Nuoruusiän kehitys ja oireet. Mikä on normaalia ja mikä ei?
Download
Report
Transcript Nuoruusiän kehitys ja oireet. Mikä on normaalia ja mikä ei?
Nuorten psyykkinen oireilu.
Mikä on kehitykseen kuuluvaa,
mikä ei?
Nuoruusiän kehitys ja sen riskitekijät
Normatiivinen ”oireilu”
Patologinen oireilu
Perhe suojaavana tekijänä nuoren
mielenterveydelle
Miten kohdata ja puhua psyykkisesti
oireilevalle nuorella
Nuoruusiän itseisarvo
Nuoruusiän psyykkinen kehitys muodostaa
erillisen ja pitkään jatkuvan kokonaisuuden, että
on mielekästä tarkastella sitä erillisenä ja
yhtenäisenä kokonaisuutena lapsuuden ja
aikuisuuden rinnalla.
Nuoria ei tule hoitaa lapsina eikä aikuisina, vaan
aikuisuutta kohti kehittyvinä nuorina.
Nuoruusikä nuorisopsykiatrian mukaan n. 13-21
vuotta
Nuoruusiän kehitysprosessin
haasteet
Sopeutuminen muuttuvaan ruumiinkuvaan
Kohtuullinen riippumattomuus vanhemmista
Saavuttaa kyky läheisiin ja pysyviin
ystävyyssuhteisiin sekä rakkauteen
Tulevaisuuteen orientoituminen realistisella
ja motivoituneella tavalla
Tuloksena identiteetin löytyminen
Nuoruusiän kehitysprosessin
haasteet
Nuoruusikään kuuluu luopuminen omasta
fyysisyydestä, vanhemmista ja itsetunnosta
”normatiivinen depressio / ahdistus”
Nuorten kuuluu olla epäkypsiä ja
lapsellisia
Nuoret samanaikaisesti riippuvaisia
vanhemmistaan ja tavoittelevat autonomiaa
ambivalenssi / ristiriita
Nuoruusiän kehitysprosessin
haasteet
Nuoruusiän kehitystehtävien saavuttaminen
nyky-yhteiskunnassa vaikeutunut
Postmoderni juurettomuus ja yksilöllisyyden
korostaminen vaikuttaneet
Globalisaatio ja loputon tietotulva
Tehokkuuden ja vaativuuden lisääntyminen
stressi / psyykkinen kuormitus = nuori
tulee hyväksytyksi suoritusten kautta ei
sellaisenaan perfektionismi /
loppuunpalamisen riski jne.
Nuoruusiän mielenterveyden ongelmat
Nyky-yhteiskunnan riskit
Nuoren kasvaminen aikuiseksi vaikeutunut
Kypsymättömyys ja yhdenmukaisuus
kuuluvat nuoruusikään mainosten,
internetin, tv:n vaikutukset?!
Aggressiivisuuden ja seksuaalisuuden
ylikorostuminen nuoret fyysisesti
aikuisia, psyykkisesti kaukana tästä
Identiteetin neljä kehitystasoa
1) Hajaantuneen identiteetin vaiheessa nuori
ei ole käynyt läpi etsintävaihetta eikä
sitoutunut päätöksiin (epäselvä identiteetti)
2) Ajautujat (disclosure) eivät myöskään ole
käyneet läpi etsintävaihetta vaikka ovatkin,
esim. vanhempien roolimallin pohjalta
tehneet tulevaisuutta koskevat valintansa ja
sitoutuneet niihin (lainattu identiteetti
Identiteetin neljä kehitystasoa
3) Moratoriovaiheessa olevat nuoret etsivät
parhaillaan aktiivisesti vaihtoehtoja ja
miettivät tulevaisuuden valintojaan. Eivät ole
vielä tehneet sitovia päätöksiä (etsintävaihe)
4) Identiteetin saavuttaneet ovat käyneet läpi
hlökohtaisen etsintävaiheen ja myös
sitoutuneet omaa tulevaisuuttaan koskeviin
valintoihin (saavutettu identiteetti)
Nuoruusiän psyykkiset ongelmat
Tutkimusten mukaan 20 – 30 % nuoruusikäisistä
(13 – 22v.) esiintyy mielenterveyden häiriöitä
Aikuisten diagnostiikka ei välttämättä sovi
nuorille
Yleisimmät ongelmat: depressio,
ahdistuneisuushäiriöt, käytöshäiriöt,
syömishäiriöt, päihteidenkäyttö
komorbiditeetti
Tunnistaminen puutteellista vrt. Diabetes, astma
Myönteinen kehitysraide
Myönteinen raide: nuori ohjaa
kehitystään asettamalla tavoitteita,
löytämällä näihin vieviä väyliä ja
kokemalla onnistumisen tunnetta
toteuttaessaan
elämänsuunnitelmaansa
Nuoren itsetunto ja kyvykkyyden tunne
vahvistuu
Myönteinen kehitysraide
Epäonnistuessaan nuori muuntaa
tavoitteitaan, miettii uusia keinoja ja
suhteuttaa epäonnistumisen aiempiin
onnistumisiin
Ei vaikuta negatiivisesti itsetuntoon
Itsetunto stabiili ja suhteellisen
riippumaton ympäristöstä
Esimerkki noidankehästä
koulusuoriutumisessa
Toistuvat epäonnistumiset koulussa
vertailu muihin oppilaisiin
Kielteinen käsitys omista kyvyistä ja
mahdollisuuksista defensiivinen strategia
(esim. häiriökäyttäytyminen ”koulun kingi”)
Entistä heikompi koulumenestys
Itsetunnon lasku, alttius psyykkisiin häiriöihin
Toimintakyvyn aleneminen
Koulunkeskeytys syrjäytyminen
yhteiskunnasta?
