Transcript Reaalinen BKT

Taloustieteen perusteiden kurssi
(KA1) 2013
Makrotaloustiede
Antti Ripatti
Syksy 2013
Luentokalvojen versio 4.11.2013
Kurssin logistiikkaa
• Kurssin kotisivu: http://www.ripatti.net/opetus/KA1/
• Kurssin luennot perustuvat kirjaan N. Gregory
Mankiw ja Mark P. Taylor (2011): Economics (special
edition with coverage of the world financial crisis),
2nd ed.
• Laskuharjoituksissa noudatetaan samaa käytäntöä kuin
kurssin alkupuolella..
Sisällys
1.
Johdanto
–
–
1. periaate
Talouden elintaso riippuu sen kyvystä tuottaa tavaroita ja palveluita
Makrotaloudelliset suureet (mittaaminen)
2.
–
–
3.
Kansantulo
Elinkustannukset
Taloudellisen kasvun lähteet
2. periaate
Hinnat nousevat mikäli julkinen valta painaa liikaa rahaa
Rahapolitiikka ja inflaatio
3. periaate
Inflaation ja työttömyyden välillä vallitsee ristiriita
Kokonaiskysyntä ja kokonaistarjonta
4.
5.
–
–
–
–
6.
Mitä makrotaloustiede on?
Mankiwin 3 makrotaloutta koskevaa periaatetta
Kulutus
Investoinnit
Ulkomaankauppa
Lyhyen aikavälin tasapaino
Työttömyys
TEEMOJA
7.
8.
9.
Ulkomaankauppa; suhteellisen edun periaate
Julkinen talous ja finanssipolitiikka
Talouden kriisi
1. JOHDANTO
Mitä makrotaloustiede on
• Mikrotaloustiede
– Mikrotaloustiede tutkii, miten yksittäiset
kotitaloudet ja yritykset tekevät (taloudellisia)
päätöksia ja miten ne vaikuttavat toisiinsa
markkinoilla.
• Makrotaloustiede
– Makrotaloustiede tutkii koko taloutta.
– Sen tavoitteena on selittää talouden ilmiöitä, jotka
vaikuttavat kaikkiin (tai suureen joukkoon)
kotitalouksiin ja yrityksiin sekä kokonaisiin
markkinoihin.
Makrotaloustieteen kysymyksiä
– Miksi keskimääräiset tulot ovat korkeita joissakin
maissa ja matalia toisissa maissa?
– Miksi hintojen nousuvauhti on voimakas joinakin
ajankohtina ja hidas toisina ajankohtina?
– Miksi tuotannnon kasvu ja työllisyys on
voimakasta joinakin vuosina ja miksi ne toisinaan
taantuvat?
Mankiwin kolmen makrotaloutta
koskevaa periaatetta (principles)
1. Taloudenpitäjien elintaso riippuu talouden
kyvystä tuottaa tavaroita ja palveluksia
2. Hinnat nousevat, jos julkinen valta painaa
liikaa rahaa
3. Yhteiskunta kohtaa lyhyellä aikavälillä tradeoffin inflaation ja työttömyyden välillä
1. periaate
Taloudenpitäjien elintaso riippuu talouden
kyvystä tuottaa tavaroita ja palveluksia
– Kansantulo, elintaso ja elämisen laatu maittain
vaihtelee huomattavasti. Vaihtelu on suurta myös
ajankohtien välillä.
– Huomattava osa näistä eroista johtuu eroista
tuottavuuden tasossa
– Millaiset tekijät puolestaan vaikuttavat
tuottavuuden tasoon
GDP nominal per capita world map IMF
2009
Tuotannon kasvu eri maissa
2. periaate
Hinnat nousevat, jos julkinen valta painaa liikaa
rahaa
– Inflaatio: (kaikkien) hintojen (yhteinen)
nousuvauhti eli rahan arvon lasku
– Hyperinflaatio; viime vuosikymmenten vaimean
inflaatio teollisuusmaissa
– Rahan määrän kasvun ja inflaation välinen yhteys
– Esimerkki: taidehuutokauppa
v•d•e
Zimbabwean inflation rates (official) since independence
Date
Rate
Date
Rate
Date
Rate
Date
Rate
Date
Rate
Date
Rate
1980
7%
1981
14%
1982
15%
1983
19%
1984
10%
1985
10%
1986
15%
1987
10%
1988
8%
1989
14%
1990
17%
1991
48%
1992
40%
1993
20%
1994
25%
1995
28%
1996
16%
1997
20%
1998
48%
1999
56.9%
2000
55.22%
2001
112.1%
2002
198.93% 2003
2004
132.75% 2005
585.84% 2006
1,281.11
2007
%
66,212.3
2008
%
231,150,8
88.87%
(July)
598.75%
2006
2007
Date
July
Money
supply
4.5 × 101
3 ZWD
August
4.5 × 101
0 ZWN
2008
Septemb
er
Novemb
er
Decembe
r
21
January
28
January
March
June
3.5 × 101
0 ZWN
5.8 × 101
3 or
6.7 × 101
3 ZWN
1 × 1014
ZWN
1.7 × 101
4 ZWN
8 × 1014
ZWN
2.5 × 101
6 ZWN
≥
9 × 1017
ZWN
3. periaate
Inflaation ja työttömyyden välillä on lyhyellä
aikavälillä ristiriita
– Alhainen inflaatio ja alhainen tuotannon kasvu
(korkea työttömyys)
– Phillipsin käyrä
– Tilapäinen ilmiö eli ei ristiriitaa pitkällä aikavälillä
– Tärkeä tekijä kun yritetään ymmärtää talouden
suhdannevaihteluiden syitä
– Talouspolitiikka nojaa tähän riippuvuussuhteeseen
Inflation (%)
The breakdown of the Phillips curve?
26
24
22
20
18
16
14
12
10
8
6
65
66 62
61 64 67
63
60
4
2
0
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
Unemployment (%)
Inflation (%)
The breakdown of the Phillips curve?
26
24
22
20
18
16
14
12
10
8
Original Phillips curve
6
65
66 62
61 64 67
63
60
4
2
0
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
Unemployment (%)
Inflation (%)
The breakdown of the Phillips curve?
26
24
22
20
18
74
16
14
12
10
71
73
8
72
70
69
65
68
66 62
61 64 67
63
60
6
4
2
0
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
Unemployment (%)
Inflation (%)
The breakdown of the Phillips curve?
26
75
24
22
20
18
76
74
16
77
14
79
12
10
71
73
8
78
72
70
69
65
68
66 62
61 64 67
63
60
6
4
2
0
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
Unemployment (%)
Inflation (%)
The breakdown of the Phillips curve?
26
75
24
22
20
18
80
76
74
16
77
14
79
81
12
10
71
73
8
82
78
72
70
69
65
68
66 62
61 64 67
63
60
6
4
2
85
84
83
0
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
Unemployment (%)
Inflation (%)
The breakdown of the Phillips curve?
26
75
24
22
20
18
80
76
74
16
77
14
79
81
12
10
90
71
73
8
72
82
89
78
70
69
65
68
66 62
61 64 67
63
60
6
4
2
91
88
95
85
94
92
87
84
83
86
93
0
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
Unemployment (%)
Inflation (%)
The breakdown of the Phillips curve?
26
75
24
22
20
18
80
76
74
16
77
14
79
81
12
10
90
71
73
8
72
70
69
65
68
66 62
61 64 67
63
60
6
4
2
03
95
97
96
99
02
01
91
88
98
00
82
89
78
85
94
92
87
84
83
86
93
0
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
Unemployment (%)
2. Makrotaloudelliset suureet
Kokonaistuotanto ja inflaatio
Talouden tulot (income) ja menot
(expenditure)
• Arvioitaessa talouden tilaa on luonnollista
tarkastella talouden niitä kaikkia tuloja, joita
taloudenpitäjät ansaitsevat.
• Koko taloudelle pätee: tulot ovat yhtäsuuret
kuin menot, koska
– Jokaisessa talouden tapahtumassa on myyjä ja
ostaja.
– Jokainen euro, jonka ostaja maksaa on tuloa
jollekin myyjälle
Bruttokansantuote
• Bruttokansantuote (BKT) mittaa koko talouden
tuloja ja menoja.
• Se on kaikkien tiettynä aikana, tietyssä maassa
tuotettujen lopputuotteiden markkina-arvo.
• Tulojen ja menojen yhtäsuuruutta voidaan
kuvata talouden kiertokulkukaaviolla (circularflow diagram)
Figure 1 The Circular-Flow Diagram
Copyright©2010 South-Western
Sanastoa
• Firms = yritykset
• Households = kotitaloudet
• Goods and services = tavarat ja palvelut;
hyödykkeet
• Factors of production = tuotannontekijät
• Input=panos
• Output = tuotos
BKT
• BKT on kaikkien…
– Tuotannon mittari yrittää kattaa tuotannon
mahdollisimman tarkkaan. Laiton tuotanto jää
mittaamatta, mutta harmaata taloutta arvioidaan.
Kotitaloustuotantoa ei mitata.
• … tiettynä aikana, …
– Aika viittaa tässä esimerkiksi vuoden aikana, tai
vuosineljänneksen aikana
• …tietyssä maassa…
– Hyödykkeet tuotetaan tietyssä maassa kuten
Suomessa; mukaan ei siis lueta esimerkiksi Nokian
tuotantoa Intiassa.
• … tuotettujen…
– BKT ei mittaa esimerkiksi käytettyjen esineiden
kauppaa
• …lopputuotteiden…
– Välituotteita ei lasketa mukaan: esim. postikortti
on lopputuote, mutta siihen käytetty paperi on
välituote
• … markkina-arvo
– Koska markkinahinta on se, mitä ihmiset ovat
valmiita maksamaan tietystä tuotteestaa,
heijastaa se tuotteen arvoa.
BKT:n osatekijöistä
• BKT sisältää kaikki laillisesti tuotetut tavarat ja
palvelukset.
• BKT:een ei lasketa
– Kotona tuotettuja ja kulutettuja tavaroita ja
palveluksia eli niitä hyödykkeitä, joita ei koskaan
tuoda myyntiin.
– Laittomat hyödykkeet kuten huumeet eivät tule
huomioiduksi BKT:n laskennassa.
BKT:n erät
• BKT (Y) on summa:
– Yksityisestä kulutuksesta (C)
– Yksityisistä investoinneista (I)
– Julkisesta kulutuksesta ja investoinneista (G)
– Nettoviennistä (NX)
Y = C + I + G + NX
BKT:n erät
• Yksityinen kulutus(C):
– Kaikki kotitalouksien tavaroihin ja palveluksiin
kohdistuvat menot paitsi uusien asuntojen ostot.
• Yksityiset investoinnit (I):
– Menot, jotka kohdistuvat koneiden ja laitteiden
ostoon, varastoihin, sekä rakentamiseen (ml.
uudet asunnot).
BKT:n erät
• Julkinen kulutus ja investoinnit (G):
– Valtion ja kuntien ostamat ja tuottamat tavarat ja
palvelukset sekä niiden tekemät investoinnit.
– Näihin ei lasketa mukaan valtion ja kuntien
maksamia tulonsiirtoja, koska niihin ei liity
tavaroiden tai palvelusten vaihtoa.
• Nettovienti (NX):
– Tavaroiden ja palvelusten vienti miinus tuonti.
Table 1 GDP and Its Components
Copyright©2010 South-Western
Reaalinen ja nimellinen BKT
• Nimellinen BKT mittaa tuotannon arvoa käyvin
hinnoin (kunkin hetken hinnoin).
• Reaalinen BKT mittaa tuotannon arvoa kiintein
hinnoin (tietyn viitevuoden hinnoin).
• Reaalinen BKT kertoo talouden
suorituskyvystä.
Table 2 Real and Nominal GDP
Copyright©2010 South-Western
Table 2 Real and Nominal GDP
Copyright©2010 South-Western
Table 2 Real and Nominal GDP
Copyright©2010 South-Western
The GDP Deflator
• BKT deflaattori on hintatason mittari, joka
saadaan kun nimellisen ja reaalisen BKT:n
suhde kerrotaan sadalla:
BKT deflaattori = 100*Nimellinen BKT/reaalinen BKT
• Se kertoo kuinka suuri osa BKT:n muutoksesta
johtuu vain hintojen muutoksesta (ei siis
tuotetun määrän muuutoksesta).
The GDP Deflator
• Nimellisestä BKT:stä päästään reaaliseen
BKT:een edellisen kalvon määritelmää hyväksi
käyttäen:
ReaalinenBKT20XX
NimellinenBKT20XX
 100
BKT deflaattori 20XX
Table 2 Real and Nominal GDP
Copyright©2010 South-Western
Figure 2 Real GDP in the United Kingdom
Copyright©2010 South-Western
BKT ja taloudellinen hyvinvointi
• BKT on paras yksittäinen mittari yhteiskunnan
taloudelliselle hyvinvoinnille.
• BKT henkeä kohden kertoo keskimääräisen
taloudenpitäjän tulot ja menot.
• Korkea BKT henkeä kohden viittaa korkeaan
elintasoon.
• BKT ei kuitenkaan ole täydellinen mittari
onnellisuudesta tai elämänlaadusta.
BKT ja taloudellinen hyvinvointi
• Joitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat
taloudelliseen hyvinvointiin, mutta eivät
BKT:seen.
– Vapaa-ajan arvo.
– Puhtaan ympäristön arvo.
– Kaiken sen toiminnan arvo, joka tapahtuu
markkinoiden ulkopuolella kuten vanhempien aika
lasten parissa tai vapaaehtoistyö, jne.
Onnellisuus
• Easterlinin paradoksi: Lyhyellä aikavälillä
talouskasvu ja ihmisten tyytyväisyys korreloivat,
mutta pitkällä aikavälillä – tietyn taloudellisen
toimeliaisuuden saavuttamisen jälkeen – korrelaatio
katoaa.
• Paradoksi on kyseenalaistettu
• Stiglitz-Sen-Fitoussi –komitea
– Yksi mittari (kuten BKT) ei riitä!
– Talous-, sosiaali- ja ympäristötilastot
Table 3 GDP, Life Expectancy, and Literacy
Copyright©2010 South-Western
Tiivistelmä
• Koska jokaisessa taloustoimessa (transaction)
on sekä ostaja että myyjä, täytyy talouden
kokonaistulojen olla yhtäsuuret kuin
kokonaismenot.
• Bruttokansantuote (BKT) mittaa taloudessa
käytettyjä menoja uusiin hyödykkeisiin ja
näiden hyödykkeiden tuotannosta saatuja
tuloja.
Tiivistelmä…
• BKT on kaikkien tiettynä aikana, tietyssä
maassa tuotettujen lopputuotteiden
markkina-arvo.
• BKT:n alaerät ovat kulutus, investoinnit,
julkinen kulutus ja –investoinnit sekä
