Transcript Eronjälkeiset perhesuhteet ja lasten hyvinvointi, Kimmo Jokinen

ERON JÄLKEISET PERHESUHTEET JA
LASTEN HYVINVOINTI
VI Erofoorumi, Helsinki 27.11.2014
Kimmo Jokinen
Perhetutkimuskeskus
Jyväskylän yliopisto
Perhe ja lasten hyvinvointi



Elintason nousu ei oleellisesti ole lisännyt
suomalaisten hyvinvointia 1970/80-luvun jälkeen
Ei-aineelliset hyvinvoinnin lähteet tulleet
tärkeämmiksi: luottamus, osallistuminen, aika,
terveys, turvallisuus, koulutus, ympäristö, tasaarvo, ystävät, ja etenkin perhesuhteet
Perhe on lasten hyvinvoinnin tärkein lähde – ja
tavat, joilla perhe tuottaa hyvinvointia tai sen
vajausta, periytyvät sukupolvelta toiselle
LASTEN HYVINVOINTI 30 OECD-MAASSA & 17
RIKKAASSA MAASSA (UNICEF)

-
Suomalaisten 1–18-vuotiaiden sijoituksia:
koulutus
materiaalinen hyvinvointi
terveys ja turvallisuus
asuminen ja ympäristö
kouluelämän laatu
riskikäyttäytyminen
subjektiivinen hyvinvointi
perhe- ja ystävyyssuhteet
1
4
6
7
18
26
-
3
3
3
5
9
12
Hyvinvointi ja -vajaus



Pohjoismaat, Hollanti, Sveitsi ja Espanja ovat
lasten hyvinvoinnin kärkimaita
Suomen haasteita perhe- ja ystävyyssuhteet
(yksinolo), subjektiivinen hyvinvointi (”en ole
kovin onnellinen”), riskikäyttäytyminen
(tupakointi, humalahakuisuus), kouluelämän
laatu (kiusaaminen, viihtymättömyys)
Lapsiköyhyys, perheiden eriarvoistuminen ja
julkisen sektorin leikkaukset kasvavia ongelmia
Lasten perheet moninaistuvat



OECD: yksinelävien, yksinhuoltajien ja lapsettomien
parien määrä lisääntyy (vuoteen 2035), samoin ”lattien”,
maahanmuuttajaperheiden ja monilapsisten perheiden
Suomalaislapsista 40% (ehkä jopa 50%) tulee kokemaan
vanhempiensa eron ja elämään osan lapsuuttaan yhden
vanhemman perheessä ja/tai uusperheessä; myös
isovanhempien erot ovat yleistyneet
Ideologinen perhekoodi SNAF (Standard North-American
Family = perhe on ydinperhe) on silti säilynyt vahvana
”oikean”, ”kunnollisen” perheen ihanteena
Miksi tutkia eroja 1




Erot alkoivat Suomessa yleistyä 1980-luvulla, ja
nykyään lähes puolet liitoista päättyy eroon
Varsinkin pienten lasten vanhempien erot ovat
yleistyneet, joten huomattava osa lapsista kokee
vanhempiensa avo- tai avioeron
Ero on yleinen perhesuhteiden TRANSITIO, ja
siirtymät ovat usein haaste hyvinvoinnille
Erot mutkistavat hoivaketjuja samalla kun
perheiltä vaaditaan enemmän vastuuta
hoivakysymyksissä (omaishoiva ym.)
Miksi tutkia eroja 2



Perhesuhteet ovat keskeisiä hyvinvoinnin
lähteitä, ja koska ero muuttaa perhesuhteita, se
voi olla riski hyvinvoinnin kannalta – ja kun
hyvinvointia on mitattu perhesuhteilla, Suomi ei
ole muutenkaan kerännyt korkeita pisteitä
vertailevissa hyvinvointitutkimuksissa
Erot ovat tärkeä syy sille, miksi perhemuodot
moninaistuvat (mm. uusperheet)
Jännite perheen idean (”oikea” perhe) ja muiden
perhemuotojen välillä säilynyt vahvana
Erotutkimukset aikasidonnaisia (USA)




1960-l: vanhempien eron ja yksinhuoltajuuden
seuraukset lasten hyvinvoinnille ovat kielteisiä
1970-l: em. tulokset osoitettiin vääriksi
1980-l: ydinperheiden lasten ja vanhempien
eron kokeneiden lasten hyvinvoinnissa ei ole
eroja, tai jos erolla on kielteisiä vaikutuksia, ne
ovat lyhytaikaisia ja ”kapea-alaisia”
1990-luvulta lähtien käsitykset monipuolistuneet,
erolla voi olla monenlaisia, sekä kielteisiä että
myönteisiä seurauksia, kielteisiä usein enemmän
Miksi tutkimustulokset vaihtelevat?