Esimerkki sosiaalisesta
noidankehästä
peritty taipumus sosiaaliseen arkuuteen
huonot kokemukset sosiaalisissa suhteissa
masentuneisuus defensiiviset
toimintatavat sosiaalisissa suhteissa
(vetäytyminen) heikentävät itsetuntoa ja
lisäävät sosiaalista ahdistuneisuutta
kielteinen suhtautuminen sosiaalisin
tilanteisiin
ja sosiaalinen vetäytyminen selittävät
nuorten myöhempää yksinäisyyttä ja
tovereiden kielteisiä asenteita heitä kohtaan;
yhteydessä masentuneisuuteen
Vaativuus ja stressi
Vanhempien ja opettajien tulisi olla nuoren
itsetunnon tukijoita, ei päinvastoin
Nuoren pitää tulla hyväksytyksi itsenään ei
suoritusten kautta aito ylpeys nuoresta
Jos hyväksyntä perustuu suorituksiin,
nuorelle kehittyy vaativia piirteitä
(perfektionismi)
Vaativuus ja stressi
Perfektionismiin liittyy voimakas itsen
vertailu muihin ja epäonnistumisen
hyväksymättömyys
Vaativat piirteet lisäävät stressiherkkyyttä,
loppuunpalamisriskiä depressio,
syömishäiriöt
Ristiriita ajankäytön suhteen
Normatiivinen ”oireilu”
Nuoret ovat epäkypsiä ja heidän kuuluukin olla
sellaisia
Nuoren kuuluu tarvittaessa kokea surua, vihaa,
iloa, pelkoa, häpeää, syyllisyyttä jne.
Kehitysmyllerryksestä johtuen nämä voivat
vaihdella voimakkaastikin ja aiheuttaa
impulsiivista käyttäytymistä
Nuorten itsetunto heilahtelee aikuista helpommin
alemmuus-itsetuntoinen-ylivertainen
ihmissuhteet kuitenkin säilyvät
Normatiivinen ”oireilu”
Ajoittain huoli oman ruumiin kelpaavuudesta
ja lieviä ruumiillisia oireita
Ei ole mahdollista vahingoittaa itseä missään
tilanteessa, ei edes humalassa
Lievät unihäiriöt
Kyky nauttia ruuasta, ikätoverisuhteista,
ihastumisista
Irroittautuminen vanhemmista ja uudenlaisen
suhteen luominen voi tehdä entisestä kiltistä
lapsesta “tuhman nuoren”
normaalikehitykseen kuuluvaa
Patologinen oireilu = aihetta
epäillä psyykkistä häiriötä
Voimakas, yhtäkkinen ja pitkäkestoinen
muutos käyttäytymisessä, toimintakyvyssä
ja ihmissuhteissa.
