tehostamisesta
huolimatta
hoitotasapaino on
huono
Raskaana olevat
oireilijat
Lääkkeistä hankalia
haittavaikutuksia
Työkykyongelmat
astman vuoksi
Ammattiastmaepäilyt
Ohjattu omahoito
Ohjattu omahoito =
► Tehokas
potilasohjaus + potilaan omaaloitteisesti käynnistämät toimenpiteet
► Oireiden
tunnistaminen, ärsykkeiden
välttäminen, lääkehoidon toteutus, PEFkotimittaukset ja liikunta
Omahoito – astmatietoutta
potilaalle
► Patofysiologia-tulehduksellinen
► Hoidon
merkitys-tulehduksen korjaaminen
► Lääkkeetön
► Hoidon
sairaus
hoito-miten voi itse vaikuttaa
sivuvaikutukset
► Astman
pahenemisvaiheen tunnistaminen milloin lääkäriin?
► Hengitystieinfektiot
astmapotilaalla
Yksilöllinen ohjaus
Tuomas Jartti ja Timo Vanto
Suomen Lääkärilehti 2010;65(15):1331-1333
Omahoito antaa potilaalle:
► Tietotaitoa
hallita omaa sairauttaan
 autonomiaa
► Mahdollisuuden
lääkitykseen
optimaaliseen
 mahdollisimman vähän sivuvaikutuksia
► Paremman
hoitotasapainon
 ja elämänlaadun
► Itseluottamusta
ja turvallisuutta
Astman ohjattu omahoito kannattaa:
► Omahoito
vähentää
 sairaalakäyntejä (RR 0.64)
 ensiapukäyntejä (RR 0.82)
 ylimääräisiä vastaanottoja (RR 0.68)
 poissaoloja (RR 0.79)
 yöllisiä astmaoireita (RR 0.79)
► Omahoito parantaa elämänlaatua
► Ei vaikutusta keuhkofunktioon
Cochrane database of systematic reviews 2003
Randomised comparison of guided self
management and traditional treatment of
asthma over one year.
Insidence free survival
Lahdensuo et al. BMJ 1996;748-752
Allerginen nuha ja astma
► Nuhapotilaista
20-50 % sairastaa astmaa
► Astmapotilaista noin 80 % kärsii nuhasta
► Nuha on itsenäinen astman riskitekijä
atooppisessa ja ei-atooppisessa astmassa
► Copenhagen Allergy Study:
 siitepölyn laukaisema astma – 41 % allerginen
nuha
 ei siitepölynuhaa – 0.1 %:lla siitepölyastma
Allergisen nuhan haittavaikutukset
► Väsymys
ja uneliaisuus
► ”Cognitive impairment”
► Nenän tukkoisuus - suuhengitys
 kuiva ja mahdollisesti kylmä ilma
alahengitysteihin
 siivilätoiminta ja ilmankostutus vaikeutuu
► Elämänlaatu
huononee
Nuhan hoidon vaikutukset
astmaan
► Hyperreaktiviteetti
lievittyy
► Keuhkofunktio voi tulla paremmaksi
► Astman oireet lievittyvät
► Aikaisella hoidolla/preventiolla voidaan
estää astmaan sairastuminen?
► Elämänlaatu paranee ja suoriutuminen
työssä/koulussa kohenee
Hoidon vaikutukset astmaan
► hyperreaktiviteetti
lievittyy
► keuhkofunktio voi tulla paremmaksi
► astman oireet lievittyvät
► aikaisella hoidolla/preventiolla voidaan
estää astmaan sairastuminen?
► elämänlaatu paranee ja suoriutuminen
työssä/koulussa kohenee
Siedätyshoidon vaikutukset:
lääkityspisteytys
Pichler CE et al Allergy 2001;56(4):301-306
Allergisen nuhan hoito
► allergeenin
välttäminen - vaikeaa
► lääkehoito
 paikalliset lääkkeet (kromonit,
antihistamiinit, kortikosteroidit)
 antihistamiinit
 leukotrieenisalpaajat
► siedätyshoito
► immunoterapia
- esim. omalizumabi
Lääkkeetön hoito
Tärkeimmät
Tupakoimattomuus
Liikunta
Painonhallinta
Osa astmaatikoista hyötyy
Suolahuone
NenähuuhteSisäilman
lukannu
huomioiminen
Mitä teet jos hoitotasapaino
on hyvä?
Tavoitteena on pienin määrä lääkitystä,
joka pitää hoitotasapainon hyvänä
Lääkkeiden vähentäminen
LÄÄKÄRIn/HOITAJAn (ei potilaan)
antamien ohjeiden mukaan
Minimi 3-6 kk hyvää hoitotasapainoa
Määräaikaiskontrollit myös hyvässä
hoitotasapainossa oleville