Transcript SHA luento Kyösti Lampinen

Urheilijauran avaintekijöitä kv.tasolle
lapsi- ja nuorisourheiluvaiheessa
Kyösti Lampinen 3/2013
Urakokonaisuuden kolme vaihetta
… esityksen sisältö
Lähtökohtia esitykseen
” Ketkä tulevat menestymään / Erityislahjakkaiden pelaajien ja hänen taustojensa
piirteitä””
Vaihe 1 ” Lapsuus/Nuorisourheilu -> noin 0 –12/15 ikäväli”
” Rakastuminen lajiin/urheiluun”
Vaihe 2 ” Nuorisourheilu/Aikuisurh.alku -> noin 12/15 – 18/22 ikäväli”
” Määrällinen/laadullinen harjoittelu ja kasvu urheilijana/ihmisenä”
Vaihe 3 ” Aikuisurheiluvaihe -> 18/22 – 30/35”
” Kasvu urheilijana/ihmisenä ja oman potentiaalin ulossaanti vahvuuksien kautta”
Lähtökohtia esitykseen/Ketkä tulevat
menestymään?
(Carlson 2007)
Lapset, jotka:
- Alun alkaen saavat kokea monipuolista ja iloista leikkiä/liikuntaa
lähiympäristössään ja siten luovat hyvän motorisen perustaitojen pohjan.
- Saavat vanhemmiltaan ja läheisiltään tuen, aikaa ja resurssit harjoitteluun
- Omaavat vanhemmat, joilla on urheilutausta tai urheilulliset arvot
- Saavat varhain samanmielisen valmentajan, joka korostaa turvallisuutta ja
yhteisöllisyyttä
- Omaavat urheilullisia kavereita, joiden kanssa viettävät paljon vapaa-aikaa
- Ohjautuvat asteittain kilpaurheiluun omista lähtökohdistaan
- Saavat myönteisiä elämyksiä, onnistumisen kokemuksia, saavat kulkea omien
valintojensa mukaisesti ja saavat huomiota.
-> Sinun toimintasi näiden asioiden edistämisessä?
Lähtökohtia esitykseen/Erityislahjakkaiden
pelaajien ja heidän taustojensa piirteitä?
(mukaeltu
Bloom)
Yksilö
Lapsuusvaihe
Nuoruusvaihe
Pelaaja
”tutustumisvaihe”
”kehittymisvaihe”
Aikuisurheiluvaihe
”huippu-urheilu”
- iloinen
- leikkimielinen
- innostunut
- erityinen
- riippuvainen
- sitoutunut
- pakkomielteinen
- vastuuntuntoinen
Valmentaja
- ystävällinen
- vahva
- menestyvä
- kannustava
- kunnioittava
- auktoriteetti
- huolehtiva
- taitava
- kunnioitettu
- tehtäväsuuntautunut - vaativa
- sitoutunut
Vanhemmat
- kiinnostunut
- valmis panostuksiin
- kannustava
- ei yli-innokas
- myönteisesti suhtautuva
- osallistuva
- hiljainen tukija
Sinun, pelaajiesi ja pelaajiesi vanhempien piirteitä?
Vaihe 1 Lapsuus/Nuorisourheilu -> 0-12/15
ikäväli
Avaintavoite:
” Perusvalmiudet urheiluun -> Rakastuminen jalkapalloon/urheiluun”
Ajatusmalli:
”Onnistumisen elämykset <-> Innostuminen <-> Harjoittelu mielellään <-> Tapa urheilla”
Painopisteitä:
” Virikkeinen ympäristö (Aistien käyttö – Liikemallit- Ajattelumallit) -> Aivojen, hermoston
kehittyminen -> Taito/Nopeus/Ketteryys sekä Myönteinen/Turvallinen valmennus ->
Pätevyydentunne ( olen erityinen)”
Avainasioita:
- Henkiset ja fyysiset valmiudet
- Taitavuus <-> Toistot
- Perustekniikka <-> Oikeat suoritukset/toistot
- Taktiikka/Peli <-> Perusymmärrys
- Välittäminen <-> Vuorovaikutus/Palaute <-> Tunteet <-> Ilmapiiri
- Alku itseohjautuvuudelle
- Myönteinen, riittävän turvallinen elämä.
