Transcript Vähemmistöryhmiin kuuluvien ikääntyneiden syrjintäkokemukset

Kuntoutussäätiö
Ikäihmisten moninaisuus näkyväksi
Vähemmistöryhmiin kuuluvien ikääntyneiden
syrjintä ja syrjintäkokemukset sosiaali- ja
terveyspalveluissa 6.11.2014 Jyväskylä
Sinikka Törmä, Kari Huotari (Referenssi)
Kati Tuokkola (tmi)
Sari Pitkänen (Kuntoutussäätiö)
7.4.2015
1
Kuntoutussäätiö
Tutkimuksen tehtävä ja aineistot
•
Sisäasiainministeriön oikeusyksikön tilaama tutkimus kohdistuu eri vähemmistöryhmiin
kuuluvien ikääntyneiden henkilöiden kohtaamaan syrjintään ja syrjintäkokemuksiin
sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tutkimuksessa selvitetään syrjintäkokemuksia yksityisissä ja
julkisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa.
•
Eri vähemmistöryhmiä ovat romanit, saamelaiset, vieraskieliset ja ulkomaiden kansalaiset,
vammaiset henkilöt, uskonnollisiin vähemmistöihin sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin
kuuluvat henkilöt. Ikääntyneillä henkilöillä tutkimuksessa tarkoitetaan yli 55-vuotiaita henkilöitä.
Tutkimuksen jakautuu kahteen osaan, yleiseen ja empiiriseen:
•
Yleisessä osassa tarkastellaan syrjintää ilmiönä, yhdenvertaisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja
syrjimättömyyden valvontajärjestelmää sekä valvontaviranomaisten kautta saatava syrjintätietoa.
Aineistona mm. 374 alkuperäistä kanteluasiakirjaa kahdessa aluehallintoviraston toimipisteessä,
vähemmistövaltuutetulle tulleet ikääntyneitä ja sosiaali- ja terveyspalveluja koskevat kantelut,
kanteluista tehdyt erillisselvitykset, vuosikertomukset ja internetissä olevat tapauskuvaukset
•
Empiirisessä osassa käsitellään vähemmistöryhmittäin ikääntyneiden omakohtaisia
syrjintäkokemuksia. Aineistona ikäihmisten tarinat ja haastattelut (144 ikääntynyttä) sekä
järjestötoimijoita ja vanhustyötä tekevien haastattelut (47)
7.4.2015
2
Kuntoutussäätiö
Vieraskieliset ja maahanmuuttajataustaiset: ”Kukaan ei kysy mitä
meille kuuluu”
•
Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa julkisilla varoilla toimivia tahoja edistämään tosiasiallista
yhdenvertaisuutta niiden ryhmien parissa, jotka jäävät syrjään palveluista.
•
Jokaisen ikäihmisten palvelukeskuksen tulisi yhdenvertaisuuslain mukaan tehdä
suunnitelma, miten heidän palvelunsa olisivat alueella asuvien ikääntyneiden
maahanmuuttajien hyödynnettävissä.
•
Hyvin harvoissa kuntien ikäihmisten palvelustrategioissa on mainittu monikulttuuriset
ikäihmiset.
•
Tietotekniikan lisääntyvä hyödyntäminen palveluissa jättää ulkomaalaistaustaiset
ikäihmiset aikaisempaa enemmän palvelujen ulkopuolelle. (mm. ilmoittautumiset)
•
Selvityksessä tuli esille ikärasismia. Maahanmuuttajataustaisten ikäihmisten sosiaalisia tai
iän mukaan tulevia terveydellisiä ongelmia tulkitaan liian paljon etnisyyden kautta.
7.4.2015
3
Kuntoutussäätiö
Vieraskieliset ja maahanmuuttajataustaiset: ”Kukaan ei
kysy mitä meille kuuluu”
•
Etenkin ikääntyneiden maahanmuuttajien kanssa työskentelevät järjestöt toimivat
usein niiden kohderyhmien parissa, joita ei muuten juuri tavoiteta ja joiden
erityistarpeita ei huomioida suomalaisessa palvelujärjestelmässä.
•
Ikääntyneiden maahanmuuttajien palveluissa tarvitaan aikaa, asioiden kertausta,
omakielistä neuvontaa ja muuta kulttuurisidonnaista tarjontaa. Iäkkäät
maahanmuuttajat tarvitsevat myös oman uskontonsa harjoittamismahdollisuuden.
