Nuoruusiän kehitys ja oireet. Mikä on normaalia ja mikä ei?

Download Report

Transcript Nuoruusiän kehitys ja oireet. Mikä on normaalia ja mikä ei?

Nuorten psyykkinen oireilu.
Mikä on kehitykseen kuuluvaa,
mikä ei?
Nuoruusiän kehitys ja sen riskitekijät
Normatiivinen ”oireilu”
Patologinen oireilu
Perhe suojaavana tekijänä nuoren
mielenterveydelle
Miten kohdata ja puhua psyykkisesti
oireilevalle nuorella
Nuoruusiän itseisarvo
 Nuoruusiän psyykkinen kehitys muodostaa
erillisen ja pitkään jatkuvan kokonaisuuden, että
on mielekästä tarkastella sitä erillisenä ja
yhtenäisenä kokonaisuutena lapsuuden ja
aikuisuuden rinnalla.
 Nuoria ei tule hoitaa lapsina eikä aikuisina, vaan
aikuisuutta kohti kehittyvinä nuorina.
 Nuoruusikä nuorisopsykiatrian mukaan n. 13-21
vuotta
Nuoruusiän kehitysprosessin
haasteet
 Sopeutuminen muuttuvaan ruumiinkuvaan
 Kohtuullinen riippumattomuus vanhemmista
 Saavuttaa kyky läheisiin ja pysyviin
ystävyyssuhteisiin sekä rakkauteen
 Tulevaisuuteen orientoituminen realistisella
ja motivoituneella tavalla
 Tuloksena identiteetin löytyminen
Nuoruusiän kehitysprosessin
haasteet
Nuoruusikään kuuluu luopuminen omasta
fyysisyydestä, vanhemmista ja itsetunnosta
 ”normatiivinen depressio / ahdistus”
Nuorten kuuluu olla epäkypsiä ja
lapsellisia
Nuoret samanaikaisesti riippuvaisia
vanhemmistaan ja tavoittelevat autonomiaa
 ambivalenssi / ristiriita
Nuoruusiän kehitysprosessin
haasteet
 Nuoruusiän kehitystehtävien saavuttaminen
nyky-yhteiskunnassa vaikeutunut
 Postmoderni juurettomuus ja yksilöllisyyden
korostaminen vaikuttaneet
 Globalisaatio ja loputon tietotulva
 Tehokkuuden ja vaativuuden lisääntyminen
 stressi / psyykkinen kuormitus = nuori
tulee hyväksytyksi suoritusten kautta ei
sellaisenaan  perfektionismi /
loppuunpalamisen riski jne.
 Nuoruusiän mielenterveyden ongelmat
Nyky-yhteiskunnan riskit
Nuoren kasvaminen aikuiseksi vaikeutunut
Kypsymättömyys ja yhdenmukaisuus
kuuluvat nuoruusikään  mainosten,
internetin, tv:n vaikutukset?!
Aggressiivisuuden ja seksuaalisuuden
ylikorostuminen  nuoret fyysisesti
aikuisia, psyykkisesti kaukana tästä
Identiteetin neljä kehitystasoa
 1) Hajaantuneen identiteetin vaiheessa nuori
ei ole käynyt läpi etsintävaihetta eikä
sitoutunut päätöksiin (epäselvä identiteetti)
 2) Ajautujat (disclosure) eivät myöskään ole
käyneet läpi etsintävaihetta vaikka ovatkin,
esim. vanhempien roolimallin pohjalta
tehneet tulevaisuutta koskevat valintansa ja