nettovienti.
Tiivistelmä…..
• Nimellisessä BKT:ssä käytetään kunkin hetken
hintoja (käypiä hintoja) kuvattaessa tuotannon
arvoa. Reaalisessa BKT:ssä käytetään tietyn
viiteajankohdan hintaoja.
• BKT deflaattori (nimellisen ja reaalisen BKT:n
suhde) mittaa talouden hintatasoa.
Elinkustannusten mittaaminen
Inflaatio
• Painorakenne:
http://www.stat.fi/til/khi/khi_2006-0217_men_001.html
Elinkustannusten mittaaminen
• Inflaatiolla tarkoitetaan talouden hintojen
yleistä nousua. Huom! Ei siis minkään
yksittäisen hyödykkeen hinnan nousua.
• Inflaatio on hintatason suhteellinen muutos
edellisestä ajankohdasta.
Kuluttajahintaindeksi
• Kuluttajahintaindeksi (KHI) mittaa edustavan
kuluttajan ostamien hyödykkeiden
kustannuksia.
• Tilastokeskus julkaisee KHI:n kuukausittain.
• Sitä käytetään elinkustannusten muutosten
arviointiin.
– Kun KHI nousee, on edustavan kuluttajan
käytettävä enemmän rahaa saman elintason
ylläpitämiseen.
Kuluttajahintaindeksin laskenta
• Kiinnitetään kulutuskori: Määritellään mitkä
hinnat ovat tärkeimpiä edustavalle
(tyypilliselle, keskimääräiselle) kuluttajalle.
– Tilastokeskus (TK) tekee kuluttajatutkimuksen,
jossa kotitaloudet pitävät yksityiskohtaisesti kirjaa
kulutusmenoistaan. TK laskee näistä keskiarvon ja
määritteleen kulutuskorin painot.
Kuluttajahintaindeksin
painorakenne
How the Consumer Price Index Is Calculated
• Kerätään hintatiedot: Kerätään hintatieto
kustakin kulutuskorin hyödykkeestä kullakin
ajankohdalla (yleensä kuukausittain).
How the Consumer Price Index Is Calculated
• Lasketaan kulutuskorin kustannukset: Hintaaineiston perusteella lasketaan korin arvo
kullakin ajanhetkellä.
How the Consumer Price Index Is Calculated
• Valitaan perusvuosi ja lasketaan indeksi:
– Valitaan perusvuodeksi kulutustutkimuksen
tekovuosi. Muita vuosia verrataan kyseiseen
vuoteen.
– Jaetaan kulutuskorin hinta perusvuoden
hintatasolla ja jaetaan sadalla.
How the Consumer Price Index Is Calculated
• Lasketaan inflaatio: Inflaatio on hintaindeksin
prosenttimuutos edellisestä ajankohdasta.
CPI in Year 2 - CPI in Year 1
Inflation Rate in Year 2 =
 100
CPI in Year 1
Table 1 Calculating the Consumer Price Index and the Inflation
Rate: An Example
Copyright©2010 South-Western
Table 1 Calculating the Consumer Price Index and the Inflation
Rate: An Example
Copyright©2010 South-Western
Table 1 Calculating the Consumer Price Index and the Inflation
Rate: An Example
Copyright©2010 South-Western
Table 1 Calculating the Consumer Price Index and the Inflation
Rate: An Example
Copyright©2010 South-Western
Table 1 Calculating the Consumer Price Index and the Inflation
Rate: An Example
Copyright©2010 South-Western
Kuluttajahintaindeksiin liittyviä ongelmia
• KHI on melko tarkka mittari niille hyödykkeille,
jotka muodostavat keskimääräisen korin.
• Ongelmakohtia:
– Substituutioharha
– Uusien tuotteiden ongelma
– Laadunmuutosten huomioon ottaminen;
hedoniset hintaindeksit
Kuluttajahintaindeksiin liittyviä ongelmia
• Substituutioharha
– Kiinteänä pysyvä kulutuskori ei ota huomioon
suhteellisissa hinnoissa tapahtuviin muutoksiin.
• Kuluttajat siirtyvät kuluttamaan suhteellisesti
halvempia hyödykkeitä.
• Indeksi liioittelee elinkustannusten nousua, koska se ei
ota huomioon substituutiosta aiheutuvaa
kulutusrakenteen muutosta.
Problems
in Measuring theliittyviä
Cost of ongelmia
Living
Kuluttajahintaindeksiin
• Uusien tuotteiden tulo markkinoille
– Kiinteässä kulutuskorissa ei oteta huomioon uusia,
markkinoille tulevia tuotteita.
• Uudet tuotteet lisäävät kulutusmahdollisuuksia. Tämä
puolestaan tekee käytössä olevat eurot aiempaa
arvokkaammaksi.
• Tällöin kuluttaja tarvitsee vähemmän rahaa pitääkseen
yllä entistä elintasoaan.
Problems
in Measuring theliittyviä
Cost of ongelmia
Living
Kuluttajahintaindeksiin
• Laadun muutokset
– Jos hyödykkeen laatu paranee vuodesta toiseen.
Tällöin yhden euron arvo on nousee, vaikka hinta
pysyisikin samana.
– TK ottaa joidenkin hyödykkeiden laatumuutokset
huomioon (esim. kännykät).
Problems
in Measuring theliittyviä
Cost of ongelmia
Living
Kuluttajahintaindeksiin
• Yhteensä näistä ongelmista
(substituutioharha, uusien tuotteiden vaikutus
ja laadunmuutosten vaikutus) seuraa se, että
KHI liioittelee elinkustannusten nousua.
– Tämä on tärkeä seikka, koska esimerkiksi monet
yhteiskunnan tuet riippuvat KHI:n kehityksestä.
Tällaisia ovat esim. eläkkeet!
Muita hintaindeksejä
• Yhtenäistetty kuluttajahintaindeksi (YKHI)
mittaa euroalueen keskimääräisen kuluttajan
kulutuskorin hintaa. Kulutuskori ei kuitenkaan
ole täydellinen. EKP!
• Tuottajahintaindeksi, joka mittaa yritysten
välisen kaupan hyödykekorin hinnan
muutosta.
BKT deflaattorin ja KHI:n välisestä erosta
• BKT deflaattorin heijastelee kotimaassa
tuotettujen tavaroiden ja palvelusten hintaa.
• KHI puolestaan mitaa kuluttajien ostamien
tavaroiden ja palvelusten hintaa.
The GDP
Deflator
versus
the
Consumer
Price
BKT deflaattorin ja KHI:n välisestä erosta
Index
• KHI vertaa kiinteän kulutuskorin hintaa
samaisen korin hintaan perusvuonna.
Perusvuotta tarkistetaan 5 vuoden välein.
• BKT deflaattori vertaan kullakin hetkellä
tuotettujen hyödykkeiden hintaa samojen
hyödykkeiden hintaan viitevuonna.
BKT:n deflaattori ja KHI, kasvuvauhti, %
18
BKT defl.
KHI
16
14
12
10
8
6
4
2
0
-2
1976:1
1981:1
1986:1
1991:1
1996:1
2001:1
2006:1
Figure 2 Two Measures of Inflation
Copyright©2010 South-Western
Talouden muuttujien inflaatiokorjaus
• Hintaindeksejä käytetään korjaamaan
inflaation vaikutuksia kun eri ajankohtiin
kohdistuvia nimellisiä (rahanmääräisiä)
suureita vertaillaan.
• Kun tällainen korjaus tehdään suureeseen
automaattisesti (lain tai sopimuksen
perusteella), sanotaan, että summa on
indeksoitu hinnan muutoksille.
Nimellisten suureiden vertailu eri
ajankohtina
Sovellus: Vuoden 1990 Opel Astran
arvo nykyrahassa
• Kysymys: Opel Astra maksoi vuonna 1990
80000 markkaa (13455 €). Miten paljon se on
vuoden 2010 rahassa?
• Vastaus: Elinkustannusindeksin pisteluku
syyskuussa 2012 on 1872 ja vuonna 1990
1284. Astran arvo nykyrahassa on
13455*1872/1284 = 19 616
Nimelliskorko ja reaalikorko
• Korko edustaa maksun ajalliseen siirtoon
liittyvää hintaa eli hintaa sille, että jokin
tänään sovittu summa maksetaan vasta
tulevaisuudessa.
• Nimelliskorko on tavanomaisesti ilmoitettu
korko ja inflaation vaikutusta ei ole siinä
korjattu.
– Esimerkiksi opintolainan korko.
• Reaalikorossa inflaation vaikutus on korjattu.
Reaalikoron laskeminen
• Lainaat 1 000 € vuodeksi.
• Nimelliskorko oli 15%.
• Toteutunut inflaatio oli 10%.
Realikorko = Nimelliskorko – Inflaatio
= 15% - 10% = 5%
Figure 3 Real and Nominal Interest Rates
Copyright©2010 South-Western
Tiivistelmä
• Kuluttajahintaindeksi mittaa hintatasoa
suhteessa perusvuoden kulutuskoriin.
• KHI:ta käytetään talouden yleisen hintatason
mittarina.
• KHI:n prosenttimuutosta kutsutaan
inflaatiovauhdiksi.
Tiivistelmä
• Kuluttajahintaindeksi on epätäydellinen
elinkustannusten mittari seuraavien
puutteiden vuoksi:
– substituutioharha,
– uusien tuotteiden ilmaantuminen,
– ja laadun muutosten vajaan huomioimisen vuoksi.
Tiivistelmä
• BKT deflaattori eroaa KHI:stä koska se sisältää
tuotetut tuotteet eikä kulutettuja tuotteita
kuten KHI.
• Lisäksi KHI käyttää kiinteätä perusvuoden koria
kun taas BKT deflaattorissa kori muuttuu
vuosittain.
Tiivistelmä
• Nimellissuureita eri ajankohdilta ei voi
suoraan verrata toisiinsa, koska ne eivät ole
ostovoimaltaan samansuuruisia.
• Jotkin lait ja sopimukset nojaavat inflaation
automaattiseen korjaamiseen.
• Reaalikorko on nimelliskoron ja inflaation
erotus.
3. Reaalitalous pitkällä aikavälillä
A Taloudellinen kasvu
B Säästäminen ja investoinnit
B Työttömyys
Tuotanto ja kasvu
• Mankiwin periaate: Tuotanto ja kasvu
riippuvat talouden kyvystä tuottaa tavaroita ja
palveluksia
• Tässä kyvyssä voi olla voimakkaita muutoksia
myös yhdessä maassa:
– Suomen BKT henkeä kohden on sodan jälkeen
kasvanut yli viisinkertaiseksi. Samaan aikaan
työtuntien määrä supistunut.
BKT:n volyymin muutos 1861-2009,
prosenttia
25
20
15
10
5
0
-5
-10
-15
Lähde: Kansantalouden tilinpito
2001
1991
1981
1971
1961
1951
1941
1931
1921
1911
1901
1891
1881
1871
1861
-20
1.3.2010
96
Tuotanto ja työn määrä
Tuotanto ja kasvu
• Työn tuottavuus tarkoittaa työtuntia (H) kohti
tuotettujen hyödykkeiden määrää (Y): Y/H
• Työn tuottavuus määrää kansakunnan
elintason.
Table 1 The Variety of Growth Experiences
Copyright©2010 South-Western
Talouden kasvu eri maissa
• BKT/capita –mittarilla mitattu elintaso
vaihtelee voimakkaasti maiden välillä.
• Köyhimmissä maissa BKT/capita on hyvin
alhainen (alhaisempi kuin sodanjälkeisessä
Suomessa)
Talouden kasvu eri maissa
• Näennäisesti alhaiset kasvuluvut johtavat
aikaa myöten suureen kasvuun (kasvua
kasvulle; compounding)
• Akkumulaation (“korkoa korolle”)
Talouskasvun moottori: (esimerkkinä Robinson Crusoe)
TUOTTAVUUS
Tuottavuus: sen rooli ja
määräytyminen
• Tuottavuuden kasvulla on keskeinen osa
elintason määräytymisessä.
• Tuottavuus on se tuotannon määrä, jonka
työntekijä voi tuottaa yhden työtunnin aikana.
• Jotta ymmärtäisimme maiden välisiä
elintasoeroja, meidän täytyy tarkastella
tuotantoprosessia.
Miten tuottavuus määräytyy?
• Tavaroiden ja palvelustusten tuotannossa käytettäviä
panoksia (input) kutsutaan tuotannontekijöiksi
(factors of production). Niitä ovat:
–
–
–
–
Fyysinen pääoma (physical capital)
Inhimillinen pääoma (=osaaminen) (human capital)
Luonnonvarat (natural resources)
Tekninen tietämys (technological knowledge)
• Tuotannontekijöiden määrä vaikuttaa suoraan
tuottavuuteen.
Miten tuottavuus määräytyy:
fyysinen pääoma
• Se on tuotannontekijä, joka on itse tuotettu.
– Eli se on ollut jossain vaiheessa tuotannon tulos eli
tuotos (output)
• Tarkoitetaan koneiden, laitteiden ja
infrastuktuurin varantoa eli olemassa olevaa
määrää kuten
– Työkaluja, joilla korjataan autoja tai tehdään
huonekaluja.
– Robotteja
– Toimistorakennuksia, kouluja, jne.
Miten tuottavuus määräytyy: inhimillinen
pääoma
• Taloustieteilijän termi työntekijälle kertyneelle
tiedolle, taidolle ja kokemukselle.
• Hankittu koulutuksen, harjoittelun ja
kokemuksen kautta.
• Samalla tavalla kuin fyysisistä pääomaa,
tarvitaan inhimillistä pääomaa tuotannossa.
Miten tuottavuus määräytyy:
luonnonvarat
• Ympäristö tuottaa joitain panoksia, joita
tarvitaan tuotannossa, kuten
– Maa-ala
– Joet
– Mineraalit
• Uusiutuvat vs. uusiutumattomat luonnonvarat
• Voi olla tärkeä tekijä tuottavuudelle, mutta ei
välttämätön tekijä (vrt. Japani)
Miten tuottavuus määräytyy:
tekninen tietämys
• Yhteiskunnan ymmärtämys siitä, mikä on
paras tapa tuottaa tavaroita ja palveluksia (tai,
löysemmin, “miten maailma toimii”)
• Huomaa ero inhimilliseen pääomaan, joka
kertoo, miten tämä tieto “syötetty”
työvoimalle.
• “Tekninen tietämys on oppikirjojen laatua ja
inhimillinen pääoma sitä aikaa mikä on
käytetty niiden lukemiseen”.
Kasvutilinpito
• Sama esitys kuin edellä hieman formaalimmin
ja suppeammin kasvutilinpidon (growth
accounting) avulla
– Oletetaan, että koko talouden tuotanto on
kuvattavissa Cobb-Douglas –tuotantofunktiolla
– Ainoat tuotantopanokset ovat työtunnit ja
fyysinen pääomakanta