7.4.2015
4
Kuntoutussäätiö
Lähialueilta tulleiden kokemukset: ”Ilman läheisiä ja
samaa kieltä puhuvia ei pärjäisi”
•
Sosiaali- ja terveyspalveluita ei ole ollut entisessä kotimaassa paljon tarjolla, vaan on totuttu
pärjäämään omaisten ja naapureiden tuella. Tästä syystä apua ei haeta, vaikka siihen olisi
lain perusteella oikeus.
•
Suomessa ei osata kertoa palveluista, jollei palveluihin oikeutettu kysy niistä itse ja vaadi
niitä. Yksin asuvat maahanmuuttajat tarvitsisivat tukihenkilöitä, jos heidän läheisensä
asuvat kaukana muilla paikkakunnilla.
•
Suomen lähialueilta tulleiden ikäihmisten omiin kokemuksiin sosiaali- ja terveyspalveluissa
ei liittynyt laajalti suoraa syrjinnäksi tulkittua huonoa kohtelua tai asenteellisuutta. Monien
inkeriläisten ja venäjänkielisten ikääntyneiden kokemukset palveluista ja yhteiskunnasta
olivat hyvin positiivisia.
•
Epäasiallista kohtelua oli kuitenkin esiintynyt esiintyi: ”Joku kerta virkailija sanoi, etten minä
ymmärrä mitä sinä puhut. Sinä puhut huonosti suomea ja pitää puhua hyvin”.
Asenteellinen suhtautuminen saattoi tulla muiden asiakkaiden, ei niinkään työntekijöiden
puolelta.
7.4.2015
5
Kuntoutussäätiö
Lähialueilta tulleiden kokemukset: ”Ilman läheisiä ja samaa
kieltä puhuvia ei pärjäisi”
• Selvityksessä tuli esille tulkkipalvelujen ja tiedon puutetta. Tietoa palveluista oli
vähän.
• Osa haastatelluista ei ollut lainkaan tietoinen, mikä on kotihoito ja milloin sitä
voi saada, mitä on kuntoutuksista tai kaatumistapauksissa saatavat
vahingonkorvauksista.
• Kotona asuvat maahanmuuttajavanhukset ovat erilaisessa asemassa kuin
kantaväestöön kuuluvat. Esim. venäjänkielisillä omaishoitajilla ei esimerkiksi
ole mahdollista käyttää lakisääteisiä vapaapäiviä ja lomia paikkojen puutteen
vuoksi.
• Kotihoitohenkilökunta ei osaa ottaa huomioon hoidettavan tukihoidon tarvetta eikä
hoidettava itse pystynyt ilmaisemaan omia tarpeitaan suomeksi.
• Kodinhoitajilla on suuri vastuu tunnistaa ja etsiä ratkaisuja tilanteisiin sekä
välittää tietoa sosiaalityöntekijöille, koska kotona olevat vieraskieliset
ikäihmiset tai heidän perheensä eivät osaa kysyä eri vaihtoehdoista.
• Heikko tiedonsaanti aiheuttaa vähemmistöryhmiin kuuluville ikäihmisille stressiä
ja siitä johtuvia ongelmia.
7.4.2015
6
Kuntoutussäätiö
Lähialueilta tulleiden kokemukset: ”Ilman läheisiä ja samaa
kieltä puhuvia ei pärjäisi”
• Sosiaalitoimistossa ei ole aikaa neuvoa eikä niissä ole paneuduttu riittävästi
tiedon välittämiseen maahanmuuttajille. Eroa on myös sosiaalitoimistojen välillä
siinä, miten työntekijät ymmärtävät maahanmuuttajien pyytämiä
maksusitoumuksia, jos he ilmaisevat asian huonolla suomen kielellä.
• Ikäihmisillä ei ole tietoa erilaisista etuisuuksista, joita he voisivat saada. Tieto piti
hankkia itse tai sen kuuli sattumalta joltain toiselta venäjänkielentaitoiselta.
• Ikäihmisten kokemukset syrjinnästä tai huonosta palvelusta koskivat usein
erilaisten lomakkeiden täyttöä ja niissä käytettyä terminologiaa, jota oli vaikea
ymmärtää. Oli myös termejä, jotka puuttuivat venäjän kielestä kokonaan tai
tarkoittivat jotain muuta kuin Suomessa.