sitoutuneet niihin (lainattu identiteetti
Identiteetin neljä kehitystasoa
 3) Moratoriovaiheessa olevat nuoret etsivät
parhaillaan aktiivisesti vaihtoehtoja ja
miettivät tulevaisuuden valintojaan. Eivät ole
vielä tehneet sitovia päätöksiä (etsintävaihe)
 4) Identiteetin saavuttaneet ovat käyneet läpi
hlökohtaisen etsintävaiheen ja myös
sitoutuneet omaa tulevaisuuttaan koskeviin
valintoihin (saavutettu identiteetti)
Nuoruusiän psyykkiset ongelmat
 Tutkimusten mukaan 20 – 30 % nuoruusikäisistä
(13 – 22v.) esiintyy mielenterveyden häiriöitä
 Aikuisten diagnostiikka ei välttämättä sovi
nuorille
 Yleisimmät ongelmat: depressio,
ahdistuneisuushäiriöt, käytöshäiriöt,
syömishäiriöt, päihteidenkäyttö 
komorbiditeetti
 Tunnistaminen puutteellista vrt. Diabetes, astma
Myönteinen kehitysraide
Myönteinen raide: nuori ohjaa
kehitystään asettamalla tavoitteita,
löytämällä näihin vieviä väyliä ja
kokemalla onnistumisen tunnetta
toteuttaessaan
elämänsuunnitelmaansa
Nuoren itsetunto ja kyvykkyyden tunne
vahvistuu
Myönteinen kehitysraide
Epäonnistuessaan nuori muuntaa
tavoitteitaan, miettii uusia keinoja ja
suhteuttaa epäonnistumisen aiempiin
onnistumisiin
Ei vaikuta negatiivisesti itsetuntoon
Itsetunto stabiili ja suhteellisen
riippumaton ympäristöstä
Esimerkki noidankehästä
koulusuoriutumisessa
 Toistuvat epäonnistumiset koulussa 
vertailu muihin oppilaisiin
 Kielteinen käsitys omista kyvyistä ja
mahdollisuuksista  defensiivinen strategia
(esim. häiriökäyttäytyminen ”koulun kingi”)
 Entistä heikompi koulumenestys
 Itsetunnon lasku, alttius psyykkisiin häiriöihin
 Toimintakyvyn aleneminen
 Koulunkeskeytys  syrjäytyminen
yhteiskunnasta?
Esimerkki sosiaalisesta
noidankehästä
 peritty taipumus sosiaaliseen arkuuteen 
huonot kokemukset sosiaalisissa suhteissa
 masentuneisuus  defensiiviset
toimintatavat sosiaalisissa suhteissa
(vetäytyminen)  heikentävät itsetuntoa ja
lisäävät sosiaalista ahdistuneisuutta
 kielteinen suhtautuminen sosiaalisin
tilanteisiin
 ja sosiaalinen vetäytyminen selittävät
nuorten myöhempää yksinäisyyttä ja
tovereiden kielteisiä asenteita heitä kohtaan;
yhteydessä masentuneisuuteen
Vaativuus ja stressi
Vanhempien ja opettajien tulisi olla nuoren
itsetunnon tukijoita, ei päinvastoin
 Nuoren pitää tulla hyväksytyksi itsenään ei
suoritusten kautta  aito ylpeys nuoresta
 Jos hyväksyntä perustuu suorituksiin,
nuorelle kehittyy vaativia piirteitä
(perfektionismi)