- Peleissä omien kykyjen, osaamisen mukainen suoritus <-> terve
minäkuva
Vaihe 1 Lapsuus/Nuorisourheilu -> 0-12/15 ikäväli / Fyysiset valmiudet perusteita
- Lasten ja nuorten kuormitettavuus ja suorituskyvyn kehittyminen perustuu kehon eri
elinjärjestelmien kokoon, toimintakykyyn ja säätelytehokkuuteen ( esim sydämen
iskutilavuus, lihasmassansuuruus, raajojen pituus, hormonaalinen aktiivisuus)
-> vaikuttavat tekijät -> 1) Fyysinen kasvu 2) Biologinen kypsyminen 3) Fysiologian
kehittyminen
-> Fyysinen kasvu -> lapsuus = raajat , murrosiän kasvupyrähdys = ylä- ja keskivartalon
kasvu
-> Biologinen kypsyminen -> Sukupuoliominaisuudet/Karvoitus -> Pituuskasvun
huippuvaihe ( pojat 14 v = 10 cm/v ja tytöt 12 v = 8 cm/v)
-> Fysiologian kehittyminen -> Hermosto ( 8v) , lihakset ( 10-14),aineenvaihdunta (12-)
-> Fysiologinen kehittyminen riippuu 1) Fyysisestä kasvusta ja 2) Biologisesta
kypsymisestä + ympäristötekijöistä/harjoittelusta.
Vaihe 1 Lapsuus/Nuorisourheilu -> 0-12/15 ikäväli
Fyysiset valmiudet
Hermolihasjärjestelmän kasvu ja kehitys
- 0-2 vuotta -> hermosolujen välisen verkoston kehitys hidastuu merkittävästi jo 2 –
ikävuoteen mennessä.
- Aivojen koko kasvaa murrosikään saakka -> hermosolujen välisten yhteyksien
vahvistuminen, hermoston aineenvaihdunta ja hermoliitokset = synapsien toiminnan
tehostuminen (viejähaarake aksoni).
-> Yllämainittuja muutoksia auttaa monipuolinen aisti- ja liikeärsykkeiden saanti ja
heikentää monipuolisten aisti- liikeärsykkeiden puute
Lihaksisto
Lihaksen poikkipinta-ala saavuttaa luonnollisen aikuiskoon tytöillä 10-v ja pojilla 14vuoden iässä ( ero selittyy murrosiän ajoituksella)
-> Jo 6-vuotiaasta lähtien voimaharjoittelu kehittää sekä maksimi-, nopeus - että
kestovoimaa ( motorinen oppiminen, hermostollinen kehitys )
-> Alle murrosiässä lihaskestävyystyyppinen harjoittelu kehittää myös
maksimivoimaa.
Vaihe 1 Lapsuus/Nuorisourheilu -> 0-12/15ikäväli/ Fyysiset valmiudet
Energiavaihdunta
- Maitohapollinen energiantuotto vasta murrosiän aikana ( t+p)
- Maitohapontuotto/teho kasvaa aikuisen tasolle vasta n 16-ikävuoden
paikkeilla.
- Kestävyysharjoittelu 15-16-v -> entsyymiaktiivisuudet
- Energiavarastojen koko 12-v
- Aerobinen harjoittelu muun kasvun mukana -> Kehittyy hitaasti
-> Koko maitohapollinen harjoittelu vasta kun kypsyminen tapahtunut
hormooni (murrosikä) ja lihastoimintatasolla…
Vaihe 1 Lapsuus/Nuorisourheilu -> 0-12/15 ikäväli
Taitoon ja kehittymiseen liittyvää
Yleinen kehittyminen
- Pojat 1-10 ja tytöt 1-8 -> Tasainen kasvu- Kehon mittasuhteet tasaiset ->
motoristen taitojen oppiminen helppoa
- Luuston kehitys tehokkainta ennen murrosikää -> kasvaa voimakkaasti 5-7
ikävuoteen ja hidastuu sen jälkeen 7-13 ikävälillä.
- Lapset pystyvät tekemään paljon 5 sekunnin suorituksia 15-30 sekunnin
palautuksella ( aineenvaihdunta ja elintoiminnat vilkkaammat kuin
aikuisella)
- Aerobiaa ja lihaskestävyyttä
-> Taitoharjoittelua, terävää ja lyhyitä suorituksia
-> Alhainen intensiteetti ja paljon toistoja
Vaihe 1 Lapsuus/Nuorisourheilu -> 0-12/15ikäväli/ Fyysiset valmiudet
Kasvupyrähdys ( noin 2 vuotta)
- Alkaa tytöt 8-10 v ja huippuvaihe 11-12 vuoden iässä- Alkaa pojat 10-12 v ja huippuvaihe 13-14 vuoden iässä
- Massan kehittymisen huippuvaihe tulee kasvupyrähdyksen perässä 3-9
kk.
- Pituuskasvu alkaa ja päättyy ensimmäisenä käsissä ja jalkaterissä sitten
raajojen tyviosassa ja viimeiseksi selkärangassa.
-> Taito-tekniikka -> vipuvarsien pituuden muutokset -> taidon ylläpito ja
oppiminen
-> Voimantuotto -> vipuvarsien kasvu ( lihakset venyvät ) -> lihasvenyvyys ja
lihastasapaino tärkeää.
