Transcript sks 2011 08 19 ilva

Maksulliset ja avoimet aineistot:
tieteellisten julkaisujen jakelu
muutoksessa
Tiedekustantaminen murroksessa, 19.8.2011
Jyrki Ilva ([email protected])
Tieteellisen kustantamisen murros
• Globaali ilmiö: tieteellisten monografioiden myyntiluvut laskeneet jo
1970-luvulta lähtien (Thompson 2005)
– Taustalla mm. julkaisujen määrän kasvu, kirjastojen
hankintabudjettien supistuminen, hankinnan määrärahojen
siirtyminen muihin julkaisutyyppeihin
• 1990-luvulta lähtien elektronisten aineistojen ja verkon kautta tapahtuvan
jakelun yleistyminen nopeuttanut muutosta
– Monilla aloilla syrjäyttäneet painetut aineistot lähes kokonaan
– Vaatinut jakeluun soveltuvan teknisen infrastruktuurin rakentamista
• Aineistot käyttöön yliopistojen kampuksilla ja etäyhteyksien kautta myös
henkilökunnan ja opiskelijoiden kotikoneilta käsin
– Sähköiset lukulaitteet (IPad ym.) uusin haaste
Kirjastot tieteellisten aineistojen hankkijana
• Tieteelliset kirjastot ja ”the Big Deal”
– Kansainvälisten kustantajien ja aggregaattorien kokoamat suuret
aineistopaketit
– Yhä suurempi osa määrärahoista sidottu pääasiassa kansainvälisiä
tieteellisiä lehtiä sisältävien aineistopakettien hankintaan
– Seuraus: kirjastoilla yhä vähemmän rahaa monografioiden hankintaan
• Suomessa pääosa elektronisten aineistojen hankinnoista tapahtuu
keskitetysti Kansalliskirjaston yhteydessä toimivan FinELibin kautta
– Vuonna 2010 yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset
käyttivät elektronisten aineistojen hankintaan yli 20 miljoonaa euroa
– Kotimaisten aineistojen osuus FinELibin hankintamenoista pieni,
yhteensä vain muutamia prosentteja
Open access –julkaiseminen vaihtoehtona
• Kansainvälinen open access –liike ajanut tieteellisen tiedon ja
tieteellisten julkaisujen vapaata saatavuutta 2000-luvun alusta lähtien
• Lähtökohta: pääosin julkisella rahoituksella tuotettujen tutkimustulosten
tulisi olla vapaasti saatavilla
• Toisaalta taustalla myös tieteellisen kustannustoiminnan keskittymisen
kirjastoille aiheuttamat ongelmat
– Tieteellinen kustantaminen kansainvälisesti miljardiluokan bisnestä,
jossa tehdään suuria voittoja
– Kestämätön tilanne kirjastoille: aineistopakettien hinnat nousevat
huomattavasti nopeammin kuin kirjastojen hankintamäärärahat
• Tavoitteena sekä luoda vaihtoehtoisia levityskanavia tieteellisille
julkaisuille että painostaa kansainvälisiä kustantajia laskemaan hintojaan
Open access ja tieteelliset lehdet
• Open access -lehdet yleistyneet, mutta hitaasti
– Tutkijat kannattavat periaatteessa avointa saatavuutta, mutta
haluavat kuitenkin julkaista arvostetuimmissa lehdissä
– Myös open access –julkaiseminen vaatii resursseja
– Open access voi olla myös bisnesmalli: tilausmaksujen sijaan
tulonlähteenä kirjoittajamaksut (PLoS, BioMed Central)
• Kansainvälisen keskustelun mustavalkoisimmat argumentit eivät
sellaisenaan sovitettavissa Suomeen
– Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit usein vain osa sisällöstä, myös
tieteellisten seurojen jäsenlehtiä tai ammattilehtiä
– Kotimaisten lehtien tilausmaksuista ei merkittäviä kustannuksia
– Tieteellisten julkaisujen verkkojakelu yleistynyt melko hitaasti: esim.