Yt At Kt Lt
1

Yt At Kt Lt
1
missä
• Y(t) on ajankohtana t syntyvä tuotanto
• A(t) ajankohdan t teknisen kehityksen taso
• K(t) ajankohdan t pääomakanta
• L(t) ajankohdan t työpanoksen määrä (esimerkiksi työllisten määrä
tai työtuntien määrä)
• Parametri α kuvaa panoksen K osuutta tuotannossa.
Jaetaan em. yhtälö puolittain työpanoksen määrällä L

1
t
1
t
Yt
Kt L
At 
Lt
Lt L
Huomaa, että viimeinen termi yhtälön oikealla puolella on yksi. Tällöin
 Kt
Yt
At 
Lt
 Lt




Helpotetaan merkintöjä ja määritellään
• y = Y/L
• k = K/L
jolloin edellinen yhtälö voidaan kirjoittaa

yt At kt
eli
tuottavuus = tekninen kehitys * (pääomavaltaistuminen)^α
Viivästetään edellistä yhtälöä yhdellä periodilla eli t -> t-1, jolloin saadaan

yt 1At 1kt 1
jaetaan ajankohtaa t kuvaava yhtälö puolittain ajankohdan t-1 yhtälöllä:
yt At kt


yt 1 At 1 kt 1
ja otetaan (luonnollinen) logaritmi yhtälön kummastakin puolesta,
jolloin
 yt 
 At kt 
 log

