Transcript Opiskelijahuollon koordinaattori Anne Eteläaho, Keski

KPEDU
Yksilöllisiä polkuja
3T-hanke, Tuotantokoulu, tutkinto- ja
työhautomo-hanke
21.5.2014 Anne Eteläaho
PROJEKTI
Tavoite
Valtakunnalliset kyselyt
ammattistartti ja asuntola
asuminen Oph
Oma polku
- hanke Oph /Esr
http://projekti.kpedu.fi/de
fault.aspx?id=985&pid=98
4&pid1=985&siteid=361
Uva 2 Lapin ELY- keskus/Esr
Läpäisy 1 ja 2 Oph
Kyselyt ja
kirjat (Vehviläinen)
-
T1 – tason
verkkopohjaiset
attoaineet käytössä
Perustutkintojen purkaminen
T1 taso
työvaltaista
koulutusta
ajatellen.
Koutsi
- malli,
erityisopettaja tukemassa
työvaltaista koulutusta malli
Kokkotyö
- säätiön pajojen
opinnollistamimnen
Teknostartti,
tuotantokoulu,
motivaatiokysely aloittaville
opiskelijoille, ryhmänohjaaja
koulutus, läpäisyn
tehostamisen puuttumisen
PROJEKTI
PYSYVÄ KÄYTÄNTÖ
ATSA -Projekti OPM/OPH
ATSA tuettu asuminen Sosiaalipsykiatrisen
yhdistyksen toimintana
Opiskelijahuollon kehittämisen
valtionavustukset OPH
Tutor-opas,
Opiskelijakunnan opas molempien QPRmallinnukset, Opiskelijahuollon, erityisopetuksen
ja opinto-ohjauksen prosessien QPRmallinnukset,
Asuntola-asumisen kurssi,
T1-tason rästikurssien malli
Ryhmänohjaajan käsikirja
Perusopetuksen ja lukioiden
opiskelijahuollon kehittäminen
OPH valtionavustukset 3
Materiaalia Kenutiin
Ryhmän ohjaajan käsikirja
Lukion erityisopetuksen materiaalia
Perusopetuksen osalta kuraattoripalveluita K-P
kuntiin, joissa sitä ei ollut
Ammattistartin kehittämisrahat 3
Ammattistartin toiminnan kehittäminen
Kansainvälisiä hankkeita
Opettajat tutustuneet työvaltaiseen koulutuksen
eri Euroopan maissa
OPISKELIJAHUOLLON JA
ERITYISOPETUKSEN
KEHITTÄMISEEN YHDESSÄ
HAETUT PROJEKTIT
JA NIIDEN PYSYVÄT KÄYTÄNNÖT
Rysä-projekti OPH/ESR
Konsultoiva erityisopettaja, lukutestit kaikkiin opistoihin
Saattaen vaihto kaikkiin opistoihin
Reimari-projekti OPH/ESR
Reimari 2 ja Reimari 3 Pohjanmaan Ely /Esr
Valmistuvien työllisyyskysely
Erityistä tukea tarvitsevien saattaen vaihto te-toimistoon www.reimari.kpedu.fi
1.Ohjataan HOJKS keskeyttämisvaarassa olevia systemaattisesti
2. Käytetään keskeyttämiskaavake
3. Käytetään Te-toimistoon siirtyvien tiedonsiirtokaavake
4. T HOJKS-keskeyttäneiden tilanteen tarkistaminen ja tehostettu ohjaus.
5. Tavoitteena on palvelutarvearvioinnin ja ohjauksen kehittäminen
yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi
6. Aapo ja Tessa Facebookissa
https://www.facebook.com/OpoAapoKPEDU
http://www.facebook.com/pages/Ty%C3%B6kk%C3%A4rinTessa/107314422719851
Työk
kärin
Tess
a
Vuosi
2001 02
03
04
04
06
07
08
09
10
11
12
HOJKS
114
134
151
142
200
267
311
321
368
443
407
450
5,3
3,3
4,1
4,0
3,7
3,1
2,9
2,5
2,1
Neg
kesk.