7.4.2015
7
Kuntoutussäätiö
Lähialueilta tulleiden kokemukset: ”Ilman läheisiä ja samaa
kieltä puhuvia ei pärjäisi”
• Terveydenhoidossa käytössä olevat menetelmät sisältävät länsimaisia käsityksiä
sairauden synnystä, sairauden kokemisesta ja oireiden arvioinnista.
• Mm. muistisairauksien diagnosoimisessa käytettävät testit ovat sidoksissa
suomalaiseen kulttuuriin. Testien tekeminen suomen kielellä tai pelkkä tulkin
käyttö kysymysten kääntämisessä ei takaa oikean diagnoosin saamista.
• Monilla oli ollut vaikeuksia ymmärtää lääkärin käyttämää kieltä. Ikääntyneet
kertoivat esimerkkejä huonosti toimivasta tulkkipalvelusta terveyspalveluissa.
• Lääkärikäynnillä ei ollut varmistettu, että iäkäs maahanmuuttaja olisi
ymmärtänyt selitykset ja ohjeet, joita hänelle on annettu. Ikäihmisille ei
kerrota diagnosoiduista sairauksista eikä tarkenneta sairauksien kuvaa.
7.4.2015
8
Kuntoutussäätiö
Lähialueilta tulleiden kokemukset: ”Ilman läheisiä ja samaa
kieltä puhuvia ei pärjäisi”
• Selvityksen mukaan iäkkäät jäävät vaille tarvitsemaansa kieliopetusta
• Suomessa pidettiin sitä, että suomen kielenkursseja ei järjestetä ikääntyville tai
saati kielikoulutus on ollut vähäistä ja/tai kauan aikaa saatua: ”Tässä on
ongelmana suomen kieli, kun ei voi olla mukana yhteiskunnassa. Siihen ei saa
tietämystä ja kun ei tarjota suomen kieltä”.
• Maahanmuuttajataustaisilla ikäihmisillä on usein pienet tulot eikä siten
mahdollisuuksia hakeutua maksullisille kielikursseille. Ilman kielitaitoa ei pärjätä
sosiaali- ja terveyspalveluissa.
• Suomalaisessa kielikurssijärjestelmässä ei huomioida ikääntyneiden erilaista
oppimiskykyä. Ikäihmisille tulisi olla tarjolla paljon hitaammin eteneviä kursseja.
Kaksikielinen opettaja voisi auttaa asioiden ymmärtämisessä kuten kieliopin
sisäistämisessä.
7.4.2015
9
Kuntoutussäätiö
Lähialueilta tulleiden kokemukset: ”Ilman läheisiä ja samaa
kieltä puhuvia ei pärjäisi”
• Järjestöillä ja seurakunnilla on suuri merkitys kotona asumista tukevien palveluiden
järjestämisessä. Suurin merkitys on kuitenkin lähiverkostolla.
• Tyypillistä lähialueilta tulleille haastateltaville oli se, että hyvin suomea puhuva
läheinen, esimerkiksi lapsenlapsi auttaa ja kulkee mukana asioidessa
viranomaisissa ja palveluissa. Perheen lisäksi samaan kieliryhmään kuuluvilla
ystävillä oli merkitystä sekä henkisen että fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisessä.
• Sosiaali- ja terveyspalveluiden paperiasioinnissa ovat ikääntyviä auttaneet muut
venäjänkielisiset, jotka ovat tukeneet lomakkeiden täyttämisessä ja sanojen
kääntämisessä.
• Papereiden pitäisi olla selkokielisiä, sillä viranomaiskieli on liian hankalaa ja
vaikeasti ymmärrettävää. Tarvitaan informaation saamista selkokielellä eri
etuisuuksista.
• Kotihoidon henkilökunnassa pitäisi olla enemmän maahanmuuttajataustaisia
työntekijöitä, jotka tarvittaessa ottavat heikommat ikääntyneet maahanmuuttajat
palvelujen ja hoidon piiriin.
• Ikäihmisten ohjaaminen venäjänkielentaitoiselle lääkärille on parantanut tilannetta.