log
 
 yt 1 
 At 1 kt 1 

 yt 
 At 
 kt 
log
  log

log
 yt 1 
 At 1 
 kt 1 
 yt 
 At 
 kt 
 log
   log

log
 yt 1 
 At 1 
 kt 1 
eli
log yt  log yt 1 log At  log At 1   (



tuottavuuden kasvuvauhti
teknisen kehityksen kasvuvauhti
log kt  log kt 1


pääomavaltaistumisen kasvuvauhti
• Tuottavuuden kasvu voidaan siis jakaa teknisen kehityksen kasvuksi ja
pääomavaltaistumisen kasvuksi.
• Helposti (kansantalouden tilinpidon aineistojen avulla) mitattavia suureita
ovat
• tuottavuuden kasvuvauhti ja
•mittaamme reaalista BKT:ta ja työpanosta eli tehtyjä työtunteja
• pääomavaltaistuminen
• tilinpidon luvuista löytyy fyysisen pääomakannan määrä ja
työtuntien määrä
• Näiden avulla voidaan laskea teknisen kehityksen kasvuvauhti.
• Teknisellä kehityksellä on monta nimeä
1. Solow-residuaali (Solow residual)
2. Kokonaistuottavuus (total factor productivity, multifactor productivity)
• Eli se osa tuottavuuden kasvusta, jota ei voida selittää
panosintensiivisyyden kasvulla.
)
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
2002
2001
2000
1999
1998
1997
1996
1995
1994
1993
1992
1991
1990
1989
1988
1987
1986
1985
1984
1983
1982
1981
1980
1979
1978
1977
1976
1975
Kokonaistuottavuus Suomessa
Kokonaistuottavuus 1975=100
180
170
160
150
140
130
120
110
100
Kokonaistuottavuuden kasvuvauhti
Kokonaistuottavuuden muutos, %
6
4
2
0
-2
-4
-6
-8
Sama vielä yleisemmin:
tuotantofunktio ja muut panokset
• Y = A F(L, K, H, N)
– Y = tuotannon määrä
– A = käytössä oleva tuotantoteknologia
– L = työvoiman määrä
– K = fyysisen pääoman määrä
– H = inhimillisen pääoman määrä
– N = luonnonvarojen määrä
– F( ) on funktion joka kuvaa miten panoksia
yhdistetään.
Tuotantofunktio ja muut panokset
• Tuotantofunktio on vakioskaalatuottoinen, jos
kaikille positiivisille x pätee:
xY = A F(xL, xK, xH, xN)
• Eli F() on ensimmäisen asteen homogeeninen
funktio.
• Esim. “Jos panosten määrä
kaksinkertaistetaan, niin tuotannon määrä
kaksinkertaistuu”.
Tuotantofunktio ja muut panokset
• Vakioskaalatuotoista seuraa mm.
– Asetetaan x = 1/L,
– Y/ L = A F(1, K/ L, H/ L, N/ L)
missä:
Y/L = tuotanto työntekijää kohden
K/L = fyysinen pääoma työntekijää kohden
H/L = inhimillinen pääoma työntekijää kohden
N/L = luonnonvarat työntekijää kohden
Tuotantofunktio ja muut panokset
• Äsken formuloitu yhtälö kertoo, että työn
tuottavuus (Y/L) riippuu
– Fyysisestä pääomasta työntekijää kohden (K/L),
– Inhimillisestä pääomasta työntekijää kohden (H/L),
– Luonnnonvaroista työntekijää kohden (N/L),
• Ja tuotantoteknologian tasosta, (A).
Kokonaistuottavuus
• Kokonaistuottavuus A sisältää myös ne
mahdolliset panokset, jotka on jätetty
tarkastelujen ulkopuolelle.
• (Uusklassinen) kasvuteoria pyrkii löytämään
tekijöitä, jotka vaikuttavat tuottavuuteen ja
sitä myöten pienentämään mitattua A:ta
– Eräs esimerkki tästä inhimillisen pääoman ja
luonnonvarojen käsittely tuotannontekijöinä.
Taloudellinen kasvu ja julkisen
vallan toimenpiteet
• Julkinen valta voi tukea tuottavuuden kasvua
ja elintason nousua:
– Rohkaista säästämistä ja investointeja
– Houkutella ulkomaisia investointeja
– Rohkaista koulutusta ja harjaantumista
– Turvata omistusoikeus ja poliittinen rauha
– Suosia vapaakauppaa
– Tukea tutkimus- ja kehitystoimintaa
Taloudellinen kasvu ja julkisen
vallan toimenpiteet
• Näistä keskeisin on säästämisen ja
investointien tukeminen
Figure 1 Growth and Investment
Copyright©2010 South-Western
Vähenevät tuotot ja
kiinnikurominen
• Kun pääomakanta kasvaa, jokaisen lisäyksikön
tuoma lisätuotanto on edellistä vähäisempi:
vähenevät tuotot.
• Vähenevien tuottojen seurauksena
säästämisen lisäys kiihdyttää talouskasvua
vain tilapäisesti.
• Pitkällä aikavälillä aikaisempaa korkeampi
säästäminen johtaa korkeampaan
tuottavuuden ja tulojen tasoon, mutta ei
kasvuvauhtiin.
Vähenevät tuotot ja kiinni
kurominen
• Saavuttamis-vaikutuksella (catch-up)
tarkoitetaan sitä, että maat, jotka ovat
lähtötilanteessa köyhiä kasvavat nopeammin
kuin maat, jotka ovat lähtötilanteessa rikkaita.
Ulkomaiset investoinnit
• Talouden oman säästämisen lisäksi
investointeja voidaan houkutella ulkomailta:
– Suorat sijoitukset
• Sijoitukset pääomakantaan, jonka omistaa ja jota
hallinnoi ulkomainen yritys/yksikkö
– Portfoliosijoitukset
• Ulkomainen sijoitus kotimaisen yrityksen/yksikön
hallinnoimaan tuotannolliseen kohteeseen.
Koulutus
• Koulutus on pitkän aikavälin kasvun kannalta
vähintäänkin yhtä tärkeätä kuin fyysinen
pääomakanta.
– Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa yksi
lisävuosi koulun penkillä lisää henkilön palkkaa 10
prosentilla.
– Kohottaakseen elintasoa hallituksen tulisi tarjota
koulutusta ja rohkaista sen hyödyntämiseen.
Koulutus
• Koulutettu henkilö voi saada uusia ideoita tai
tehdä uusia keksintöjä, joita voidaan
hyödyntää tuottannossa. Nämä puolestaan
kasvattavat yhteiskunnan teknisen
tietämyksen laaria. Joka puolestaan auttaa
parantamaan koulutus, joka…
• Näin yksittäisen ihmisen ideasta syntyy
positiivisia ulkoisvaikutuksia (externality) koko
yhteiskunnalle!
• Brain-drain.
Omistusoikeus ja poliittinen rauha
• Omistusoikeudella tarkoitetaan ihmisten
mahdollisuutta päättää omistamistaan resursseista.
– Hintamekanismin (markkinamekanismin) toimiminen vaatii
omistusoikeuksien olemassaoloa.
– Sijoittajien tulee tuntea, että heidän sijoituksensa ovat
turvassa.
• Poliittinen rauha on lupaus siitä, että
omistusoikeuksia kunnioitetaan myös
tulevaisuudessa.
Instituutioiden laatu ja talouden
kasvu
BKT per capita keskimääräinen kasvu 1970-89
8
6
4
2
0
Teollisuusmaat
-2
-4
0
2
6
4
Instituutioiden laatu
Osastolyhenne/päiväys
130
8
10
Lähde: Sachs ja Warner (1997)
12
Vapaakauppa
• Tavaroiden ja palvelusten kauppaa sisältyy
tyypillisesti teknologian siirtoa.
• Teknologia on tuotteessa mukana.
• Maat, jotka poistavat kaupan esteitä kohtaavat
samanlaisen kasvupyrähdyksen kuin mitä
suuresta teknisestä edistysaskeleesta syntyisi.
Vapaakauppa
• Jotkin maat valitsevat
– Sisäänpäin kääntyneen kauppapolitiikan välttäen
kanssakäymistä muiden maiden kanssa. Esim.
Argentiina
– Ulospäin suuntautuneen kauppapolitiikan
rohkaisten kanssakäymistä muiden maiden
kanssa. Esim. Aasian maat.
Tutkimus- ja kehitystoiminta
• Edistysaskeleet teknisessä tietämyksessä
(technological knowledge) johtavat elintason
kasvuun.
– Suurin osa teknisistä oivalluksista tapahtuu yrityksissä ja
yksittäisten keksijöiden tekeminä.
– Tieto on julkishyödyke (public good): kaikki voivat käyttää
sitä.
– Julkinen valta voi rohkaista tätä tukemalla T&K:ta suoralla
rahoituksella (vrt. TEKES), verohelpotuksin tai patentein
(tilapäinen monopolioikeus)
Väestönkasvu
• Ekonomistit ja muut yhteiskuntatieteilijät ovat
väitelleet runsaasti siitä, miten väestönkasvu
vaikuttaa yhteiskuntaan.
– Luonnonvarojen venyttäminen
– Pääomakannan laimentuminen (K/L laskee, kun L
kasvaa; erityisen heikko tilanne H/L)
– Teknisten edistysaskelten kiihtyminen: enemmän
keksijöitä
Suomen kasvun haasteita
• Suomi on noussut tuottavuuden tasossa
eturintamaan (ainakin useimmilla toimialoilla)
• Miten saada kasvua aikaan tilanteessa, jossa
matkiminen ei enää riitä?
Kone- ja laiteinvestointien osuus kaikista investoinneista*
55
Suomi
Saksa**
Euroalue *
Yhdysvallat
Ruotsi
%
50
45
40
35
30
25
20
136
1990
1992
1994
1996
1998
2000
* Investointiasteet laskettu nimellisistä luvuista.
** Ennen vuotta 1991 mukana Länsi-Saksa.
Lähteet: Tilastokeskus ja Euroopan komissio.
2002
2004
Bruttokansantuotteen ja työn tuottavuuden kasvun
osatekijät Suomessa vuosina 1995–2002
BKT:n määrä
Työtuntien määrä
Työn tuottavuus
Pääomavaltaistuminen
Asuntopääoma
ICT-pääoma
Muu pääoma
Työpanoksen laatu
Kokonaistuottavuus
ICT-alat
Muut toimialat
137
Osuus BKT:stä, Määrän kasvu, Kasvukontribuutio,
%
log-%
log-%
100.00
4.09
4.09
1.58
1.58
2.51
2.51
33.24
1.47
0.51
8.30
0.64
0.06
3.60
15.90
0.60
21.34
-0.67
-0.15
66.76
0.27
0.18
1.81
1.81
0.48
1.33
Lähde: Jalava ja Pohjola (2005)
Korkea-asteen koulutuksen määrä
on suuri
Osastolyhenne/päiväys
138
d
te
St
a
or
N
te
s
w
D
ay
e
N nm
et
a
he rk
rla
n
C ds
an
ad
a
Ja
pa
Au n
st
ra
lia
U
ni
I
te cel
d
an
Ki
ng d
do
m
Ko
re
Sw a
ed
en
S
Sw p
itz ain
er
la
n
Ire d
la
nd
N Fin
ew la
Ze nd
al
a
H nd
un
g
G ary
er
m
a
Be ny
lg
iu
G m
re
ec
Fr e
an
c
C
ze P e
ch ola
R nd
Lu epu
Sl xem blic
ov
ak bou
r
R
ep g
ub
lic
Ita
Tu l y
rk
Po ey
rtu
ga
Au l
st
r
M ia
ex
ic
o
ni
U
%-osuus 25-65 vuotiaista
Onko meillä tarpeeksi ylimmän
asteen koulutusta?
35
30
25
20
15
10
5
0
Osastolyhenne/päiväys
Lähde: OECD
139
Tiivistelmä
• Taloudellinen vauraus, kun sitä mitataan
BKT/capita, vaihtelee voimakkaasti maiden
välillä.
• Keskitulo maailman rikkaimmissa maissa on yli
kymmenkertainen köyhimpiin maihin
verrattuna.
• Elintaso riippuu talouden kyvystä tuottaa
hyödykkeitä – siis tuottavuudesta.
Tiivistelmä
• Tuottavuus puolestaan riippuu: fyysisen ja
inhimillisen pääoman määrästä,
luonnonvaroista, ja teknisen kehityksen
määrästä.