Käsitykset erosta ja yleisemmin perhesuhteista
ovat aikaan ja paikkaan sidoksissa (esim. 1950luvulla ero oli stigma, mutta ei välttämättä enää)
Eroa voi tutkia monista eri näkökulmista, eri
ihmisryhmillä, eri kulttuureissa
Perheilmiöt ovat moraalisesti latautuneita!
Nykyään tutkimusmenetelmät ovat
monipuolisempia, aineistot ovat isompia ja
pitkittäistutkimuksia tehdään enemmän
Ero eri näkökulmista
TARKASTELUN KOHTEENA VOIVAT OLLA ESIM:




eron pitkäaikaiset seuraukset (koulutusvalinnat)
ero ja ”pienet arkiset kokemukset”
ero eri perheenjäsenten kannalta/kokemuksena
(lasten kokemukset vs. aikuisten kokemukset)
tai ero eri-ikäisten lasten kokemuksena
Millaiset ihmiset eroavat, millaiset eivät (oletus:
joillakin ”ihmistyypeillä” on taipumusta erota)
Eron pitkäkestoiset uhkat lasten
hyvinvoinnille






Jotkut kielteiset vaikutukset kestävät vain
vuoden tai kaksi, jotkut ovat pitkäkestoisia
Eron kokeneiden lasten minäkäsitys, terveys ja
sosiaaliset taidot heikompia (suurempi
todennäköisyys erota itsekin aikuisena)
Taloudelliset ongelmat yleisiä (yksinhuoltajat)
Alhaisemmat arvosanat ja koulutusvalinnat
Vanhempien uudet partnerit lisäävät stressiä
Sosiaalista pääomaa karttuu vähemmän
Lapsiköyhyys polttava ongelma EU:ssa



Euroopassa 17% lapsiperheistä köyhiä;
Suomessa luku on pienempi, mutta köyhissä
perheissä elävien lasten määrä on 20 vuodessa
kolminkertaistunut (50 000 – 150 000)
VOITTAJA: keskiluokkainen kahden koulutetun
ja työssäkäyvän vanhemman perhe, jossa
korkeintaan kaksi tai kolme lasta
HÄVIÄJÄ: vain peruskoulun käyneen työttömän
yksinhuoltajanaisen monilapsinen perhe
Taloudellisesti niukka lapsuus: seurauksia






”Kulttuurisairaudet”: päänsärky, vatsakivut,
hermostuneisuus, unettomuus, jännittyneisyys
Mielenterveysongelmat, huostaanotot
Suppeammat sosiaaliset verkostot
Joutuminen helpommin kiusaamisen kohteeksi
Alhaiset koulutusvalinnat
Aikuisena enemmän ihmissuhdeongelmia (erot)
ja isompi työttömyys- ja köyhyysriski
Eron hyviä seurauksia (pitkäkestoisia)



Jos avioliitto ollut hyvin riitaisa ja siinä on ollut
päihdeongelmia, väkivaltaa yms., ero yleensä
parantaa lasten hyvinvointia (varauksin)
Suhde lähivanhempaan saattaa parantua
Autonomian aste nousee, tila henkilökohtaiselle
kasvulle laajenee, itseluottamus lisääntyy,
sosiaalinen elämä vilkastuu, kontrolli omaan
elämään lisääntyy (näin raportoi osa eronneista
äideistä & heidän lapsistaan)
Eron pitkäaikaiset vaikutukset
yhteydessä moniin tekijöihin


Seurauksissa on suurta yksilöllistä vaihtelua,
johtuen mm. avioliiton laadusta ennen eroa,
eroprosessin konflikteista, eron jälkeisistä
hoivajärjestelyistä (yhteishuoltajuus vs.
yksinhuoltajuus), ja perhemuodoista, lapsen
kyvystä käsitellä asiaa, lapsen saamasta
sosiaalisesta tuesta, jne.
Hyvinvointivaltio tasaa kriisejä (taloudellisesti)
Mobiilipäiväkirja lasten perhesuhteista ja
tunteista


Tunteet ovat hyvinvoinnin barometrejä;
kielteiset tunteet kertovat toiveiden ja
toteutumien välisestä ristiriidasta
Projektissa EMSE eli ”Lasten emotionaalinen
turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa” (SA,
2010–2013) tutkittiin viikon ajan päivittäin lasten
(11–13-vuotiaita) tunnekokemuksia ja
perhesuhteita ja muita sosiaalisia verkostoja
Kohti lasten arkisia kokemuksia

Strukturoidut tunnekysymykset: Kuinka suuren
ajan tästä päivästä olet ollut iloinen tai pirteä?
Vastaa valitsemalla numero väliltä 0 (en
ollenkaan) – 6 (koko ajan).