Vaihe 1 Lapsuus/Nuorisourheilu -> 0-12/15 ikäväli
Henkiset valmiudet
Aivojen kehitys
- Aivojen kehitys on käytöstä riippuvaista
- Aivojen hermosolut ovat olemassa syntyessä -> Keskenään
yhteydessä olevat dendriitit ( tuojahaarakkeet) alkavat kasvaa.
- Ihmisen aivojen kasvu saavuttaa huippunsa 10 ikävuoteen
mennessä -> Ihmisaivot kykenevät kasvattamaan dendriitteja
elämän loppuun saakka, niin kauan kun ne saavat virikkeitä.
- 50% ihmisen oppimiskyvystä kehittyy ensimmäisen neljän
elinvuoden aikana -> kahdeksanteen syntymäpäivään mennessä
siitä kehittyy lisää 30% -> Näinä tärkeinä vuosina muodostuvat ne
hermoyhteydet, joihin kaikki myöhempi oppiminen perustuu.
-> Avainasia on virikkeinen ympäristö
Vaihe 1 Lapsuus/Nuorisourheilu -> 0-12/15 ikäväli
Henkiset valmiudet
Lähtökohtia, näkökulmaa valmentajan ja vanhempien käytännön työhön…
Maslovin tarvehierarkia -> Myönteisiä tunteita/ilmapiiriä tekemiseen ->
Myönteisiä lähtöjä henkiseen kasvuun
-
Fysiologiset tarpeet
Turvallisuuden tarpeet
Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet
Arvostuksen tarpeet
Itsensä toteuttamisen tarpeet
Vaihe 1 Lapsuus/Nuorisourheilu -> 0-12/15 ikäväli
Kysymyksiä valmentajalle?
- Tiedätkö pelaajasi henkiset ja fyysiset valmiudet?
- Tiedätkö mitä taitavuus (monipuolisuus) oikeasti on ja miten se toteutuu vaikka yhden lajin
tekemisen kautta käytännössä?
- Tiedätkö oikeasti avainasiat jalkapallo tekniikasta ja osaatko päivittäisessä toiminnassa viemään
asiaa kriittisesti kuitenkin myönteisessä hengessä eteenpäin?
- Ymmärrätkö itse jalkapallon perustaktiikan / pelien perusteet ja sen opettamisen, oppimaan
saattamisen perusteet?
- Tiedätkö minkälainen ilmapiiri valmennuksessasi hallitsee, pelaajiesi pääasialliset tunteet
vuoden toiminnassanne?
- Oletko virheiden nimeäjä vai oikean tekemisen tehostaja?
- Mitä sinun välittäminen on, miten se ilmenee käytännössä?
- Mitä vapausasteita jalkapallo toiminnassa/valmennuksessasi on, että pelaajan oma
kokeilunhalu, luovuus, rohkeus, itsetuntemus kehittyy?
- Mitä tiedät pelaajasi taustoista?
Vaihe 1 Lapsuus/Nuorisourheilu -> 0-12/15 ikäväli
Kysymyksiä vanhemmille? Mikä saa lapsen rakastumaan jalkapalloon?
Onnistumiset elämykset
• Mistä tiedät, että lapsesi saa onnistumisen elämyksiä urheiluharrastuksensa parissa?
• Kertooko lapsesi kotona, missä asioissa hän onnistui harjoituksissa/peleissä?
• Kiinnitätkö huomiota lapsesi onnistumisiin vai lopputulokseen harjoituksissa ja peleissä?
• Osoitatko lapsellesi konkreettisesti onnistumisia ja tehostamiskohteita kotona?
• Mistä tiedät, että lapsesi menee mielellään harjoituksiin?
Myönteinen ilmapiiri
• Onko kotona positiivinen ja kannustava ilmapiiri?
• Miten osoitat lapsellesi välittämistä kotona?
• Mistä tiedät, että lapsesi tuntee olonsa turvalliseksi kotona?
• Tiedätkö, millainen ilmapiiri on lapsesi urheiluharjoituksissa?
• Kysytkö lapseltasi harrastukseen liittyviä asioita positiivisessa hengessä?
• Annatko lapsesi valita itse, meneekö hän harjoituksiin vai ei?
• Onko kotona ja harjoituksissa selkeät pelisäännöt?
• Uskaltaako lapsesi kokeilla kotona erilaisia asioita pelkäämättä epäonnistumista?
• Puhutko lapsellesi kielellä, jota hän ymmärtää?
• Onko lapsellasi mahdollisuus pelien ja leikkien kautta oppia käsittelemään tunteitaan?
Vaihe 1 Lapsuus/Nuorisourheilu -> 0-12/15 ikäväli
Kysymyksiä VANHEMMILLE?? Miten lapsen kokonaisvaltaista kehitystä voidaan tukea?
• Tarjoatko lapsellesi virikkeisen ympäristön, jossa lapsella on mahdollisuus kehittyä
kokonaisvaltaisesti eri osa-alueilla?
Fyysis-motorinen kehitys
• Onko lapsellasi mahdollisuus kokeilla erilaisia asioita kotona ja lähiympäristössä?