Tytöt puhuvat helpommin esim.
masennuksesta kuin pojat, joiden oireet
näkyvät enemmän käyttäytymisessä
Yleinen voimakas passivoituminen
Patologinen oireilu = aihetta
epäillä psyykkistä häiriötä
Ikätoverikontakteista vetäytyminen
Elämänilon menetys
Luopuminen itselle aiemmin tärkeistä
asioista esim. harrastukset
Koulunkäynnin keskeytyminen tai
vaikeutuminen
Hygienian heikkeneminen / voimakas
piittaamattomuus ulkonäöstä
Patologinen oireilu = aihetta
epäillä psyykkistä häiriötä
Itsetuhoisuus; esim. viiltely, holtiton
päihdekäyttö, riskikäyttäytyminen
(liikenne/seksi)
Muutokset ruokahalussa /
syömiskäyttäytymisessä
Nukahtamis- ja univaikeudet / vuorokausirytmin
sekoaminen
Voimakkaat paniikki- / ahdistuneisuuskohtaukset
Lamaavat pelkokohtaukset
Selkeät keskittymiskyvyn vaikeudet
Harhat, vainoharhaisuus
Aikuisen tuki nuorelle
Aikuinen pysähtyy nuorta varten, nuori aistii
tekosyyt
Aikuinen on tietoinen mitä nuoren elämään
kuuluu
Aikuinen ymmärtää keskuteluyhteyden tärkeyden
Keskustelutilanne luonnollinen ei ”Istu alas nyt
jutellaan” tyylinen
Suhde aikuisen ja nuoren välillä on kunnossa
Vanhempi on vanhempi – ei kaveri
Perhe suojaavana tekijänä
Sukupolvien väliset rajat selvät, mutta
joustavat. Vanhemmat kykyeneviä
ottamaan päätösvallan.
Riittävän hyvä vanhemmuus = vastataan
lapsen tarpeisiin.
Puolisoiden keskinäinen suhde toimiva
Tunteiden ilmaisu sallittu sovittujen
sääntöjen puitteeissa
Perhe suojaavana tekijänä
Ongelmat pyritään ratkaisemaan
keskustellen ja neuvotellen kaikkien
mielipiteet huomioiden.
Vastavuoroinen kunnioitus ja arvostus.
Jokainen voi tulla kuulluksi.
Sääntöjä on. Tarvittaessa niistä voidaan
keskustella ja neuvotella.
Perhe suojaavana tekijänä
Perheestä tulee voida irroittautua
hetkellisesti sovittujen sääntöjen puitteissa.
Perhe sopeutunut yhteiskuntaan ja
hyväksyy lait ja normit.
Perheen rajat ympäristöön on selvä, mutta
joustava. Kaikki ymmärtävät perheen
omaksi merkitykselliseksi yksiköksi.
Miten puhua nuoren kanssa
psyyken ongelmista?
Nuori ei omatoimisesti välttämättä kerro
pahasta olosta kysy!!
Puhu suoraan asioiden oikeilla nimillä,
ystävällisesti, rauhallisesti mielenkiintoa
osoittaen. Kontakti on yhteistyösuhteen
perusta!!!
Säilytä aikuisen rooli
Älä syytä nuorta ja muista kuunnella
Psyykkisesti oireilevan nuoren
kohtaaminen
Ole aktiivinen, jaa omat havaintosi
nuoren kanssa ja jää käytettävissä
olevaksi eli kuuntele
Kysy aktiivisesti oireista. Tärkeää on
samalla viestiä nuorelle omat havainnot
epäilyn taustalla (kysymisen
”perustelu” havainnoin)
Psyykkisesti oireilevan nuoren
kohtaaminen
Antaa nuorelle itselle mahdollisuuden
joko vahvistaa tai kiistää ko. havainnot.
Nuoren pyrkimys autonomiaan sisältää,
että nuori haluaa kontrolloida tahtia,
jolla asiaa käsitellään
Tällöin sellainenkin nuori, joka ei
tunnista omaa oireilua tulee vähemmän
ylhäältäpäin määritellyksi
Miten kertoa psyykkisestä
oirehdinnasta vanhemmille?
Ilmaisutyyli ei saa olla hyökkäävä tai syyttävä
vältä miksi kysymyksiä
Älä ota kantaa diagnoosien suhteen
Rauhallisesti todettava koulussa esiintulleet faktat
Tukea-antava lähestymistapa yhteistyön avain
pallo vanhemmille, kiinni avain sanoihin
Tilanteen empatisointi tunne samassa veneessä
olemisesta. Vastakkain asettelun välttäminen
Mistä saa apua?
Psyykkisestä pahasta olosta puhuminen
vanhempien / ystävien kanssa voi helpottaa
Jos vakavampaa, voi esim. kääntyä
kouluterveydenhuollon puoleen
Ohjaus tarpeen mukaan nuorisopsykiatriseen
tutkimukseen, jonka jälkeen päätetään
mahdollisesta hoidosta
Akuutissa tilanteessa yhteys terveyskeskukseen