Transcript Millaista tukea ja apua päihteitä käyttävien vanhempien

Millaista apua vanhempien päihteiden käytöstä
kärsivät lapset itse haluavat?
Vanhempien päihteidenkäytön aiheuttamat haitat lapselle –seminaari
Eduskunta 18.3.2010
8.4.2015
Marja Holmila 18.3.2010
1
Lapset päihteiden käytön uhrina
• On tärkeää auttaa päihdeperheiden lapsia. Tällä hetkellä
emme tiedä tarpeeksi heidän oloistaan ja
selviytymiskeinoistaan. Tietoa lasten elämästä tarvitaan
lisää.
• Päihdeperheiden lapsia on paljon, ja suuri osa heistä
viettää koko lapsuutensa oman perheensä kanssa.
Tarvitaan keinoja helpottaa heidän elämäänsä ja tukea
heidän kehitystään näissä oloissa.
8.4.2015
Marja Holmila 18.3.2010
2
Lasten oikeudet
• YK:n lasten oikeuksien sopimus sisältää
velvoitteet
1) suojeluun ja hoivaan,
2) riittävään osuuteen yhteiskunnan
voimavaroista, sekä
3) oikeuden osallistua ikänsä ja kehitystasonsa
mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon.
On kuultava lapsia itseään myös siksi, että se
on lasten oikeus.
8.4.2015
Marja Holmila 18.3.2010
3
Vanhempien päihdeongelmista
kärsivien lasten määrä kasvussa
• Päihteiden käyttö on lisääntynyt jatkuvasti. Myös naisten
hakeutuminen päihdeongelmien vuoksi hoitoon on kaikissa
ikäryhmissä kasvanut vuodesta 1987 lähtien
(Päihdetapauslaskenta). Tieto kertoo vanhemmuusikäisten
naisten päihdeongelmien lisääntymisestä.
• Kunnan sosiaalilautakunnan päätöksellä kodin ulkopuolelle
sijoitettujen lasten luku on ollut jatkuvassa tasaisessa nousussa
1990-luvun alusta alkaen. Vaikka valtakunnallisesti yhtenäisiä
tietoja päihteiden käytön merkityksestä huostannottoon ei ole,
tiedetään yksittäisten tutkimusten nojalla, että vanhempien
runsas päihteiden käyttö on yksi keskeinen syy. Nuorten oma
päihteiden käyttö on myös lisännyt sijoituksia.
8.4.2015
Marja Holmila 18.3.2010
4
Perhettä koskevan keskustelun
merkitys päihdepolitiikalle
• Päihteiden käytön haitat muille kuin juojalle
itselleen on tärkeä perustelu kehittää rajoittavaa
päihdepolitiikkaa, vaikka tästä olisi vaivaa
suurelle enemmistölle.
8.4.2015
Marja Holmila 18.3.2010
5
Projektiryhmä
Marja Holmila, THL
Minna Ilva ja Shirley Hubara, A- klinikkasäätiö
Maritta Itäpuisto, Jyväskylän Päihdepalvelusäätiö
8.4.2015
Marja Holmila 18.3.2010
6
Tutkimuksen tavoitteet
• Tutkimus pyrki valaisemaan päihdeperheessä elävien
lasten ja teini-ikäisten tarpeita ja mielipiteitä.
• Fokuksena on vastaajien kokemukset ja mielipiteet.
Millainen apu on heidän mielestään hyödyllistä?
• Tarkastellaan myös lasten omia selviytymiskeinoja.
8.4.2015
Marja Holmila 18.3.2010
7
Aineisto
• A-klnikkasäätiön ylläpitämän Päihdelinkin “Varjomaailman”
ja Mannerheimin Lastensuojelusäätiön lapsille ja nuorille
suunnatuilla internetsivuilla rekrytoitiin 12-20 vuotiaita
vapaaehtoisia vastaajia.
• Kyselyssä oli 16 kysymystä, joista noin puolet
vapaamuotoisia. Lomake testattiin ennalta.
• Kiinnitettiin huomiota ymmärrettävyyteen ja täytön
helppouteen sekä vastaajan identiteetin suojaukseen.
• Kyselylle saatiin A-klinikkasäätiön eettisen toimikunnan lupa.
Vanhempien lupaa vastaamiseen ei edellytetty.
8.4.2015
Marja Holmila 18.3.2010
8
Vastaajat
Tyttöjä
Ikä
- 12
12-13
14-16
17 Kaikki
8.4.2015
Poikia
2
31
17
8
58
1
8
1
2
12
Marja Holmila 18.3.2010
Kaikki
3
39
18
10
70
9
Mikä helpottaisi elämääsi?
%
Pääsisin pois kotoa silloin, kun siellä on vaikeaa
Että saisi päihteitä käyttävälle läheiselle hoitoa
Riitely ja tappelu loppuisi kotona
Saisin nukkua rauhassa
Pääsisisin pysyvästi muualle asumaan
Saisin puhua jonkun perheen ulkopuolisen kanssa
Joku hoitaisi nuorempia sisaruksia
Saisin ruokaa/vaatteita
8.4.2015
Marja Holmila 18.3.2010
54
54
50
40
31
27
13
19
10
Selviytymisen keinot
1. Ongelman hallinta: tyypillisimmin lapsi pyrkii poistumaan
paikalta ja välttelemään juojaa. Joskus hän myös toimii
suoraan, haastaa juojan tai kutsuu poliisin tai turvautuu
itsetuhoisuuteen ja omaan päihteiden käyttöön, eli
pyrkii uhmaamaan tai matkimaan juojaa.