• Annatko lapsellesi virikkeitä, joiden kautta hänellä on mahdollisuus itse oivaltaa asioita?
• Kiinnitätkö huomiota lapsesi motoristen perustaitojen oppimiseen?
Kognitiivinen kehitys
• Onko lapsellasi kotona virikkeinen ilmapiiri, jossa hänen mielenkiintonsa eri asioihin herää?
• Rohkaisetko lastasi tutkimaan erilaisia paikkoja ja tekemään kokeiluja?
• Annatko lapsellesi vahvistusta hänen kokeiluilleen ja havainnoilleen?
• Onko lapsellasi mahdollisuus itse pohtia oman toimintansa syy-seuraussuhteita?
Emotionaalinen kehitys
• Osoitatko lapsellesi ymmärrystä ja kiinnostusta?
• Onko lapsellasi mahdollisuus keskustella ja pohtia tunteitaan?
• Rohkaisetko lastasi käsittelemään tunteitaan positiivisesti?
Sosiaalinen kehitys
• Kehittyvätkö lapsesi vuorovaikutustaidot kotona?
• Tiedätkö, miten voit kehittää lapsesi vuorovaikutustaitoja?
• Onko lapsellasi mahdollisuus oppia toimimaan ryhmässä kaveripiirissä ja
harjoituksissa?
Vaihe 2 ”Nuorisourheilu/Aikuisurh.alku -> 12/1518/22 ikäväli
Avaintavoite:
” Määrällinen/laadullinen harjoittelu ja kasvu urheilijana/ihmisenä”
Ajatusmalli:
”Rakkauden/Motivaation säilyminen <-> ”Huomaan kehittymiseni” <-> ” Kehityn
aikataulun mukaisesti”<-> Usko itseeni– Kannan vastuun itsestäni <-> Itseohjautuvuus
Painopisteitä:
- ”Taidon toteutuminen pelissä edellyttää analysaattoreiden toimintakykyä, liikevarastoa sekä
fyysisiä valmiuksia kv.tason pelien tila-aikavaatimuksista johdettuna ”
Avainasioita:
- Tekniikan sopeuttaminen <-> Kehittäviä ärsykkeitä <-> Toistot <-> Taitoharj.määrä
- Fyysiset valmiudet <-> Asenteet <-> Kokonaisharjoittelumäärä
- Taktinen ajattelu <-> Oleellisen oivaltaminen (yleensä ja pelipaikkakoht.)
- Itseluottamuksen kehittäminen
- Päämäärätietoisuus <-> Itsetuntemus <-> Itsemotivointi <-> Itsenäisyys
- Kokonaiseläminen <-> Pelaaminen
Vaihe 2 ”Nuorisourheilu/Aikuisurh.alku -> 12/1518/22 ikäväli/ Fyysiset valmiudet
Energiavaihdunta
- Maitohapollinen energiantuotto vasta murrosiän aikana ( t+p)
- Maitohapontuotto/teho kasvaa aikuisen tasolle vasta n 16-ikävuoden
paikkeilla.
- Kestävyysharjoittelu 15-16-v -> entsyymiaktiivisuudet
- Energiavarastojen koko 12-v
- Aerobinen harjoittelu muun kasvun mukana -> Kehittyy hitaasti
-> Koko maitohapollinen harjoittelu vasta kun kypsyminen tapahtunut
hormooni ja lihastoimintatasolla…
Vaihe 2 ”Nuorisourheilu/Aikuisurh.alku -> 12/1518/22 ikäväli/ Jalkapallon ja palloilun erityispiirteitä
Fyysisten perusominaisuuksien valmiudet taidon toteuttamiseen
Tila-aikavaatimukset
Kehityn aikataulun mukaisesti
Asenteet ja tavat
Kasvu kansainvälisyyteen
Kokonaisvaltainen ymmärrys ( oman kehittymisen syy-seuraus –suhteet)
Vaihe 2 ”Nuorisourheilu/Aikuisurh.alku -> 12/1518/22 ikäväli
Kysymyksiä valmentajalle?
- Mistä teidät pelaajan fyysisten ja henkisten valmiuksien tason
- Mistä tiedät, että tänään pelaajasi taito kehittyi?
- Mistä tiedät, että pelaajan fyysiset ominaisuudet ovat kehittymässä?
- Mistä tiedät, että pelaajan pelikäsitys, pelitavan ymmärrys on kehittynyt?
- Mistä tiedät että pelaajan kipukynnys on kehittynyt?
- Mistä teidät, että toimintasi, vuorovaikutuksesi pitää yllä pelaajan herkkyyttä
aistia asioita.
- Miten tiedät, että pelaajan itseluottamus on hyvä ja kehittymässä?
- Miten varmistat, että pelaajan päämäärätietoisuus tai itsetuntemus kehittyy?
