Slide 1

Koulutussopimus ammattiin oppimiseksi
Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 15 §
”Koulutus voidaan järjestää lähi-, etä- ja monimuotoopetuksena, oppisopimuskoulutuksena tai muutoin
työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä.”

Koulutussopimus =
Nuoren, yrittäjän ja koulutuksenjärjestäjän välinen
ei-työsopimussuhteeseen perustuva sopimus
pääasiassa työpaikalla käytännön työtehtävien
yhteydessä suoritettavasta ammatillisesta
perustutkinnosta.
1


Slide 2

• Kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret, joilla ei ole
peruskoulun jälkeistä tutkintoa (esim. ei ole päässyt
haluamalleen koulutusalalle, on keskeyttänyt opinnot,
haluaa vaihtaa oppilaitosmuotoisesta työpainotteiseen
opiskeluun tai haluaa vaihtaa koulutusalaa) eikä
merkittävää työkokemusta.
• Koulutussopimuksessa työnantaja tarjoaa nuorelle
mahdollisuuden saada ammatillinen koulutus
työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Nuorta
ohjaa työpaikkaohjaajakoulutuksen saanut henkilö.
• Opiskelija on koko koulutussopimuksen voimassaoloajan oppilaitoksen kirjoilla ja sen vastuulla
vakuutuksineen.

2


Slide 3

• Koulutussopimus tehdään yleensä enintään kolmeksi
vuodeksi. Osa opiskelusta voi tapahtua oppilaitoksessa tai
toisessa yrityksessä. Tällä varmistettaisiin myös niiden
tietojen ja taitojen saaminen nuorelle, joita ei voida
käytännön työn yhteydessä yrityksessä nuorelle opettaa.
Näiden opintojen määrä voi opiskelijan tarpeesta riippuen
olla 10 – 30 %.
• Oppilaitos varmistaa riittävät ohjaukselliset resurssit
osaamisen varmistamiseksi.
• Oppilaitos vastaa oppimisen arvioinnista ja kirjoittaa
todistukset.
• Arviointi perustuu pääasiassa ammattiosaamisen
näyttöihin.
• Koulutussopimukseen sovellettaisiin oppilaitosmuotoisen
ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuusrahoitusta.
3


Slide 4

• Opiskelijalla olisi edelleen oikeus opintorahaan ja muihin
opintososiaalisiin etuuksiin niitä koskevien ehtojen
mukaisesti.
• Nykylainsäädännön mukaan ei ole mahdollista, että
yrittäjä maksaa nuorelle kannusterahaa opintojen
etenemisestä (maksaminen johtaa työsuhdetulkintaan).
• Yrittäjälle ei koulutussopimuksessa maksettaisi
nykymuotoista koulutuskorvausta ellei asiasta erikseen
sovita.
• Koulutussopimukset tehtäisiin (ainakin alkuvaiheessa)
nykyisen ammatillisen koulutuksen lainsäädännön rajoissa.

4


Slide 5

Koulutussopimuksen etuja:

5

• Työpaikalla tapahtuva oppiminen sopii osalle oppijoista paremmin
kuin oppilaitoksessa opiskelu. Mielekkys laskee keskeyttämisriskiä.
• Helpottaa opiskelijan työllistymistä tutkinnon suorittamisen
jälkeen.
• Opiskelijalle taloudellisesti kannustava malli oppilaitosmuotoiseen
koulutukseen verrattuna.
• Työnantajalle taloudellisesti ja hallinnollisesti kannustava malli.
• Yrittäjät ovat mm. SY:n selvityksessä ilmaisseet laajan
kiinnostuksensa mallin hyödyntämiseen. Palaute myös monilta
koulutuksenjärjestäjiltä on ollut myönteistä.
• Ei lisää merkittävästi yhteiskunnan kustannuksia.
• Koulutuksenjärjestäjille ja yrityksille merkittävä tapa lisätä
työelämäyhteistyötä sekä osaamista.
• Malli muuttaa opettajan työn luonnetta yhä työelämälähtöisemmäksi.
Nuorten työllistämiseksi tarvitaan monia tapoja varmistaa
osaaminen!