Muut tunteet: jännittynyt, surullinen, onnellinen,
väsynyt, ärtynyt, rentoutunut
Lisäksi avoimia kysymyksiä, esim. Kerro tältä
päivältä joku kiva hetki perheenjäsenten,
sukulaisten tai muiden läheisten kanssa? Mitä
tapahtui ja keiden kanssa?)
Perhemuoto ja tunnekokemus


Vanhempiensa eron kokeneilla ja yhden
vanhemman perheissä elävillä lapsilla enemmän
kielteisiä (surullinen, jännittynyt, väsynyt,
ärtynyt) ja vähemmän myönteisiä (onnellinen)
tunteita kuin ydinperheiden lapsilla; erot olivat
tilastollisesti merkittäviä
Osan tuloksista selittää se, että mukana oli
lapsia, joiden vanhempien avioliitto oli pahassa
kriisissä ennen eroa (väkivalta, päihteet)
Ero on prosessi, joka alkaa ennen eroa



Nykytutkimus näkee eron prosessina, joka
alkaa jo avioliitossa vuosia ennen eroa
Monet eron kielteisistä seurauksista
johtuvat ajasta ennen eroa, kuten kodin
riitaisasta ilmapiiristä ja muista ongelmista
perhesuhteissa (esim. sisarustutkimukset)
Ts. onko lasten kokemien ongelmien
syynä ero vai sitä edeltänyt ydinperhe?
… ja jatkuu eron jälkeen
Monet erot jälkeiset tekijät ovat riskejä lapsen
hyvinvoinnin kannalta:
- taloudellisen tilanteen heikkeneminen
- ristiriidat eron jälkeisessä vanhemmuudessa,
etävanhemman/sukulaisten etääntyminen lapsen
elämästä, kasvatusongelmat (jaksamisongelmat,
”liian vapaa” kasvatus, sääntöjen puute, jne.)
- siirtymät: päiväkodin/koulun vaihdot, muutot,
vanhempien uudet partnerit

Lasten kokemukset ja tulkinnat erilaisia kuin
aikuisten (EMSE-haastatteluita)




H: Sitte oli, oliks se viis vuotta… ku sun
vanhemmat on eronnu?
L: Joo.
H: Mikä siinä oli kaikista kurjinta?
L: Noku mää olin silloin siellä niitten kaa, ku ne
siellä huus ja sillee. Emmä oikein muista, mutta.
Kaikkea. Mutta se oli pelottavaa.
Lasten kokemuksia 2

Sit kuusvee, äitin ja iskän ero. Ja minä muistan,
kun se tapahtui. Koska me olimme
ruokapöydässä. Iskä tulee kotiin ni äiti ja iskä
kinastelee, äiti sanoo ”mä en enää kestä tätä”.
Ja sitten, ehkä puol vuotta myöhemmin äiti ja
iskä eros… Tavallaan se oli aika, hyvä ajatus,
että ne riidat loppu… Sitten myöhemmin se alko
tuntuu sillee että, nyt se on mun vika koska äiti
ja iskä eros, mutta ei se sit ollutkaan. Mut joskus
tuntuu vaan siltä, että se on mun vika.
Lasten kokemuksia 3


L: Niillä tuli riita ja sitte erosivat. (H: Mmm.)
Siitä että iskä pääs koko ajan niihin sen
jalkapallotreeneihin, sitte äiti ei päässy sen
koripallotreeneihin. (H: Hmm.) Niin siksi ne eros.
Toinen lapsi kertoo eron jälkeisistä riidoista: Nyt
ei niinkö minun nähen riitele vaan puhelimitse
tai sitten tekstiviesteillä.
Lasten kokemuksia 4

Emmää oo sen kaa niin läheinen, ku mä oon sen
kaa vaan joka toinen viikonloppu. Mullon isään
aika huonot välit. Se ei tiiä hirveesti silleen . Se
jotenki tuntuu siltä, et se ei aina ees sillee välitä,
mitä mää aattelen. Se ei oikein sitä sen juomista
osaa silleen, että se on ollut niin kännissä
joskus, että määkin oon ollu siinä ja niinku
pelottaa.
Lasten kokemuksia 5

