Transcript Nuorisotyön ja sosiaalityön jaetut kentät

Nuorisotyön ja sosiaalityön
jaetut kentät
Anneli Pohjola
Nuorten hyvinvoinnin ankkurit
2.11.2010
Taustalla Nuorisotutkimusverkoston
kirja
• Raitakari, Suvi & Virokannas, Elina (toim.)
Nuorisotyön ja sosiaalityön jaetut kentät.
Puheenvuoroja asiantuntijuudesta,
käytännöistä ja kohtaamisista.
Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 96. Helsinki 2009.
• Artikkeli: Anneli Pohjola: Nuorisotyön ja
sosiaalityön rajapinnoilla, 21 – 40.
Asiantuntijuuden erot ja
yhteneväisyydet
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Kysymys sosialisaation erilaisista intresseistä?
Hallinnolliset jaot?
Ammatilliset jaot?
Miten kentät hahmottuvat?
Historialliset muotoutumisen tekijät?
Käsitykset yhteiskunnallisesta järjestyksestä?
Käsitykset kiinnittymisestä yhteiskuntaan?
Näiden hallinta yhteiskunnan muuttuessa?
Kyse nuoruuden hallinnoimisesta
Erilaiset tavat ymmärtää nuoruuden kysymyksiä
Miten sosiaalinen rakentuu ja toteutuu?
Nuoruus
• Nuoruus erillinen ja keskeisenä nähty
elämänvaihe
• Yksi väestörakenteen ikävaihe
• Määrällisesti suuri osa kansalaisista: lähes joka
viides (19%) kuuluu nuoriin (15-29v)
• Heterogeeninen ryhmä – erilainen hallinnointi
• (Perus)koulu tavoittaa yli ½ miljonaa (561 000)
lapsi- ja nuorisokansalaista, n. joka 10.
suomalaisista – ei jaa kenttäänsä? (kasvatus ja
opetus)
• Entä sitten nuorisotyö ja sosiaalityö?
Mikä, kuka, millainen on nuori?
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Nuorisolaki 2006 – alle 29 v, ei alaikärajaa
HE 2005: lapsi- ja varhaisnuorisotyö sekä 3-9. luokkalaisten iltapäivätoiminnan tuki
Lastensuojelulaki 2007 – lapsi = alle 18v ja nuori 18-20v – nuori lastensuojelussa vain
jälkihuollon tuen osalta (täysi-ikäinen)
Ei yhteistä kenttää??
Nuoruus sosiaalityössä jäänyt lapsuuden katveeseen, marginaaliin, nuoret osana
perheitä – haasteena nuorisososiaalityö
Huomioitavaa: lapsuus lyhenee, lapset pieniä aikuisia, media, kulutusyhteiskunta
Puhutaan lapsipolitiikasta, missä nuorisopolitiikka?
Nuorten asiat sosiaalityöhön vasta, kun ongelmia, usein vasta vakaviksi kehittyneinä
Huomiota on kiinnitetty nuorten syrjäytymiseen – entä inkluusio, mukaanottaminen
Nuoruus siirtymävaiheena – ei vielä aikuinen, ”ei-vielä-tila”, epäitsenäisyys, kuitenkin
elämän tärkeät valinnat – missä, keiden toimesta tuki?
Toisaalta nuoret kuluttajina, harrastajina, kulttuurisina, toimijoina
Eri intressien tavoittelema kohderyhmä
Eriytyvät paradigmat 1
• Nuorisotyö – yhteiskunnallinen tilaus syntyy
yksinomaan suhteesta nuoruuteen
• Monopoliasema nuoruuden hallinnoinnissa
• Sosiaalityö lastensuojelun näkökulmasta
• Ambivalentti suhde nuoruuteen
• Erilaiset ajattelumaailmat / opetushallinto ja
sosiaalihuolto
• Entä yhdenmukaisuus kuntien hallinnossa? lautakuntauudistukset tai avi/ely?
