Transcript Nuoruusiän kehitys ja oireet. Mikä on normaalia ja mikä ei?

Nuorten psyykkinen oireilu.
Mikä on kehitykseen kuuluvaa,
mikä ei?
Nuoruusiän kehitys ja sen riskitekijät
Normatiivinen ”oireilu”
Patologinen oireilu
Perhe suojaavana tekijänä nuoren
mielenterveydelle
Miten kohdata ja puhua psyykkisesti
oireilevalle nuorella
Nuoruusiän itseisarvo
 Nuoruusiän psyykkinen kehitys muodostaa
erillisen ja pitkään jatkuvan kokonaisuuden, että
on mielekästä tarkastella sitä erillisenä ja
yhtenäisenä kokonaisuutena lapsuuden ja
aikuisuuden rinnalla.
 Nuoria ei tule hoitaa lapsina eikä aikuisina, vaan
aikuisuutta kohti kehittyvinä nuorina.
 Nuoruusikä nuorisopsykiatrian mukaan n. 13-21
vuotta
Nuoruusiän kehitysprosessin
haasteet
 Sopeutuminen muuttuvaan ruumiinkuvaan
 Kohtuullinen riippumattomuus vanhemmista
 Saavuttaa kyky läheisiin ja pysyviin
ystävyyssuhteisiin sekä rakkauteen
 Tulevaisuuteen orientoituminen realistisella
ja motivoituneella tavalla
 Tuloksena identiteetin löytyminen
Nuoruusiän kehitysprosessin
haasteet
Nuoruusikään kuuluu luopuminen omasta
fyysisyydestä, vanhemmista ja itsetunnosta
 ”normatiivinen depressio / ahdistus”
Nuorten kuuluu olla epäkypsiä ja
lapsellisia
Nuoret samanaikaisesti riippuvaisia
vanhemmistaan ja tavoittelevat autonomiaa
 ambivalenssi / ristiriita
Nuoruusiän kehitysprosessin
haasteet
 Nuoruusiän kehitystehtävien saavuttaminen
nyky-yhteiskunnassa vaikeutunut
 Postmoderni juurettomuus ja yksilöllisyyden
korostaminen vaikuttaneet
 Globalisaatio ja loputon tietotulva
 Tehokkuuden ja vaativuuden lisääntyminen
 stressi / psyykkinen kuormitus = nuori
tulee hyväksytyksi suoritusten kautta ei
sellaisenaan  perfektionismi /
loppuunpalamisen riski jne.
 Nuoruusiän mielenterveyden ongelmat
Nyky-yhteiskunnan riskit
Nuoren kasvaminen aikuiseksi vaikeutunut
Kypsymättömyys ja yhdenmukaisuus
kuuluvat nuoruusikään  mainosten,
internetin, tv:n vaikutukset?!
Aggressiivisuuden ja seksuaalisuuden
ylikorostuminen  nuoret fyysisesti
aikuisia, psyykkisesti kaukana tästä
Identiteetin neljä kehitystasoa
 1) Hajaantuneen identiteetin vaiheessa nuori
ei ole käynyt läpi etsintävaihetta eikä
sitoutunut päätöksiin (epäselvä identiteetti)
 2) Ajautujat (disclosure) eivät myöskään ole
käyneet läpi etsintävaihetta vaikka ovatkin,
esim. vanhempien roolimallin pohjalta
tehneet tulevaisuutta koskevat valintansa ja
sitoutuneet niihin (lainattu identiteetti