Slide 6

Suomen Yrittäjien ehdotus:
• Käynnistetään mahdollisimman nopeasti Koulutussopimukseen
perustuvan mallin kokeilu joidenkin koulutuksenjärjestäjien
kanssa syksyllä 2013 hakuun tulevasta ”Nuorten työpaikalla
tapahtuvan oppimisen edistämiseen sekä työn ja koulutuksen
joustavan yhdistämiseen” suunnattavasta hankerahasta vuosille
2014 - 2017.
• Mikäli kokeilussa syntyy myönteisiä tuloksia, laajennetaan
kokeilua kattamaan merkittävä osa koulutuksen järjestäjiä.

6


Slide 7

Miksi koulutussopimusmallia tarvitaan
•
•
•
•

Noin 8 % nuorista ei hae mihinkään opintoihin peruskoulun jälkeen.
Ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttää yli 10 % nuorista.
Noin 40 000 alle 25-vuotiasta nuorta ei ole saanut mitään perusasteen jälkeistä
tutkintoa.
2013 huhtikuun lopussa oli 34 817 työtöntä 15-24-vuotiasta työnhakijaa.

Osa nuorista ei löydä sopivaa koulutusväylää
•
•
•
•

Osa nuorista ei pääse haluamaansa oppilaitosmuotoiseen koulutukseen.
Oppisopimusmuotoisen koulutuksen lisäresurssit riittävät vain joihinkin satoihin
koulutuspaikkoihin.
Osalle nuorista tekemällä oppiminen on luontevin tapa hankkia ammatti
Tarvitaan monia, joustavia polkuja nuorten kouluttamiseksi ammattiin ja
työllistämiseksi.

Yritysten kilpailukyky alenee
•

Kouluttamattomien nuorten kasvava määrä johtaa pulaan ammattitaitoisesta
työvoimasta.

Syrjäytyminen lisääntyy
•
•
7

Työttömyys lisää syrjäytymistä ja vähentää yleistä hyvinvointia.
Kyseessä ovat meidän nuoret.


Slide 8

Valmius ottaa nuori kuvatulla koulutussopimuksella
yritykseen
En olisi, miksi et?

En olisi 57,9% (710)

Kyllä olisin 42,1% (516)

0%

20%

40%

60%

80%

100%

Kuva: Olisitko valmis ottamaan edellä kuvatulla
koulutussopimuksella nuoren yritykseenne koulutettavaksi
ammattiin lähimmän puolen vuoden aikana?

Yrityksillä on hyvin monenlaisia syitä , miksi
nuorta ei oltaisi valmiita ottamaan
koulutettavaksi lähimmän puolen vuoden
aikana. Erityisesti pienillä yrityksillä on
hankaluuksia nuoren kouluttamiseen
oppisopimuksella (kts. seuraava sivu), sillä
esim. yksinyrittäjillä harvoin on aikaa nuorelle.
Koulutuksesta syntyvät kustannukset ja
resurssipula askarruttavat monia. Ailahteleva
taloustilanne ei myöskään anna myöten
nuorten palkkaamiseen.
Muita suuria syitä nuorten kouluttamiseen
mallin mukaisesti ovat huonot kokemukset
oppisopimuksista, nuoren koulutuksen puute,
toimialaan sopimattomuus, soveltumaton työ
sekä tarve yleisesti.


Slide 9

Uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin
Henkilöstömäärän muutos 2001-2011
yritysten kokoluokittain, henkilöä
55000
50000

Lisäys yhteensä
- suuryritykset
- pk-yritykset
- alle 50 h yritykset

45000
40000

119 566
9 484
110 082
91 467

35000
30000
25000
20000
15000
10000
5000
0
1-9 h

10-19 h

20-49 h

50-99 h

100-249 h

250-499 h

500-999 h

> 1000 h

-5000

Lähde: Tilastokeskus. Henkilömäärät muunnettu kokopäiväisiksi työpaikoiksi, pl. maa- ja metsätalous
9