Transcript Rahoituksen hakeminen – mikä muuttuu - Pohjois

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020
Rahoituksen hakeminen – mikä muuttuu
Iisalmi 18.3.2014
Varkaus 19.3.2014
Kuopio 27.3.2014
Jaana Tuhkalainen
Sisältö:
Sähköinen asiointi
Hakuprosessi EURA 2014
Ennakko, luontoissuoritukset
Kustannusmallit
Muita uudistuksia
Ohjelmakauden 2014 - 2020 sähköiset
palveluratkaisut
• Uudelle ohjelmakaudelle uusi EURA 2014- järjestelmä
EURA 2014 avautuu hakijoiden käyttöön 5.5.2014
• Lisäksi jatkavat:
TUKI2000 (EAKR-yritystuet)
Hakeminen mahdollista uusilla sähköisillä
hakemuslomakkeilla 1.7.2014 alkaen
Verkkoasiointijärjestelmä (Innovaatiorahoituskeskus
Tekes)
Jaana Tuhkalainen
13.4.2015
Sähköinen asiointi EURA 2014 –järjestelmässä
• EURA 2014 -järjestelmässä täysin sähköinen asiointi – ei
allekirjoitettuja papereita
 EURA 2014 -järjestelmässä hakemuksen jättäminen edellyttää
hakijalta vahvaa sähköistä tunnistautumista (Katso-tunniste)
 Lisätietoja Katso-tunnistautumispalvelusta löytyy osoitteesta:
www.vero.fi/katso
• Hakemuksia ei enää voi toimittaa paperilomakkeella.
• Hakemuksen vireilletulo nopeutuu.
Jaana Tuhkalainen
13.4.2015
Sähköinen asiointi EURA 2014 –järjestelmässä
• Kaikki (virallinen) tiedonvaihto hakijan / tuensaajan ja
viranomaisen välillä tapahtuu EURA 2014 –
järjestelmässä
• Rahoitus-, maksatus-, ym. päätöksiä ei lähetetä
paperilla, vaan ne ovat saatavilla Katso-tunnistuksen
avulla järjestelmästä
 Järjestelmästä hakijalle / tuensaajalle sähköpostiviesti
• Lisätietopyynnöt ja vastaukset kulkevat järjestelmässä
Jaana Tuhkalainen
13.4.2015
Hakemusprosessi EURA 2014
-järjestelmässä – mikä muuttuu?
• Kirjauduttuaan EURA 2014:ään Katson kautta, hakija
pääsee täyttämään suoraan uutta hakemusta (ei erillistä
hakemusnumeron tilausta sähköpostiin)
• Hakijaorganisaation nimi, Y-tunnus ja lomakkeen
täyttäjän nimi tulevat hakemukseen suoraan Katson
kautta
• Lomaketta täytetään vastaavaan tapaan kuin nykyisessä
EURA 2007:ssä
Jaana Tuhkalainen
13.4.2015
Hankehakemuksen täyttäminen EURA 2014 –
järjestelmässä
• Hankkeen perustiedot:
 Hakijalta kysytään toimintalinja ja erityistavoite, koska:
 Valinnat ohjaavat osittain hakemusvaiheessa kysyttävien
seurantatietojen sisältöä (erityistavoitekohtaiset indikaattorit)
 Hakijan tulee peilata hankkeen tavoitteita ohjelma-asiakirjan
mukaisiin tavoitteisiin
• tavoiteasettelu hankkeen suunnitteluvaiheessa korostuu
 Ohjelman horisontaalisten periaatteiden (sukupuolten tasaarvo, yhdenvertaisuus, kestävä kehitys) merkitys korostuu
 Hakijan on myös ESR-hankkeissa arvioitava hankkeen
kestävän kehityksen vaikutuksia entistä laajemmin.
Jaana Tuhkalainen
13.4.2015
Hankehakemuksen täyttäminen EURA 2014 –
järjestelmässä
• Miten hankkeen valmistelussa on otettu huomioon
aiemmin rahoitettujen hankkeen kannalta
merkityksellisten hankkeiden tulokset?
• Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan
ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen
päättymisen jälkeen ?
• Yhteishankkeissa tuensaajien on tehtävä hakuvaiheessa
hankkeen toteuttamisesta sopimus, jossa määritellään
yhteishankkeen osapuolten oikeudet ja velvollisuudet.
Päätoteuttajan sähköinen tunnistautuminen (valtuutus)
(Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta 8/2014 ns.
rahoituslaki)
Jaana Tuhkalainen
13.4.2015
Ennakko
• Ennakkoa voidaan maksaa, jos se on hankkeen
toteuttamisen kannalta tarpeellista.
 Hakijan tulee perustella ennakon tarve
• Julkisyhteisöille ennakkoa voidaan maksaa vain, jos
siihen on erityisiä syitä.
• Viranomainen päättää tarveharkinnan perusteella ja
asettaa ehdot rahoituspäätöksessä
• Hankkeelle voidaan myöntää ja maksaa ennakkoa vain
kerran.
• Määrä voi olla enintään 30 % hankkeelle ensimmäisellä
päätöksellä myönnetystä tuesta.