Identiteetin neljä kehitystasoa
 3) Moratoriovaiheessa olevat nuoret etsivät
parhaillaan aktiivisesti vaihtoehtoja ja
miettivät tulevaisuuden valintojaan. Eivät ole
vielä tehneet sitovia päätöksiä (etsintävaihe)
 4) Identiteetin saavuttaneet ovat käyneet läpi
hlökohtaisen etsintävaiheen ja myös
sitoutuneet omaa tulevaisuuttaan koskeviin
valintoihin (saavutettu identiteetti)
Nuoruusiän psyykkiset ongelmat
 Tutkimusten mukaan 20 – 30 % nuoruusikäisistä
(13 – 22v.) esiintyy mielenterveyden häiriöitä
 Aikuisten diagnostiikka ei välttämättä sovi
nuorille
 Yleisimmät ongelmat: depressio,
ahdistuneisuushäiriöt, käytöshäiriöt,
syömishäiriöt, päihteidenkäyttö 
komorbiditeetti
 Tunnistaminen puutteellista vrt. Diabetes, astma
Myönteinen kehitysraide
Myönteinen raide: nuori ohjaa
kehitystään asettamalla tavoitteita,
löytämällä näihin vieviä väyliä ja
kokemalla onnistumisen tunnetta
toteuttaessaan
elämänsuunnitelmaansa
Nuoren itsetunto ja kyvykkyyden tunne
vahvistuu
Myönteinen kehitysraide
Epäonnistuessaan nuori muuntaa
tavoitteitaan, miettii uusia keinoja ja
suhteuttaa epäonnistumisen aiempiin
onnistumisiin
Ei vaikuta negatiivisesti itsetuntoon
Itsetunto stabiili ja suhteellisen
riippumaton ympäristöstä
Esimerkki noidankehästä
koulusuoriutumisessa
 Toistuvat epäonnistumiset koulussa 
vertailu muihin oppilaisiin
 Kielteinen käsitys omista kyvyistä ja
mahdollisuuksista  defensiivinen strategia
(esim. häiriökäyttäytyminen ”koulun kingi”)
 Entistä heikompi koulumenestys
 Itsetunnon lasku, alttius psyykkisiin häiriöihin
 Toimintakyvyn aleneminen
 Koulunkeskeytys  syrjäytyminen
yhteiskunnasta?
Esimerkki sosiaalisesta
noidankehästä
 peritty taipumus sosiaaliseen arkuuteen 
huonot kokemukset sosiaalisissa suhteissa
 masentuneisuus  defensiiviset
toimintatavat sosiaalisissa suhteissa
(vetäytyminen)  heikentävät itsetuntoa ja
lisäävät sosiaalista ahdistuneisuutta
 kielteinen suhtautuminen sosiaalisin
tilanteisiin
 ja sosiaalinen vetäytyminen selittävät
nuorten myöhempää yksinäisyyttä ja
tovereiden kielteisiä asenteita heitä kohtaan;
yhteydessä masentuneisuuteen
Vaativuus ja stressi
Vanhempien ja opettajien tulisi olla nuoren
itsetunnon tukijoita, ei päinvastoin
 Nuoren pitää tulla hyväksytyksi itsenään ei
suoritusten kautta  aito ylpeys nuoresta
 Jos hyväksyntä perustuu suorituksiin,
nuorelle kehittyy vaativia piirteitä
(perfektionismi)