7.4.2015
10
Kuntoutussäätiö
Euroopan ulkopuolelta tulleiden kokemukset syrjinnästä: ”Hymyilen ja
nyökyttelen, vaikka en ymmärtäisi”
• Euroopan ulkopuolelta, lähinnä Afrikasta ja Lähi-idästä tulleet iäkkäät
maahanmuuttajat käyttivät vain vähän terveys- ja sosiaalipalveluja tai muita
kunnallisia yleispalveluja, vaikka pitivät Suomen terveydenhoitojärjestelmää
hyvänä.
• Toisaalta etenkin somaleilla on usein paljon kokemuksia suomalaisista
sosiaali- ja terveyspalveluista, sillä heillä on takanaan raskaita kokemuksia,
ja he ovat monien palvelujen tarpeessa.
• Euroopan ulkopuolelta tulleet iäkkäät maahanmuuttajat eivät olleet kohdanneet
sosiaali- ja terveyspalveluissa varsinaista rasismia eikä huonoa kohtelua.
Tilannetta verrattiin ensisijaisesti oman entisen kotimaansa tilanteeseen.
• Osa haastateltavista kertoi nähneensä joissain tilanteissa syrjintää, mutta siitä ei
ole kuitenkaan sanottu kenellekään mitään. Heillä ei ollut palautteen antamiseen
riittävää suomenkielen taitoa. Lisäksi pelättiin, ettei heitä uskottaisi ja palautteen
antamisen suurentavan asioita.
7.4.2015
11
Kuntoutussäätiö
Euroopan ulkopuolelta tulleiden kokemukset syrjinnästä: ”Hymyilen ja
nyökyttelen, vaikka en ymmärtäisi”
•
Suurimmat ongelmat liittyvät sosiaali- ja terveyspalveluissa kieleen sekä siihen,
että maahanmuuttajat eivät ymmärrä viranomaispäätösten perusteita, eikä niitä
kerrota heille riittävän tarkasti. Maahanmuuttajilla ei ollut myöskään tarpeeksi
tietoa suomalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestelmästä (esim. julkinen,
yksityinen; terveyskeskus, yliopistollinen sairaala).
•
Tulkkien saatavuudessa on puutteita. Oma lähiyhteisö on tärkein tuki.
•
Haasteita aiheuttaa naisen ja miehen roolien erilaisuus eri maissa. Naiset ovat
saattaneet joutua ottamaan Suomessa enemmän vastuusta asioista ja
asioimaan kodin ulkopuolella erittäin heikosta kielitaidosta huolimatta.
• Maahanmuuttajat eivät juuri ole tietoisia palveluista, vaan yleensä heidän omat
sukulaisensa ja lapsensa auttavat ja hoitavat heitä kotona mahdollisimman
pitkään.
• Suurin osa iäkkäistä maahanmuuttajista ei tiedä palveluasumisesta tai
omaishoidon tuen saamisen mahdollisuudesta ja kokevat siihen liittyvät
paperiasia esteiksi avun hakemiselle.
7.4.2015
12
Kuntoutussäätiö
Euroopan ulkopuolelta tulleiden kokemukset syrjinnästä: ”Hymyilen ja
nyökyttelen, vaikka en ymmärtäisi”
• Kirjallinen viranomaisasiointi, erilaisten papereiden täyttäminen ja siihen liittyvä
”juoksutus” koetaan hankalaksi.
• Maahanmuuttaja joutuvat yhä uudelleen viemään samoja papereita samalle
viranomaistaholle. Virkailijoiden koetaan olevan vihaisia, mikäli kaikki paperit
eivät olleet asianmukaisesti täytetty, tai he eivät ole heti ymmärtäneet, mistä oli
kyse.
• Haastateltujen oli myös vaikea ymmärtää palvelujen myöntämispäätösten
vaihtelevuutta.
• Ajanvaraus eri viranomaisille koettiin kielellisistä syistä vaikeaksi varsinkin, jos ajan
joutui varaamaan puhelimitse.
• Maahanmuuttajat jättivät usein soittamatta tai viivyttelevät soittoa viranomaisille,
koska heillä ei ollut tarpeeksi hyvä kielitaito asioiden hoitoon. Kaikilla ei ollut aina
myöskään tarpeeksi tietoa siitä, miten viranomaistoiminnoissa ja
terveydenhuollossa piti edetä.