- Miten kehität pelaajan itsemotivointia?
- Miten pala, palalta kehität pelaajan itsenäisyyttä?
- Miten varmistat, tulet tietoiseksi, että pelaajan urheilun ulkopuolinen elämä
kehittyy, jalkapallo ja ”muun elämä” on tasapainossa?
Vaihe 3 ”Aikuisurheiluvaihe -> 18/22 – 30/35
ikäväli
Avaintavoite:
” Kasvu urheilijana/ihmisenä ja oman potentiaalin ulossaanti vahvuuksien kautta”
Ajatusmalli:
” Tiedän olevani oikealla tasolla <-> Ehdin ja jaksan <-> Osaan ja toteutan sekä sovellan <> Psyykkinen perusta <-> Ulkoisten tekijöiden hallinta <-> Psyykkisesti vahva.”
Avainasioita:
- Lajianalyysi/Peli/Harjoitusanalyysi <-> Urheilija <-> Vahvuudet/Rooli <->
Selkeyttäminen/Kohdentaminen
- Urheilijan oman ”käyttöteorian laajentuminen” <-> Itsemotivointi/Oman minän
johtaminen
- Oman valmentautumisen laadun kehittäminen <-> Minun tarpeeni suhteessa
tavoitteisiini<-> Minä suhteessa ryhmä/joukkueharjoittelu <-> Tarvittavat
henkilökohtaiset lisät <-> Tasapaino työn ja levon välillä.
- Analyysikyky <-> Ongelman ratkaisukyky <-> Tavoitteiden/Keinojen sopeuttaminen
muuttuviin olosuhteisiin
- Kokonaiseläminen <-> Siviiliasioiden hallinta <-> Pelaaminen
Yhteisiä haasteita sekä
toimenpidesuosituksia
valmentajalle ja vanhemmille
Kyösti Lampinen
Muutama fakta haasteistamme
jalkapallossa
Silmä-jalka –yhteistyö
-
”Yksi hermo hermottaa isoa määrää lihassoluja” /motorinen yksikkö suurempi jaloissa kuin
käsissä ” -> Jalkapallo on aikaisen erikoistumisen laji erityisesti teknisten valmiuksien
osalta ( jo lapsiurheiluvaihe ratkaisee merkittävästi )
Jalkapallo tekeminen voi olla yksin riittävän monipuolista ( aisti- ja liikeärsykkeet)
- ”Taidon kannalta monipuolisuus tarkoittaa, että 11-taitavuuden osatekijää saa
kehittäviä ärsykkeitä ” / lapsen elinjärjestelmien kuormittuminen -> Jalkapallo harjoittelu ja
pelaaminen riittävät osaavassa valmennuksessa
Toiminnassa aina ensin ”mentaalinen vaihe ja sitten toiminnallinen vaihe” (aisti- ja
liikeärsykkeet) ( havainto-motoriset ja kognitiiviset taidot)
- ” Auttaaksemme pelaajaa meidän pitää ymmärtää, miksi pelaaja teki mitä teki ( edellyttää
2-suuntaista vuorovaikutusta)” -> Valmentajien valmiuksia kehitettävä merkittävästi
Taitojen sopeuttaminen ( tila-aika vaatimukset muuttuvat , aisti- ja liikeärsykkeet))
- ” Yksilön peruspelitaidot voivat kehittyä/jalostua vain pelissä” -> Tarvitaan samantasoisia
pelaajia pienpeleihin – valmentajille lisää osaamista pelin tila-aika vaatimusten hallintaan.
Muutama fakta suomalaisesta
jalkapallossa
Lapsiurheiluvaihe (6 – 12 vuotiaat ) -> rakastuminen jalkapalloon
-
-
-
Suomalaiset harjoittelevat jalkapallon kanssa 50%-100% vähemmän kuin muun maalaiset (
keskeisin ero syntyy omalla ajalla tapahtuvassa pallollisessa harjoittelussa)
Suomalaiset käyttävät harjoitteluaikaa 2 kertaa enemmän muihin lajeihin kuin esimerkiksi
englantilaiset. Kummassakaan maassa muiden lajien harjoittelulla ei erottele pelaajia sen
suhteen että pääsikö huipulle futiksessa vai ei.
Nykyiset suomalaiset lapset ovat hitaampia ja kömpelömpiä kuin saman ikäiset lapset 5-10
vuotta sitten.
Koko joukkueen pelaajien tasoa pitää pystyä nostamaan, että ”paraskin on parempi” ( tilaaikavaatimukset pelissä)
-> Koko suomalaisen lasten jalkapallotoiminnan laatua pitää kehittää merkittävästi
( ymmärrys isosta kuvasta + konkreettisesta tekemisestä) = prosessi jo alkanut
Nuorisourheiluvaihe ( 12-18) -> määrällinen ja laadullinen harjoittelu / itsenäinen urheilija
- Tässä vaiheessa ”huippujalkapalloilija syntyy tai jää syntymättä”
- Suomen nuorten maajoukkueen 5 parasta ovat fyysisesti oikealla tasolla, muut pystyvät
pelaamaan vain toisen puoliajan.