• Talouspolitiikalla voidaan vaikuttaa talouden
kasvuvauhtiin monella tavalla.
Tiivistelmä
• Pääoman kertymiseen liittyy vähenevät
tuotot.
• Vähenevien tuottojen vuoksi säästämisen
kasvu johtaa aluksi taloudellisen kasvun
kiihtymiseen, mutta hidastuu tulotason
noustessa.
• Vähenevien tuottojen vuoksi pääoman tuotto
on erityisen korkea köyhissä maissa.
Reaalitalous pitkällä aikavälillä
3B SÄÄSTÄMINEN JA INVESTOINNIT
Rahoitusjärjestelmä
• Rahoitusjärjestelmä (financial system) koostuu
joukosta talouden instituutioita, jotka auttavat
säästäjien ja investoijien kohtaamista.
• Se välittää talouden niukkoja resursseja
säästäjiltä velallisille.
•
Vinkki! Sanasto http://www.tsk.fi/tsk/pankkisanasto/haku-289.html
Rahoituksen instituutiot
• Rahoitusjärjestelmä koostuu rahoituksen
instituutioista (financial institutions), jotka
koordinoivat säästäjien ja investoijien toimia.
• Rahoituksen instituutiot jaetaan usein kahteen
ryhmään:
1. rahoitusmarkkinat (financial markets) ja
2. rahoituslaitokset (financial intermediaries).
• Huom. Tilastotuotannon termi rahalaitokset (monetary
financial institution) on suppeampi!
Rahoituksen instituutiot
• Rahoitusmarkkinat
– Osakemarkkinat (stock market)
– Joukkolainamarkkinat (Bond Market)
• Rahoituslaitokset (Financial Intermediaries)
– Pankit (Banks)
– Sijoitusrahastot (Mutual Funds)
Rahoituksen instituutiot
• Rahoitusmarkkinat ovat instituutioita, joiden
kautta säästäjät voivat suoraan toimittaa
varoja lainaajille.
• Rahoituksen välittäjät ovat rahoituksen
instituutioita, jotka toimivat välikätenä
säästäjien ja lainaajien välillä.
Rahoitusmarkkinat
• Joukkolainamarkkinat; bondit
– Joukkolaina on velkakirja (certificate of indebtedness), joka
määrittelee lainaajan sitoumukset joukkolainen haltijalle:
kuoletuspäivämäärän ja säännönmukaisesti maksettavan
koron
– Joukkolainan ominaisuuksia
• Juoksuaika (Term): aikaväli siihen kun joukkolaina maksetaan
takaisin (kuoletetaan).
• Luottoriski (Credit Risk): Todennäköisyys sille, että lainaaja ei pysty
maksamaan korkoja tai pääomaa takaisin.
• Verokohtelu
Rahoitusmarkkinat
• Osakemarkkinat (Stock Market)
– Osake on saaminen (claim, omistusoikeus)
yritykseen ja siten niihin voittoihin, jota se
mahdollisesti tuottaa.
– Osakkeiden myynti rahan hankkimistarkoituksessa
on osakerahoitusta (equity financing).
• Joukkolainoihin (velkarahoitus, debt financing)
verrattuna osakkeisiin liittyy suurempi riski ja
mahdollisesti suurempi tuotto (“korko”).
– Kauppaa osakkeilla käydään pörsseissä (säännelty
markkinapaikka) kuten OMX-HEX, London Stock
Exchange ja Frankfurt Stock Exchange.
Rahoitusmarkkinat
• Osakemarkkinat
– Useimmat sanomalehtien osakkeita koskevat
taulukot raportoivat seuraavaa tietoa:
•
•
•
•
Osakkeen hinta
Vaihdettujen osakkeiden määrä
Osingot (voitot, jotka maksetaan osakkeenomistajille)
PE-luku (Price-earnings ratio): osakkeen hinta/vuotuiset
voitot
Rahoituslaitokset
• Rahoituslaitokset (Financial intermediaries)
välittävät säästäjien varoja lainaajille.
Rahoituslaitokset
• Pankit
– Ottavat talletuksia (deposits) vastaan henkilöiltä,
jotka haluavat säästää ja käyttävät näitä talletuksia
myöntääkseen luottoja ihmisille, jotka haluavat
lainata.
– Maksavat talletuksille korkoa, joka on hieman
pienempi kuin niiden luotoista saama korko.
Rahoituslaitokset
• Sijoitusrahastot (Investment Funds, mutual
funds)
– Sijoitusrahasto on instituutio, joka myy omia
osakkeitaan yleisölle ja käyttää näin saamansa
varat ostaakseen sijoitussalkkuun (portfolio)
erilaisia osakkeita ja/tai joukkolainoja.
• Sijoitusrahastojen avulla voidaan hajauttaa (diversify)
hyvinkin pieniä rahasummia.
Rahoituksen välittäjiä
• Muita rahoituslaitoksia
– Hypoteekkipankit (Credit unions)
– Eläkerahastot (Pension funds)
– Vakuutusyhtiöt (Insurance companies)
– Pikavippiyhtiöt (Loan sharks)
Säästäminen ja investoinnit
kansantalouden tilinpidossa
• Muistanet BKT:n jaon alaeriin::
Y = C + I + G + NX
Joitakin identiteettejä
• Suljetussa taloudessa vastaava identiteetti on
muotoa:
Y=C+I+G
Identiteettejä
• Ratkaistaan edellinen yhtälö investointien I
suhteen:
Y – C – G =I
• Tällöin yhtälön vasen puoli kuvaa koko
kansantalouden tuloja sen jälkeen kun niistä
on maksettu kulutusmenot ja julkiset (kulutus
ja investointi) menot. Tämä on siis
kansantalouden säästö S.
Identiteettejä
• Merkitään S = Y - C - G, jolloin edellämainittu
yhtälö voidaan kirjoittaa muotoon:
S=I
Identiteettejä
• Kansantalouden säästäminen on yhtäsuuri
kuin:
S=I
S=Y–C–G
S = (Y – T – C) + (T – G)
Mitä säästämisellä ja
investoinneilla tarkoitetaan
• Kansantalouden säästäminen
– Kansantalouden säästäminen on se osa
kansantulosta, joka jää jäljelle kulutusmenojen ja
julkisten menojen suorittamisen jälkeen.
• Yksityinen säästäminen
– Yksityinen säästäminen on se osa kotitalouksien
tuloista, mikä jää jäljelle kulutusmenojen ja
verojen suorittamisen jälkeen.
– Yksityinen säästäminen = (Y – T – C)
Mitä säästämisellä ja
investoinneilla tarkoitetaan
• Julkinen säästäminen
– Julkinen säästäminen muodostuu siitä mitä
verotuloista jää jäljelle kun siitä on maksettu
julkiset menot.
– Julkinen säästäminen = (T – G)
Mitä säästämisellä ja
investoinneilla tarkoitetaan
• (Julkisen talouden) ylijäämä ja alijäämä
– Jos T > G, julkisen talouden budjetti on
ylijäämäinen, koska verotulot ovat menoja
suuremmat.
– Ylijäämä T - G on julkista säästämistä.
– Jos G > T, julkinen talous on alijäämäinen, koska
julkiset menot ovat verotuloja suuremmat.
Mitä säästämisellä ja
investoinneilla tarkoitetaan
• Koko (suljetulle) taloudelle pätee, että
säästäminen on yhtäsuurta kuin investoinnit:
S=I
Lainattavien varojen markkinat
• Rahoitusmarkkinat koordinoivat (itsestään!)
talouden säästämistä ja investointeja
lainattavien varojen (loanable fund)
markkinoilla.
Lainattavien varojen markkinat
• Lainattavien varojen markkinat ovat ne
markkinat, joilla ne, jotka haluavat säästää
kohtaavat ne jotka haluavat investoida.
Lainattavien varojen markkinat
• Lainattavat varat ovat ne osa säästöistä, jotka
ihmiset haluavat lainata jollekin toiselle. (eikä
laittaa sukan varteen)
Lainattavien varojen tarjonta ja
kysyntä
• Lainattavia varoja tarjoavat ihmiset, jotka
säästävät ja haluavat lainata nämä varat.
• Lainattavia varoja kysyvät ihmiset ja yritykset,
jotka haluavat lainata ja siten investoida.
Lainattavien varojen tarjonta ja
kysyntä
• Korko on lainan hinta!
• Se kuvaa sitä määrää, jonka luotonottajat
maksavat luotostaan ja jonka luontonantaja
(säästäjät) saavat.
• Tämä korko on reaalikorko! Luotonantajat ja –
ottajat ovat kiinnostuneita koron ostovoimasta
eli reaalikorosta.
Lainattavien varojen tarjonta ja
kysyntä
• Lainattavien varojen markkinat toimivat
samalla tavalla kuin muutkin markkinat
taloudessa.
• Lainattavien varojen kysynnän ja tarjonnan
tasapaino määrää reaalikoron.
Figure 1 The Market for Loanable Funds
Interest
Rate
Supply
5%
Demand
0
€1,200
Loanable Funds
(in billions of euros)
Copyright©2010 South-Western
Lainattavien varojen tarjonta ja
kysyntä
• Julkisen vallan harjoittama talouspolitiikka
vaikuttaa (muiden seikkojen ohella)
säästämiseen ja investointeihin:
– Verotus ja säästäminen
– Verotus ja investoinnit
– Julkiset budjettialijäämät
Politiikkakoe: säästämisen
kannustimet
• Korkotulojen verottaminen vähentää sitä
palkkiota (korkotuloa) joka säästämisestä
saadaan. Näin ollen se vähentää kannustinta
säästää.
Politiikkakoe: säästämisen
kannustimet
• Korkotulojen verotuksen lasku siis lisää
kannusteita säästää annetulla korkotasolla.
– Lainattavien varojen tarjontakäyrä liikkuu oikealle.
– Tasapainokorko laskee.
– Lainattavien varojen kysyntä kasvaa!
Figure 2 An Increase in the Supply of Loanable Funds
Interest
Rate
Supply, S1
S2
1. Tax incentives for
saving increase the
supply of loanable
funds . . .
5%
4%
2. . . . which
reduces the
equilibrium
interest rate . . .
Demand
0
€1,200
€1,600
Loanable Funds
(in billions of euros)
3. . . . and raises the equilibrium
quantity of loanable funds.
Copyright©2010 South-Western
Politiikkakoe: säästämisen
kannustimet
• Jos verotuksen muutos kannustaa säästämistä,
seuraa siitä alhaisemmat korot ja suuremmat
investoinnit!
• Miten käy taloudellisen kasvun (ja
elintason)?!?
Politiikkakoe: investointien
kannustimet
• Investointien veroetu lisää kannustimia
investoida.
– Lisää lainattavien varojen kysyntää.
– Siirtää kysyntäkäyrää oikealle.
– Tämän seurauksen korkotaso nousee ja
säästäminen kasvaa.
Politiikkakoe: investointien
kannustimet
• Jos veromuutos kannustaa suurempiin
investointeihin, korot ja säästäminen
nousevat.
Figure 3 An Increase in the Demand for Loanable
Funds
Interest
Rate
Supply
1. An investment
tax credit
increases the
demand for
loanable funds . . .
6%
5%
2. . . . which
raises the
equilibrium
interest rate . . .
0
D2
Demand, D1
€1,200
€1,400
Loanable Funds
(in billions of euros)
3. . . . and raises the equilibrium
quantity of loanable funds.