2. Ongelman tiedollinen käsittely: lapsi pyrkii
muokkaamaan tapaa, jolla itse käsittää tai arvioi
ongelmaa. Kirjoittaminen päiväkirjaan, internetin käyttö,
puhuminen. Haaveilu ja pakeneminen kuvitelmiin.
3. Tunteiden ilmaisu
4. Sosiaalisen tuen etsintä
8.4.2015
Marja Holmila 18.3.2010
11
Millaista apua tai tukea mielestäsi pitäisi olla lapsille,
jotka kärsivät läheisten päihteidenkäytöstä?
Vapaamuotoiset vastaukset voi jakaa neljään ryhmään:
1. Apua koko perheelle. Samalla kun vanhemmat saavat
hoitoa, lasten tarpeista tulee huolehtia.
2. Pois perheestä joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Jotkut
suosittelivat huostaanottoa etenkin pienille lapsille, tai
eräänlaisena rangaistuksena vanhemmille. Omalla kohdalla
asia oli monimutkaisempi.
3. Väkivallalta suojautumista edistäisivät mm. turvakodit.
4. Informaatio, tuki ja terapia. Nuoretkin vastaajat arvostivat
henkilökohtaista keskusteluapua, tietoja alkoholismista,
ammattiapua, sekä ikätovereiden tukea. Kouluissa opettajien
pitäisi seurata lapsia ja huomata ongelmat, tai kysyä erityisillä
lomakkeilla lasten oloista.
8.4.2015
Marja Holmila 18.3.2010
12
Onko joku auttanut tai tukenut sinua
(%)?
12-13 v.
Ystävä
Nettikaveri
Äiti tai isä
Sisarukset
Isovanhemmat
Muut sukulaiset
Ammattiauttajat
Muut
Ei kukaan
8.4.2015
41
26
33
27
26
24
21
10
29
Marja Holmila 18.3.2010
14 v. ja yli
41
32
11
29
7
7
57
14
11
13
Auttajat
• Samanikäiset ystävät olivat yleisin auttajaryhmä.
• Vanhemmat vastaajat mainitsivat netti-kaverit
useammin kuin nuoremmat vastaajat, jotka
puolestaan mainitsivat useammin äidin tai isän tai
isovanhemmat.
• Yli 14-vuotaille olivat ammattiauttajat ja –kasvattajat
tärkeämpi avun lähde kuin nuoremmille. Erityisesti
mainittiin koulukuraattorit ja sosiaalityöntekijät.
• Niinkin moni kun 29 % alle 14 vuotiaista valitsi
vaihtoehdon “ei kukaan”
8.4.2015
Marja Holmila 18.3.2010
14
Avun hakemisen esteitä
• Vajaa puolet vastaajista oli hakenut apua perheen
ulkopuolelta.
• Esteinä (joko koettuja tai oletettuja) mainittiin
–
–
–
–
–
–
–
8.4.2015
Häpeä
Käsitys, ettei kuitenkaan ymmärretä
Juoruilu
Halveksunta ja joutuminen ystäväpiirin ulkopuolelle
Juoja kieltää
Toisen vanhemman suojelu huolestumiselta
Mistä palveluja löytää ja minkä nimisiä ne ovat?
Marja Holmila 18.3.2010
15
Onnistuneet avun hakemisen
kokemukset
• Myös onnistuneista avun hakemisen ja saamisen
kokemuksista kerrottiin. Lapset tunsivat
vapautuneensa, he ymmärsivät paremmin oman
tilanteensa, he tiesivät ettei syy ollut heissä
itsessään. Jotkut olivat saaneet käytännön apua.
”Se sai minut ymmärtämään, miksi isä tekee niin.”
”Jutellu, yöpaikka tarvittaessa.”
8.4.2015
Marja Holmila 18.3.2010
16
Yhteenvetoa
1. Lapset tarvitsevat apua. Heidän kokemansa ongelmat ovat
hyvin vakavia.
2. He toivovat konkreettisia muutoksia elinoloihinsa, mutta
arvostavat myös keskusteluapua, tiedon saamista ja henkistä
tukea. Monet ovat hyvin yksin.
3. Alaikäisten on vaikea itsenäisesti löytää apua. He tuntevat
koulun ja tietävät sen osoitteen, joten koulupohjaiset palvelut
ovat keskiössä. Internetillä on myös merkitystä.
4. Lapset eivät puhu ongelmistaan, sillä he pelkäävät
(oikeutetusti) stigmatisoitumista, kiusatuksi tulemista ja
eristymistä kavereista. Myös vanhempien reaktiot ovat
mahdollinen este.
5. Omaehtoinen selviytyminen on tärkeää, usein ainoa keino.
8.4.2015
Marja Holmila 18.3.2010
17
MITÄ PITÄISI TEHDÄ?
• Tarvitaan lisää tutkimusta ja avointa keskustelua.
• Lapsten tulee olla aktiivina osapuolena. Kouluissa
tulisi yleisellä tasolla keskustella vanhempien
alkoholihaittojen vaikutuksista lapsiin.
• Yksilöille tulisi tarjota ehdottoman luottamuksellista
apua ja tukea esimerkiksi kouluterveystyön osana.
Lapsen yksityisyyttä on samalla kunnioitettava.
• Palvelujärjestelmää tulee kehittää entistä paremmin
perheiden ja lasten tarpeet huomioon ottavaksi.
• Päihdepolitiikassa on päihteistä muille kuin
käyttäjälle itselleen koituvat haitat otettava entistä
vakavammin huomioon.
8.4.2015
Marja Holmila 18.3.2010
18