-> Fyysinen harjoittelu oltava tietoisemmin mukana pelinomaisessa harjoittelussa
-> Tarvitaan erityistoimenpiteitä, harjoittelua omalla ajalla, asian tilan korjaamiseksi
sekä urheilija asenteiden kehittämiseksi. = prosessi jo liikkeellä
…valmentajakoulutus etc…
3. Faktakeinoja varmistaa jalkapallovalmiuksia ja monipuolisuutta
junioreilla sekä aiheuttaa samalla suomalaisissa urheilupiireissä
keskustelua
-
-
-
Meidän pitää harjoitella pallon kanssa yhtä paljon kuin muissa maissa -> Lasten omatoimista
pallollista tekemistä pitää lisätä merkittävästi -> Joukkueharjoituksista pitää olla parempi juoni
omatoimiseen tekemiseen ja päinvastoin.
Varsinaisten jalkapalloharjoitusten laatua kehitetään toteuttamaan paremmin
”monipuolisuutta” valmentajakoulutuksen kehittämisen kautta.
Sveitsin malli Suomeen -> Joukkueharjoituksia ennen ja jälkeen tehdään ”rutiineita”, joilla
varmistetaan ”monipuolisuutta” (yleistaito, kimmoisuus/räjähtävyys, lihaskunto,
lihastasapaino, ennalta ehkäistään vammoja)
Suomalaiset futisseurat toteuttavat omissa harjoituksissa tai yhteistyössä paikkakunnan
muiden lajien seurojen kanssa (esim: telinevoimistelua, yleisurheilua etc..)
Futareilla on oman lajin lisäksi tukilaji.
Keskustelua Suomessa ja faktoja siihen: Esim ”Drop out”:
”Drop outin” avainsyyt ovat huono valmennus ja lajiharjoittelu olosuhteet ( ei ole syntynyt
”kiinnittymistä lajiin” ja/tai ei ole kokenut ”pätevyyden tunnetta” laji tekemisessä.)
SHA:n faktatietojen pohjalta tehdyt linjaukset tulevat vähentämään ”Drop outtia”, koska
lapset oppivat ja onnistuvat enemmän.
- SHA-Kihu yhteistyössä ovat mukana ”Drop out” -tutkijat Niilo Konttinen ja
- Jari Lämsä.
Kehittymisen periaatteita
-
Lähtökohtana pelaajakeskeinen, pelaajan kokonaisvaltainen kehittyminen (fyysismotorinen, kognitiivinen, emotionaalinen ja sosiaalinen)
-
Joukkueen kaikkien pelaajien kehittyminen tukee kaikkien kehittymistä
-
Määrällinen harjoittelu on saatava riittäväksi - Harjoittelun laatu saatava
paremmalle tasolle (ei laadullakaan ole merkitystä jos määrä ei riittävä ja
päinvastoin)
-
Kehittymistä seurataan faktoilla
-
Toiminta on päämäärätietoista ja siinä on selkeät tavoitteet sekä keinot
tavoitteiden saavuttamiseen
Pelaaminen toiminnan lähtökohtana
-
Harjoittelun suunnittelun
periaatteita/painopisteajattelua
-
-
-
-
Lapsissa ja nuorissa ei ole peruskuntokausi etc…ajattelua, on vain 4-8 viikonjaksoja, joilla on
selkeät tavoitteensa kehittymiselle -> Jotkut asiat kehittyvät ja muiden tasoa vähintään
säilytetään.
Jaksojen pituuden lähtökohtana oltava toistomäärät ja faktat fysiologisista kehittymisen
lainalaisuuksista.
Meidän pitää osata priorisoida jalkapallon teknis-taktisten asioiden oppimisjärjestystä ja
fyysisten valmiuksien kehittämistä.
Erityisesti meidän pitää kehittää valmennustamme ( vuorovaikutusta), että pelaajamme
oppivat asioiden syy-seuraus suhteiden ymmärrystä.
Jokaisella jaksolla ja harjoituksella pitää olla kehittämistavoite/painopiste teknis-taktisiin
asioihin, fyysisiin ominaisuuksiin, itseluottamuksen kehittämiseen, vuorovaikutustaitojen
osalta.
Pitää selkeyttää mitä jalkapalloasioita kehitetään omalla ajalla ja mitä joukkueharjoituksissa
sekä mitä valmiuksia kehitetään jalkapallovuorojen ulkopuolella.