Copyright©2010 South-Western
Politiikkakoe: julkisen talouden
alijäämä ja ylijäämä
• Kun julkiset menot ovat tuloja suuremmat
syntyy budjettialijäämä.
• Kumuloituneet budjettialijäämät muodostavat
julkisen velan.
Politiikkakoe: julkisen talouden
alijäämä ja ylijäämä
• Julkinen lainanotto vähentää lainattavissa
olevien varojen määrää, jota yritykset ja
kotitalouden voisivat käyttää investointeihin.
• Tätä investointien supistumista kutsutaan
syrjäytysvaikutukseksi (crowding out)
– Budjettialijäämän kattaminen lainaamalla
syrhäyttää yksityisiä luotonottajia, jotka ovat
lainaamassa investointeihin.
Politiikkakoe: julkisen talouden
alijäämä ja ylijäämä
• Budjettialijäämä siis supistaa lainattavien
varojen määrää:
– Tarjontakäyrä siirtyy vasemmalle.
– Tasapainokorko nousee.
– Uudessa tasapainossa lainattavien varojen määrä
on aiempaa pienempi.
Figure 4: The Effect of a Government Budget Deficit
Interest
Rate
S2
Supply, S1
1. A budget deficit
decreases the
supply of loanable
funds . . .
6%
5%
2. . . . which
raises the
equilibrium
interest rate . . .
Demand
0
€800
€1,200
Loanable Funds
(in billions of euros)
3. . . . and reduces the equilibrium
quantity of loanable funds.
Copyright©2010 South-Western
Politiikkakoe: julkisen talouden
alijäämä ja ylijäämä
• Kun julkinen valta supistaa säästämistä
alijäämäisellä budjetilla, korot nousevat ja
investoinnit supistuvat.
Politiikkakoe: julkisen talouden
alijäämä ja ylijäämä
• Ylijäämäisen budjetin tapauksessa käy
päinvastoin: lainattavien varojen määrä
kasvaa, reaalikorko laskee, ja investoinnit
kasvavat.
Tiivistelmä
• Rahoitusjärjestelmän muodostuu
rahoitusinstituutioista kuten
joukkolainamarkkinoista, osakemarkkinoista,
pankeista ja sijoitusrahastoista.
• Kaikkien näiden instituutioiden tarkoitus on
auttaa rahoitusylijäämäisten kotitalouksien
varojen siirtoa alijäämäisillle yrityksille ja
kotitalouksille.
Tiivistelmä
• Suljetussa taloudessa kansatalouden
tilinpidon mukaan säästäminen on yhtäsuuri
kuin investoinnit.
• Rahoitusjärjestelmä saattaa säästäjät ja
investoijat yhteen.
Tiivistelmä
• Korko määräytyy lainattavien varojen
kysynnästä ja tarjonnasta.
• Tarjonta tulee niiltä kotitalouksilta, jotka
haluavat säästää.
• Kysyntä puolestaan niiltä kotitalouksilta ja
yrityksiltä, jotka haluavat investoida.
Tiivistelmä
• Kansantalouden säästäminen = yksityinen
säästäminen + julkinen säästäminen
• Julkinen budjettialijäämä on negatiivista
säästämistä ja siten vähentää kansantalouden
säästämistä nostaen korkotasoa ja vähentäen
lainattavia varoja.
• Julkinen budjettialijäämä syrjäyttää
investointeja ja hidastaa tuottavuuden ja
elintason kasvua.
Laajennoksia/keskustelua
• Lainattavat varat, säästäminen ja investoinnit
avotaloudessa
• Julkiset alijäämät ja taloudellinen kasvu
• Julkiset menot, inhimillinen pääoma ja
taloudellinen kasvu
Avotalouden
makrotaloustiedettä
Reaalitalous pitkällä aikavälillä
Avotalouden makrotaloustiede:
Perusasioita
• Avoin ja suljettu talous
– Suljettu talous ei ole yhteydessä maailman muihin
talouksiin.
• Ei vientiä eikä tuontia, eikä pääomanliikkeitä.
– Avotalous on yhteydessä muihin talouksiin.
Avotalouden makrotaloustiede:
Perusasioita
• Avoin talous on yhteydessä muihin talouksiin
kahdella tavalla:
– Se ostaa ja myy hyödykkeitä maailmanmarkkinoilla
ja
– Ostaa ja myy pääomavaateita (capital assets)
maailmanmarkkinoilla
Tavaroiden ja palvelusten virta:
Vienti, tuonti, nettovienti
• Vienti käsittää ne tavarat ja palvelukset, jotka
tuotetaan kotimaassa ja myydään ulkomaille.
• Tuonti on puolestaan ne tavarat ja palvelukset,
jotka on tuotettu ulkomailla mutta myyty
kotimaassa.
Tavaroiden ja palvelusten virta:
Vienti, tuonti, nettovienti
• Nettovienti on vienti miinus tuonti.
• Nettovientiä kutsutaan myös tavaroiden ja
palvelusten taseeksi (aka kauppatase) (trade
balance, balance of goods and services).
Tavaroiden ja palvelusten virta:
Vienti, tuonti, nettovienti
• Kauppataseen alijäämä on tilanne, jossa
nettovienti (NX) on negatiivinen.
Tuonti > Vienti
• Kauppataseen ylijäämä on tilanne, jossa
nettovienti (NX) on positiivinen.
Vienti > Tuonti
• Kauppatase on tasapainossa kun nettovienti
on nolla eli vienti=tuonti.
Nettovientiin vaikuttavia tekijöitä
– Kuluttajien tottumukset ja maut kotimaassa ja
ulkomailla.
– Hyödykkeiden hinnat kotimaassa ja ulkomailla.
– Vaihtokurssi (=valuuttakurssi), jolla ihmiset voivat
ostaa ulkomaan valuuttaa maksamalla kotimaan
valuutalla.
– Kuluttajien tulot kotimaassa ja ulkomailla.
– Kuljetuskustannukset maasta toiseen.
– Hallitusten kauppapolitiikka.
Figure 1 The Increasing Openness of the World
Economy
Copyright©2010 South-Western
Rahoitusresurssien virta:
Nettopääoman vienti
• Nettopääomavienti (Net capital outflow) on
kotimaisten taloudenpitäjien
ulkomaanvaluutan ostot miinus ulkomaisten
taloudenpitäjien kotimaan valuutan ostot.
– Esim. Suomessa asuva ostaa BMW:n osakkeita tai
Kiinan asukas ostaa Suomen valtion joukkolainoja.
Rahoitusresurssien virta:
Nettopääoman vienti
• Kun Suomen asukas ostaa BMW:n osakkeita,
nostaa tämä Suomen pääoman nettovientiä• Kun Kiinan asukas ostaa Suomen valtion
joukkolainan, vähentää tämä pääoman
nettovientiä.
Rahoitusresurssien virta:
Nettopääoman vienti
• Pääoman nettovientiin vaikuttavia tekijöitä
– Reaalikorko, jota maksetaan kotimaisille ja
ulkomaisille sijoituskohteille.
– Ennakoidut taloudelliset ja poliittiset riskit koskien
sijoitusten halluspitoa ulkomailla.
– Julkisen vallan politiikka, joka vaikuttaa
ulkomaisten sijoittajien kohteluun kotimaisten
sijoituskohteiden suhteen.
Rahoitusresurssien virta:
Nettopääoman vienti
• Nettovienti (NX) ja pääoman nettovienti (NCO)
ovat sidoksissa toisiinsa.
• Koko taloudelle pätee se, että ne ovat
yhtäsuuret:
NCO = NX
– Koska jokaiseen reaalitalouden vaihdantaan liittyy
rahataloudellinen vaihdanta. “Tavaran ostossa ja
myynnissä liikkuu myös raha”
Säästäminen, investoinnit ja
pääoman liikkeet
• Nettovienti on BKT:n komponentti:
Y = C + I + G + NX
• Kotimainen säästäminen on se summa, joka
jää jäljelle kun tuloista vähennetään kulutus,
investoinnit ja julkiset menot:
Y - C - G = I + NX
Säästäminen, investoinnit ja
pääoman liikkeet
• Kotimainen säästäminen (S) on Y - C – G, joten
S = I + NX
• tai
Kotimaiset + Pääoman
Säästä =
investoinnit
nettovienti
minen
S
=
I
+
NCO
Figure 2 US National Saving, Domestic Investment, and
Net Foreign Investment
(a) National Saving and Domestic Investment (as a percentage of GDP)
Percent
of GDP
20
Domestic investment
18
16
14
National saving
12
10
1960
1965
1970
1975
1980
1985
1990
1995
2000
Copyright©2010 South-Western
Figure 2 US National Saving, Domestic Investment, and
Net Foreign Investment
(b) Net Capital Outflow (as a percentage of GDP)
Percent
of GDP
4
3
2
Net capital
outflow
1
0
–1
–2
–3
–4
1960
1965
1970
1975
1980
1985
1990
1995
2000
Copyright©2010 South-Western
Kansainvälisen vaihdannan hinnat:
reaalinen ja nimellinen
valuuttakurssi
• Kansainväliseen vaihdantaan vaikuttavat
kansainväliset hinnat
• Näistä tärkeimmät ovat nimellinen
valuuttakurssi ja reaalinen valuuttakurssi.
Nimellinen valuuttakurssi
• Nimellinen valuuttakurssi on hinta, jolla
henkilö voi ostaa ulkomaan valuuttaa.
• Se voidaan ilmaista kahdella tavalla:
– Ulkomaan valuuttassa euroa kohti.
– Tai euroissa ulkomaan valuutta kohti.
Nimellinen valuuttakurssi
• Oletetaan, että Japanin yenin ja euron välinen
valuuttakurssi on 80 jeniä yhtä euroa kohti.
– Yksi euro maksaa 80 jeniä.
– Yksi jen maksaa 1/80 (= 0.0125) euroa.
Nimellinen valuuttakurssi
• Nimellisen valuuttakurssin vahvistuminen
(appreciation, revalvoituminen) viittaa
kotimaan valuutan arvon nousuun suhteessa
ulkomaan valuuttaan. “Eurolla saa enemmän
jenejä”.
• Nimellisen valuuttakurssin heikentymisellä
(depreciation, devalvoituminen) tarkoitetaan
kotimaan valuutan arvon laskua suhteessa
ulkomaan valuuttaan.
Nimellinen valuuttakurssi
• Jos eurolla voi ostaa enemmän ulkomaan
valuuttaa, sanotaan, että euro vahvistuu.
• Jos eurolla voi ostaa vähemmän ulkomaan
valuuttaa, sanotaan, että euro heikentyy.
Reaalinen valuuttakurssi
• Reaalisella valuuttakurssilla tarkoitetaan sitä
vaihtosuhdetta jolla kotimaan hyödykkeillä
voidaan ostaa ulkomaan hyödykkeitä.
• Nimellisessä valuuttakurssissa mitattiin
vaihtosuhdetta rahassa, reaalisessa
valuuttakurssissa hyödykkeissä!
Reaalinen valuuttakurssi
• Reaalinen valuuttakurssi kertoo esimerkiksi
sen montako ”kiloa” tuontihyödykkeitä
voidaan ostaa yhdellä ”kilolla”
vientihyödykkeitä.
• Se vertaa hyödykekoreja eri valuutoissa.
Reaalinen valuuttakurssi
• Reaalinen valuuttakurssi vertaa kotimaisten ja
ulkomaisten hyödykkeiden hintoja kotimaassa.
Esimerkki: Kilo suomalaista emmental-juustoa on
maksaa 2,5 euroa ja kilo sveitsiläistä emmentaljuustoa 3 sveitsin frangia euroa (olettaen, että ne
ovat yhtä maukkaita) ja valuuttakurssi on 0,8
CHF/EUR. Reaalinen valuuttakurssi on
0,8CHF/EUR* 2,5 EUR/kg 2CHF/kg

