Krister Björklund 6.5.2015 80006000400020000 Eurostat 2015 8,000 7,000 6,000 5,000 Sweden Norway 4,000 Denmark 3,000 Finland 2,000 1,000 2008 Eurostat 2015 Suurin osa yksintulleista 16-17 ikäisiä poikia Ennakkoluulot: ankkurilapsia tai valehtelevia aikuisia Toisaalta vahvoja selviytyjiä, toisaalta puutteita koulutuksessa ja kohdemaassa tarvittavissa taidoissa,
Download
Report
Transcript Krister Björklund 6.5.2015 80006000400020000 Eurostat 2015 8,000 7,000 6,000 5,000 Sweden Norway 4,000 Denmark 3,000 Finland 2,000 1,000 2008 Eurostat 2015 Suurin osa yksintulleista 16-17 ikäisiä poikia Ennakkoluulot: ankkurilapsia tai valehtelevia aikuisia Toisaalta vahvoja selviytyjiä, toisaalta puutteita koulutuksessa ja kohdemaassa tarvittavissa taidoissa,
Krister Björklund 6.5.2015
8000
7000
6000
5000
4000
3000
2000
1000
0
Eurostat 2015
8,000
7,000
6,000
5,000
Sweden
Norway
4,000
Denmark
3,000
Finland
2,000
1,000
0
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Eurostat 2015
Suurin osa yksintulleista 16-17 ikäisiä poikia
Ennakkoluulot: ankkurilapsia tai valehtelevia
aikuisia
Toisaalta vahvoja selviytyjiä, toisaalta
puutteita koulutuksessa ja kohdemaassa
tarvittavissa taidoissa, kulttuurisia ristiriitoja
Nuoremmilla parempi tilanne kuin
vanhemmilla, peruskouluiän ylittäneillä
hankalin tilanne
Pohjoismaat ovat yleensä päätepiste, eivät
kauttakulkumaita, kuten esim. Belgia, jossa vain 30-40
prosenttia yksintulleista hakevat turvapaikkaa
Lapsia katoaa järjestelmästä kaikkialla, vähemmän
Suomessa ja Norjassa, enemmän Tanskassa ja
Ruotsista.
Vuonna 2013 alaikäisiä turvapaikanhakijoita katosi
Suomessa kymmenen, ja Ruotsissa 347
Ei tilastollista tietoa muista yksintulleista kuin
turvapaikkaa hakevista
Suomessa lapsia otetaan säilöön odottamaan maasta
poistamista
Suomi, Norja ja Tanska kiristäneet voimakkaasti
turvapaikkaehtoja 2009 alkaen
Tanskassa v. 2010 laki: alaikäinen jolle ei myönnetä
turvapaikkaa voidaan lähettää takaisin kotimaahansa,
vastaanottokeskukseen, vaikka hänen omaisistaan ei
olisikaan tietoa.
Yksintullut alaikäinen saa Tanskassa vain väliaikaisen
oleskeluluvan siihen asti kun täyttää 18.
Norjassa yksintulleet, jotka eivät saa oleskelulupaa,
mutta joita ei voi palauttaa saavat jäädä Norjaan vain
kunnes täyttävät 18.
Käytännössä harvat palautetaan lähtömaahan.
Asianmukaisen vastaanoton on oltava varmistettu
Määritelmät yhteneväiset
Kaikkia sitovat YK ja EU lasten oikeudet
Alaikäisten turvapaikkahakemukset käsitellään
nopeutetusti
Heidät sijoitetaan vastaanottokeskuksen jälkeen
ryhmäkoteihin, perheisiin tai tuettuun asumiseen
Laaditaan kotoutumissunnitelmat
Heille määrätään edustaja, hieman eri profiilit joka
maassa
He käyvät koulua
Tanskassa oleskelulupa 18-vuotiaaksi – ei
kotouteta Tanskaan, vaan kotoutussuunnitelma
tähtää lähtömaahan palaamiseen
Norjassa oleskelulupa 18-vuotiaaksi,
koulutusrajoituksia
Suomessa ja Ruotsissa samantapainen vastaanotto
ja kotouttaminen
Suomessa perheryhmäkodissa, perhekodissa,
tukiasunnoissa. Yksityismajoituksessa perhe ei saa
rahallista korvausta
Ruotsissa omissa osastoissa ryhmäkodissa (HVBhem, hem för vård och boende) tai perheessä tai
tuetussa asumisessa. Perhettä tuetaan rahallisesti.
Norjassa ja Tanskassa joustavat käytännöt, usein
perhesijoitus
Suomessa hyvin vaikeaa, v. 2013 yksi
perheenyhdistäminen
Ruotsissa vaikeaa. Perheen tehtävä. Suuret
kustannukset, rahallista tukea ei myönnetä
Norjassa vaikeaa, lainsäädäntöä kiristetty
Tanskassa käytännössä mahdotonta,
perheenyhtistäminen lähtömaahan katsotaan lapsen
edun mukaiseksi
Taustalla maahanmuuton rajoittaminen, ei lapsen hyvinvointi.