Opistojen opettajien, opiskelijahuollon, HOJKS-rahoituksen aikaansaama
tuki ja huolenpito yksilölliset polut ja ratkaisut, apuopettajat, kuraattorit,
verkostotyö, opinto-ohjaaja, erityisopettaja
HOJKS
keskeyttäneet, jotka kuitenkin tippuvat perusrakenteesta
32, 34
50
64
60,
34
Opiskelijahuolto yrittää kannatella
tippuvia
Hankkeilla yritetään löytää uusia mahdollisuuksia lähinnä työvaltaista koulutusta
Katiska, Oppi-projekti, Rysä, Työvalta, Reimari 1, 2, 3, Omapolku, Atsa, Polkuja läpäisyn tehostamiseen, 3T, UVA 2
Kehitetty mm
Rästipaja, LVI-työvaltainen ryhmä, Tekniikan ohjaava koulutus, Kiinteistöalan työvaltainen ryhmä, teknostartti, Työvaltaista
koulutusta, aikalisäryhmä, Työvaltainen kauppaopiston ryhmä, tuettu asuminen, Loiste-paja, Tutkintohautomo, puualan ja
metallialan tuotantokoulu, opinnollistaminen, tuotantokoulu, Vartu
TAUSTAA
Tutkimusten mukaan epäonnistuneet koulukokemukset ja
negatiivinen opiskelijaidentiteetti, kouluallergia sekä
pintasuuntautunut oppimistapa kasaantuvat samalle
opiskelijalle.
On yhä enemmän opiskelijoita, joille teoreettinen
koulutusmalli ei sovi ja joiden opiskelutaidot ja käsitys
itsestä oppijana on puutteellinen.
Työvaltaisessa koulutusmallissa voidaan huomioida
opiskelijan oppimisen rajoitteet ja hänen vahvuutensa ja
näin mahdollistaa tutkinnon loppuun suorittaminen.
Tutkinnon suorittaminen on yksi keskeisin syrjäytymistä
ehkäisevä tekijä!
KOMONEN K. 2002 TYÖKOULUMALLI AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA. KUOPIO. KUOPION YLIOPISTON
PAINATUSKESKUS
KURONEN I. 2010 PERUSKOULUSTA ELÄMÄNKOULUUN. JYVÄSKYLÄ. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOPAINO
TAUSTAA
•
•
•
•
•
Koulutuksen ja palveluista toiseen siirtymisen nivelvaiheet ovat kriittisiä kohtia nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä.
Parhaiten nuorten siirtymiä voidaan tukea varhaisen tuen tarpeen arvioinnin, palveluohjauksen ja verkostoyhteistyön
yhdistävän palvelukokonaisuuden avulla. Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö vähentävät tehokkaasti nuorten
syrjäytymistä, samoin tehokkaat oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut ja nivelvaiheissa annettava tuki sekä
työelämälähtöiset ja yksilöllisen tuen mahdollistavat koulutukset (JOPO-koulutus ja sen jatkopolkumalli, ammattistartti ja
tuettu oppisopimus).
Syrjäytymisriskit, huono-osaisuus, hyvinvointi- ja terveyserot kasautuvat heikossa sosioekonomisessa asemassa oleville.
Syrjäytymistä ja väestön polarisaatiota tulee ensisijaisesti ehkäistä laadukkaalla yhteiskuntapolitiikalla, lapsi-, perhe- ja
koulutus- ja työvoimapolitiikalla. Hyvinvointivaltion yhteiskuntapolitiikan painopisteen tulee säilyä sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tutkimusten mukaan nuorten syrjäytyminen on vahvasti yhteydessä perheen
huono-osaisuuteen.
Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi on tehty pitkään monipuolista työtä. Avainasemassa tässä ovat kuntien vastuulla
olevat koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä nuoriso- ja liikuntapalvelut sekä TE-toimistojen palvelut ja Kelan
kuntoutuspalvelut.
Useissa hankkeissa on kehitetty toimivia arviointimenetelmiä syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten
tunnistamiseksi. Valitettavasti tunnistaminen usein viivästyy niin, että syrjäytyminen on jo edennyt pitkälle
ennen kuin siihen vakavasti puututaan.
•
Koulutuksen keskeytyessä, työttömyyden pitkittyessä, kiireellisissä huostaanotoissa, mielenterveyden kriiseissä
ja rikosten selvittelyssä joudutaan toistuvasti toteamaan, että lapsen tai nuoren kehityksen huolestuttavat
piirteet on havaittu paljon aikaisemmin ja hänellä on ollut lukuisia hajanaisia asiakaskontakteja.
•
Oppimisvaikeuksilla on merkittävä yhteys nuorten myöhempiin ammatillisen koulutuksen ja työllistymisen
ongelmiin. Oppimisvaikeuksia ei kuitenkaan osata tunnistaa riittävän hyvin ja oikea-aikaisesti
•
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2013
Läpäisyselvityksestä erityisopiskelijoiden keskeyttämislukuja
 3T -HANKE
TUTKINTOHAUTOMO-,
TUOTANTOKOULU
TYÖ-HANKE
Pohjanmaan Ely-keskus
Tavoite:
Ammatillisen koulutuksen opintojen läpäisyn tehostaminen ja
opintojen keskeyttämisen ehkäisy ovat ensiarvoisen tärkeitä
nuorten syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta.
Työvaltaista ja toiminnallista koulutusta kehittämällä voidaan
osa keskeyttämisistä ehkäistä.
Alueemme nuorisotyöttömyys on myös vakava ongelma, joka
vaatii välittömästi toimenpiteitä. Ikäluokkien pienentyessä
tehostetuilla toimilla parannetaan alueen kasvavien yritysten
osaavan työvoiman saantia. Hankkeen avulla kehitetään myös
yhteiskuntatakuuta.
Hankkeen kohderyhmää valittaessa on hyödynnetty
alakohtaisia
työllistymistilastoja,
ammattibarometreja,
Ohjausryhmä:
Timo Mämmi, kansliapäällikkö, Kokkolan kaupunki, pj.
Stefan Lassander, palvelujohtaja, Pohjanmaan TE-toimisto
Margita Lukkarinen toimitusjohtaja, Kokkotyö-säätiön
Ronnie Djupsund, johtaja, nuorisotoimi Kokkola
Liisa Sadeharju, johtaja, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä
Sirkku Purontaus, rehtori Kokkolan ammattiopisto
Harri Lundell, kehittämispäällikkö, Keski-Pohjanmaan
koulutusyhtymä
Marko Muotio, erityistarkastaja, Pohjanmaan Ely, puhe- ja
läsnäolo-oikeus ohjausryhmän kokouksissa
Lisäksi hankkeen toimijat
METALLIALAN TUOTANTOKOULU
Kehitetty yhteistyössä Kokkotyö-säätiön kanssa.
Palkattu opettaja sekä työvalmentaja. Levijoki, Sanna.Mari:
MITÄ HYVÄÄ?
•
•
•
•
•
•
•
Opintoja saa suoritettua nopeammin
Pieni porukka, riittävästi apua saa jos tarvii
Tuotantokoulukonsepti hyvä
Opetus on hyvää
Pieni ryhmä on hyvä
Juha on hyvä opettaja
Oma työtahti
TUTKINTOHAUTOMOA
•Opiskelijalle olisi etu, että
pääsisi ajoissa erityisopettajan
ohjaukseen, kun kerran
tiedämme, että toisin
toimimalla homma parantuu,
emmekö voisi kehittyä siihen
suuntaan.