 0,66
3 CHF/kg
3 EUR/kg
0,66 suomalaista emmentalia sveitsiläistä emmentalia
kohden.
Reaalinen valuuttakurssi
• Reaalinen valuuttakurssi riippuu nimellisestä
valuuttakurssista ja kotimaisista ja
ulkomaisista hinnoista mitattuna kunkin maan
omassa valuutassa.
Reaalinen valuuttaku rssi 
Nimellinen valuuttak urssi * kotimainen hinta
ulkomainen hinta
Reaalinen valuuttakurssi
• Reaalinen valuuttakurssi vaikuttaaa
hyödykkeiden vientiin ja tuontiin.
• Euron heikkenemisestä seuraa se, että
suomalaiset tuotteet tulevat halvemmiksi kuin
tuontituotteet.
• Tämä rohkaisee kuluttajia sekä Suomessa että
ulkomailla ostamaan enemmän suomalaisia
tuotteita kuin ulkomaisia (ei euroalueella
tuotettuja) tuotteita.
Reaalinen valuuttakurssi
• Tämän seurauksena Suomen vienti nousee,
tuonti laskee ja nämä molemmat kasvattavat
nettovientiä.
• Vastaavasti, euron vahvistumisesta seuraa,
että suomalaiset tuotteet tulevat kalliimmiksi
ulkomaisiin verrattuna ja nettovienti supistuu.
Ensimmäinen teoria
valuuttakurssin määräytymisestä:
ostovoimapariteetti
• Ostovoimapariteetti on yksinkertaisin ja
laajimmin hyväksytty teoria, joka selittää
valuuttakurssien liikkeitä.
• Ostovoimapariteetti on siis teoria
valuuttakurssien määräytymisestä.
• Sen mukaan samalla rahan määrällä pitäisi
pystyä ostamaan sama määrä hyödykkeitä
kussakin maasssa.
Ostovoimapariteetti
• Se perustuu yhden hinnan lakiin
– Yhden hinnan lain mukaan hyödykkeen pitää
maksaa yhtä paljon joka paikassa.
• Jos yhden hinnan laki ei olisi voimassa, olisi
mahdollista tehdä helppoja voittoja ostamalla
hyödyke halvemman hinnan maasta ja
myymällä se korkeamman hinnan maassa.
• Sitä prosessia, joka hyödyntää hintaeroja ero
markkinoilla kutsutaan arbitraasiksi (arbitrage)
Ostovoimapariteetti
• Kun arbitraasimahdollisuuksia esiintyy,
käytetään en hyväksi ja hinnat muuttuvat
siten, ettei arbitraasia enää esiinny: hinnat
tulevat yhtäsuuriksi.
• Ostovoimapariteetin mukaan valuuttakurssien
täytyy asettua siten, että hinnat yhtenäistyvät
kaikissa maissa.
Ostovoimapariteetti
• Tästä seuraa se, että nimellisen
valuuttakurssin täytyy heijastaa hintatasojen
eroa eri maissa.
• Jos keskuspankki painaa hurjasti rahaa, raha
menettää arvoaa sekä siinä mielessä kuinka
paljon hyödykkeita sillä voi ostaa (=syntyy
inflaatiota) että kuinka paljon ulkomaan
valuuttaa sillä voi ostaa
(=devalvoituminen=heikentyminen).
Figure 3 Money, Prices, and the Nominal Exchange Rate
During the German Hyperinflation
Indexes
(Jan. 1921 = 100)
1,000,000,000,000,000
Money supply
10,000,000,000
Price level
100,000
1
Exchange rate
.00001
.0000000001
1921
1922
1923
1924
1925
Copyright©2010 South-Western
Ostovoimapariteetin ongelmia
• Toisaalta monet tuotteet eivät ole helposti
siirrettävissä maasta toiseen.
• Kaupattavat hyödykkeet eivät ole aina
samalaisia eri maissa.
Tiivistelmä
• Nettovienti on vienti miinus tuonti
• Vienti on kotimaassa tuotettujen, ulkomailla
myytyjen hyödykkeiden arvo.
• Tuonti on ulkomailla tuotettujen, kotimaassa
myytyjen hyödykkeiden arvo.
• Nettopääoman vienti (Net capital outflow) on
kotimaan asukkaiden ulkomaisten
sijoituskohteiden osto miinus ulkomaan
asukkaiden ostamat sijoituskohteet
kotimaassa.
Tiivistelmä
• Pääoman nettovienti on yhtäsuuri kuin
(tavaroiden ja palvelusten) nettovienti:
NCO=NX
• Talouden säästöt voidaan joko investoida
kotimaassa tai niillä voidaan ostaa ulkomaisia
sijoituskohteita:
S = I + NCO
Tiivistelmä
• Nimellinen valuuttakurssi on ulkomaan
valuutan hinta kotimaan valuutassa (tai
päinvastoin riippuen siitä kummasta
suunnasta katsoo).
• Reaalinen valuuttakurssi on ulkomaisen
hyödykekorin hinta kotimaan hyödykekorissa
(tai päinvastoin kuten edellä)
Tiivistelmä
• Euron sanotaan vahvistuvan kun sillä voi ostaa
enemmän ulkomaan valuuttaa eli nimellinen
valuuttakurssi vahvistuu (revalvoituu).
• Kun eurolla saa vähemmän ulkomaan
valuuttaa, sanotaan, että euron nimellinen
valuuttakurssi heikkenee (devalvoituu).
Tiivistelmä
• Ostovoimapariteetin mukaan saman tuote
kussakin maassa tulisi maksaa yhtä paljon.
• Nimellinen valuuttakurssi sopeutuu siten, että
tämä pätee kyseisissä maissa.
• Eli nimellinen valuuttakurssi heijastaa näiden
maiden hintatasoja.
Avotalouden luku
LAINATTAVAT VARAT
AVOTALOUDESSA
Avotalous
• Avotalous on yhteydessä vapaasti muihin
talouksiin maailmassa.
Keskeiset avotalouteen liittyvät
makrotaloudelliset muuttujat
• Avotalouden tärkeitä muuttujia ovat:
– nettovienti
– Ulkomaiset nettosaamiset (net foreign
investment)
– Nimellinen valuuttakurssi (nominal exchange
rates)
– Reaalinen valuuttakurssi (real exchange rates)
Keskeiset makrotaloudelliset oletukset
tarkasteltaessa avotaloutta
• Malli ottaa tuotannon (BKT) annettuna.
• Myös hintataso on ennalta annettu.
• Toisin sanoen (seuraavaksi esitettävä
pelkistetty) malli ei tarkastele valuuttakurssin
(tai säästämisen ja investointien) vaikutusta
tuotantoon ja hintatasoon.
• “Osittainen tasapaino” (partial equilibrium)
Lainattavissa olevien varojen tarjonta ja
kysyntä sekä valuuttakurssi
• Lainattavissa olevien varojen markkina:
S = I + NCO
– Tasapainokorolla se summa, jonka ihmiset
haluavat säästää on yhtäsuuri kuin investoinnit ja
nettopääomanvienti (net capital outflows)
Lainattavissa olevien varojen
markkinat
• Lainattavissa olevien varojen tarjonta tulee
kansallisesta säästämisestä (S).
• Lainattavissa olevien varojen kysyntä syntyy
investoinneista (I) ja nettopääomaviennistä
(NCO).
Lainattavissa olevien varojen
markkinat
• Lainattavissa olevien varojen kysyntä ja
tarjonta riippuvat reaalikorosta.
• Korkeampi reaalikorko kannustaa ihmisiä
säästämään ja lisää lainattavissa olevien
varojen tarjontaa.
• Reaalikorko sopeutuu tasapainottamaan
kysyntää ja tarjontaa.
Figure 1 The Market for Loanable Funds
Real
Interest
Rate
Supply of loanable funds
(from national saving)
Equilibrium
real interest
rate
Demand for loanable
funds (for domestic
investment and net
capital outflow)
Equilibrium
quantity
Quantity of
Loanable Funds
Copyright©2010 South-Western
Lainattavissa olevien varojen
markkinat
• Tasapainossa korko tasapainottaa ihmisten
halun säästää ja tavoiteltavat kotimaiset
investoinnit (I) ja pääoman nettoviennin
ulkomaille (NCO).
Valuuttamarkkinat
• Valuuttamarkkinoiden reaali- ja rahapuolta
kuvaavat NX ja NCO.
• NCO heijastaa pääomavaateiden (capital
assets) myynnin ja oston – pääomaliikkeiden epätasapainoa.
• NX heijastaa hyödykkeiden viennin ja tuonnin
epätasapainoa.
Valuuttamarkkinat
• Valuuttamarkkinoilla euroja vaihdetaan
ulkomaan valuutaksi.
• Koko talouden tasolla NCO:n ja NX:n täytyy
olla yhtäsuuret (tasapainottaa toisensa) :
NCO = NX
Valuuttamarkkinat
• Hinta, joka tasapainottaa
valuuttamarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan
on reaalinen valuuttakurssi.
• Ulkomaan valuutan kysyntäkäyrä on alaspäin
laskeva, koska heikompi valuuttakurssi tekee
kotimaisista hyödykkeistä kalliimpia.
• Tarjontakäyrä on pystysuora, koska pääoman
nettovienti ei riipu reaalisesta
valuuttakurssista.
Figure 2 The Market for Foreign Currency Exchange
Real
Exchange
Rate
Supply of pounds
(from net capital outflow)
Equilibrium
real exchange
rate
Demand for pounds
(for net exports)
Equilibrium
quantity
Quantity of Pounds Exchanged
into Foreign Currency
Copyright©2010 South-Western
Valuuttamarkkinat
• Reaalinen valuuttakurssi tasapainottaa
eurojen kysynnän ja tarjonnan.
• Tasapainossa reaalinen valuuttakurssi
tasapainottaa nettoviennistä nousevan
eurojen kysynnän ja ulkomaisten
rahoitusvaateiden ostoista nousevan eurojen
tarjonnan.
Tasapaino avotaloudessa
• Lainattavissa olevien varojen markkinoilla
tarjonta nousee säästämisestä ja kysyntä
kotimaisista investoinneista ja pääoman
nettoviennistä.
• Valuuttamarkkinoilla tarjonta tulee pääoman
nettovirtauksesta (=pääoman nettoviennistä)
ja kysyntä nettoviennistä.
Tasapaino avotaloudessa
• Pääoman nettovienti luo yhteyden
lainattavissa olevien varojen markkinoille ja
valuuttamarkkinoille.
– Keskeisin tekijä pääoman nettoviennissä on
reaalikorko.
Figure 3 How Net Capital Outflow Depends on the
Interest Rate
Real
Interest
Rate
Net capital outflow
is negative.
0
Net capital outflow
is positive.
Net Capital
Outflow
Copyright©2010 South-Western
Tasapaino avotaloudessa
• Hinnat lainattavissa olevien varojen
markkinoilla ja valuuttamarkkinoilla
tasapainottavat samanaikaisesta kysynnän ja
tarjonnan näillä markkinoilla.
• Näinollen ne määräävät kansallisen
säästämisen, kotimaiset investoinnit,
ulkomaiset nettoinvestoinnit ja nettoviennin.
Figure 4 The Real Equilibrium in an Open Economy
(a) The Market for Loanable Funds
Real
Interest
Rate
(b) Net Capital Outflow
Real
Interest
Rate
Supply
r
r
Demand
Net capital
outflow, NCO
Quantity of
Loanable Funds
Net Capital
Outflow
Real
Exchange
Rate
Supply
E
Demand
Quantity of
Pounds
(c) The Market for Foreign Currency Exchange
Copyright©2010 South-Western
Kuinka erilaiset politiikat ja muut
seikat vaikuttavat avotaloudessa
• Tärkeiden makrotalouden muuttujien koko ja
vaihtelu riippuu:
– Julkisen vallan budjettialijäämistä
– Kauppapolitiikasta
– Poliittisesta ja taloudellisesta vakaudesta
Politiikkakoe: julkinen alijäämä
• Avotaloudessa julkisen vallan
budjettialijäämä:
– Supistaa lainattavissa olevien varojen tarjontaa,
– nostaa korkoja,
– Syrjäyttää kotimaisia investointeja,
– Minkä seurauksena myös ulkomaiset investoinnit
supistuvat.
Figure 5 The Effects of Government Budget Deficit
(a) The Market for Loanable Funds
Real
Interest
Rate
r2
S
1. A budget deficit reduces
(b) Net Capital Outflow
the supply of loanable funds . . .
Real
Interest
Rate
S
B
r2
A
r
2. . . . which
increases
the real
interest
rate . . .
r
3. . . . which in
turn reduces
net capital
outflow.
Demand
NCO
Quantity of
Loanable Funds
Net Capital
Outflow
Real
Exchange
Rate
E2
E1
5. . . . which
causes the
real exchange
rate to
appreciate.
S
S
4. The decrease
in net capital
outflow reduces
the supply of pounds
to be exchanged
into foreign
currency . . .
Demand
Quantity of
Pounds
(c) The Market for Foreign Currency Exchange
Copyright©2010 South-Western
Politiikkakoe: julkinen alijäämä
• Julkisen alijäämän vaikutus lainattavissa
olevilla markkinoilla
– Hallituksen budjettialijäämä supistaa kotimaista
säästämistä, joka . . .
• Siirtää laittavissa olevien varojen tarjontaa vasemmalle,
joka . . .
• Nostaa reaalikorkoja.
Politiikkakoe: julkinen alijäämä
• Julkisen alijäämän vaikutus pääoman
nettovientiin
– Korkeampi reaalikorko supistaa pääoman
nettovientiä.
Politiikkakoe: julkinen alijäämä
• Vaikutukset valuuttamarkkinoilla
– Pääoman nettoviennin supistuminen vähentää
eurojen tarjontaa valuuttamarkkinoilla (niitä
tarjotaan vähemmän valuuttamarkkinoille).
– Tästä seuraa reaalisen valuuttakurssin
vahvistuminen.
Politiikkakoe: kauppapolitiikka
• Kauppapolitiikka on hallituksen politiikkaa,
jolla yritetään suoraan vaikuttaa tavaroiden ja
palvelusten vientiin ja tuontiin.
– Tariffit ja tullit: tuontiin kohdistuva vero.
– Tuontikiintiöt: suora määrällinen rajoite ulkomailla
tuotetuille tuotteille joita myydään kotimaassa.
Politiikkakoe: kauppapolitiikka
• Koska se ei vaikuta kotimaiseen säästämiseen
tai investointeihin, se ei vaikuta
kauppataseesen (=viennin ja tuonnin
tasapainoon)!
– Annetulla kotimaisen säästämisten ja investointien
tasolla, reaalinen valuuttakurssi tasapainottaa
kauppataseen.
• Kauppapolitiikka vaikuttaa enemmän
mikrotalouteen kuin makrotaloudelliseen
tasapainoon.
Politiikkakoe: kauppapolitiikka
• Tuontikiintiöiden vaikutus:
– Koska ulkomaat tarvitsevat euroja ostaaksen
euroalueen vientituotteita, lisää se eurojen
kysyntää valuuttamarkkinoilla.
• Tästä seuraa reaalisen valuuttakurssin vahvistuminen.
Kauppapolitiikka
• Tuontikiintiöiden vaikutus
– Korot eivät muutu, koska lainattavien varojen
markkinoilla ei tapahdu mitään.
– Nettovienti ei muutu.
– Pääoman nettovienti ei muutu vaikka
tuontikiintiöt vähentävät tuontia.
Kauppapolitiikka
• Tuontikiintiön vaikutus
– Euron vahvistuminen valuuttamarkkinoilla
rohkaisee tuontia ja heikentää vientiä.
– Tämä syrjäyttää välitöntä ja tilapäistä nettoviennin
parantumista.
Figure 6 The Effects of an Import Quota
(a) The Market for Loanable Funds
Real
Interest
Rate
(b) Net Capital Outflow
Real
Interest
Rate
Supply
r
r
3. Net exports,
however, remain
the same.
Demand
NCO
Quantity of
Loanable Funds
Net Capital
Outflow
Real
Exchange
Rate
E2
2. . . . and
causes the
real exchange
rate to
appreciate.
Supply
1. An import
quota increases
the demand for
pounds . . .
E
D
D
Quantity of
Pounds
(c) The Market for Foreign-Currency Exchange
Copyright©2010 South-Western
Politiikkakoe: kauppapolitiikka
• Tuontikiintiön vaikutus
– Kauppapolitiikalla ei voida vaikuttaa
kauppataseeseen!
Politiikkakoe: poliittinen epävakaus
ja pääomapako
• Pääomapako (Capital flight) on laaja ja
äkillinen tietyn maan rahoitusvaateiden
kysynnän lasku.
Politiikkakoe: poliittinen epävakaus
ja pääomapako
• Pääomapaolla on suurin vaikutus siihen
maahan, josta pääoma pakenee, mutta se
vaikuttaa myös muihin maihin.
• Jos sijoittajien luottamus heidän sijoitustensa
turvallisuuteen horjuu, pääoma jättää
talouden nopeasti.
• Korot nousevat ja kotimaan valuutta
heikkenee.
Politiikkakoe: poliittinen epävakaus
ja pääomapako
• Kun sijoittajat havaitsivat poliittisia ongelmia
Meksikossa 1994, he myivät meksikolaia
sijoituksiaan ja käyttivät tästä saamia
tuottojaan ostaakseen muiden maiden
sijoituskohteita.
Politiikkakoe: poliittinen epävakaus
ja pääomapako
• Tämä kasvatti pääomanvientiä Meksikosta.
– Lainattavien varojen kysyntä kasvoi, joka nosti
korkoa.
– Tämä kasvatti Meksikon pesojen tarjontaa
valuuttamarkkinoilla.
Figure 7 The Effects of Capital Flight
(a) The Market for Loanable Funds in Mexico
Real
Interest
Rate
(b) Mexican Net Capital Outflow
Real
Interest
Rate
Supply
r2
r2
r1
r1
3. . . . which
increases
the interest
rate.
1. An increase
in net capital
outflow. . .
D2
D1
NCO1
Quantity of
2. . . . increases the demand
Loanable Funds
for loanable funds . . .
NCO2
Net Capital
Outflow
Real
Exchange
Rate
E
5. . . . which
causes the
peso to
depreciate.
S
S2
4. At the same
time, the increase
in net capital
outflow
increases the
supply of pesos . . .
E
Demand
Quantity of
Pesos
(c) The Market for Foreign-Currency Exchange
Copyright©2010 South-Western
Tiivistelmä
• Kun tarkastellaan avotalouden
makrotaloustiedettä, kaksi markkinaa ovat
keskeisiä: lainattavien varojen markkinat ja
valuuttamarkkinat.
• Lainattavien varojen markkinoilla reaalikorko
tasapainottaa tarjonnan (kotimaisen
säästämisen) ja kysynnän (kotimaiset
investoinnit ja pääoman nettoviennin).
Tiivistelmä
• Valuuttamarkkinoilla reaalinen valuuttakurssi
tasapainottaa eurojen tarjonnan (pääoman
nettovienti) ja kysynnän (tavaroiden ja
palvelusten nettovienti).
• Pääoman nettovienti on muuttuja/tekijä, joka
sitoo nämä markkinat yhteen.
Tiivistelmä
• Politiikka, joka supistaa kotimaista säästämistä
– kuten julkisen talouden budjettialijäämä,
supistaa lainattavissa olevien varojen
tarjontaa ja nostaa korkoja.
• Korkeampi reaalikorko puolestaa supistaa
pääoman nettovientiä ja vähentää eurojen
tarjotaa
• Euro vahvistuu ja (tavaroiden ja palvelusten)
nettovienti supistuu.
Tiivistelmä
• Kaupan esteet kasvattavat (tai saattavat
kasvattaa) tavaroiden ja palvelusten
nettovientiä ja lisää eurojen kysyntää
valuuttamarkkinoilla.
• Tämän seurauksena euron arvo vahvistuu,
joka laskee tuontihyödykkeiden hintaa
suhteessa kotimaisiin hyödykkeisiin.
• Tämä vahvistuminen kumoaa kaupan esteen
alkuperäisen vaikutuksen.
Tiivistelmä
• Kun sijoittajat muuttavat käsitystää jostain
maasta sijoituskohteena, voi sillä olla
voimakkaita vaikutuksia kyseisen maan
talouteen.
• Poliittinen epävakaus voi johtaa
pääomapakoon.
• Pääomapako nostaa korkoja ja aiheutta
reaalisen valuuttakurssin heikentymisen.
Reaalitalous pitkällä aikavälillä
3C TYÖTTÖMYYS
Työttömyyden tunnistaminen
• Työttömyyden luokittelua.
– Työttömyys jaotellaan tyypillisesti kahteen
luokkaan:
1.Pitkän aikavälin työttömyysongelma: luonnollinen
työttömyys
2.Lyhyen aikavälin työttömyysongelma: syklinen
työttömyys
Työttömyyden tunnistaminen
• Luonnollinen työttömyys
– Luonnollinen työttömyys on työttömyyttä, joka ei
häviä itsestää edes pitkällä aikavälillä.
– Tämän määrän työttömyyttä talous kohtaa
normaalisti.
Työttömyyden tunnistaminen
• Syklinen työttömyys
– Syklinen työttömyys viittaa työttömyyden
vaihteluun luonnollisen työttömyysasteen
ympärillä.
– Se on sidoksissa talouden suhdannevaihteluihin.
Työttömyyden tunnistaminen
• Työttömyyden kuvaaminen
– Kolme peruskysymystä:
• Kuinka mitataan talouden työttömyysastetta?
• Mitä ongelmia työttömyysaineistoon (=-mittariin)
liittyy?
• Kuinka pitkään työtön on ollut työttömänä?
Kuinka työttömyyttä mitataan?
• Työttömyyttä mitataan kahdella tavalla.
– Työvoimatutkimus (Tilastokeskus): Perustuun
kuukausittain kotitalouksille tehtävään kyselyyn.
– Työllisyyskatsaus (Työ- ja elinkeinoministeriö):
Perustuu työ- ja elinkeinotoimistoihin
ilmoittautuneisiin työnhakijoihin.
Kuinka työttymyyttä mitataan?
• Seuraava perustuu Työvoimatutkimuksen
käsitteisiin!
• Jokainen aikuinen luokitella yhteen kolmesta
kategoriasta:
– Työllinen.
– Työtön
– Työvoiman ulkopuolella.
Kuinka työttömyyttä mitataan?
• Työvoima
– Työvoima (labour force) on työntekijöiden
kokonaismäärä, joka on työllisten ja työttömien
summa.
Kuinka työttömyyttä mitataan?
• Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus
koko työvoimasta:
Työttömyysaste
Työttömien lukumäärä
´ 100
=
Työvoiman määrä
Kuinka työttömyyttä mitataan?
• Työvoiman osallistumisaste on työvoiman
prosenttiosuus työikäisestä väestöstä.
Työvoiman osallistumisaste
Työvoiman määrä
´

