Krister Björklund 6.5.2015 80006000400020000 Eurostat 2015 8,000 7,000 6,000 5,000 Sweden Norway 4,000 Denmark 3,000 Finland 2,000 1,000 2008 Eurostat 2015 Suurin osa yksintulleista 16-17 ikäisiä poikia Ennakkoluulot: ankkurilapsia tai valehtelevia aikuisia Toisaalta vahvoja selviytyjiä, toisaalta puutteita koulutuksessa ja kohdemaassa tarvittavissa taidoissa,
Download ReportTranscript Krister Björklund 6.5.2015 80006000400020000 Eurostat 2015 8,000 7,000 6,000 5,000 Sweden Norway 4,000 Denmark 3,000 Finland 2,000 1,000 2008 Eurostat 2015 Suurin osa yksintulleista 16-17 ikäisiä poikia Ennakkoluulot: ankkurilapsia tai valehtelevia aikuisia Toisaalta vahvoja selviytyjiä, toisaalta puutteita koulutuksessa ja kohdemaassa tarvittavissa taidoissa,
Krister Björklund 6.5.2015 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Eurostat 2015 8,000 7,000 6,000 5,000 Sweden Norway 4,000 Denmark 3,000 Finland 2,000 1,000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Eurostat 2015 Suurin osa yksintulleista 16-17 ikäisiä poikia Ennakkoluulot: ankkurilapsia tai valehtelevia aikuisia Toisaalta vahvoja selviytyjiä, toisaalta puutteita koulutuksessa ja kohdemaassa tarvittavissa taidoissa, kulttuurisia ristiriitoja Nuoremmilla parempi tilanne kuin vanhemmilla, peruskouluiän ylittäneillä hankalin tilanne Pohjoismaat ovat yleensä päätepiste, eivät kauttakulkumaita, kuten esim. Belgia, jossa vain 30-40 prosenttia yksintulleista hakevat turvapaikkaa Lapsia katoaa järjestelmästä kaikkialla, vähemmän Suomessa ja Norjassa, enemmän Tanskassa ja Ruotsista. Vuonna 2013 alaikäisiä turvapaikanhakijoita katosi Suomessa kymmenen, ja Ruotsissa 347 Ei tilastollista tietoa muista yksintulleista kuin turvapaikkaa hakevista Suomessa lapsia otetaan säilöön odottamaan maasta poistamista Suomi, Norja ja Tanska kiristäneet voimakkaasti turvapaikkaehtoja 2009 alkaen Tanskassa v. 2010 laki: alaikäinen jolle ei myönnetä turvapaikkaa voidaan lähettää takaisin kotimaahansa, vastaanottokeskukseen, vaikka hänen omaisistaan ei olisikaan tietoa. Yksintullut alaikäinen saa Tanskassa vain väliaikaisen oleskeluluvan siihen asti kun täyttää 18. Norjassa yksintulleet, jotka eivät saa oleskelulupaa, mutta joita ei voi palauttaa saavat jäädä Norjaan vain kunnes täyttävät 18. Käytännössä harvat palautetaan lähtömaahan. Asianmukaisen vastaanoton on oltava varmistettu Määritelmät yhteneväiset Kaikkia sitovat YK ja EU lasten oikeudet Alaikäisten turvapaikkahakemukset käsitellään nopeutetusti Heidät sijoitetaan vastaanottokeskuksen jälkeen ryhmäkoteihin, perheisiin tai tuettuun asumiseen Laaditaan kotoutumissunnitelmat Heille määrätään edustaja, hieman eri profiilit joka maassa He käyvät koulua Tanskassa oleskelulupa 18-vuotiaaksi – ei kotouteta Tanskaan, vaan kotoutussuunnitelma tähtää lähtömaahan palaamiseen Norjassa oleskelulupa 18-vuotiaaksi, koulutusrajoituksia Suomessa ja Ruotsissa samantapainen vastaanotto ja kotouttaminen Suomessa perheryhmäkodissa, perhekodissa, tukiasunnoissa. Yksityismajoituksessa perhe ei saa rahallista korvausta Ruotsissa omissa osastoissa ryhmäkodissa (HVBhem, hem för vård och boende) tai perheessä tai tuetussa asumisessa. Perhettä tuetaan rahallisesti. Norjassa ja Tanskassa joustavat käytännöt, usein perhesijoitus Suomessa hyvin vaikeaa, v. 2013 yksi perheenyhdistäminen Ruotsissa vaikeaa. Perheen tehtävä. Suuret kustannukset, rahallista tukea ei myönnetä Norjassa vaikeaa, lainsäädäntöä kiristetty Tanskassa käytännössä mahdotonta, perheenyhtistäminen lähtömaahan katsotaan lapsen edun mukaiseksi Taustalla maahanmuuton rajoittaminen, ei lapsen hyvinvointi. Ääritapauksessa yksintulleen perhe voi käsittää toistakymmentä ihmistä Pohjoismaissa tehdyissä tutkimuksissa samanlaiset tulokset Huoli ja stressi perheestä kotimaassa aiheuttavat psyykkisiä ongelmia Nuorilla, joilla on perhe (Norjassa) tuntevat itsensä vähemmän yksinäisiksi ja heillä on vähemmän psyykkisiä ongelmia (Omat) ryhmäkodit yksintulleille eivät korvaa omaa perhettä Nuori suuntautuu enemmän omaan etniseen kulttuuriinsa kun perhe tulee, kotoutuminen