Vaativuus ja stressi
Perfektionismiin liittyy voimakas itsen
vertailu muihin ja epäonnistumisen
hyväksymättömyys
 Vaativat piirteet lisäävät stressiherkkyyttä,
loppuunpalamisriskiä  depressio,
syömishäiriöt
 Ristiriita ajankäytön suhteen

Normatiivinen ”oireilu”
 Nuoret ovat epäkypsiä ja heidän kuuluukin olla
sellaisia
 Nuoren kuuluu tarvittaessa kokea surua, vihaa,
iloa, pelkoa, häpeää, syyllisyyttä jne.
 Kehitysmyllerryksestä johtuen nämä voivat
vaihdella voimakkaastikin ja aiheuttaa
impulsiivista käyttäytymistä
 Nuorten itsetunto heilahtelee aikuista helpommin
alemmuus-itsetuntoinen-ylivertainen 
ihmissuhteet kuitenkin säilyvät
Normatiivinen ”oireilu”
 Ajoittain huoli oman ruumiin kelpaavuudesta
ja lieviä ruumiillisia oireita
 Ei ole mahdollista vahingoittaa itseä missään
tilanteessa, ei edes humalassa
 Lievät unihäiriöt
 Kyky nauttia ruuasta, ikätoverisuhteista,
ihastumisista
 Irroittautuminen vanhemmista ja uudenlaisen
suhteen luominen voi tehdä entisestä kiltistä
lapsesta “tuhman nuoren” 
normaalikehitykseen kuuluvaa
Patologinen oireilu = aihetta
epäillä psyykkistä häiriötä
Voimakas, yhtäkkinen ja pitkäkestoinen
muutos käyttäytymisessä, toimintakyvyssä
ja ihmissuhteissa.
Tytöt puhuvat helpommin esim.
masennuksesta kuin pojat, joiden oireet
näkyvät enemmän käyttäytymisessä
Yleinen voimakas passivoituminen
Patologinen oireilu = aihetta
epäillä psyykkistä häiriötä
Ikätoverikontakteista vetäytyminen
Elämänilon menetys
Luopuminen itselle aiemmin tärkeistä
asioista esim. harrastukset
Koulunkäynnin keskeytyminen tai
vaikeutuminen
Hygienian heikkeneminen / voimakas
piittaamattomuus ulkonäöstä
Patologinen oireilu = aihetta
epäillä psyykkistä häiriötä
 Itsetuhoisuus; esim. viiltely, holtiton
päihdekäyttö, riskikäyttäytyminen
(liikenne/seksi)
 Muutokset ruokahalussa /
syömiskäyttäytymisessä
 Nukahtamis- ja univaikeudet / vuorokausirytmin
sekoaminen
 Voimakkaat paniikki- / ahdistuneisuuskohtaukset
 Lamaavat pelkokohtaukset
 Selkeät keskittymiskyvyn vaikeudet
 Harhat, vainoharhaisuus
Aikuisen tuki nuorelle
 Aikuinen pysähtyy nuorta varten, nuori aistii
tekosyyt
 Aikuinen on tietoinen mitä nuoren elämään
kuuluu
 Aikuinen ymmärtää keskuteluyhteyden tärkeyden
 Keskustelutilanne luonnollinen ei ”Istu alas nyt
jutellaan” tyylinen
 Suhde aikuisen ja nuoren välillä on kunnossa
 Vanhempi on vanhempi – ei kaveri
Perhe suojaavana tekijänä
Sukupolvien väliset rajat selvät, mutta
joustavat. Vanhemmat kykyeneviä
ottamaan päätösvallan.
Riittävän hyvä vanhemmuus = vastataan
lapsen tarpeisiin.
Puolisoiden keskinäinen suhde toimiva
Tunteiden ilmaisu sallittu sovittujen
sääntöjen puitteeissa
Perhe suojaavana tekijänä
Ongelmat pyritään ratkaisemaan
keskustellen ja neuvotellen kaikkien
mielipiteet huomioiden.
Vastavuoroinen kunnioitus ja arvostus.
Jokainen voi tulla kuulluksi.
Sääntöjä on. Tarvittaessa niistä voidaan
keskustella ja neuvotella.
Perhe suojaavana tekijänä
Perheestä tulee voida irroittautua
hetkellisesti sovittujen sääntöjen puitteissa.
Perhe sopeutunut yhteiskuntaan ja
hyväksyy lait ja normit.
Perheen rajat ympäristöön on selvä, mutta
joustava. Kaikki ymmärtävät perheen
omaksi merkitykselliseksi yksiköksi.
Miten puhua nuoren kanssa
psyyken ongelmista?
Nuori ei omatoimisesti välttämättä kerro
pahasta olosta  kysy!!
Puhu suoraan asioiden oikeilla nimillä,
ystävällisesti, rauhallisesti mielenkiintoa
osoittaen. Kontakti on yhteistyösuhteen
perusta!!!
Säilytä aikuisen rooli
Älä syytä nuorta ja muista kuunnella
Psyykkisesti oireilevan nuoren
kohtaaminen
Ole aktiivinen, jaa omat havaintosi
nuoren kanssa ja jää käytettävissä
olevaksi eli kuuntele
Kysy aktiivisesti oireista. Tärkeää on
samalla viestiä nuorelle omat havainnot
epäilyn taustalla (kysymisen
”perustelu” havainnoin)
Psyykkisesti oireilevan nuoren
kohtaaminen
Antaa nuorelle itselle mahdollisuuden
joko vahvistaa tai kiistää ko. havainnot.
Nuoren pyrkimys autonomiaan sisältää,
että nuori haluaa kontrolloida tahtia,
jolla asiaa käsitellään
Tällöin sellainenkin nuori, joka ei
tunnista omaa oireilua tulee vähemmän
ylhäältäpäin määritellyksi
Miten kertoa psyykkisestä
oirehdinnasta vanhemmille?





Ilmaisutyyli ei saa olla hyökkäävä tai syyttävä 
vältä miksi kysymyksiä
Älä ota kantaa diagnoosien suhteen
Rauhallisesti todettava koulussa esiintulleet faktat
Tukea-antava lähestymistapa yhteistyön avain 
pallo vanhemmille, kiinni avain sanoihin
Tilanteen empatisointi  tunne samassa veneessä
olemisesta. Vastakkain asettelun välttäminen
Mistä saa apua?




Psyykkisestä pahasta olosta puhuminen
vanhempien / ystävien kanssa voi helpottaa
Jos vakavampaa, voi esim. kääntyä
kouluterveydenhuollon puoleen
Ohjaus tarpeen mukaan nuorisopsykiatriseen
tutkimukseen, jonka jälkeen päätetään
mahdollisesta hoidosta
Akuutissa tilanteessa yhteys terveyskeskukseen