Selkeä juoni seuraharjoituksesta kotiin ja kotoa seuraharjoituksiin
Kehittymisen seurannan osaalueiden kehittäminen
- Yleistaidot
- Milloin-> Omalla ajalla – joukkuetreeniä ennen – joukkuetreenissä
- Mitä -> Kehonhallinta -> Kehonhallintarutiinit -> Taitavuuden osatekijät
- Miten -> Perusliikkeet -> Perusliikkeet
-> Pallollinen tekeminen
- Lajitaidot/ teknis-taktiset asiat:
- Milloin-> Omalla ajalla – joukkuetreeniä ennen – joukkuetreenissä
- Mitä -> Pallonhallinta -> Pallonhallinta
-> Pelaaminen
- Miten -> Yksin+ kaverin kanssa
-> Pienpelit/Pelit
Kehittymisen seurannan osaalueiden kehittäminen
- Fyysiset valmiudet
- Milloin -> Omalla ajalla – joukkuetreeniä ennen – joukkuetreenissä
- Mitä -> Liikkuvuus
-> Liikkuvuus
-> Keskivartalo
-> Keskivartalo
-> Kimm/Nop/Kettr -> Kimm
-> Nop/ketter
-> Kestävyys
-> Kestävyyys
- Miten -> Rutiinit
-> Rutiinit
-> Pienpelit/Pelit
- Tiedolliset valmiudet
- Milloin-> Omalla ajalla – joukkuetreeniä ennen – joukkuetreenissä
- Mitä -> Jalkapallon ja urheilun käsitteet ja asiat sekä ilmiöt
- Miten -> TV/Videot/Lukeminen -> Palaverit/Vuorovaikutus harj /Pelit
Vuorovaikutus kaverit
Kehittymisen seurannan osaalueiden kehittäminen
- Henkiset valmiudet
-> Kehittymisen osoittaminen /tunnistaminen -> Pätevyyden tunne ->
Itseluottamusta -> Motivoitumista -> Energiaa tekemiseen
- Milloin -> Omalla ajalla – joukkuetreeniä ennen – joukkuetreenissä –peleissä
- Mitä -> Omista valmiuksista johdettujen tavoitteiden mukainen toiminta
- Miten -> Harjoittelemalla peli lähtökohtana /Pelaamalla
-> Kehittäen tekemisessä yksilökeskeisen valmennusfilosofian mukaisesti
-> Harjoituksessa aina läsnä painopisteajattelun mukaisesti fyysismotorinen, kognitiivinen, emotionaalinen, sosiaalinen osa-alue
-> Tekemisessä etsitään, osoitetaan yksilöiden/pelaajien tavoitteiden
suuntaista onnistumista sekä kehittämiskohteisiin/puutteisiin annetaan
tehostavaa täsmä ohjeita ja harjoitteita laatutekijät sisäistäen.
Käytäntöä/Viikkoesimerkki
Ohjeita omatoimiseen
kehittymiseen (pelaajat)
-
Joka päivä 90 minuuttia omatoimista harjoittelua:
-
Maanantai:
-> Pallon kanssa 60 min + Voimisteluliikkeet 30 min
Tiistai:
-> Pallon kanssa 60 min + Naruhyppely/loikat 30 min
Keskiviikko:
-> Pallon kanssa 60 min + Keskivartalon liikkeet 15 min + Venyttely 15 min
Torstai:
-> Pallon kanssa 60 min + Naruhyppely + loikat 30 min
Perjantai:
-> Pallon kanssa 60 min + Keskivartalon liikkeet + Venyttely 15 min
Lauantai:
-> Pallon kanssa 60 min + Voimisteluliikkeet 30 min
Sunnuntai:
-> Pallon kanssa 60 min + Naruhyppely/loikat 30 min
-
Ohjeita valmentajille ja pelaajille joukkueharjoitusten
laadun edelleen kehittämiseen/Viikkoharjoittelu
- Valmentajat opettavat asiat joukkueharjoituksissa -> osaatte tehdä
kotona omalla ajalla asioita -> Joukkueharjoituksien alussa katsotaan
mitä olette kotona tehneet omalla ajalla ja oletteko kehittyneet…
Joukkueharjoitus (10 tuntia viikossa)
Rutiinit 30 min + Pallollinen osuus 60-90 min
Ma:
Ti:
Ke:
To:
Pe:
La: Su:
R = fyysinen k
R = lajitaito
R = fyysinen k
R = lajitaito
R = fyysinen k
R = lajitaito
-lepopäivä
+ lajitreeni
+ lajitreeni
+ lajitreeni + venyttely
+ lajitreeni
+ lajitreeni
+ Peli
+ venyttely
Omalla ajalla (n10 tuntia vko)
90-120 min päivä
lajitaito
lajitaito + yleistaito/kunto
lajitaito
lajitaito + yleistaito/kunto
lajitaito
lajitaito
lajitaito + yleistaito/kunto
- Jokainen osallistuu koulun liikuntatunnille ja ”tekee parhaansa ”.