• Palvelutaloasumisessa on ongelmana se, että maahanmuuttajavanhukset tulisivat
olemaan siellä marginaalissa, koska he eivät osaa riittävästi suomen kieltä ja eivät
siten pysty keskustelemaan suomenkielisten kanssa.
7.4.2015
13
Kuntoutussäätiö
Euroopan ulkopuolelta tulleiden kokemukset syrjinnästä: ”Hymyilen ja
nyökyttelen, vaikka en ymmärtäisi”
• Selvityksen mukaan maahanmuuttajia ei kuunnella eikä heille selitetä asioita
terveyspalveluissa. Lääkärissä käydessään ikäihmiset kokivat, ettei heidän vaivojaan aina
otettu vakavasti. Puutteellisen kielitaidon takia asiointi lääkärillä oli hankalaa ilman tulkkia.
• Jotkut maahanmuuttajat kokivatkin, että heidän pitää osata vaatia aktiivisesti hoitoa ja
toimenpiteitä saadakseen ne. Terveyspalveluissa aiheutti eriarvoisuutta se, että
heidän mukaansa oli sattumasta kiinni, ottiko heidät vastaan heidän kannaltaan hyvä
vai huono lääkäri.
• Puutteellisen suomen kielen taidon vuoksi ei tiedetä, miksi palveluissa toimitaan tietyllä
tavalla.
• Maahanmuuttajat kokivat, ettei heille kerrottu riittävän tarkasti perusteluja jonkin
palvelun myöntämättä jättämisestä. Heillä oli ongelmia ymmärtää terveyspalveluissa
annettavia tietoja ja ohjeita. Kieliongelmien vuoksi ei aina ymmärretä, mistä
lääkkeestä on kyse.
• Erityisesti iäkkäämmät naiset tarvitsisivat enemmän terveystietoa.
• He eivät osaa itse pyytää lääkärissä yleistarkastusta, hammaslääkärin tarkastusta tai
muita ennaltaehkäiseviä tutkimuksia. Erityisesti iäkkäämmiltä maahanmuuttajilta
puuttuu tietoa sairauksia ennalta ehkäisevästä terveyskulttuurista (mm.
liikuntapalvelut).
7.4.2015
14
Kuntoutussäätiö
Euroopan ulkopuolelta tulleiden kokemukset syrjinnästä: ”Hymyilen ja
nyökyttelen, vaikka en ymmärtäisi”
• Suuri osa Euroopan ulkopuolelta tulleista haastatelluista maahanmuuttajista oli
muslimeja. Uskonnolla oli haastattelujen perusteella selkein vaikutus terveyspalvelujen
käyttöön ja kokemuksiin niistä.
• Useilla haastatelluilla naisilla oli ollut vaikeita tilanteita silloin, kun heidän oli pitänyt
mennä päivystävälle lääkärille.
• Heidän olisi pitänyt päästä ehdottomasti naislääkärille, sillä he eivät voineet puhua
kaikesta mieslääkärille eivätkä riisuutua hänen edessään.
• Lääkärissäkäyntiä varten he tarvitsivat nimenomaan naispuolisen tulkin, mikä
vaikeutti entisestään tulkin saatavuutta. Vaikka omaa lasta ei haluttu ottaa kaikissa
tilanteissa tulkiksi, käytännössä he toimivat vanhempiensa tulkkina.
• Sosiaalipalveluissa mm. muslimihautaus on viranomaisille outo ja asiakkailla on ollut
vaikeuksia saada sitä varten maksusitoumuksia. Hautausrituaaleihin kuuluva vainajien
peseminen ei aina automaattisesti tapahdu suomalaisessa hautauskäytännöissä.
Myös ruumiinavaus saattaa olla muslimille vaikea asia.
• Maahanmuuttajat kokivat monesti ongelmia ja tulevansa syrjityksi asuntoasioissa.
Taloyhtiöissä heitä neuvottiin kääntymään sosiaalitoimiston puoleen, mutta
sosiaalitoimistosta he eivät olleet saaneet apua asumiseen liittyvissä asioissa.