Elektra-palvelussa mukana vain noin puolet keskeisistä lehdistä
Julkaisuarkistot ja rinnakkaistallentaminen
• Lähes kaikilla suomalaisilla korkeakouluilla oma julkaisuarkisto
– Joko kokonaan oma palvelu tai osa laajempaa kansallista palvelua,
joita ovat Kansalliskirjaston ylläpitämät Doria ja Theseus
• Rinnakkaistallentaminen: kirjoittajat tallentavat maksullisissa lehdissä
ilmestyneet artikkelinsa myös avoimeen julkaisuarkistoon
– Tallennusvelvoitteita toistaiseksi kolmessa yliopistossa (HY, TaY, JyU)
ja ammattikorkeakouluissa
– Pääkohteena vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit
– Kustantajilta pyritty keräämään tietoja rinnakkaistallennuksen
ehdoista (saako tallentaa? mikä versio? miten pitkä embargoaika?)
– Rinnakkaistallennus lähtenyt liikkeelle melko matalalla profiililla
• Suomalaisten julkaisuarkistojen sisältö varsin heterogeenistä –
rinnakkaistallennettujen tieteellisten artikkelien osuus toistaiseksi pieni
Millaisia kokotekstiaineistoja suomalaisissa
julkaisuarkistoissa on (tammikuu 2011)?
Sisältötyypit eri julkaisuarkistoissa (tammikuu 2011)
Suomalainen menestystarina:
väitöskirjat verkkoon
• Väitöskirjojen ja muiden opinnäytteiden verkkojulkaiseminen lähti useissa
yliopistoissa liikkeelle jo vuosituhannen vaihteessa
– Taustalla oli väitöskirjojen määrän voimakas kasvu: niiden
julkaiseminen söi yhä suuremman osan julkaisutoiminnan resursseista
– Haluttiin alentaa kustannuksia leikkaamalla painosmääriä ja siirtymällä
elektroniseen jakeluun
• Tilanne vuonna 2011
– Suomalaiset väitöskirjat jo melko kattavasti verkossa, vaikka
tieteenalakohtaiset erot yhä suuria
– Esim. HY:ssä vuosina 2008-2010 yhteensä 1372 väitöskirjaa, joista
1153 (84%) ilmestyi myös verkkojulkaisuna
– Lähes kaikki suomalaiset artikkeliväitöskirjat ilmestyvät verkossa
(ainakin yhteenveto-osa), monografioista sen sijaan vain osa
Elektroniset väitöskirjat Helsingin yliopiston
tiedekunnissa 2008-2010
Esimerkkejä verkkojulkaisujen käytöstä (Doria)
Julkaisut tieteellisessä meritoitumisessa
ja tutkimuksen arvioinnissa
• Tieteellisen kustantamisen kaksoisrooli
– Julkaiseminen palvelee tieteellisen tiedon välitystä ja tutkijoiden
meritoitumista
– Toisaalta myös kaupallista toimintaa, jonka pitää olla ainakin jollain
tasolla taloudellisesti kannattavaa
• Kansallisen julkaisurekisterin rakentaminen ja Julkaisufoorumi-hanke
– Tieteellisten julkaisujen laadun merkitys yliopistojen toiminnan
arvioinnissa ja rahoituksen kriteerinä korostuu
– Käytännössä tutkimustoiminnan laadunarviointi ulkoistettu suurelta
osin tieteellisille kustantajille
• Kustannettujen tieteellisten monografioiden arvostus monilla aloilla
– Humanistis-yhteiskuntatieteellisellä alalla edelleen keskeisessä
roolissa tutkijoiden meritoitumisessa
Tieteellisen monografian tulevaisuus?
• Ongelma: Julkaisujen tieteellinen arvo ei välttämättä korreloi niiden
kaupallisen potentiaalin kanssa
– Esim. väitöskirjojen julkaiseminen sellaisenaan suurelta osin
taloudellisesti kannattamatonta
• Tieteellisen julkaisutoiminnan jakautuminen
– Toisaalta varsinaiset kustannetut teokset (painetut ja elektroniset)
– Toisaalta verkon kautta tapahtuva tieteellisten tekstien jakelu (esim.
julkaisuarkistoon tallennetut opinnäytteet, sarjajulkaisut ja
omakustanteet), johon ei liity kaupallisia intressejä
• Mitä vaikuttaa julkaisujen arvostukseen?
– Julkaisufoorumi-hankkeessa keskusteltu monografiaväitöskirjojen
arvostuksesta: päädyttiin siihen, että väitöskirjasarjoja ei luokitella
erikseen, vaan koko suomalaisten yliopistojen väitöskirjatuotanto
määriteltiin yhdeksi tieteelliseksi julkaisukanavaksi