Luonnonfilosofian seura, 12.5.2015 – Tieteiden talo, Helsinki Filosofian ja empiirisen tieteen kohtaaminen 16:15 Tervetuloa Jaakko Hintikka: Luonnonfilosofia kvanttiteoriassa ja kvanttiteoria luonnonfilosofiassa. Juha Himanka: Edmund.

Download Report

Transcript Luonnonfilosofian seura, 12.5.2015 – Tieteiden talo, Helsinki Filosofian ja empiirisen tieteen kohtaaminen 16:15 Tervetuloa Jaakko Hintikka: Luonnonfilosofia kvanttiteoriassa ja kvanttiteoria luonnonfilosofiassa. Juha Himanka: Edmund.

Luonnonfilosofian seura, 12.5.2015 – Tieteiden talo, Helsinki
Filosofian ja empiirisen tieteen kohtaaminen
16:15 Tervetuloa
Jaakko Hintikka: Luonnonfilosofia kvanttiteoriassa ja kvanttiteoria luonnonfilosofiassa.
Juha Himanka: Edmund Husserlin tieteen kriisistä.
Avril Styrman: Suhteellisuusperiaate ja absoluuttinen samanaikaisuus.
17:50 Kahvitauko 20 min
Ari Lehto: Periodin kahdentuminen: Metafysiikkaa vai empirismiä?
Tuomo Suntola: Voidaanko fysikaalista todellisuutta kuvata ymmärrettävästi?
Keskustelua illan teemasta
Luonnonfilosofian seura, 12.5.2015
Voidaanko fysikaalista todellisuutta kuvata ymmärrettävästi?
Tuomo Suntola
Luonnonfilosofian seura, 12.5.2015
Havainnosta todellisuuskuvaan ja ymmärrykseen todellisuudesta
Ymmärrys
todellisuudesta
”Ymmärrys”
havainnoista
Todellisuuskuva
Metafysiikka,
ontologia
Filosofia
Perussuureet,
olettamukset
Havainto
Fysiikka
Matemaattinen
kuvaus, malli
Ennuste
Luonnonfilosofian seura, 12.5.2015
Havainnosta todellisuuskuvaan ja ymmärrykseen todellisuudesta
Mitä – Missä – Milloin ?
( kg – m – s )
Ymmärrys
todellisuudesta
- Aika ja avaruus syntyneet (jollakin todennäköisyydellä)
yhtäkkisenä kvanttihyppäyksenä alkuräjähdyksessä.
”Ymmärrys”
- Avaruus
laajenee kiihtyvällä nopeudella - ajan eteneminen
havainnoista
riippuu
paikallisesta liike- ja gravitaatiotilasta.
- Energia ilmenee massana tai säteilynä. Rakenteita ja
niiden esiintymistodennäköisyyttä kuvataan
aaltofunktiolla.
Metafysiikka,
ontologia
- Kvanttimekaniikan kuvaamassa mikromaailmassa
muutoksia hallitsevat voimavuorovaikutukset, joita
Todellisuuskuva
Havainto
välittävät välittäjäbosonit.
Teoriat on perustettava
Perussuureet,
mahdollisimman vähiin,
olettamukset
yksinkertaisiin olettamuksiin.
Samat olettamukset ovat voimassa
kaikilla luonnontieteen osa-alueilla.
Matemaattinen
kuvaus, malli
Ennuste
Luonnonfilosofian seura 2015
Postulaattien palapeli
Kosmologia
Kvanttimekaniikka
-
Planckin yhtälö
Aaltofunktio
Schrödingerin yhtälö
Epätarkkuusperiaate
Aalto-hiukkasdualismi
Diracin yhtälö
Aine
Avaruus
Klassinen mekaniikka
-
Perussuure voima
Massa on inertian mitta
Galilein suhteellisuus
Newtonin liikelait
Newtonin gravitaatiolaki
Ekvivalenssiperiaate
Absoluuttinen aika
Liike
Sähkömagnetismi
Maxwellin yhtälöt:
- Sähkömagneettiset vuorovaikutukset
- Sähkömagneettinen säteily
Sähkövarauksen säilyminen
- Yleinen suhteellisuusteoria:
gravitaatio aika-avaruuden
ominaisuus
- Kosmologinen periaate
- Vastaavuusperiaate
- K-korjaus
- Planckin yhtälö (säteilyn omin.)
- ”Hubble-virtaus”
- Pimeä aine, pimeä energia
- Inflaatiohypoteesi
- Gravitaatiosäteily
Yleinen
suhteellisuusteoria
-
Suppea
suhteellisuusteoria
Suhteellisuusperiaate
Ekvivalenssiperiaate
Pituuskontraktio, aikadilaatio
Valon nopeus luonnonvakio
Massa on energian ilmenemismuoto
Massa on nopeuden funktion
Luonnonfilosofian seura, 12.5.2015
de
Broglie
Max
Planck
Mitä – missä – milloin?
Aineaalto, aaltofunktio, inderterminismi
Planckin yhtälö, vaikutuskvantti
Suhteellisuusteoria,
Albert aika ja etäisyys suhteellisia,
Einstein FLRW kosmologia
Isaac
Newton
Luonnontieteen puu
Schrödinger
Liikelaki ja voimien
tasapaino - deterministinen,
lineaarinen todellisuus
Dynaaminen Universumi: Suhteellisuus seuraa kokonaisenergian
säilymisestä, kvanttitilat ovat massa-aallon resonanssiehdon täyttävien
tilojen energiaminimeitä ja kellojen käynti määräytyy niiden energiatilasta.
Aika ja etäisyys
ovat universaaleja
koordinaatistosuureita.
Planckin yhtälö saadaan dipolin säteilystä
>> EM- ja massa-aallon energia voidaan
ilmaista samanmuotoisella yhtälöllä.
Holistinen kuvaus, pallosymmetria:
missä liike ja gravitaatio
Avaruus on 4-pallon 3-pinta,
ovat tasapainossa
Sähkömagnetismi on kuvattavissa potentiaalienergian
ja liikkeen energian vuorovaikutuksella.
James
Maxwell
”Luonnonlait ovat samat
Galileo
kaikissa tasaisessa,
Galilei
suoraviivaisessa liikkeessä
olevissa systeemeissä”.
”Maailman koko voima (energia) säilyy sekä paikallisesti että
globaalisti, siten että aina on yhtä paljon voimaa (energiaa) syyssä ja
toteutumassa.” Lokaali on kaikkeuden pelikuva (monadologia).
... pallo on täydellisin muoto ilman liitoskohtia oleva kokonaisuus, ...
... universumin kaikilla osilla, kuten auringolla, kuulla, planeetoilla ja
tähdillä on tämä muoto, ...
”Kaikki avaruudessa
ovat yhtä”.
Thales
Tarkimpia ovat tieteet, jotka voidaan johtaa
primäärisistä luonnonlaeista mahdollisimman
vähin lisäpostulaatein. Muutoksia ohjaa entelecheia,
Aristoteles potentiaalisuuden aktualisoituminen.
Nikolaus
Kopernikus
Gottfried
Leibniz
Luonnonfilosofian seura, 12.5.2015
Vääristyykö aika vai hidastuuko kellon käynti?
E
E me c 2
f 