Vaativuus ja stressi
Perfektionismiin liittyy voimakas itsen
vertailu muihin ja epäonnistumisen
hyväksymättömyys
 Vaativat piirteet lisäävät stressiherkkyyttä,
loppuunpalamisriskiä  depressio,
syömishäiriöt
 Ristiriita ajankäytön suhteen

Normatiivinen ”oireilu”
 Nuoret ovat epäkypsiä ja heidän kuuluukin olla
sellaisia
 Nuoren kuuluu tarvittaessa kokea surua, vihaa,
iloa, pelkoa, häpeää, syyllisyyttä jne.
 Kehitysmyllerryksestä johtuen nämä voivat
vaihdella voimakkaastikin ja aiheuttaa
impulsiivista käyttäytymistä
 Nuorten itsetunto heilahtelee aikuista helpommin
alemmuus-itsetuntoinen-ylivertainen 
ihmissuhteet kuitenkin säilyvät
Normatiivinen ”oireilu”
 Ajoittain huoli oman ruumiin kelpaavuudesta
ja lieviä ruumiillisia oireita
 Ei ole mahdollista vahingoittaa itseä missään
tilanteessa, ei edes humalassa
 Lievät unihäiriöt
 Kyky nauttia ruuasta, ikätoverisuhteista,
ihastumisista
 Irroittautuminen vanhemmista ja uudenlaisen
suhteen luominen voi tehdä entisestä kiltistä
lapsesta “tuhman nuoren” 
normaalikehitykseen kuuluvaa
Patologinen oireilu = aihetta
epäillä psyykkistä häiriötä
Voimakas, yhtäkkinen ja pitkäkestoinen
muutos käyttäytymisessä, toimintakyvyssä
ja ihmissuhteissa.
Tytöt puhuvat helpommin esim.
masennuksesta kuin pojat, joiden oireet
näkyvät enemmän käyttäytymisessä
Yleinen voimakas passivoituminen
Patologinen oireilu = aihetta
epäillä psyykkistä häiriötä
Ikätoverikontakteista vetäytyminen
Elämänilon menetys
Luopuminen itselle aiemmin tärkeistä
asioista esim. harrastukset
Koulunkäynnin keskeytyminen tai
vaikeutuminen
Hygienian heikkeneminen / voimakas
piittaamattomuus ulkonäöstä
Patologinen oireilu = aihetta
epäillä psyykkistä häiriötä
 Itsetuhoisuus; esim. viiltely, holtiton
päihdekäyttö, riskikäyttäytyminen
(liikenne/seksi)
 Muutokset ruokahalussa /
syömiskäyttäytymisessä
 Nukahtamis- ja univaikeudet / vuorokausirytmin
sekoaminen
 Voimakkaat paniikki- / ahdistuneisuuskohtaukset
 Lamaavat pelkokohtaukset
 Selkeät keskittymiskyvyn vaikeudet
 Harhat, vainoharhaisuus
Aikuisen tuki nuorelle
 Aikuinen pysähtyy nuorta varten, nuori aistii
tekosyyt
 Aikuinen on tietoinen mitä nuoren elämään
kuuluu
 Aikuinen ymmärtää keskuteluyhteyden tärkeyden
 Keskustelutilanne luonnollinen ei ”Istu alas nyt
jutellaan” tyylinen
 Suhde aikuisen ja nuoren välillä on kunnossa
 Vanhempi on vanhempi – ei kaveri
Perhe suojaavana tekijänä
Sukupolvien väliset rajat selvät, mutta
joustavat. Vanhemmat kykyeneviä
ottamaan päätösvallan.
Riittävän hyvä vanhemmuus = vastataan
lapsen tarpeisiin.
Puolisoiden keskinäinen suhde toimiva
Tunteiden ilmaisu sallittu sovittujen
sääntöjen puitteeissa
Perhe suojaavana tekijänä
Ongelmat pyritään ratkaisemaan
keskustellen ja neuvotellen kaikkien
mielipiteet huomioiden.
Vastavuoroinen kunnioitus ja arvostus.
Jokainen voi tulla kuulluksi.
Sääntöjä on. Tarvittaessa niistä voidaan
keskustella ja neuvotella.
Perhe suojaavana tekijänä
Perheestä tulee voida irroittautua
hetkellisesti sovittujen sääntöjen puitteissa.
Perhe sopeutunut yhteiskuntaan ja
hyväksyy lait ja normit.
Perheen rajat ympäristöön on selvä, mutta
joustava. Kaikki ymmärtävät perheen
omaksi merkitykselliseksi yksiköksi.
Miten puhua nuoren kanssa
psyyken ongelmista?
Nuori ei omatoimisesti välttämättä kerro
pahasta olosta  kysy!!
Puhu suoraan asioiden oikeilla nimillä,
ystävällisesti, rauhallisesti mielenkiintoa
osoittaen. Kontakti on yhteistyösuhteen
perusta!!!
Säilytä aikuisen rooli
Älä syytä nuorta ja muista kuunnella
Psyykkisesti oireilevan nuoren
kohtaaminen
Ole aktiivinen, jaa omat havaintosi
nuoren kanssa ja jää käytettävissä
olevaksi eli kuuntele
Kysy aktiivisesti oireista. Tärkeää on
samalla viestiä nuorelle omat havainnot
epäilyn taustalla (kysymisen
”perustelu” havainnoin)
Psyykkisesti oireilevan nuoren
kohtaaminen
Antaa nuorelle itselle mahdollisuuden
joko vahvistaa tai kiistää ko. havainnot.
Nuoren pyrkimys autonomiaan sisältää,
että nuori haluaa kontrolloida tahtia,
jolla asiaa käsitellään
Tällöin sellainenkin nuori, joka ei
tunnista omaa oireilua tulee vähemmän
ylhäältäpäin määritellyksi
Miten kertoa psyykkisestä
oirehdinnasta vanhemmille?





Ilmaisutyyli ei saa olla hyökkäävä tai syyttävä 
vältä miksi kysymyksiä
Älä ota kantaa diagnoosien suhteen
Rauhallisesti todettava koulussa esiintulleet faktat
Tukea-antava lähestymistapa yhteistyön avain 
pallo vanhemmille, kiinni avain sanoihin
Tilanteen empatisointi  tunne samassa veneessä
olemisesta. Vastakkain asettelun välttäminen
Mistä saa apua?




Psyykkisestä pahasta olosta puhuminen
vanhempien / ystävien kanssa voi helpottaa
Jos vakavampaa, voi esim. kääntyä
kouluterveydenhuollon puoleen
Ohjaus tarpeen mukaan nuorisopsykiatriseen
tutkimukseen, jonka jälkeen päätetään
mahdollisesta hoidosta
Akuutissa tilanteessa yhteys terveyskeskukseen