Ääritapauksessa yksintulleen perhe voi käsittää toistakymmentä
ihmistä
Pohjoismaissa tehdyissä tutkimuksissa samanlaiset tulokset
Huoli ja stressi perheestä kotimaassa aiheuttavat psyykkisiä
ongelmia
Nuorilla, joilla on perhe (Norjassa) tuntevat itsensä vähemmän
yksinäisiksi ja heillä on vähemmän psyykkisiä ongelmia
(Omat) ryhmäkodit yksintulleille eivät korvaa omaa perhettä
Nuori suuntautuu enemmän omaan etniseen kulttuuriinsa kun
perhe tulee, kotoutuminen asuinmaan kulttuuriin hankaloituu
Jos nuori saa tukea poissaolevalta perheeltään, kotoutuminen
valtakulttuuriin on parempaa häneen kohdistuvien odotusten
takia
Nuorille on tarjolla apua melko hyvin, ongelmana
on tuen väheneminen/loppuminen aikuistumisen
seurauksena
Monet eri tahot vastaavat yksintulleiden asioista,
koordinointi puutteellista kaikissa Pohjoismaissa
Ruotsissa uuden lain myötä Migrationsverket voi
pakottaa kunnan ottamaan pakolaisia vastaan,
yleensä kuntaan, jossa heillä on sukua
Parhaat käytännöt liittyvät koko perheen
tukemiseen, Nuorilla tiedon tarve siitä, mistä saa
tukea uudessa tilanteessa
Puutteellinen tilastointi, Suomessa tietoa
hakemusten määrä, ryhmäkotien ja tukiasuntojen
majoitustilanteesta, kustannuksista
Norjassa tutkittua tietoa (SSB 2014): 22% asuu
Oslossa, 71 % 18-29 –vuotiaista töissä tai
koulutuksessa, Somaliasta tulleet huonoimmassa
asemassa
Miten käy nuorelle, joka muuttaa kavereidensa luo
asumaan toiseen kaupunkiin?
Mitä tapahtuu, kun nuori täyttää 18? Suomessa ja
Ruotsissa status ei muutu, Norjassa ja Tanskassa
periaatteessa oleskelulupa päättyy.
Yksintulleet ovat toisaalta vahvoja, toisaalta
haavoittuvia.
Haavoittuvuudella monia ulottuvuuksia traumoista
puutteelliseen elämänalkuun ja koulutukseen
Kova paine pärjätä, sekä itsen että perheen takia
Nivelkohdat koulutuksessa, aikuistumisessa ja
työelämään siirtymisessä riskialttiita
Huono kielitaito ja ennakkoluulot kompakiviä,
elämän eri vaiheessa opittuja taitoja vaikea
hyödyntää
Suomessa ja Ruotsissa yksintulleiden asiat hoidettu
hyvin. Viranomaisyhteistyössä parantamisen varaa
Ruotsi avoimin, vuonna 2014 n. 7000 yksintullutta, tänä
vuonna varaudutaan yli 8000.
Norjassa tiukat lait, mutta lasta tai nuorta ei
käytännössä palauteta
Tanskassa yksintulleisiin suhtaudutaan tiukimmin.
Opetus ei tähtää kotoutumiseen, vaan palauttamiseen.
Kaikki Pohjoismaat noudattavat YK:n lasten oikeuksien
yleissopimusta – muodollisesti. Päällimmäisenä on
kuitenkin maahanmuuton rajoittaminen. Esimerkkinä
ERPUM projekti
Kaikkien toimenpiteiden tulee tapahtua lapsen parhaaksi, erityisesti
lähestyttäessä 18 ikävuotta
Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten vastaanotto kuuluu Suomessa
sisäministeriön ja Maahanmuuttoviraston tehtäviin
turvapaikkaprosessin ajan
Oleskeluluvan saamisen jälkeen he ovat Työ- ja elinkeinoministeriön
sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vastuulla.
Lapsen edun huomioiminen on hankalaa hallinnon
kahtiajakautumisen vuoksi.
Vastaanottolain, kotouttamislain ja lastensuojelulain väliset suhteet
sekä eri viranomaisten tehtävät vaativat selventämistä
VIPRO II ja ALTTI suositukset
Terveydenhuoltopalveluissa on puutteita ja tarjonta alueellisesti
epätasaista. Yksintulleille ei olla kyetty tarjoamaan tarpeeksi
mielenterveyspalveluja
Yksintulleita ei pitäisi siirtää monta kertaa. Paikalliset sosiaaliset
verkostot ovat tärkeitä
Koulutuspolussa on parantamisen varaa. Valmistavan opetuksen
pitäisi kestää tarpeeksi kauan ennen sijoittamista tavalliseen
luokkaan. Luokkakoot eivät saisi olla suuria.
Pitäisi olla tukihenkilöitä kouluissa, jotka osaavat yksintulleiden
äidinkielen
Oppivelvollisuusiän ylittäneet jäävät usein liian vähälle huomiolle,
eivätkä opi suomea tarpeeksi. Koulutuspolku nousee helposti
pystyyn.
Kotouttamistoimenpiteet pitäisi paremmin koordinoida
kouluopetuksen kanssa ja yhdistää perusasteen koulutus, valmistava
koulutus ja suomen kielen tehokasta opetusta. “Aikuisten
peruskoulu”
Iät 18 ja 21 ovat kriittisiä taitekohtia, riski on suuri, että nuori jää
ilman koulutusta ja työtä. Heille, jotka ovat vaarassa syrjäytyä pitää
julkisen sektorin tuella tarjota portteja työmarkkinoille
Vapaa-ajan toiminnot ovat osoittautuneet parhaaksi keinoksi luoda
kontakteja kantaväestön ja tulokkaiden välillä. Tässä kolmannella
sektorilla on tärkein rooli, varsinkin kunnan tuella.
Kokoutuminen on kaksisuuntainen prosessi, johon ottaa osaa sekä
tulokkaat että kantaväestö. Mentoritoiminta, ystäväperheet ja
ystävyystoiminta ovat osoittautuneet hyviksi keinoiksi.
Kiitos mielenkiinnostanne!