    n, l , ml , ms  
h
h
f
h  h0 c
(Planckin yhtälö Maxwellin yhtälöstä)
f  me c     n, l , ml , ms  
Suhteellisuusteoria:
me  vakio
c  vakio
dt  dt0 1 
Dynaaminen Universumi:
 postuloitu 
 postuloitu 
2GM  v 
 
rc 2
c
Im
Im
me    me 0
2
c
v
1  
c
2
m0 c
m c
Re
 GM 
 c0 1  2 
rc 

Im
mc0
mc
 GM 
v
f  f 0 1  2  1   
rc 

c
Re
Re
2
M
R
Luonnonfilosofian seura, 12.5.2015
Voima ja kiihtyvyys (suoraviivainen liike)
Kun postuloidaan kokonaisenergian säilyminen,
saadaan lepomassan riippuvuus paikallista
energiakehyksestä; liikemassan kasvu kuvaa
liikkeen aikaansaamiseen tarvittavaa
energialisäystä:
Avaruuden
4-nopeus
Paikallinen
lepomassa m0
n 1
3 2
c 0 dp δ c 0
FDU 
 m 00  1  βi2  1  β 2   a
c dt
c
i 1
Kun postuloidaan Lorentz-muunnos ja
valon nopeus rajanopeudeksi, saadaan
nopeuden mukana kasvava liikemassa:
F SR  
Newtonin toinen laki määrittelee massan
voiman ja kiihtyvyyden suhteena:
F Newton  
3 2
dp
 m 0 1  β 2   a
dt
dp
dv
 m  m a
dt
dt
Luonnonfilosofian seura, 12.5.2015
Voima ja kiihtyvyys (suoraviivainen liike)
Avaruuden
4-nopeus
Avaruuden kokonaisenergiasta johdettu
liikeyhtälö:
Paikallinen
lepomassa m0
n 1
3 2
c 0 dp δ c 0
FDU 
 m 00  1  βi2  1  β 2   a
c dt
c
i 1
Kun jätetään isäntäkehysten vaikutus
paikalliseen valon nopeuteen ja lepomassaan
huomioimatta, saadaan SR:n yhtälö:
F SR  
Kun lisäksi jätetään liikkeen
synnyttämiseen tarvittava massan tuonti
huomioimatta, saadaan Newtonin yhtälö:
F Newton  
3 2
dp
 m 1  β 2   a
dt
dp
dv
 m  m a
dt
dt
Luonnonfilosofian seura, 12.5.2015
Vaihtoehdot
Postuloidaan
suhteellisuusperiaate,
jolloin
Postuloidaan
kokonaisenergian
säilyminen, jolloin
valon nopeus ja
lepomassa ovat vakioita
ja
koordinaatistosuureet,
aika ja etäisyys,
määräytyvät paikallisesta
gravitaatio- ja
liiketilasta.
koordinaatistosuureet, aika
ja etäisyys, ovat vakioita
ja
valon nopeus ja massan
ilmeneminen määräytyvät
paikallisesta gravitaatio- ja
liiketilasta.
Luonnonfilosofian seura, 12.5.2015
Voidaanko fysikaalista todellisuutta kuvata ymmärrettävästi?
Kyllä voidaan,
mutta vain metafysiikan ja empirismin kohtaamisen kautta.