Ja sit iskä. No joo, kuuluu seki perheeseen,
mutta ei niinku oo tavallaan mun perheessä.
Joko jouluna, kesälomalla tai sitte syyslomalla.
Mutta ei se sillee niinku muute. Iskän kanssa,
jos me tehään jotain ni mä istun autossa ja iskä
puhuu puhelimeen, tekstailee, ajaa tai sitte on
tietokoneella. Ja mä niinku istun ja oon
tekemättä mitää. Se on vähän semmosta sillei.
Eron kokeneiden lasten kokemuksia (EMSE):







Riidat ja niihin liittyvät pelot ennen eroa muistetaan
Eron jälkeen tapahtuvista riidoista ollaan tietoisia
Lapset saattavat kokea erosta syyllisyyttä
Eron jälkeen suhde etävanhempaan jää etäiseksi, jos
vuorovaikutusta ei ole tarpeeksi tai vanhempi ei välitä,
vanhemman alkoholinkäyttö vielä suurempi haitta
Eron jälkeinen taloudellinen niukkuus koetaan
ongelmaksi, ei esim. ole varaa matkustella
Vanhempien uudet partnerit ovat usein haaste
Riitojen loppuminen koetaan parhaimmaksi asiaksi
Yhteenveto: ero ja lasten hyvinvointi



Yleensä ero on aina jonkinlainen riski lapsen
hyvinvoinnille, ja vaikka erolla voi olla myönteisiä
seurauksia, yleensä kielteisiä on enemmän
Kielteisiä: taloudelliset ongelmat, itsetuntoongelmat, supistuvat sosiaaliset verkostot,
alhaiset koulutusvalinnat, heikommat arvosanat,
stressi (usein lyhytkestoinen), jne.
Myönteisiä: ero vapauttaa tulehtuneista
perhesuhteista, autonomia lisääntyy, sosiaalinen
elämä vilkastuu, osa lähisuhteista vahvistuu
Yhteenveto 2




Osa seurauksista menee nopeasti ohi, osa (esim.
koulutusvalinnat) kantaa pidemmälle
Paljon on kiinni lapsen persoonallisuudesta,
hänen saamastaan tuesta, perhesuhteista ennen
ja jälkeen eron, ympäröivästä yhteiskunnasta
Ero on prosessi, jossa tapahtuu paljon pitkän
ajan kuluessa, ennen ja jälkeen eron
Usein eroperheiden ja ydinperheiden lasten
hyvinvointierot tilastollisesti pieniä, aikuisina niitä
ei yleensä enää edes ole
Yhteenveto 3



Erotutkimusten tulokset osin ristiriitaisia, ero on
hyvin vaikea tutkittava (siihen kytkeytyy monia
muita yhteiskunnallis-kulttuurisia tekijöitä)
Eroa pahempia seurauksiltaan ovat esim.
pitkäaikaiset taloudelliset vaikeudet, väkivalta,
päihdeongelmat, jatkuvassa pelossa eläminen,
jatkuvat ja raastavat riidat, joita ei sovita
Yhteiskunta ei ole ajautunut kaaokseen erojen
määrän moninkertaistumisesta huolimatta!
Yhteenveto 4
Eron kokeneiden lasten hyvinvointia tukevat:
- Riitelyn välttäminen, lapsen syyllisyyden tuntojen
ja pelkotilojen käsitteleminen
- Vuorovaikutus molempien vanhempien kanssa
- Yhteishuoltajuus ja/tai sopu hoivaratkaisuista,
vanhempien läsnäolo lapsen elämässä
- Sosiaalinen ja taloudellinen tuki (ystävät,
sukulaiset, järjestöt, perhepalvelut, perhepolitiikka)
- Ei liikaa muutoksia (esim. vaihtuvia partnereita)

Kirjallisuutta

Amato, P. R: ”The Consequences of Divorce for Adults
and Children.” Journal of Marriage and the Family 62,
November 2000 JA ”Research on Divorce.” Journal of
Marriage and Family 72/2010.


Garriga, A. & Härkönen, J.: ”The Effects if Marital
Instability in Children’s Well-being and Intergenerational
Relations.” equalsoc-projekti, 2013 (löytyy netistä)
Jokinen, K. & Kuronen. M.: ”Research on Families and
Family Policies in Europe: Marjor Trends.” Wellbeing of
Families in Future Europe, toim. U. Uhlendorff, M. Rupp
& M. Euteneuer. FAMILYPLATFORM 2011 (löytyy netistä)