Jaana Tuhkalainen
13.4.2015
Luontoissuoritukset
• Luontoissuorituksia ei voi käyttää
rakennerahastohankkeissa ohjelmakaudella 2014-20
• Hankkeen rahoitusosuudet on maksettava rahallisena
suorituksena
Pl. omarahoitusosuus, joka on todennettavissa
maksettujen kustannusten avulla ja ESR:n erikseen
raportoitavat osallistujien palkkakustannukset
(Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastohankkeiden
rahoittamisesta 8/2014 ns. rahoituslaki)
Jaana Tuhkalainen
13.4.2015
Kustannusmallit ohjelmakaudella 2014+
• Prosenttimääräisenä korvattavat välilliset kustannukset (flat ratekustannusmalli) lähtökohtaisesti käytössä lähes kaikissa hankkeissa
• Flat rate -kustannusmallissa tuensaajan on esitettävä ja
todennettava vain osa kustannuksista ns. todellisiin kustannuksiin
perustuen.
• Määritellyt flat rate -kustannukset korvataan prosenttimääräisenä
osuutena hankkeen palkkakustannuksista, eikä niitä tarvitse
todentaa kirjanpitotositteiden ja kuittien avulla.
• Yhteishankkeissa hyväksytty kustannusmalli koskee kaikkia
tuensaajia ja tuen siirto –menettelyssä tuen siirronsaajia.
• Hakija tekee esityksen -> Rahoittava viranomainen päättää
käytettävän kustannusmallin
• Päätöksellä hyväksyttyä kustannusmallia ei voi vaihtaa kesken
hankkeen toteutuksen
• Muut kustannusmallit vain erityisestä syystä
Jaana Tuhkalainen
13.4.2015
EAKR:n flat rate –kustannusmallit 2014+
• 1. Flat rate 24 % / nykyistä vastaava malli (pääsääntö)
• 2. Flat rate 15 % (erityisperusteluista)
• Erona 1. malliin: matkat korvataan todellisten kustannusten
perusteella
• Rahoittava viranomainen voi perustellusta syystä päättää, että
mallia käytetään hankkeissa, joissa on hankkeen sisällöstä
johtuen erityisen korkeat matkakustannukset, kuten:
 Kansainväliset hankkeet ja hankkeet joissa on
verkostomaista toimintaa, pitkät etäisyydet tms.
Jaana Tuhkalainen
13.4.2015
ESR:n flat rate –kustannusmallit 2014+
•
•
1. Flat rate 17 % / nykyistä vastaava malli (pääsääntönä)
2. Flat rate 15 %
• Erona 1. malliin: matkat korvataan tosiasiallisten kustannusten
perusteella
• Rahoittava viranomainen voi perustellusta syystä päättää, että mallia
käytetään hankkeissa, joissa on hankkeen sisällöstä johtuen erityisen
korkeat matkakustannukset, kuten:
 Kansainväliset hankkeet ja hankkeet joissa on verkostomaista
toimintaa, pitkät etäisyydet tms.
• 3. Flat rate 40 %
• Malli koskee vain ESR:a: Perustuu ESR-asetukseen (EAKRasetuksessa ei ole vastaavaa säädöstä)
• Voidaan käyttää rahoittavan viranomaisen tapauskohtaiseen harkintaan
perustuvasta perustellusta syystä esimerkiksi:
 Kansainvälisissä hankkeissa, joissa 17 % flat rate ei riitä kattamaan
matkakustannuksia
 Pienissä ESR-hankkeissa silloin, jos
ei sovellu
Jaana Tuhkalainenkertakorvaus13.4.2015
Kustannusmallit ohjelmakaudella 2014+
•
Kertakorvaus, LUMP SUM
 Julkisen rahoituksen enimmäismäärä
nousee 50 000 €:sta 100 000 €:oon
 tuensaaja toteuttaa hankkeen pääosin itse (osa hankkeesta
voidaan toteuttaa ostopalveluina)
 hankkeen tulokset / tuotokset / toteutettavat toimenpiteet oltava
selkeästi ja yksiselitteisesti määriteltävissä
• Vakioyksikkökustannukset, STANDARD
UNIT COST
ESR:n ns. erikseen raportoitavat osallistujien
palkkakustannukset
• Päätöksellä hyväksyttyä kustannusmallia ei voi vaihtaa kesken
hankkeen toteutuksen
• Yhteishankkeissa hyväksytty kustannusmalli koskee kaikkia
tuensaajia ja tuen siirto –menettelyssä tuen siirronsaajia.
Jaana Tuhkalainen
13.4.2015
Muita uudistuksia
• Toimeenpano
 EU:n rakennerahastojen (EAKR ja ESR) hallintoviranomaisena toimivan työ- ja
elinkeinoministeriön delegoimat välittävän viranomaisen tehtävät on keskitetty ELYkeskusten osalta hallinnollisesti 1.1.2014 alkaen neljään rakennerahastoasioita
hoitavaan ELY-keskukseen (RR-ELYt)
 Itä-Suomen suuralue: Etelä-Savon ELY-keskus (Etelä-Savo, Pohjois- Savo ja
Pohjois-Karjala)
 tavoitteena yhdenmukaiset käytännöt, resurssien tehokkaampi hyödyntäminen
• Hankkeiden valinta tapahtuu edelleen MYR:ssä ja sen elimissä,
päätöksenteko RR-ELYssä ja maakuntaliitossa
• Hankehaut, teemat
-> seurattava entistä tarkemmin
• Rakennerahastoportaalista löytyy ajantasainen lainsäädäntö ja ohjeet
www.rakennerahastot.fi
Jaana Tuhkalainen
13.4.2015
Kiitos !
Jaana Tuhkalainen
13.4.2015