Työikäinen väestö
100
Table 1 The Labour Market Experience of Different
Groups; Iso-Brianniassa!
Copyright©2010 South-Western
Työttömyysaste Suomessa
18
16
14
12
10
8
6
4
2
0
1975:1
1980:1
1985:1
1990:1
1995:1
2000:1
2005:1
Mitä työttömyysaste mittaa?
• Usein on vaikeata erotella kuka on työtön ja
kuka on työvoiman ulkopuolella.
• Työnhausta luopuneet työntekijät eivät näy
työttömyystilastossa.
• Jotkin työntekijät saattavat olla
ilmoittautuneet työttömiksi, vaikka he eivät
aktiivisesti hae töitä.
Kuinka kauan työttömät ovat ilman
työtä?
• Useimmat työttömyysjaksot ovat lyhyitä.
• Suurin osa havaitusta työttömyydestä on
pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamaa.
• Työttömyysongelma syntyy eritoten siitä, että
joukko työntekijöitä on pitkään työttömänä.
Miksi aina on työttömyyttä?
• Ideaalisilla työmarkkinoilla palkat sopeutuvat
siten, että työn kysyntä ja tarjonta
tasapainottuvat ja kaikki työntekijät ovat
töissä (=työllisiä).
Miksi aina on työttömyyttä?
• Kitkatyöttömyys (frictional unemployment)
viittaa työttömyyteen, joka syntyy siitä, että
työntekijä etsii uutta työpaikkaa. Sellaisen
työpaikan löytäminen, joka parhaiten vastaa
työntekijän taitoja, kokemusta ja mielihaluja ei
yleensä onnistu välittömästi.
Miksi aina on työttömyyttä?
• Rakenteellinen työttömyys (Structural
unemployment) on työttömyyttä, joka seuraa
siitä, ettei työpaikkojen määrä vastaa
työnhakijoiden määrää.
Työn etsintä
• Työn etsintä
– Sitä prosessia, jossa työnteijä yrittää löytää
sopivan työpaikan, joka vastaa hänen taitoaan ja
halujaan kutsutaan työn etsinnäksi (job search).
– Se syntyy siitä, että sopivan työpaikan löytymisen
ajallisesta kestosta.
Työn etsintä
• Tämä työttömyys poikkeaa muusta
työttömyydestä.
– Sitä ei aiheuta tasapainopalkkaa korkeampi
palkka.
– Se syntyy siitä ajasta, joka käytetään sopivan työn
etsimiseen.
Miksi kitkatyöttömyys on
väistämätöntä
• Etsinnästä johtuva työttömyys on
väistämätöntä, koska talous muuttuu koko
ajan: työpaikkoja syntyy ja kuolee.
• Muutoksia kysynnnän rakenteessa toimialojen
tai alueiden suhteen kutsutaan sektoreiden
muutoksiksi.
• Kestää aikansa ennenkuin työntekijä löytää
työtä uudelta sektorilta.
Julkinen talouspolitiikka ja työn
etsintä
• Hallituksen toimet voivat vaikuttaa siihen
aikaan, joka kuluu uuden työn löytämiseen.
• Näitä toimia ovat mm:
– Työvoimanvälitys
– Koulutustoimet
– Työttömyysvakuutus (työttömyyskorvaus)
Julkinen talouspolitiikka ja työn
etsintä
• Työnvälitys antaa informaatiota avoinna
olevista työpaikoista helpottaakseen
työntekijän ja sopivan työpaikan kohtaamista.
• Julkisen vallan koulutusohjelmat auttavat
työnteijä siirtymistä supistuvilta toimialoilata
kasvaville toimialoille.
Talouspolitiikka ja työn etsintä
• Työttömyysvakuutus on julkisen vallan
järjestelmä, joka suojaa työntekijän tuloja
työttömyyden sattuessa.
– Tarjoaa osittaisen suoja työttömäksi jouduttaessa.
– Tarjoaa palkaa osaa vastaavan summa tilapäisesti
niille, jotka on irtisanottu.
Talouspolitiikka ja työn etsintä
• Työttömyysvakuutus (Unemployment
insurance) kasvattaa etsinnästä johtuvaa
työttömyyttä.
• Se vähentää etsintäkannustimia.
• Toisaalta se voi pidemmän etsinnän muodossa
parantaa kohtaannon laatu (auttaa paremman
työpaikan löytämisessä).
Talouspolitiikka ja työn etsintä
• Rakenteellista työttömyyttä esiintyy, kun
työvoiman tarjonta ylittää työvoiman
kysynnän.
• Rakenteellisella työttömyydellä selitetään
usein pitkiä työttömyysjaksoja.
Talouspolitiikka ja työn etsintä
• Miksi rakenteellista työttömyyttä esiintyy?
– Minimipalkat
– Ammattiliitot
– Tehokkuuspalkat
Minimipalkkalait
• Kun minimipalkka asetetaan tasolle, joka
korkeampi kuin se palkkataso, joka
tasapainottaisi työvoiman kysynnän ja
tarjonnan, nostaa se työttömyyttä.
Figure 4 Unemployment from a Wage Above the
Equilibrium Level
Wage
Labour
supply
Surplus of labour =
Unemployment
Minimum
wage
WE
Labour
demand
0
LD
LE
LS
Quantity of
Labour
Copyright©2010 South-Western
Ammattiliitot ja
sopimusneuvottelut
• Ammattiliitto (union) on työntekijöiden
organisaatio, joka neuvottelee työnantajien
kanssa palkoista ja työehdoista/työoloista.
• Suomessa ammattiliittojen jäsenyysaste on
hyvin korkea.
• Ammattiliitto on kartelli, joka pyrkii
käyttämään markkinavoimaansa.
Ammattiliitot ja
sopimusneuvottelut
• Prosessi, jossa ammattiliitto ja yritys sopivat
työehdoista, on sopimusneuvottelu(collective
bargaining).
Ammattiliitot ja
sopimusneuvottelut
• Lakko organisoidaan, mikäli sopimusta ei
saavuteta.
• Lakossa työntekijät pidättäytyvät töistä.
Ammattiliitot ja
sopimusneuvottelut
• Lakko hyödyttää joitakin työntekijöitä ja
haittaa toisia.
• Ammattiliiton jäsenet (insiders) hyötyvät
sopimusneuvotteluista, kun taas ne, jotka
eivät ole jäseniä (outsiders) kantavat osan
kustannuksista.
Ammattiliitot ja
sopimusneuvottelut
• Kartellina, joka voi uhata lakolla, työntekijät
nostavat työvoimakustannuksia yli
tasapainopalkkatason.
Ovatko ammattiliitot hyödyllisiä vai
haitallisia taloudelle
• Ammattiliittojen kriitikot väittävät, että
ammattiliitoista seuraa tehoton ja epätasaarvoinen allokaatio.
– Palkat, jotka nousevat yli tasapainotason
vähentävät työvoiman kysyntää ja aiheuttavat
työttömyyttä.
– Ammattiliittojen jäsenet hyötyvät
pitkäaikaistyöttömien kustannuksella.
Ovatko ammattiliitot hyödyllisiä vai
haitallisia taloudelle
• Ammattiliittoja puolustavat tahot väittävät,
että ammattiliitot tarjoavat vastavoiman
monopsonistisille työnantajille.
• He väittävät, että ammattiliitot ovat tärkeitä
työntekijöiden mielipiteen välittämiselle
yrityksille.
Tehokkuuspalkat
• Tehokkuuspalkoilla (Efficiency wages)
tarkoitetaan palkkoja, jotka ovat
tasapainotasoa korkeammat, jotta ne
kannustaisivat työntekijöitä nostamaan
tuottavuuttaan.
• Tehokkuuspalkkojen mukaan yritykset
toimivat tehokkaammin mikäli palkat ovat
tasapainotasoa korkeammat.
Tehokkuuspalkat
• Yritys voi suosia tasapainotasoa korkeampia
palkkoja seuraavista syistä:
– Työntekijän terveys: Paremmin palkatut
työntekijät syövät terveemmin ja ovat
tuottavampia (kehittyvissä talouksissa).
– Työntekijöiden vaihtuvuus: Korkeamman
palkkatason myötä työntekijän kannustimet etsiä
uutta työpaikkaa vähenevät.
– Työntekijän tehokkuus: Korkeammat palkat
motivoivat työntekijää tekemään parhaansa.
– Työntekijän laatu: Korkeampi palkka houkuttelee
parempia työntekijöitä
Tiivistelmä
• Työttömyysaste on niiden henkilöiden
prosenttiosuus kaikista työnhakijoista, jotka
eivät ole töissä.
• Työttömyysaste on vajavainen mittari
vajaatyöllisyydelle.
Tiivistelmä
• Eräs syy työttömyyteen on uuden, haluja ja
taitoja vastaavan työpaikan etsintä.
• Toinen syy on minimipalkkalaki. Minimipalkat
nostavat työvoiman tarjontaa ja supistavat sen
kysyntää.
Tiivistelmä
• Kolmas syy työttömyyteen on ammattiliitot.
• Neljäs mahdollinen syy työttömyyten on
tehokkuuspalkat. Tasapainoa korkeammat
palkat voivat
– Parantaa työntekijän terveyttä
– Vähentää väen vaihtuvuutta,
– Nostaa työtekijän tuottavuutta ja laatua.
Tulevaa materiaalia
HUOM! Tästä eteenpäin
kurssimateriaalia ei ole vielä
organisoitu. Ei siis kannata tulostaa
tai tutustua!
Tuotanto ja työn määrä
BKT ja työtunnit eri maissa
Tuotanto ja kulutus
Tuotanto ja investoinnit
Tuotanto ja tekninen kehitys
Tuotanto ja työtunnit
Tuotanto ja reaalipalkat
Talouden suuret suhteet