”Toimintaa tulisi ehdottomasti jatkaa, suuri apu opiskelijoille, että saavat
erityisopettajan opastusta opintoihin, pulmakohdat selviää ja opinnot etenee.
tulokset ovat olleet hyviä. opiskelijat ovat muuttuneet silminnähden
tyytyväisemmiksi, itseluottamus ja usko itseen on palannut. opettaja on hyvin
sopiva eli auli jaksaa ja jaksaa ja ymmärryksellä lempeällä jämeryydellä”
Opiskelijat tekivät vetoomuksen toiminnan
jatkamisesta
• ”Siellä on ollut hyvä tehdä tehtäviä ja erityisopettaja on avustanut hyvin”
•
•
•
•
•
•
•
” Nostattaa motivaatiota tulla kouluun, tehtävät eivät tunnu niin mahdottomilta
kun saa yksityistä opetusta”
”Auttaa oppilaita saamaan rästit pois päästötodistuksen pienen luokan ja
hiljaisuuden ansiosta”
”On parempi opiskella pienemmässä ryhmässä”
”Paras paikka opiskella atto-aineita”
”Pystyy keskittymään paremmin ku mitä isossa luokassa ja erittäin hyvä opettaja.
Auttaa paljon saada opiskella hiljaisessa ja rauhallisessa ympäristössä kuin että
opiskelisi suuremmissa ryhmissä. Yksityinen opiskelu antaa paremmat
mahdollisuudet oppia ”
Pystyy keskittymään paremmin ja saa rauhassa tehdä kun ei ole ylimääräistä
hälinää ympärillä. Aivan mahtava juttu tämä tutkintohautomo”
”Tuotantokoulu ja hautomo liittyvät toisiinsa, minulla on keskittymishäiriö ja jos
tätä ei olisi en tulisi kouluun, en voi mennä isoon ryhmään”
ARVIOINTIJAKSO KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖLLÄ
• Hankeen aikana on kehitetty arviointijaksoa Kokkotyö-säätiölle.
• Tavoitteena on ollut yksilöidyn tiedon saaminen opiskelijan valmiuksista
suoriutua työvaltaisesta opiskelusta, opiskelijan mahdollisista rajoitteista,
kehittymisalueista ja sitoutumishalukkuudesta opiskeluun.
• Tavoitteena on ollut myös selventää opiskelijan palvelutarvetta.
• Jakson tavoitteet on laadittu yhteistyössä opiskelijan, oppilaitoksen ja
palvelun tarjoajan kanssa olemassa olevaa taustatietoa hyödyntäen.
• Kartoituksen aikana on kartoitettu havainnoimalla opiskelijan valmiuksia
suorittaa tutkinto työvaltaisesti oppien. Jakson aikana on myös
varmennettu opiskelijan opiskelusuunnitelma.
• Kohderyhmänä ovat olleet Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän
opiskelijat, joiden opiskeluvalmiuksien kartoittaminen on ollut tarpeellista.
Tarkoitettu kymmenelle opiskelijalle
• 14 päivän jaksoja, päivän kesto on 7 tuntia. Opiskelijan valmiuksia on
kartoitettu hänen ollessaan Kokkotyö-säätiön työosastolla suorittamassa
työtehtäviä. Kartoituksessa on kiinnitetty huomiota sosiaalisiin taitoihin,
ryhmätyötaitoihin, työelämän pelisääntöjen tuntemiseen, aktiivisuuteen
ja opiskeluhalukkuuteen
REKRYNEUVOJA AMMATTIOPISTOLLA
 Madaltanut kynnystä hakeutua palveluiden piiriin, varsinkin erityistä tukea tarvitsevilla
opiskelijoilla.
 Tietoa TE-toimiston palveluista matalalla kynnyksellä.
 Opettajien ja muiden ohjaajien helpompi lähettää opiskelija kun tuttu henkilö
ottaa vastaan
 Hyvä, ystävällinen ja empaattinen palvelu.