asuinmaan kulttuuriin hankaloituu Jos nuori saa tukea poissaolevalta perheeltään, kotoutuminen valtakulttuuriin on parempaa häneen kohdistuvien odotusten takia Nuorille on tarjolla apua melko hyvin, ongelmana on tuen väheneminen/loppuminen aikuistumisen seurauksena Monet eri tahot vastaavat yksintulleiden asioista, koordinointi puutteellista kaikissa Pohjoismaissa Ruotsissa uuden lain myötä Migrationsverket voi pakottaa kunnan ottamaan pakolaisia vastaan, yleensä kuntaan, jossa heillä on sukua Parhaat käytännöt liittyvät koko perheen tukemiseen, Nuorilla tiedon tarve siitä, mistä saa tukea uudessa tilanteessa Puutteellinen tilastointi, Suomessa tietoa hakemusten määrä, ryhmäkotien ja tukiasuntojen majoitustilanteesta, kustannuksista Norjassa tutkittua tietoa (SSB 2014): 22% asuu Oslossa, 71 % 18-29 –vuotiaista töissä tai koulutuksessa, Somaliasta tulleet huonoimmassa asemassa Miten käy nuorelle, joka muuttaa kavereidensa luo asumaan toiseen kaupunkiin? Mitä tapahtuu, kun nuori täyttää 18? Suomessa ja Ruotsissa status ei muutu, Norjassa ja Tanskassa periaatteessa oleskelulupa päättyy. Yksintulleet ovat toisaalta vahvoja, toisaalta haavoittuvia. Haavoittuvuudella monia ulottuvuuksia traumoista puutteelliseen elämänalkuun ja koulutukseen Kova paine pärjätä, sekä itsen että perheen takia Nivelkohdat koulutuksessa, aikuistumisessa ja työelämään siirtymisessä riskialttiita Huono kielitaito ja ennakkoluulot kompakiviä, elämän eri vaiheessa opittuja taitoja vaikea hyödyntää Suomessa ja Ruotsissa yksintulleiden asiat hoidettu hyvin. Viranomaisyhteistyössä parantamisen varaa Ruotsi avoimin, vuonna 2014 n. 7000 yksintullutta, tänä vuonna varaudutaan yli 8000. Norjassa tiukat lait, mutta lasta tai nuorta ei käytännössä palauteta Tanskassa yksintulleisiin suhtaudutaan tiukimmin. Opetus ei tähtää kotoutumiseen, vaan palauttamiseen. Kaikki Pohjoismaat noudattavat YK:n lasten oikeuksien yleissopimusta – muodollisesti. Päällimmäisenä on kuitenkin maahanmuuton rajoittaminen. Esimerkkinä ERPUM projekti Kaikkien toimenpiteiden tulee tapahtua lapsen parhaaksi, erityisesti lähestyttäessä 18 ikävuotta Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten vastaanotto kuuluu Suomessa sisäministeriön ja Maahanmuuttoviraston tehtäviin turvapaikkaprosessin ajan Oleskeluluvan saamisen jälkeen he ovat Työ- ja elinkeinoministeriön sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vastuulla. Lapsen edun huomioiminen on hankalaa hallinnon kahtiajakautumisen vuoksi. Vastaanottolain, kotouttamislain ja lastensuojelulain väliset suhteet sekä eri viranomaisten tehtävät vaativat selventämistä VIPRO II ja ALTTI suositukset Terveydenhuoltopalveluissa on puutteita ja tarjonta alueellisesti epätasaista. Yksintulleille ei olla kyetty tarjoamaan tarpeeksi mielenterveyspalveluja Yksintulleita ei pitäisi siirtää monta kertaa. Paikalliset sosiaaliset verkostot ovat tärkeitä Koulutuspolussa on parantamisen varaa. Valmistavan opetuksen pitäisi kestää tarpeeksi kauan ennen sijoittamista tavalliseen luokkaan. Luokkakoot eivät saisi olla suuria. Pitäisi olla tukihenkilöitä kouluissa, jotka osaavat yksintulleiden äidinkielen Oppivelvollisuusiän ylittäneet jäävät usein liian vähälle huomiolle, eivätkä opi suomea tarpeeksi. Koulutuspolku nousee helposti pystyyn. Kotouttamistoimenpiteet pitäisi paremmin koordinoida kouluopetuksen kanssa ja yhdistää perusasteen koulutus, valmistava koulutus ja suomen kielen tehokasta opetusta. “Aikuisten peruskoulu” Iät 18 ja 21 ovat kriittisiä taitekohtia, riski on suuri, että nuori jää ilman koulutusta ja työtä. Heille, jotka ovat vaarassa syrjäytyä pitää julkisen sektorin tuella tarjota portteja työmarkkinoille Vapaa-ajan toiminnot ovat osoittautuneet parhaaksi keinoksi luoda kontakteja kantaväestön ja tulokkaiden välillä. Tässä kolmannella sektorilla on tärkein rooli, varsinkin kunnan tuella. Kokoutuminen on kaksisuuntainen prosessi, johon ottaa osaa sekä tulokkaat että kantaväestö. Mentoritoiminta, ystäväperheet ja ystävyystoiminta ovat osoittautuneet hyviksi keinoiksi. Kiitos mielenkiinnostanne!