• Silti yhteinen tavoite: nuorten sosiaalistuminen,
mutta erilaiset kiintopisteet
Eriytyvät paradigmat 2
• Nuorisotyö: nuorten vapauden valtakunta, harrastusten ja vapaaajan tukeminen, työn ulkopuolinen toiminta, liikunta, kulttuuri,
mielekäs toiminta (keveys, vapaus)
• Nuori vapaana toimijana, ohjauksen ja tuen tarve
• Nuorten vapauden sääntelyn ja ohjannan paradigma
• Sosiaalityö: nuorten sosiaalinen integraatio ja ongelmatilanteiden
hallinta
• Nuori yhteiskuntaan kiinnittyvänä yksilönä ja yhteisöjen jäsenenä
• Huoli sosiaalisista ongelmista
• Sosiaalisen integraation ja tuen paradigma
• Omat tehtävät nuorten hallinnoimiseksi
• Tehtävä yhteinen – uuden sukupolven sosiaalistuminen
• Sekä eriytyminen että yhdistyminen
Paradigmat risteävät
• Nuorisotyö ja sosiaalityö samoilla kentillä
• Nuorten elämisen ja toiminnan
mahdollisuuksiin vaikuttaminen
• Ongelmatilanteiden ehkäiseminen,
varhainen puuttuminen
• Erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevat
nuoret – erityisnuorisotyö, etsivä työ
Yhteiset agendat
• Samat tehtäväalueet, säädösten periaatteet samankaltaisia
• Nuorten elämänolosuhteiden ja hyvinvoinnin vahvistaminen
• Rakenteellinen tehtäväkenttä, jossa luodaan nuorten hyvän
elämisen mahdollisuuksia
• Nuorisolaki: tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuoren
aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistumista sekä
parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja
• Lastensuojelulaki: turvata lapsen oikeus turvalliseen
kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen
sekä erityiseen suojeluun
• Kunnan viranomaisten on seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten
hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä
niiden syntymistä
• Tiedon välittäminen lasten ja nuorten kasvuoloista ja sosiaalisista
ongelmista
• Ehkäisevä lastensuojelu – myös muilla tehtäväalueilla
Politiikkatasolla yhdentyminen
• Nuorisopolitiikka – nuorten kasvu- ja elinolosuhteiden parantaminen
• Lastensuojelu – lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen sekä
kasvuolojen epäkohtien poistaminen ja ehkäiseminen
• Toiminnan ydin on sama: hyvinvoinnin varmistaminen
• Nuorisopolitiikan kehittämisohjelma joka 4.vuosi
• Suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä
lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi
• Hankaluus: lastensuojelulaki velvoittaa kuntaa, nuorisolaki näkee
nuorisopolitiikan valtakunnallisella tasolla – esim. ens. Lapsi- ja
nuorisopoliittinen kehittämisohjelma 2007 ei tunne sosiaalityötä
erillisenä tehtäväalueena yhtä lukua lukuun ottamatta eikä nosteta
esiin sosiaalisia kysymyksiä
• Sosiaalisen näkymättömyys?
Työn eri tasot
• Rakenteellinen taso – politiikkatyö, nuorten elinolojen ja
hyvinvoinnin edistäminen – lapsi- ja nuorisopolitiikan
kehittämisohjelma, alueelliset linjaukset, kuntien
suunnitelmat
• Kuinka hyvin toteutuu käytännössä? Tehdäänkö
yhdessä, yhteisellä kentällä, yhteisin tavoittein?
• Yhteisöllinen ja ryhmäkeskeinen toiminta –
yhteisökasvatuksen haasteet, yhteenkuuluvuus,
osallisuus, ekososiaalinen sosiaalityö
• Asiakaskohtainen yksilö- ja perhekohtainen työ –
lastensuojelun sosiaalityö ’
• Nuorisotyössä ei ”asiakkaita” – toisaalta
erityisnuorisotyö, katutyö, etsivä nuorisotyö, huume- ja
päihdetyö, kriisitilanteet rajapinnoilla tapahtuvaa
Yhteiset osaamisalueet
•
•
•
•
•
•
Yhteiskunnallinen inkluusio
Sosiaalinen kiinnittyminen
Osallisuus
Luottamuksen rakentuminen
Hallinta
Kulttuurinen osaaminen
•
•
•
•
•
•
•
Yhteiskunnallisen toimintaympäristön osaaminen
Järjestelmien tuntemisen resurssiosaaminen
Vuorovaikutuksen ja yhteistyön osaaminen
Innovaatio-osaaminen
Tiedontuottamisen osaaminen
Arvo-osaaminen
Työmenetelmien osaaminen
Visioita
• Nuoriso- ja sosiaalialan erikoissosiaaliohjaajat – ylempi amk-tutkinto
– nuorisotyö ja koulujen yhteisökasvatus
• Nuorisotyön ja sosiaalityön sulautuminen
• Miksi nämä alueet ovat toiminnallisesti ja hallinnollisesti erillään?
• Nuorisososiaalityön kehittäminen
• Lähes identtinen agenda nuorten elinolojen ja hyvinvoinnin
turvaamiseksi
• Tasapainoisen, toimivan ja osallistuvan kansalaisuuden
kehittäminen – integraatio
• Paikallinen hyvinvointi – eri hallintokuntien yhteistyö
• Yhteisökasvatus, ekososiaalinen sosiaalityö
• Rakenteellinen politiikkatyö
• Nuoret tulevaisuuden tekijöitä – kaikkien tavoite