Käytäntöä/Viikkoesimerkki
Ohjeita valmentajille joukkueharjoitusten laadun
edelleen kehittämiseen
- Joukkueharjoitukset -> peli/pienpelit ja kokonainen ihminen lähtökohtana
- Harjoitteita joissa ”terävää toimintaa” -> 2-5 askelta terävästi.
- Harjoitteita ( pienpelit), joissa intensiteetti korkea 10 -15 min= ” hieman
pidempää”.
- Pelinomaisia teknis-taktisia harjoitteita, joissa pelitilanteiden kautta
opitaan oikeaa sijoittumista, ajoittamista ja päätöksen tekemistä (
sovelletaan käytäntöön opittua).
- Kertokaa pelaajille harjoitteiden tavoitteet sekä avainasiat, mikä tärkeää.
Käytäntöä/Jalkapalloharjoitusesimer
kki
Jalkapalloharjoitusvuoro 90 min / Jalkapalloa alusta loppuun.
-
Alkupeli ->
Oppimisosa ->
Keskipeli ->
Oppimisosa ->
Loppupeli ->
Meillä pitää olla selvä harjoituksen/harjoitteen tavoite -> Pelaajien taso sitten
ratkaisee toteutustavan -> harjoitteen valinnan sekä avaintekijöiden/laatutekijöiden
valinnan.
Jalkapalloharjoite / Perusharjoitteet, joissa erilaisia tavoitteita, laatutekijöitä.
- Jokaisella harjoitteella tavoitteita kokonaisvaltaiseen yksilölliseen kehittymiseen:
Harjoitteella teknis-taktiset, fyysiset, henkisien valmiuksien ja vuorovaikutus/sosiaalisiin valmiuksien tavoite.
- Valmentaja päättää ”mitä asioita painotetaan johdettuna pelaajien valmiuksista ja
kehittymisestä.
Vanhempien rooli
Vanhempien rooli kotona
-
-
-
Ruokailutottumukset
- Ruokarytmi päivän aikana
- Eri aterioiden sisältö
Riittävä uni
- 10 tuntia
Puhtaus ja terveys
- Säännöllisyys perusasioissa
Lapsen liikuntaharrastuksen tukeminen
- Yleinen ymmärrys asioista
- Kiinnostus, kannustus
- Omatoiminen tekeminen
Oma esimerkki
Vanhempien ja valmentajien
yhteistyö
- Lähtökohtia pelaajan kehittymisen näkökulmasta
-
-
-
- Koti, Koulu, Seura
Yleiset toimintatavat seurassa
- Dokumentoidut toimintaperiaatteet, -tavat
- Selkeät seuran valmennuslinjaukset ja tavoitteet lapsesta aikuiseksi
- Dokumentoitu selkeästi toiminnan vastuut mm valmentajien ja
vanhempien roolit
Valmentajien vastuut
- Toteuttavat seuran valmennuslinjausten mukaista toimintaa
- Dokumentoidut tavoitteet, toimintaperiaatteet, -tavat
- Dokumentoidut tavat toimia yhteistyössä vanhempien kanssa
- Toiminta, toimiminen dokumentoidulla tavalla
- Seuratreenit antavat valmiudet omatoimiseen tekemiseen
Vanhempien vastuut
- Dokumentoidut tavat toimia yhteistyössä valmentajien kanssa
- Tukea oman lapsen omatoimista harjoittelua
Valmentajan rooli
Valmentajan rooli
-
-
-
-
Tavoitteet
- Yksilöt / joukkue
- Vuosi -> Jakso = 4-8 viikkoa
- Valmennuksen eri osa-aluilla /pelissä
Suunnittelu
- Joukkuetreenit + Omalla ajalla
- Pelaaminen/Pelit + Kokonaisohjelmointi
Toteutus
- Rutiinit ennen ja jälkeen joukkueharjoittelun
- Joukkueharjoittelu
- Omatoimisen harjoittelun tukeminen
Seuranta
- Kehittääkö harjoittelu?
Vuorovaikutus
- Pelaajat ymmärtävät ja vanhemmat ymmärtävät.
Huippu-urheilun vaatimuksia
ja Kehittymisenseuranta sekä
millä tasolla pitää eri osaalueilla olla, että ennuste
pelimieheksi on olemassa
Poikien maajoukkueen palaute
- Kerättyjä faktoja SHA toiminassa
=kehittymisenseuranta
- Tasovaatimuksia hyvälä joukkueella ja pelaajille
-
Huippu-urheilun vaatimuksia ja
Kehittymisenseuranta sekä millä tasolla pitää eri
osa-alueilla olla, että ennuste pelimieheksi on
olemassa
-
-
Poikien nuorten maajoukkueen palautekokonaisuus
SHA seuravalmentajien lahjakkaiksi nimeämät pelaajat ja miten he
eroavat muista
SHA eri ikäisten tavoitetasoja, ikäluokan paras joukkue, ikäluokan
parhaan joukkueen 5 parasta, ikäluokan paras.