7.4.2015
15
Kuntoutussäätiö
Euroopan ulkopuolelta tulleiden kokemukset syrjinnästä: ”Hymyilen ja
nyökyttelen, vaikka en ymmärtäisi”
• Toiveena on, että maahanmuuttajat voisivat saada tulevaisuudessa palveluja
myös omalla äidinkielellään.
• Ilman maahanmuuttajien tukikeskuksia heillä olisi suuria vaikeuksia saada
asioita hoidettua. Ilmaisia palveluita tarjoavat tukikeskukset helpottavat
asioiden hoitoa.
• Tarvitaan myös omakielisiä kampanjoita tai esitteitä eri palveluista.
• Tulkkauspalvelut ovat huonosti saatavilla, odotusajat ovat pitkät, omia
toiveita esimerkiksi tulkin sukupuolesta ei ole voitu ottaa huomioon eikä
palvelun toimivuuteen aina voinut luottaa.
7.4.2015
16
Kuntoutussäätiö
Tutkimuksen yleisen osan tulokset
•
Moniperusteisen syrjinnän selvittäminen viranomaistiedoista on erittäin vaikeaa.
•
Syrjinnästä sosiaali- ja terveyspalveluissa voidaan kannella vain etnisin perustein
vähemmistövaltuutetulle ja syrjintälautakuntaan. Muutoin valituskanavana on
hallintokantelun tekeminen aluehallintoviranomaisille.
•
Syrjintä ei tule esille hallintokanteluissa.
• Tietojen saanti on vaikeaa ja on saatavilla vain kirjallisesti. Kantelijan ikää ei myöskään
yleensä systemaattisesti kirjata mihinkään. Vähemmistöryhmään kuuluminen tulee esiin
vain, mikäli se oleellisesti liittyy valituksen kohteena olevaan palveluun
•
Ikääntyneet vähemmistöryhmiin kuuluvat, kuten ikääntyneet yleensäkin, valittavat harvoin
kokemastaan syrjinnästä. Vähemmistövaltuutetulle ei ole juuri tullut ikääntyneiden
kanteluita.
•
Tapauksista on vaikea erottaa, milloin on kyse hoitovirheestä, huonosta palvelusta tai
osaamattomuudesta, ja milloin suoranaisesta syrjinnästä.
7.4.2015
17
Kuntoutussäätiö
Tutkimuksen empiirisen osan tulokset
•
Ikääntyneet eivät yleensä olleet kokeneet välitöntä syrjintää ja huonoa kohtelua sosiaalija terveyspalveluissa. Useammin syrjintä oli välillistä tai rakenteellista.
•
Ikääntyneitä vähemmistöryhmiin kuuluvia ei otettu huomioon palveluissa eikä ajateltu,
että asiakkaina on myös henkilöitä, joilla on erityisiä asioinnin ja tiedon saannin tarpeita.
• Monet palvelut olivatkin kokemusten mukaan esteellisiä mm. tiedonsaannin,
tulkkipalvelujen toimimattomuuden ja tietotekniikan käyttövaikeuksien vuoksi.
•
Etenkään kielivähemmistöihin kuuluvat ikääntyneet eivät aina saaneet tietoa siinä
muodossa, että se olisi saavuttanut heidät ja he olisivat sen ymmärtäneet.
•
Sosiaali- ja terveyspalveluissa ei huomioida vähemmistöryhmien kulttuuria. Mm.
muslimimaahanmuuttajien tapoja ja käsityksiä ei osattu ottaa huomioon esimerkiksi
palveluasumisessa, kotipalvelussa ja terveydenhuollossa.
-> Palvelut on suunniteltu keski-ikäisille keskiverto valtaväestöön kuuluville.
7.4.2015
18
Kuntoutussäätiö
Poimintoja kehittämisehdotuksista
• Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen (mm. täydennyskoulutus,
asiakaslähtöisyys)
• Lakisääteisten ”kanavien” hyödyntäminen (vanhuspalvelulaki,
vanhusneuvostot)
• Palautejärjestelmien kehittäminen (verkkopalvelut, lähihenkilöt, järjestöt,
työryhmät)
• Syrjintäkokemusten seuranta (mm. lomakkeiden ja asiakirjojen muutokset,
erillisselvitykset, alueelliset selvitykset, kielibarometrin kaltaiset säännöllisesti
toteutettavat seurantavälineet myös muille vähemmistöryhmille).
7.4.2015
19
Kuntoutussäätiö