LUKUJA
Projektissa aloittaneet
Tavoite 150 joulukuu 2013 mennessä 436
Suoritetut tutkinnot
Tavoite 28 joulukuu 2013 mennessä 17
Koulutus- ja henkilötyöpäivät
Tavoite 160 joulukuu 2013 mennessä 510
Tiedotustilaisuuksiin osallistuneet
Tavoite 811 joulukuu 2013 mennessä 962
Hankkeeseen ovat tutustuneet mm.
seuraavien paikkakuntien koulutuksen
järjestäjät








Vaasa
Oulu
Kemijärvi
Seinäjoki
Berliini
Antwerben
Haapavesi
Kuopio
VAKIINNUTTAMINEN
• Hanketoimintaa jatkunee joulukuun loppuun 2014 saakka, sen
aikana hiotaan vielä tuotteita
• Rekryneuvontaan etsitään kevyt malli, infot, cv. HOJKSvalmistuneet
• Erityisammattioppilaitos Luovin kanssa käyty neuvotteluja ja
tullaan syksyn aikana edelleen käymään siitä voisivatko
jatkossa varata joitakin paikkoja Kokkolaan ja ylläpitää
tuotantokoulua Kokkotyö-säätiön tiloissa.
• Yksittäisiä opiskelijoita voidaan laittaa jatkossakin
tuotantokouluun.
• Hautomoa kehitetään edelleen ja pyritään kokeilemaan ja
levittämään muissa Kpedun toimipaikoissa.
• Arviointijaksolle täytyy myös saada jonkinlainen jatko ja
pysyvyys jossakin muodossa.
Eduskunnan 2013 teettämän syrjäytymistä ehkäisevien
hankekartoituksen, tehtyjen kyselyjen ja eduskunnassa
järjestetyn työpajan perusteella yhteisinä nimittäjinä nuorten
syrjäytymistä ehkäisevien palvelujen hyville käytännöille ovat:
nuoria käytännössä palveleva, pysyvä ja tarvittavasti
pitkäaikaisesti henkilökohtaista ja yksilöllistä tukea tarjoava
työntekijä (ohjaaja, valmentaja, tukihenkilö)
nuorta auttava toimiva yhteistyöverkosto (työparityöskentely,
tiimi, organisaatioiden välinen työryhmä) sekä
palveluiden tarjoaminen nuorta lähellä ja keskitetysti (yhden
luukun periaate, saattaen vaihtaminen, jalkautuva työ)
Peruspalveluja kehittämällä voidaan estää ongelmien
pitkittyminen ja tätä kautta vähentää jatkuvasti lisääntyvää
tarvetta turvautua kalliisiin erikoispalveluihin, mikä on erittäin
tärkeää palvelujärjestelmämme kokonaistaloudellisen
kehittämisen kannalta.
Kriittisimpiä elämänvaiheita ovat koulutuksen nivelvaiheet ja
muut elämän siirtymävaiheet, joissa nuorille tarjottava tuki on
syrjäytymisen ehkäisyn kannalta tehokasta toimintaa.
Mitään hyvää ja pysyvää ei koskaan saavuteta
pikakonstein ja nopeutetulla aikataululla, ja on
itsestään selvää, että opiskeluihin sitouttaminen
ja keskeyttämisen ehkäiseminen vaativat
runsaasti aikaa, panostusta ja työtä.
Mutta se on mahdollista – pienin askelin,
sitkeästi ja suunnitelmallisesti, kriittisesti
tiettyihin asioihin kerrallaan keskittyen ja
henkilöstön jokaisen jäsenen tuella ja suurella
sydämellä.
Jäppinen, A-K, 2007, 114
Suuri kiitos rahoittajalle, Aulille, Juhalle,
Kimmolle, Johannalle, Kuismalle, Ramille,
Marikalle sekä yhtymän johdolle Liisalle ja
Sirkulle sekä yhteistyökumppaneille,
ohjausryhmälle sekä kuraattoreille